KH 3.3.2008 MIELIPITEET NAANTALIN LUONNONMAAN, LAPILAN JA MUIDEN SAARIEN 24.4.- 21.5.2007 NÄHTÄVILLÄ OLLEESTA OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA SISÄLLYSLUETTELO 1 MIELIPITEET...3 1.1 Aarne Kososen perikunta...3 1.2 Ahlström Pekka...4 1.3 Angervo Juho...4 1.4 Armas Puolimatkan kuolinpesä...5 1.5 Arno Mikkolan kuolinpesä, Leena Hellén...10 1.6 As. Oy Soukkionpirtin asukkaat...11 1.7 Asunto Oy Naantalin Luonnonhelmen asukkaat...11 1.8 Backman Nils-Eric...11 1.9 Ehojoki Juhani...12 1.10 Ekman Timo, Ekman Tellervo, Tammento Jari, Tammento Eero, Ceder Sakari ja Rantanen Markku...13 1.11 Hartikainen Sakari...13 1.12 Herhi Harri...14 1.13 Jaakkola Markku...14 1.14 Jaakkola Timo...15 1.15 Jalo Timo...16 1.16 Jokisuu Pekka...17 1.17 Juva Anna-Leena ja Kale...19 1.18 Kaitaniemi Hanna ja Pertti...20 1.19 Kakko Heljä, Tuominen Leila...22 1.20 Kakko Reino...22 1.21 Kiinteistöyhtymä Auvinen Eeva ja Angervo Aapo sekä Auvinen Eeva...23 1.22 Kolu Isto...25 1.23 Kultarannan kylän asukkaat...26 1.24 Laakso Brigitte, Laakso Pekka ja Laakso Jukka...26 1.25 Laakso Jyrki, Laakso Risto, Laakso Anneli, Schmitz Mark ja Schmitz Eva...28 1.26 Laaksonen Nina ja Manu...30 1.27 Lasorla Eero...32 1.28 Lasorla Päivi ja Jukka...33 1.29 Leino Elina...35 1.30 Leivo Merja, Vähätalo Anna Kaarina, Kankare Kari-Matti ja Mikko...36 1.31 Leppä-Laine Jarna...37 1.32 Luukkanen Aulikki...38 1.33 Mikkola Mauri ja Holmberg Arne...41 1.34 Mäenpää Kari ja Sari...42 1.35 Määttänen Kirsti...43 1.36 Naantalin seudun vihreät ry...43 1.37 Nimimerkki Asiasta keskustellut ja sivusta seurannut...44 1.38 Olavi ja Satu Santalahden kuolinpesät...45 1.39 Peltonen Soile ja Jarkko...46 1.40 Rainio Tuija ja Jari / Luonnonmaan loma...46 1.41 Rantanen Markku...47 1.42 Saarinen Tuija ja Timo...48
1.43 Salonen, Jukka...48 1.44 Senni ja Eero Mäkelän perikunta...48 1.45 Simi Jaakko...49 1.46 Sipilä Pekka ja Aaltonen Virpi...49 1.47 Sjölund Leena...50 1.48 Sorvari Hannu...50 1.49 Sorvari Sinikka ja Teuvo...50 1.50 Streng Saku, Sami, Kaisu ja Karl...52 1.51 Tamminen Antti ja Ritva...53 1.52 Tamminen Jarkko...54 1.53 Tervahartiala Markku ja Päivi...56 1.54 Tuovi ja Veikko Kallioniemen kuolinpesä...56 1.55 Urho Sorvarin perikunta...57 1.56 Vaalas Kari...58 1.57 Vahtera Pekka...59 1.58 Viljakainen Mauri ja Tuulikki...60 1.59 Väänänen Ossi...61 1.60 Westerlund Sonja, Westerlund Tommi...61 1.61 Hulsi Alpo ja Eila, Palomäki Maj-Lis, Riihiaho Tuula (myöhässä saapunut)...62 1.62 Vuorinen Kari (myöhässä saapunut)...63 1.63 Bäckman Timo / Irmeli Bäckmanin o.s. Thomander kuolinpesä (myöhässä saapunut)...64 2
1 MIELIPITEET 1.1 Aarne Kososen perikunta Lapilan saaressa Aarne Kososen perikunnan omistama Käpylän tila Rno 1:3. Tila soveltuu parhaiten virkistyskäyttöön ja tilalle voitaisiin rakentaa 3-4 vapaa-ajan asuntoa. Tilan ranta-alueella on vanha varastorakennus ja rantasauna. Tilan tuleva käyttö edellyttää rakennusten säilyttämistä tai vastaavan rakennusoikeuden sisällyttämistä osayleiskaavaan. Tilan halki kulkee rasitetie ja Käpylän tilan rantaalueen länsipuolella on yhteinen venevalkama. 4.4.1991 päivätyn maarekisteriotteen mukaan rasitetien ja venevalkaman käyttöoikeus on tiloilla 1:1, 1:3 ja 1:8. Rasitetien ja venevalkaman käyttöoikeutta ei tulisi lisätä. Tilan rantarakennusoikeus muodostuu rantaviivan pituuden perusteella. Tilan rantaviivan pituus on alle 50 m, ja näin ollen sille ei muodostu rantarakennusoikeutta. Tämän vuoksi lomarakennuksia ei voida toteuttaa ranta-alueelle. Ranta-alue ulottuu noin 200 m levyisenä kaistana sisämaahan päin. Sen jälkeen tilan alue on maa- ja metsätalousmaata, jolla uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3 ha. Tilan ranta-alueella sijaitsee rantasauna, jolla ei ole rakennuslupaa. Tilan pinta-ala on lähes 12 hehtaaria. Rantasauna osoitetaan yleiskaavassa merkinnällä RA0/1, mikä tarkoittaa rantasaunaa, jonka rakennusoikeus kerrosneliömetreinä on korkeintaan 25 k- m2. LV-alue osoitetaan Käpylän tilan länsipuolelle tilalle Ekstensholm. Rasitteista ja muista käyttöoikeuksista ei määrätä yleiskaavalla. Kuva: Käpylän tila 1:3. Alustava kaavaehdotus. 3
1.2 Ahlström Pekka Tilalla Raumansuu 2:7 olisi sallitun kerrosalan puitteissa mahdollista toteuttaa paritalo. RA-1- ja RA/1-alueen kaavamääräyksiä tarkistetaan tältä osin seuraavaan muotoon: Kullekin vähintään 3000 m2:n suuruiselle rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, yhden saunan ja yhden vierasmajan sekä muita talousrakennuksia. Näin ollen rakennuspaikan huoneistojen lukumäärää rajoitetaan eikä paritaloa ole mahdollista rakentaa ko. alueelle. 1.3 Angervo Juho Rakentamisoikeutta tulisi määrätä omistamansa tilan 1:54 edustalle ainakin suunnitellun V-1 alueen taakse ja tilan alueelle Luonnonmaan itäreunalla. Virkistysalueiden V-1 varaaminen Luonnonmaan etelärannalla sijaitseville yhteisille alueille 876:2 ja 876:5 ei ole perusteltua. Virkistysalueet tulisi sijoittaa lähemmäs asutuksen suunniteltua keskittymää eikä haja-asutusalueelle maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Virkistysalueet tulisi samasta syystä sijoittaa kaupungin jo omistamille alueille esim. Kuivalehden ja Tamminiemen alueille. Liitekartta. Maanomistajalla on ranta-alueella tilat Ylistalo 1:54 ja Johde 1:23. Tiloilla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 368 m. Rantaviivan määrä tuottaa normilla 6 yhteensä 2,2 rakennuspaikkaa. Tilan Johde ranta-alueelle on osoitettu kaavassa yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka ja tilan Ylistalo ranta-alueelle kaksi olemassa olevaa lomarakennuspaikkaa. Näin ollen uusia lomarakennuspaikkoja ei ole osoitettu. Ylistalon tilan edustalla on yhteinen maa-alue 876:2. Maa-alueella on muunnettua rantaviivaa 244 m. Tulva- ja ruovikkoalueiden rantaviivaa ei yleiskaavassa lasketa mitoittavaksi rantaviivaksi sellaisenaan eikä sitä voida suoraan siirtää taustalla olevan kiinteistön hyväksi rakennusoikeuslaskelmissa. Tässä tapauksessa lisäpaikkojen myöntäminen ranta-alueelle ei senkään vuoksi tule kysymykseen, että vuoden 1969 jälkeen tilasta Ylistalo on lohkottu 3 kiinteistöä (Vaho, Vapakari, Heinäkallio, rak. oik 6,73) ja tilasta Johde myös 3 kiinteistöä (Hylkeenkari, Keskitalo ja Vaho, rak. oik 2,24). Näiden kiinteistöjen ranta-alueelle mukaan lukien Ylistalo ja Johde on toteutettu jo 11 loma-asuntoa, joten ko. tilojen yleiskaavan mukainen yhteenlaskettu rakennusoikeus on kokonaisuudessaan käytetty. Pohjapaltta 1:46 ja Kolmio 1:51 ovat sisämaan tiloja Yli-Käkölän tilakeskuksen länsipuolella. Ranta-alueen ulkopuolella olevalla M-alueella rakennuspaikan 4
vähimmäispinta-ala on 3 ha. Yleiskaavassa ei oteta muuten kantaa sisämaan rakennuspaikkojen määrään. Pienemmällä yhteisellä vesialueella 876:5 on kiinteistötietojärjestelmän mukaan 24 osakasta. V-1-alueen sijasta 876:5 osoitetaan LV-alueeksi, jolloin viereistä, täydessä käytössä olevaa LV-aluetta voidaan laajentaa. Laajemman yhteisen vesialueen 876:2 osalta yleiskaavaa tarkistetaan, ja V-1-merkintä poistetaan kaavasta. Kuva: Kaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. 1.4 Armas Puolimatkan kuolinpesä Kuolinpesä toivoo neuvottelua kaupungin kanssa siitä, miten sen omistamia maaalueita tulisi kaavassa käsitellä. Neuvottelu tulisi järjestää ennen kuin kaavan valmistelua ja käsittelyä jatketaan. Kaava ei tällä hetkellä vastaa Kuolinpesän käsitystä oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta maanomistajien kohtelusta seuraavilta osin: 1. Ns. vanhat rakennuspaikat tulisi jättää huomioimatta rakennusoikeutta vähentävänä tekijänä, 2. uudet uimaranta-merkinnät VV Jaakkolan ja Miekkulan tilojen alueilla tulisi poistaa, 3. Hyypiövuoren S-2 aluetta tulisi supistaa huomioiden suojelun tarkoituksenmukaisuus ja rajoitusvaikutuksiensa osalta kirjoittaa täsmällisemmin, 5
4. Miekkulan tilan TP-alue tulisi muuttaa AP-alueeksi. 5. Lisäksi M-alueiden osalta kaavamerkintä tulee kirjoittaa niin, että saadaan täsmällinen tieto alueen rakennusoikeudesta 6. ja näillä alueilla olemassa olevat rakennukset ja rakennuspaikat merkitä kaavaan ja määritellä samalla niille edellytettävä maa-alueiden vähimmäiskoko. Armas Kaarlo Kustaa Puolimatkan kuolinpesällä on suunnittelualueella tilat Harju 1:20, Jaakkola 1:29, Ojanperä 2:116 sekä Miekkula 1:22. Näiden tilojen oikaistun rantaviivan pituus on 3,54 km. Muunnetun rantaviivan pituus sen jälkeen kun läheisyystekijät on otettu huomioon on 2,77 km. Muunnetusta rantaviivasta 1,59 km sijoittuu normin 6 alueelle, mikä tuottaa 9,5 rakennuspaikkaa. Muunnetusta rantaviivasta 1,19 km sijoittuu normin 4,5 alueelle, mikä tuottaa 5,3 rakennuspaikkaa. Yhteensä tilojen rantaviivan pituuden perusteella laskettu rakennusoikeus on 14,88 rakennuspaikkaa. Tilaan Jaakkola kuuluu useita saaria, joista Iso-Harte (yli 10 ha) on rantaviivan pituuden perusteella mitoitettava saari, Pikku-Harte (1,6 ha) pinta-alan perusteella mitoitettava saari. Iso-Hartteen rakennusoikeus on mukana edellä esitetyssä luvussa 14,88. Pinta-alaltaan 1-3 ha:n suuruiset saaret saavat yleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan yhden rakennuspaikan. Pikku-Harte mukaan lukien Puolimatkan kuolinpesän rakennusoikeus on 15,88 rp. Kraakkukari ja muut pienet saaret ovat pinta-alaltaan alle 1 ha:n suuruisia, joten niiltä ei yleiskaavassa kerry rakennusoikeutta. Tilan Jaakkola ranta-alueelle on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu kolme olemassa olevaa rakennuspaikkaa. Tilalle Jaakkola on lisäksi osoitettu 9 uutta rakennuspaikkaa, tilalle Ojanperä 2 uutta rakennuspaikkaa ja tilalle Miekkula 2 uutta rakennuspaikkaa. Näin ollen tilan alueelle on osoitettu yhteensä 13 uutta rakennuspaikkaa. Kun olemassa olevia on kolme, on kaikkien tilojen rakennusoikeus yhteensä eli 16 rakennuspaikkaa yleiskaavaluonnoksessa osoitettu. Rantaviivan mittausta on luonnosvaiheen jälkeen tarkistettu. Tarkistuksen perusteella Puolimatkan alueelle rakennusoikeutta on osoitettu yläkanttiin. Muunnetun rantaviivan pituudeksi - sen jälkeen kun läheisyystekijät on otettu huomioon - on tarkistuksessa saatu 2,53 km. Muunnetusta rantaviivasta 1,34 km sijoittuu normin 6 alueelle, mikä tuottaa 8,04 rakennuspaikkaa. Muunnetusta rantaviivasta 1,19 km sijoittuu normin 4,5 alueelle, mikä tuottaa 5,36 rakennuspaikkaa. Yhteensä tilojen rantaviivan pituuden perusteella laskettu rakennusoikeus on 13,4 rakennuspaikkaa. Saarten rakennusoikeus huomioiden kokonaisrakennusoikeudeksi saadaan 14,4 rakennuspaikkaa. Vuoden 1959 jälkeen tapahtuneet kiinteistöjärjestelyt on osittain selvitetty kaavaluonnosvaiheessa, mutta ehdotusvaiheessa niitä on tarkistettu ja vaikutukset rakennusoikeuteen tutkittu. 6
Tila Harju 1:20 alueella ei ole tapahtunut kiinteistöjärjestelyjä vuoden 1959 jälkeen. Kantatilasta Jaakkola 1:27 on muodostettu vuoden 1959 jälkeen tila Leppäranta 1:28. Tämä vähentää Puolimatkan yleiskaavan mukaista rakennusoikeutta 0,63 rakennuspaikalla. Ojanperän tila 2:116 on kuulunut vuonna 1959 kantatilaan Kesälä 2:58. Kesälästä on muodostettu vuoden 1959 jälkeen 10 rakennuspaikkaa. Nämä eivät vaikuta Ojanperän tilan rakennusoikeuteen. Ojaperästä 2:104 on muodostettu 17.2.75 Pihlakka II 2:103. Ojanperästä 2:116 on muodostettu 4.3.1985 Timattiranta 2:115. Pihlakka II on lisämaa ja Timattiranta on sisämaan tila. Ojanperän kantatilaselvitys ei aiheuta vähennyksiä Puolimatkan rakennusoikeuteen. Miekkulan tilasta on muodostettu vuoden 1959 jälkeen tilat Pori 1:11, Koivuranta 1:15, Koivukari 1:16 ja Länsiranta 1:21. Kantatilan kokonaisrakennusoikeus on 4,28 rakennuspaikkaa, josta olemassa olevia on 2. Näin ollen kantatila ei ole ylittänyt rakennusoikeuttaan ja Miekkulan kantatilaselvitys ei aiheuta vähennyksiä Puolimatkan rakennusoikeuteen. Kantatilaselvityksen tuloksena Puolimatkan alueen kokonaisrakennusoikeus on 14,4-0,63 rakennuspaikkaa = 13,77 rakennuspaikkaa. Koska yleiskaavaluonnoksessa Puolimatkan alueelle on osoitettu 16 rakennuspaikkaa, on kaksi rakennuspaikkaa osoitettu yli mitoituksen. Näin ollen yleiskaavaluonnosta tarkistetaan ja Puolimatkan alueelta vähennetään kaksi rakennuspaikkaa. Maanomistajan rakennusoikeus 14 rakennuspaikkaa osoitetaan kaavaehdotuksessa seuraavasti: Tilan Jaakkola ranta-alueelle on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu neljä olemassa olevaa rakennuspaikkaa (Kraakkukarin rakennuspaikka lisätty luonnokseen nähden). Tilalle Jaakkola on lisäksi osoitettu 7 uutta rakennuspaikkaa, tilalle Ojanperä 1 uusi rakennuspaikka ja tilalle Miekkula 2 uutta rakennuspaikkaa. 7
Kuva. Puolimatkan aluetta. Alustava kaavaehdotus. 8
Kuva. Puolimatkan aluetta Luonnonmaan pohjoisosissa. Alustava kaavaehdotus. Kuolinpesä on mielipiteessään listannut 6 kohtaa, joihin se toivoo vastinetta: 1) Maanomistajien tasapuolinen kohtelu perustuu Suomen perustuslakiin; ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille (kantatiloille) annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Samalla on otettava huomioon, kuinka paljon eri kantatilat ovat aikaisemmin hyödyntäneet rakennusoikeuttaan. Kantatilaperiaatteen mukaan rakennusoikeus määritetään jonkun tietyn poikkileikkausajankohdan mukaisille tiloille, kantatiloille. Naantalin Luonnonmaalla käytössä on ajankohta 1959, joka on eräs yleisesti yleiskaavoissa käytössä oleva ajankohta. 2) Uimaranta-alue-merkintä säilytetään, mutta sen sijaintia tarkistetaan. Kyseessä on merkittävä uusi varaus Luonnonmaan etelärannalla. Uimaranta on tieyhteyden päässä ja hyvin saavutettavissa. 3) S-2-alue: Suojelualueen rajaus on maakuntakaavassa esitetyn aluevarauksen (SL 529006) mukainen. Suojelualueen rajaus on tarkistettu maastossa 27.9.2007. Maastotarkistuksen mukaan kallioalue rajoittuu maisemallisesti ja luonnonympäristöltään luontevasti ympäröiviin peltoihin ja länsireunalla tiehen eikä rajauksen muuttaminen ole perusteltua. S-2-aluetta koskevaa määräystä täsmennetään ympäristökeskukselta saadun lausunnon perusteella. Alueen tarkempi kuvaus on esitetty kaavaselostuksessa. 4) Kaavaluonnoksen mukaisiin työpaikka-alueisiin ei tehdä periaatteellisia muutoksia, Puolimatkan alueelle sijoitetun työpaikka-alueen rajausta kuitenkin tarkistetaan. Puolimatkan alueella sijaitsevaa TP-aluetta ei muuteta asumiseen, koska ratkaisu ei olisi kehityskuvan mukainen ja se hajauttaisi Luonnonmaan tiiviin asumisen rakennetta. Luonnonmaan asuntoalueiden kapasiteetti on jo nykyisen ratkaisun mukaan väljä, ja toisaalta uusia työpaikka-alueita on osoitettu vähän. 5) M-alueiden rakennuspaikkojen lukumäärää ei määritellä kaavassa. M-alueet ovat pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalouteen tarkoitettuja alueita, joilla 9
rakentaminen on haja-asutusluonteista eikä rakennuspaikkojen määrää tällä alueella ratkaista yleiskaavalla. Yleiskaavassa määrätään kuitenkin, että M- alueella rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3 ha. Lisäksi kaavaehdotukseen tullaan sisällyttämään määräys siitä, että M- ja MA-alueilla uusien rakennuspaikkojen enimmäiskerrosala on 300 k-m2. Muutoin rakentamista M- alueella ohjataan tapauskohtaisesti rakennusjärjestyksen ja muiden säädösten mukaan. 6) Edellä esitetyn perusteella ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan osoittaa rakennuspaikkoja M-alueella yleiskaavakartalla. 1.5 Arno Mikkolan kuolinpesä, Leena Hellén Tiloille Rantakallio 2:48 sekä Tuulenpesä 2:47 tulee kummallekin osoittaa kaavaluonnoksessa esitetyn rakennuspaikan lisäksi yksi uusi rakennuspaikka. Tilojen takarajan sekä Isokylän tilan alueelle osoitettu loma-asuntoalue RA Isokylän tilan alueella poistetaan tai siirretään sisämaahan päin niin, että väliin jää ainakin 80 metrin levyinen virkistysalue V. Lisäksi tulee selvittää sen Isokylän tilaan kuuluvan alueen käyttötarkoitus, joka jää tilan Rantakallio sekä Raision Kesärannan väliin ja ulottuu rantaan. Perustelut: Rantakallion maapinta-ala on 8500 m², vesialuetta 5150 m², rantaviivaa yli 100 m. ja tilalla sijaitsevat saunarakennus ja huvilarakennus. Tuulenpesän maapinta-ala on 9100 m², rantaviiva vajaat 100 m ja rannassa yksi rakennus Voimassa oleva osayleiskaavan mukaan tilojen maksimirakennusoikeus on ollut 120 k-m², osayleiskaavaluonnos nostaisi rakennusoikeutta 200 k-m²:iin. Asia tulisi selvittää maanomistajan kanssa ja järjestää neuvottelutilaisuus. Liitteenä kartta. Tilan Tuulenpesä 2:47 muunnetun rantaviivan pituus on 87 m ja rakennusoikeus 0,52 rakennuspaikkaa. Tilan Rantakallio 2:48 rantaviivan pituus on 106 m ja rakennusoikeus 0,63 rakennuspaikkaa. Molemmille tiloille on kaavaluonnoksessa osoitettu yksi lomarakennuspaikka, joten tilojen yleiskaavan mukainen rakennusoikeus on käytetty. Rakennuspaikkojen takarajat rajoittuvat Kultaranta Golf Oy:n valmisteilla olevaan asemakaavaan. Kaavaluonnoksessa tilojen takarajoilta on tällä hetkellä lyhimmillään 10-20 metrin matka Kultaranta Golfin alueelle suunniteltuihin lomaasuntokortteleihin. Toivottu 80 metrin matka sijoittuisin nyt lähimmäksi suunnitellun loma-asuntokorttelin puoliväliin. Yleiskaavaluonnosta tarkistetaan tältä osin ja lähin RA-alue poistetaan maanomistajan toivomuksen mukaisesti. Tilan Rantakallio ja Raision kaupungin omistaman tilan Kesäranta väliin jää kapea rantakaistale, joka kuuluu Kultaranta-Golf Oy:n asemakaavaan. Tällä Isokylän tilaan kuuluvalla alueella sijaitsee saunarakennus. Saunarakennus osoitetaan yleiskaavassa 10
RA0/1-merkinnällä, mikä tarkoittaa rantasaunaa, jonka rakennusoikeus kerrosneliömetreinä on korkeintaan 25 k-m2. Ks. myös vastine 1.16. 1.6 As. Oy Soukkionpirtin asukkaat Eriävä mielipide Kultarannan eteläisen kylän kaavoitusuudistukseen. As. Oy Soukkionpirtti sijaitsee Kultarannan eteläisen kylän Kangasmetsän laidalla., joka on vanhastaan kaavoitettu puistoksi, nyt kaavailtu tiheää pientaloasutusta. Ehdotus: kylää jatketaan lännen suuntaan, jossa tälläkin hetkellä rakentamattomia, kaavoitettuja tontteja. Kultarannan eteläpuolisen asuntoalueen rajausta tarkistetaan. Alueelle ei aiheuteta läpiajoliikennettä, vaan uudelle alueelle voidaan suunnitella uusi liittymä Luonnonmaantieltä. Alue suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin myös huomioidaan alueen virkistys- ja luontoarvot. 1.7 Asunto Oy Naantalin Luonnonhelmen asukkaat Asunto Oy Naantalin Luonnonhelmi sijaitsee os. Linnavuorenkatu 22. Kaavaluonnoksessa merkitty virkistysalueen läpi kulkevaksi varauksena ohjeellinen / vaihtoehtoinen tielinjaus peltoalueelle, joka on yhtiön länsipuolella. Vastustavat jyrkästi varauksen tekemistä. Perusteet: Tielinjaus kulkee virkistysalueen läpi. Ehdotetaan, että varaus tehdään läheiselle AP-1 alueella. Varauksen tekeminen on turhaa, koska Käköläntien ja Haijaistentien kautta liikenne sujuu mallikkaasti eikä uutta tietä tarvita. Liitteenä kartat. Tievaraus on Viiala-Kukolan voimassa olevan, vahvistetun osayleiskaavan mukainen. Valmisteilla oleva yleiskaava ei siten muuta nykyistä tilannetta. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa varaudutaan tielinjauksen toteuttamiseen, jos tulevaisuudessa uusien asuntoalueiden toteuttaminen edellyttää uusia tieyhteyksiä ja/tai Käköläntie kuormittuu liikaa. Ohjeellinen / vaihtoehtoinen tielinjaus on luonteeltaan alueellinen pääväylä, joten se ei voi kulkea asuntoalueella melu- ym. syiden vuoksi. 1.8 Backman Nils-Eric 1962-1972 välisenä aikana muodostetut tilat Kelovuori 2:77, Pääskysenpesä 2:101 ja Mansikkapaikka 2:107 on virheellisesti merkitty rakentamattomaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi M-1-alueeksi, jonka rantarakennusoikeus on siirretty muualle. 11
Kaavaehdotuksessa M-1 alueen laitaan on merkitty pieni uusi rantarakennuspaikka jyrkkään rinteeseen. Virheellinen M-1 merkintä tulee poistaa ja merkitä alue merkitään koko rannan pituudelta loma-asuntopaikaksi RA/1 kuten naapuritontit voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Tilalla Kelovuori 2:77 on rakennusluvalla rakennettu rantasauna (36 m2) v. 1966 Lisäksi tilalla Pääskysenpesä 2:101 on rakennusluvalla rakennettu vapaa-ajan asunto v. 1997. Kolmen tontin aluetta on rakennusluvan yhteydessä käsitelty yhtenä rakennuspaikkana. Verottaja tulkitsee, että koko alue on loma-asuntokäytössä, ja verottaa kiinteistöä sen mukaan. Edellä mainituista syistä johtuen kiinteistöjen Kelovuori 2:77, Pääskysenpesä 2:101 ja Mansikkapaikka 2:107 alueet tulee merkitä kokonaisuudessaan loma-asuntoalueeksi eikä M-1-alueeksi. Liitteet. Kaavaluonnoksessa Kelovuori 2:77 on osoitettu uutena lomarakennuspaikkana. Tilalla Kelovuori 2:77 on kuitenkin olemassa oleva rantasauna. Lisäksi taustamaastoon, sisämaan tilalle Pääskysenpesä 2:101 on rakennettu loma-asunto. Kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että rantaan rajoittuvan tilan Kelovuori ja sisämaan tilan Pääskysenpesä rakennukset huomioidaan kaavassa, ja tilojen alue osoitetaan kokonaisuudessaan lomarakennusalueena, RA. Tilat muodostavat yhdessä yhden lomarakennuspaikan. Taustamaaston tila Mansikkapaikka 2:107 jää M-1-alueen sisälle. M-1-merkintä mahdollistaa tilan käytön piha- ja puutarha-alueena. M-1-alueella sallitaan rakennelmien rakentaminen. 1.9 Ehojoki Juhani Luonnoksessa olemassa oleva loma-asuntotontti, os. Santalantie 77, on merkitty lähes kokonaisuudessaan merkinnällä M-1, pieni osa merkitty asemakaavoitettavaksi. Tontin tulisi olla edelleen kokonaisuudessaan loma-asuntoaluetta, koska on lomaasuntoaluetta RA1 voimassa olevassa yleiskaavassa, alueella sijaitsee loma-asunto, jolla rakennuslupa sekä ympäristön loma-asuntotontit on säilytetty luonnoksessa loma-asuntoalueina. Liitteet Monnon tila 2:56 on kantatila, sen pinta-ala on 1,25 ha ja rantaviivan pituus yli 100 metriä. Tarkistetaan kaavaluonnosta siten, että olemassa oleva saunarakennus huomioidaan kaavassa ja maanomistajan kiinteistö Monno 2:56 osoitetaan lomarakennusalueena, RA. 12
1.10 Ekman Timo, Ekman Tellervo, Tammento Jari, Tammento Eero, Ceder Sakari ja Rantanen Markku Vaihtoehdoista parhaimpana pidetään kanavavaihtoehtoa. Esittävät, että alueelle voisi kanavaan tukeutuen laatia sopiviin paikkoihin puutarha- ja kalliotontteja. Alueet on merkitty liitekarttaan. Kanavavaihtoehdossa tila 1:27 Rauhala II Inttilä on merkitty virkistysalueeksi, alue tulisi tasapuolisuuden vuoksi käsitellä kuten kanavattomassakin vaihtoehdossa osittaisella AP-1 merkinnällä. Liitteet. Ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että se ei pidä kaavaselostuksessa esitetyn perusteella kanavan rakentamista Luonnonmaan saaren poikki toteuttamiskelpoisena siitä aiheutuvien vaikutusten ja huomattavien kustannusten kannalta. Mikäli vaihtoehtoa on tarkoitus viedä eteenpäin, tulee maankäyttö osoittaa kaavassa ja sen vaikutukset tarkemmin arvioida. Hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia. Edellä olevan sekä hankkeen keskeneräisyyden vuoksi Luonnonmaan yleiskaavaehdotus laaditaan nykytilan pohjalta ilman kanavaa. Yleiskaavalla ei kuitenkaan pois suljeta kanavan toteuttamista tulevaisuudessa, mikäli hanke joskus realisoituu. Luonnosta tarkistetaan siten, että kanavan ympäristöön ei esitetä uutta rakentamista. 1.11 Hartikainen Sakari Kotkaniemen alue: Luonnoksessa keltaisella merkitty RA/3 pitäisi olla RA/4, koska alueella on nyt neljä rakennusoikeutta. Kyseessä tilat 2:45 Kalliokotka, 2:74 Kotka, 2:73 Juhanila ja 2:72 Kari; Kari puuttuu. Kysymys omasta tontista 2:45: Onko mahdollista saada vielä yksi rakennuspaikka tien ja salmen väliin entisen lisäksi, tilaa 4 ha. Tai voiko vierasmajoja sijoittaa montakin tontille, esim. yksi tien ja salmen väliin? Onko tilalla jo kaksi rakennuspaikkaa, kun on mökki ja aittarakennus lähellä Kotkavuoren huippua eli ala- ja ylämökki. Vai onko ylämökki vain vierasmaja (25 ha)? Tilat Marila 2:87, Kotka 2:74 sekä Juhanila 2:73 on kaavassa osoitettu lomaasuntoalueiksi, RA, joilla kaikilla on yksi rakennuspaikka. Yleiskaavaa tarkistetaan tilan Kari 2:72 osalta siten, että alue osoitetaan lomarakennusalueena RA, ja olemassa oleva lomarakennus (20 m2) osoitetaan kaavassa. Tilan Kalliokotka 2:45 oikaistun rantaviivan pituus on 270 metriä. Kun otetaan huomioon vastarannan läheisyys pohjoisessa, muunnetun rantaviivan pituudeksi saadaan 202 metriä. Mitoitusnormin 6 alueella tilan rakennusoikeudeksi saadaan 1,2 rakennuspaikkaa, joka tarkoittaa yhtä lomarakennuspaikkaa. Näin ollen tilalle Kalliokotka ei voida osoittaa lisärakennusoikeutta. 13
Tilalla Kalliokotka on aitta lähellä Kotkavuoren huippua. Aitta liittyy olemassa olevaan rakennuspaikkaan, ja jää kaavassa MY-1-alueelle. RA-aluemerkintää ei käytettyjen suunnitteluperiaatteiden mukaan laajenneta kalliolakialueille. Kaavamääräysten mukaan kutakin rakennuspaikkaa kohden saa rakentaa yhden aitan/ vierasmajan. Useampia vierasmajoja ei sallita suuremmillekaan tiloille, sillä rakennuskannan leviämistä kiinteistöjen alueelle pyritään hillitsemään. Lisäksi vierasmajan salliminen tilan pohjoisrannalle muodostaisi käytännössä uuden lomarakennuspaikan, mikä ei ole mitoitusperiaatteiden mukaista. 1.12 Herhi Harri Kiinteistöt Kallela 1:6, Karlberg 1:16 ja Karlberg I 1:35, osa Lintikantie 50. Kiinteistöjä Kallela 1:6 ja Karlberg 1:16 koskeva kaavamerkintä RA/1/s on muutettava merkinnäksi RA/1 ja kiinteistöä Karlberg I 1:35 koskeva kaavamerkintä M-1 on muutettava merkinnäksi RA. Kiinteistöt eivät omaa kulttuurihistoriallisia arvoja eivätkä edusta mitään tyylisuuntaa. Ehdotettu kaavamääräys kohtuuttomasti estää ja rajoittaa kiinteistöjen tulevaa käyttöä. Kiinteistön Karlberg I 1:35 käyttötarkoitus ei vastaa maa- ja metsätalousaluetta. Rakennusrajoitus kohtuuttomasti estää ja rajoittaa kiinteistön käyttöä. Maanomistajan jättämä mielipide koskee tiloja Kallela 1:6 ja Karlberg 1:72. (Huom. ero maanomistajan mielipiteeseen nähden Karlberg 1:16 ja Karlberg I 1:35). Kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että RA/1/s merkintä muutetaan RA/1- merkinnäksi. Maakuntakaavan mukainen maisema-alue Luonnonmaalla on otettu huomioon luonnoksessa rakennetun ympäristön kohteiden osalta merkinnällä /s. /s-merkinnät poistetaan, koska kyse ei ole varsinaisesti säilytettävistä rakennuksista. Maakuntakaavan mukainen maisema-alue osoitetaan merkinnällä ma, maisemallisesti arvokas alue sekä Luonnonmaalla että Lapilassa. Kallela- ja Karlberg- tilojen RA-alueiden takaraja linjataan uudelleen viereisten rakennuspaikkojen kanssa yhteneväisesti. RA-alueet laajenevat. Tällä tavoin tilan Karlberg taustamaaston M-1-merkintä muuttuu RA/1:ksi maanomistajan toivomuksen mukaisesti. 1.13 Jaakkola Markku Käkölän alastalon rek. no. 1/68 rannalla oleva LV alue. Nykyinen vesiliikenteen alue on täydessä käytössä, n. 50 paikkaa, eikä uusia laitureita voi rakentaa. Liikenne rantaan kulkee Käkölän Alastalon AP/s alueen halki, lisääntyvä liikenne olisi ristiriidassa suojelun kanssa. Autopaikkoja ei mahdu lisää rikkomatta arvokasta rantapuustoa. Uusi LV-alue voisi sijaita Miekkulan lahdella. 14
Käkölän Alastalon edustalla olevalla yhteisellä vesialueella 876:5 on kiinteistötietojärjestelmän mukaan 24 osakasta. V-1-alueen sijasta 876:5 osoitetaan LV-alueeksi, jolloin viereistä, täydessä käytössä olevaa LV-aluetta voidaan laajentaa. Kuva: Kaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. Rasitteista ja muista käyttöoikeuksista ei määrätä yleiskaavalla, joten yleiskaavalla ei ratkaista LV-alueen osakkaita eikä siten myöskään Käkölän Alastalon pihapiirin läpi kulkevan liikenteen määrää. 1.14 Jaakkola Timo Käkölän Alastalon rek. no 1/68 osasta Naulannokka, omistaja Timo Jaakkola. Alueella on eri omistajien kuusi mökkiä. Vaikka Naulannokassa on tiheämpi mökkikanta kuin Jaakkolan omistamilla, muualla tilan kahteen rantaan rajoittuvilla tonteilla, ei Jaakkolan tonteille ole osoitettu RA-alueita. Toivoo, että jo olemassa olevat rakennukset saisivat vakiintuneen rakennuspaikan aseman, sillä tilaa jaettaessa on rakennuspaikat huomioitu jokaisen neljän osakkaan omistussuhteissa (selostus mielipiteessä). Karttaliite. Käkölän Alastalon alueella on vireillä lohkominen, jonka osapuolia ovat Jaakkola Timo, Jaakkola Markku, Luukkanen Aulikki sekä Kajander Eeva. Kaavaratkaisussa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tilan ositus ja osakkaiden tasapuolinen kohtelu. Tilan Käkölän Alastalo 1:68 ranta-alueelle on osoitettu 21 olemassa olevaa lomarakennuksen rakennuspaikkaa sekä 1 olemassa oleva asuinrakennuksen rakennuspaikka. Olemassa olevien rakennuspaikkojen määrä ylittää tilan yleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden, joten uusia rakennuspaikkoja ranta-alueelle ei voida osoittaa. 15
Kuva: Alustava kaavaehdotus, Käkölän Alastalo Kaupungin toimesta on lisäksi selvitetty Käkölän Alastalon alueen rakennuskanta peilaten rakennuspaikkoja myös 25 vuoden takaiseen kaupungin käytössä olleeseen kantakarttaan. Perusteita lähteä muuttamaan esitettyä ratkaisua ei tässä tarkastelussa löytynyt. 1.15 Jalo Timo Pyytää osayleiskaavassa säilyttämään ennallaan seuraavat kohteet: Purjehtijantien pohjoispuolelle jäävä siirtokivistä muodostunut mäki, joka on osa maamme geologista historiaa, tulisi säilyttää ennallaan. Myös Luonnonmaantien alun pohjoispuolinen pieni metsäalue tulisi säilyttää luontonsa puolesta, erityisesti pieni notkelma Purjehtijantien jatkeena olevan Styyrpuurin molemmin puolin, jota eläimistö käyttää reittinään mantereelta merelle. Entinen Honkilan tila tulisi säilyttää ennallaan. Museovirasto on toivonut tilan ja 1800-luvulta olevan rakennuksen säilyvän osana paikallista historiaa. Uudisrakennuksen rakennusluvan saamisen ehdoksi kaupunki asetti, että tila siirretään kaupungin tonttikirjaan, nykyinen tontti 101-1-1. 16
Luonnonmaantien alun metsäalue (sisältäen myös Purjehtijantien) ja Honkilan tila jäävät AP-1-alueen sisälle kuten kaavaluonnoksessa on esitetty. Alue on asemakaavoitettu. Mielipiteessä mainittuihin asioihin voidaan palata mahdollisen asemakaavamuutoksen yhteydessä. 1.16 Jokisuu Pekka 1) Rymättyläntien pohjoispuolisen RM-alueen laajennus (pohjoiseen ja länteen) sekä lomarakennuspaikan lisääminen liitteen 1 mukaan. RA, RA-1, RM aluerajaukset ja laajuudet liitteen 2 mukaan. 2) Osayleiskaavaa tulee jatkosuunnitella KANAVA-vaihtoehdon pohjalta. 3) Osayleiskaavaa tulee jatkosuunnitella Virvenrannan ja lähialueiden osalta vapaaajan ja matkailun kehittämisen tarpeet huomioiden. Vanhan lauttarannan jatkokehittäminen huviveneilyn tarpeet huomioiden. Karttaliitteet. Mielipide koskee Isokylän kiinteistöä 406/7:15, jonka omistaja on Saaruanlaakso Oy. Kiinteistön osasta huomattava osa on asemakaavoitettavaksi tarkoitettua aluetta sisältäen mm. RM- ja AP-aluetta ja Kultaranta Golfin alueen. Isokylän tilan muunnetun eli mitoittavan rantaviivan pituus on 0,93 km. Mitoittavan rantaviivan pituudessa on huomioitu vastarannan läheisyys Matalahdessa. Normilla 6 rantarakennusoikeutta kertyy yleiskaavassa 5,6 rakennuspaikkaa. Isokylän kiinteistö kuuluu lakanneeseen kantatilaan Frälsi 1:22X (406). Kantatilasta on muodostettu kaavan poikkileikkausajankohdan jälkeen tilat Nokkaspää 1:31 ja Artonrinne 7:1. Kantatilan ranta-alueen kokonaisrakennusoikeus on 6,2 rakennuspaikkaa. Kantatilan ranta-alueelle on osoitettu neljä olemassa olevaa rantarakennuspaikkaa (Isokylän tilalle on olemassa olevista rakennuspaikoista osoitettu kolme) ja LV-alue tilalle Artonrinne. Näin ollen kantatilalle eli Isokylän nykyiselle kiinteistölle jää yleiskaavassa sijoitettavaksi uutta rantarakennusoikeutta kaksi rakennuspaikkaa. Nämä sijoitetaan Matalahden rannalle. Lisäksi Kultaranta Golf-alueen ranta-alueelle sijoittuneita RAalueiden rajauksia on tarkistettu RA-alueet sijoittuvat nyt kokonaisuudessaan rantaalueen ulkopuolelle. Ratkaisun myötä Isokylän tila on yleiskaavassa saanut sille kuuluvan rantarakennusoikeuden. Sisämaan rakennusoikeus toteutetaan asemakaavalla. 17
Kuva: Alustava kaavaehdotus. 1) Rymättyläntien pohjoispuolella osoitettua RM-aluetta voidaan laajentaa länteen olemassa olevaan tiehen asti. Rymättyläntien varteen osoitetaan meluselvityksen perusteella melunsuojaustarvemerkintä. 2) Ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että se ei pidä kaavaselostuksessa esitetyn perusteella kanavan rakentamista Luonnonmaan saaren poikki toteuttamiskelpoisena siitä aiheutuvien vaikutusten ja huomattavien kustannusten kannalta. Mikäli vaihtoehtoa on tarkoitus viedä eteenpäin, tulee maankäyttö osoittaa kaavassa ja sen vaikutukset tarkemmin arvioida. Hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia. Edellä olevan sekä hankkeen keskeneräisyyden vuoksi Luonnonmaan yleiskaavaehdotus laaditaan nykytilan pohjalta ilman kanavaa. Yleiskaavalla ei kuitenkaan pois suljeta kanavan toteuttamista tulevaisuudessa, mikäli hanke joskus realisoituu. Luonnosta tarkistetaan siten, että kanavan ympäristöön ei esitetä uutta rakentamista. 18
3) Virvenrannan ja vanhan lauttarannan alueella on voimassa oleva asemakaava. Alueiden kehittäminen toteutuu asemakaavan mukaisesti. 1.17 Juva Anna-Leena ja Kale Päiväranta 2:86 Naantalin Isokylä nimisen tilan omistaja Anna-Leena Juva ja Länsiranta 2:85 Naantalin Isokylä nimisen tilan omistaja Kale Juva. Esittävät seuraavaa: Kaavaluonnoksessa tilojensa takarajan välittömään läheisyyteen osoitetut lomaasuntoalueet (RA) poistetaan. Perustelu: Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alue on korkealla ja maisemallisesti merkittävää aluetta. RA-alueiden myötä merkinnee se sitä, että ranta-alueelle tulee rakennuksia kahteen tai jopa kolmeen riviin rannasta katsoen. RA-alueet ja kaavamääräysten sallimat rakennusoikeudet ovat ristiriidassa luonnoksen mitoitusperiaatetta 6rp/muunnettu rantaviiva-km. Muualle Luonnonmaalle ei ole suunniteltu vastaavanlaisia RA-alueita. Golf-kenttätoimintaan liittyvä lomaasuntorakentaminen tulisi keskittää kauemmas ranta-alueilta. Kaavaehdotus ei ole riittävän yksityiskohtainen ko. alueen osalta, jotta sitä voitaisiin käyttää mm. rakennuslupien myöntämisen perusteena. Esimerkiksi rakennusmitoitukset ja rakennusoikeuksien määräytymisperusteet eri osa-alueille ovat niin tulkinnanvaraisia, että maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ei voi vakuuttua. Omistamilleen tiloille tulisi merkitä yksi uusi rakennuspaikka. Perustelu: Omistamiensa kiinteistöjen yhteinen pinta-ala on 13 104 m² ja rantaviivaa 200 m. Luonnoksessa on kummallekin tilalle määritelty yksi olemassa oleva rakennuspaikka. Esim. kolmannen rakennuspaikan lisääminen ei olisi ristiriidassa luonnoksen rantaan rajoittuvan loma-asuntoaluemääräysten kanssa. Tarkoituksena on muodostaa kahdesta omistamistaan kiinteistöistä kolme. Uusi rakennuspaikka sijoittuisi uudelle kiinteistölle. Uusi muodostettava kiinteistö tulee täyttämään loma-asutukselle varatut koko- ja rantaviivavaatimukset. Kaavaluonnos ei kohtele maanomistajia tasapuolisesti. Kaavaluonnos tulisi sallimaan merkittävää lisärakentamista RA-alueille, mutta omarantaisille rakennuspaikoille on lisärakentamisen mahdollisuus rajattu pois merkinnällä RA/8. Kaupungin tulisi järjestää neuvottelu asianomistajien kanssa. Mielipiteessä mainitut RA-aluevaraukset liittyvät laajempaan golf-kentän ja sen ympäristön maankäytölliseen kokonaisuuteen, jonka maankäyttö ratkaistaan erillisellä asemakaavalla. Asemakaavoitus on ollut vireillä osayleiskaavan laatimisen aikana. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetut varaukset perustuvat asemakaavoituksen yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja yksityiskohtaisempiin suunnitteluratkaisuihin. Asemakaava-alueella ei noudateta osayleiskaavan mitoitusnormeja. Yleiskaavan ranta-alueilla maanomistajia kohdellaan osayleiskaavaluonnoksessa tasapuolisesti ottamalla huomioon alueiden mitoitusnormit sekä maanomistajien 19
mahdollisuudet hyödyntää maa-alueitaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Tässä huomioidaan tilan ja kantatilan rakentamishistoria. Tilojen Päiväranta 2:86 ja Länsiranta 2:85 rakennusoikeus muodostuu rantaviivan pituuden perusteella. Tilalla Länsiranta on muunnettua rantaviivaa yhteensä 98 m. Rantaviivan määrä tuottaa normilla 6 yhteensä 0,59 rakennuspaikkaa. Tilalle on osoitettu kaavassa yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka, joten lisäpaikkoja ei voida osoittaa. Tilalla Päiväranta on muunnettua rantaviivaa yhteensä 107 m. Rantaviivan määrä tuottaa normilla 6 yhteensä 0,64 rakennuspaikkaa. Tilalle on osoitettu kaavassa yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka, joten lisäpaikkoja ei voida osoittaa. Rakennuspaikkojen takarajat rajoittuvat Kultaranta Golf Oy:n valmisteilla olevaan asemakaavaan. Kaavaluonnoksessa tilojen takarajoilta on noin 10-20 metrin matka Kultaranta Golfin alueelle suunniteltuihin loma-asuntokortteleihin. Yleiskaavaluonnosta tarkistetaan tältä osin ja lähin RA-alue poistetaan maanomistajan toivomuksen mukaisesti. Ks. myös vastine 1.16. 1.18 Kaitaniemi Hanna ja Pertti Herttulan lahden rannalle, Hylkeenkarin itäpuolelle sijoitettu virkistysalue (V-1). Maa-alue on asianomaisten omistuksessa. Alue on yleiseen virkistyskäyttöön soveltumaton, koska alueelle ei ole tietä ja ilman ruoppausta ei veneellä saavutettavissa. Ympäröivät alueet ovat yksityisomistuksessa. Esitetään, että alue muutetaan ympäröivän alueen mukaiseksi rantaan rajoittuvaksi loma-asuntoalueeksi (RA/6). Herttulan lahden rantavyöhykkeen MY-1 alue. Rantaan rajoittuvan loma-asuntoalueen sekä maa- ja metsätalousvaltaisen alueen väliin sijoitettu metsänhoitoa ja metsän perinteistä hyötykäyttöä hankaloittava kaistale on esitetyssä muodossa perusteeton, mikäli esim. puun kaatoon vaaditaan erillinen lupa. Esitetään, että alue muutetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Toivotaan ranta-alueelle lisää rakennusoikeutta. Ajonpään niemen RA/4 alueen kaakkoispuolella välittömästi sijaitseva maa- ja metsätalousvaltainen alue. Edellä mainittujen alueiden välinen raja halkoo omistamansa maa-alueen kahtia ja rajoittaa rakennuspaikan sijaintia. Esitetään, että edellä mainittu tontillamme sijaitseva M-alue muutetaan muun tontin mukaiseksi RA/4 alueeksi. Lisäksi esitetään, että asianosaiset voivat neuvotella Tamminiemen suojelualueen omistus- ja hallintajärjestelyistä omistamansa maa-alueen osalta. MY-1-merkintä Ajonpään länsipuolisen rannan kallioalueilla perustuu alueen maisemalliseen eheyteen, vaikuttavuuteen ja asemaan maisemakuvassa esim. meren suunnasta, sisääntuloteiltä tai lähiympäristön vilkkailta veneväyliltä aluetta kohti katsottaessa. Kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että alueelle osoitetaan merkintä ma, 20
maisemallisesti arvokas alue. Alueen käyttötarkoitus muutetaan MY-1:stä tavanomaiseksi maa- ja metsätalousalueeksi M-1. RA-alueen keskellä sijaitseva yhteinen vesialue 876:2 sisällytetään maanomistajan toivomuksen mukaisesti RA-alueeseen. V-1-merkintä poistetaan. Maanomistajan mielipide koskee tiloja Ylä-Orkola 1:5, Herttula 1:26, Tammirinne 1:39, Vanha-Orkola 1:41 ja Kellarmäki 1:65. Tilojen ranta-alueen rakennusoikeus muodostuu rantaviivan pituuden perusteella. Tiloilla on muunnettua rantaviivaa yhteensä 548 m. Rantaviivan määrä tuottaa normilla 6 yhteensä 3,29 rakennuspaikkaa. Tiloille Ylä-Orkola ja Herttula on kaavassa osoitettu yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka sekä tiloille Vanha-Orkola ja Kellarmäki kaksi olemassa olevaa lomarakennuspaikkaa. Näin ollen ranta-alueelle on osoitettu yhteensä kuusi rakennuspaikkaa, joten lisäpaikkoja ei voida enää osoittaa. Kuva: Tilat Ylä-Orkola 1:5, Herttula 1:26, Tammirinne 1:39, Vanha-Orkola 1:41 ja Kellarmäki 1:65. Kuvassa kaavaluonnoksen mukainen maakäyttöratkaisu. Ajonpään niemen RA/4-alueen eteläosa rajautuu M-1-alueeseen. Rakennuspaikkojen rajausta voidaan hieman tarkistaa. Tamminiemen suojelualueen omistus- ja hallintajärjestelyt eivät ole yleiskaavalla ratkaistavia kysymyksiä. Niistä voidaan neuvotella erikseen. 21
1.19 Kakko Heljä, Tuominen Leila Lapila/ Lähdemäki 1:12 Toivotaan, että Lähdemäki-niminen tontti tulisi kaavassa rakennuskelpoiseksi mökkitontiksi, koska viereisellä samansuuruisella tontilla on 1970-luvulla poikkeusluvalla rakennettu mökki. Kuva: Tila Lähdemäki 1:12 ja kaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu, jota ei esitetä kaavaehdotuksessa muutettavaksi. Lähdemäki 1:12 ja Kyyhkyssola 1:11 ovat samassa jaossa Ruuhimäen kantatilasta 25.3.1968 muodostuneita sisämaan tiloja, joista Kyyhkyssola on rakennettu ja Lähdemäki ei. Molempien tilojen pinta-ala on n. 5000 m2. Kaavaluonnoksessa molemmat tilat on osoitettu M-merkinnällä, jolloin rakennuspaikan vähimmäispintaalavaatimus on 3 ha eikä Lähdemäki voi yleiskaavan mukaan saada rakennusoikeutta. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa ei ole tutkittu sisämaan rakennusoikeutta yksittäisillä rakennuspaikoilla eikä yksittäisiä rakennuspaikkoja ole myöskään yleiskaavassa osoitettu. Yleiskaavaa ei muuteta tältä osin. Rakentamismahdollisuudet tulee ko. alueella ratkaista suunnittelutarveratkaisun avulla, kuten on tehty naapuritontillakin. 1.20 Kakko Reino Lapila/ Lähdemäki 1:12 22
Heljä Kakko, Anja Keskinen sekä Eija Lindström omistavat Lähdesmäki-nimisen tontin (5000 m²). Reino Kakko toivoo, että tontti jaettaisiin kolmeen osaan rakennuslupa-oikeudella. Tonttien rajalla kulkee tie rantaan, mutta asiakirjoihin ei ole merkitty tie- ja ranta-oikeutta. Yleiskaavaa ei muuteta tältä osin, koska rakennuspaikan pinta-ala ei oikeuta lisäpaikkoihin. Ks. myös vastine Kakko Heljä, Tuominen Leila. 1.21 Kiinteistöyhtymä Auvinen Eeva ja Angervo Aapo sekä Auvinen Eeva Mielipide 1: Tila Huovi RN:o 1:431, (Käkölän yksinäinen perintötalo), on merkitty tarkistuksessa merkitty M-1 merkinnällä. Tilalla on kuitenkin kaksi rakennusluvan saanutta rakennusta, päärakennus ja sauna, sekä näiden koillispuolella lahden pohjukassa samoin rakennus ja sauna. Tämän perusteella pyydetään, että kaavamerkintä muutetaan loma-asuntoalueeksi, jolla on neljä rakennuspaikkaa. Mielipide 2: Tila Vaho 1:22 (yli 4 ha.), (Herttulan yksinäinen perintötalo) merkitty osittain RA alueeksi kahdella rakennuspaikalla. Muu osa M merkinnällä, tilan kummallakin puolella olevien tilojen merkinnät rannalla RA/1 ja RA/3. Pyydetään, että ko. tilalle myönnetään lisärakennuspaikka rantasaunalle merkinnällä RA/1. Tilan Huovi 1:43 pohjoispäähän on osoitettu olemassa oleva rakennuspaikka. Tilan eteläpäässä yksi olemassa oleva rakennuspaikka on maastotietokannan tietojen perusteella väärällä tilalla (Ruohomäki 1:13). Virhe korjataan, ja rakennuspaikka siirretään tilan Huovi puolelle. 23
Kuva: Huovi 1:431 ja kaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. Tilalla Vaho on kaksi olemassa olevaa rakennuspaikkaa, jotka on kaavaluonnoksessa osoitettu sisämaan tiloina RA. Rakennuspaikoilta on matkaa rantaan noin 230 metriä. Tilan Vaho rakennusoikeus on yhteensä 0,89 rakennuspaikkaa, joten lisäpaikkoja ei voida osoittaa. Kaavaluonnosta voidaan kuitenkin tarkistaa mitoituksen mukaisesti siten, että RAaluetta laajennetaan rantaan päin noin 50 metrin levyiseltä matkalta, jolloin pohjoisemmalle rakennuspaikalle voidaan sijoittaa saunarakennus rantaan. Toinen kiinteistön rakennuspaikka jää sisämaan paikaksi, sillä oikeutta kahteen rantaan rajoittuvaan rakennuspaikkaan ei ole. Kuva: Vaho 1:22 ja kaavaluonnoksen mukainen kaavaratkaisu. 24
Kuva: Vaho 1:22 ja alustavan kaavaehdotuksen mukainen kaavaratkaisu. 1.22 Kolu Isto Maanomistajan tilan rakennuksia ei ole otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Tilan aluetta ei tule kaavoittaa virkistysalueeksi vaan ympärivuotiseen asumiseen kuten naapurustossa (esim. Åbo Akademi). Tilan Helvetin Kolu 1:67 alueella sijaitsee vuodelta 1945 oleva huvilarakennus. Kaavaluonnosta tarkistetaan tältä osin, ja virkistysalue- eli V-merkintä muutetaan RAmerkinnäksi tilan osalta nykyisen käyttötarkoituksensa mukaisesti. 25
Kuva: Helvetin Kolu 1:67. Alustava kaavaehdotus. 1.23 Kultarannan kylän asukkaat Kultarannan eteläinen kylä. Vanhan kyläyhteisön viereen tiiviisti kaavoitettu uudisrakentaminen tuhoaa kylän ilmapiirin. Liikennettä ei voi lisätä, sivutiet ovat kapeat ja ahtaat. Vanha ja uusi kaava-alue pitäisi erottaa nykyisellään olevalla puistoalueella. Ehdotus, että kylää jatketaan lännen suuntaan. Näin etelässä sijaitseva metsä jäisi virkistyskäyttöön kylän asukkaille. Kultarannan eteläpuolisen asuntoalueen rajausta tarkistetaan. Alueelle ei aiheuteta läpiajoliikennettä, vaan uudelle alueelle voidaan suunnitella uusi liittymä Luonnonmaantieltä. Alue suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin myös huomioidaan alueen virkistys- ja luontoarvot. 1.24 Laakso Brigitte, Laakso Pekka ja Laakso Jukka Osayleiskaavaluonnokseen merkittyä rakennuspaikkojen sijaintia Lapilassa tulee muuttaa siten, kuin laadittavana olevassa ranta-asemakaavassa on esitetty. Toimittavat ranta-asemakaavaluonnoksen mahdollisimman pikaisesti. Esitetyssä osayleiskaavaluonnoksessa on myös virheellisyyksiä koskien olemassa olevia rakennuspaikkoja, nämä on korjattu Lapilan ranta-asemakaavaluonnokseen. Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty Lapilan Pitkäluodon rannoille kaksi uimarantaa (VV). Vaativat ensisijaisesti, että uimarantojen VV-merkinnät poistetaan ja toissijaisesti, että etelämpänä sijaitsevan uimarannan (S204) VV-merkintä poistetaan. Perustelut: Uimarannoille ei ole potentiaalista käyttöä, koska sijaitsevat 26
saaressa. Ne eivät ole helposti löydettävissä / käytettävissä. Uimarantoja voi käyttää jokamiehenoikeudella, joten ne eivät tarvitse VV-merkintää. Suojelumerkintä (S203 ja S204) on täysin riittävä. Pitkäluodon ja Lapilan loma-asutukset ovat lähes poikkeuksetta valmiiksi omarantaisia. Maanomistajilla on Lapilassa kaksi tilaa Ekstensholm 1:18 (417) ja Martinniementila 1:20 (417). Martinniementilan rantaviivan pituus on noin 145 metriä, ja se sisältyy tarkastelussa Ekstensholmin tilan lukuihin. Käytännössä Martinniementilan edustalla on laaja ruovikkoalue ja tulvaranta, joten se ei rannan rakennettavuuden kannalta ole potentiaalista lomarakennusaluetta. Ekstensholmilla on mitoittavaa rantaviivaa 5664 m, mikä tuottaa normilla 4,5 yhteensä 25,5 rantarakennuspaikkaa. Yleiskaavaluonnoksessa tiloille on osoitettu 11 olemassa olevaa lomarakennuspaikkaa ja 13 uutta eli yhteensä 24 rakennuspaikkaa. Laskennallista rakennusoikeutta on tulkittu alaspäin kaksi yksikköä Pitkänrauman alueen tulvarantojen vuoksi, jotka vaikuttavat siihen, että Pitkäluodon länsiranta ei ole käytännössä mahdollinen lomarakennuspaikkojen sijoittamisalue. Viranomaislausuntojen perusteella ja kaavasta saadun muun palautteen perusteella luonnoksen mukainen kaavaratkaisu muuttaa saaren luonnetta oleellisesti ja vaikeuttaa saaren virkistyskäyttöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja esimerkiksi jokamiehen oikeudella tapahtuvaa rantautumista. Kaavaluonnokseen on edellä olevan perusteella tarpeen tehdä joitakin tarkistuksia. Oleellisimmat muutokset ovat kartanoalueelle osoitettavat RM-2/s- ja RM-1- merkinnät, joiden johdosta osa saaren RA-paikoista poistuu. Muutos koskee ennen muuta Lapilan tilaa, mutta myös osalle Ekstensholman tilaa kartanon pohjoispuolella on osoitettu RM-2/s-merkintä. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen Ekstensholman tilan rantaviivan mittaus on myös tarkistettu. Tarkistuksen mukaan mitoittavaa rantaviivaa on 5418 m, mikä tuottaa normilla 4,5 yhteensä 24,4 rakennuspaikkaa eli kaksi vähemmän kuin kaavaluonnosvaiheessa. Maanomistaja on lisäksi ilmoittanut virheestä Pitkäluodon saaren länsirannalle sijoitetun olemassa olevan lomarakennuspaikan suhteen. Kyseessä ei maanomistajan ilmoituksen mukaan ole lomarakennus (kaupunki tarkistaa), joten sitä ei merkitä kaavassa lomarakennuspaikaksi. Edellä olevasta johtuen Ekstensholmin tilan kaavaratkaisua tarkistetaan. Ehdotuksen mukaan tilalle sijoitetaan 12 olevaa rakennuspaikkaa ja 12 uutta rakennuspaikkaa eli yhteensä 24 rakennuspaikkaa. Myös tulvarannasta johtuvat vähennykset otetaan huomioon kaavaratkaisussa (1 paikka), mikä ei tosin käytännössä alenna lainkaan mitoitusta, sillä ns. tiilitehtaan alueen torppa vanhana rakennuspaikkana kompensoi tulvarantavähennyksen. Muutoin kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että rakennuspaikat osoitetaan alueelle pääsääntöisesti ranta-asemakaavaluonnoksen mukaisesti. Sijoittelussa kiinnitetään 27
kuitenkin erityistä huomiota siihen, että maisema muuttuu mereltä käsin mahdollisimman vähän nykytilanteeseen verrattuna. Pitkäluodon eteläinen uimarantamerkintä poistetaan maanomistajan toivomuksen mukaisesti, koska ranta on matala ja vaikeasti saavutettavissa mereltä käsin. Pohjoinen uimaranta soveltuu yleiseen virkistyskäyttöön paremmin. Ekstensholmin tila 1:18 (417) on vuonna 1959 kuulunut kantatilaan 1:8X Lapila. Kantatila ei ole ylittänyt rakennusoikeuttaan eikä kantatilatarkastelu näin ollen vähennä tilan Ekstensholm rakennusoikeutta. Martinniementila 1:20 (417) on vuonna 1959 kuulunut kantatilaan 1:1X Ruuhimäki. Kantatila ei ole ylittänyt rakennusoikeuttaan eikä kantatilatarkastelu näin ollen vähennä Martinniementilan rakennusoikeutta. 1.25 Laakso Jyrki, Laakso Risto, Laakso Anneli, Schmitz Mark ja Schmitz Eva Toivovat, että kaavatyön edetessä otettaisiin huomioon muutama muutostoive, jotka osaltaan helpottaisivat vireillä olevaa kiinteistöjakoansa (karttaliite). Vuojuksen saaressa on yksi omistajien käytössä oleva lomarakennuspaikka. Kaksi lisärakennusoikeutta voitaisiin toteuttaa saaren eteläkärkeen, jossa on vanha rakennuspaikka, jonka rakennus on palanut. Onko Kolkannokan eteläosaan merkitty rakennusoikeus maanomistajan kiinteistön vai naapurikiinteistön alueella? Onko Pitkänrauman pohjoispuolelle merkitty kaksi kuivan maan lomarakennuspaikkaa mahdollista vaihtaa esimerkiksi yhdeksi omarantaiseksi rakennuspaikaksi esimerkiksi Kuulisen saareen, jossa mitoitus suhteellisen alhainen? Kuulisen saaren koillisniemessä on vanha rakennuspaikka, esitetään lisärakennusoikeuksia niemen läheisyyteen karttaliitteen mukaisesti. Ruuhimäen vanha talouskeskus sijaitsee kaavan M-alueella ilman erillistä varausta, onko tarpeen merkitä talouskeskus AP-merkinnällä? Onko kaavan M-1 ranta-alueelle mahdollista rakentaa Ruuhimäen talouskeskuksen yhteyteen rantasauna (rakentaminen vain maa- ja metsätalouteen liittyen?) Onko vanhaa kartanorakennusta mahdollista käyttää esimerkiksi matkailu- / majoitustarkoituksiin ilman erillistä kaavamerkintää (nyt ainoastaan AP-varaus). Lapilan kartanon lähialueille on varaus Kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Alueen laajuutta tulisi tutkia tarkemmin. Nyt alueeseen sisältyy laajoja metsäalueita, peltoja, venevalkama-alue sekä rantarakennuspaikkoja, joiden sisällyttäminen merkinnän piiriin saattaa vaikeuttaa ja hankaloittaa mm. korjaustoimenpiteitä (museovirasto). Katsovat, että AP/s ja sr-1 merkinnät jo pitkälti suojelevat rakennettua ympäristöä ja että merkintää tulisi supistaa käsittämään ainoastaan rakennetun kartanomiljöön lähialueen. 28