YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014"

Hannele Lattu
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

2 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle Yleiskaava Alueelle on laadittu Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaava, jonka Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan ja KHO käsitteli sen Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty seuraavalla sivulla sekä selostusosan yhteydessä Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1: Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat Liisa ja Niilo Härkönen. 1.3 Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue muodostuu 42 hehtaarin kokoisesta Palosen saaresta Lehtisenselän ja Ruohoselän välissä Saimaan Yöveden itäosassa lähellä Puumalan kunnan rajaa. Saaren lohkominen kantatilasta on tapahtunut kesän 2014 aikana, tilan viralliset auto- ja venepaikat sijaitsevat Jurvansaaren Haapialansalmessa noin kilometrin verran suunnittelualueesta länteen päin. Kaavamuutosalueella eli Palosen saaressa on kuusi voimassa olevaa lomarakennuspaikkaa nykyisessä yleiskaavassa, mutta ne ovat kaikki rakentamatta (ks. voimassa oleva yleiskaava seuraavalla sivulla ja selostusosan yhteydessä, RA/2 + RA/2 + RA/2). Kaavamuutosalue on tällä hetkellä tavanomaista maa- ja metsätalousaluetta, sekä muutamia maisemallisesti arvokkaita rantakallioita varsinkin saaren eteläosassa. Alueelta löytyy joitakin satunnaisia leiripaikkoja veneilijöiden jäljiltä. Palosen saaren lounaisin kallioinen niemi koillisesta päin lahdelta kuvattuna, taustalla Kirppusaari 1

5.1999. Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan 24.1.2003 ja KHO käsitteli sen 31.5.2004. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty seuraavalla sivulla sekä selostusosan yhteydessä. 1.

3 2 2 TAVOITTEET Maanomistajien tavoitteena on siirtää useita nykyisiä lomarakennuspaikkoja rakennettavuudeltaan parempiin paikkoihin (ks. nuolet seuraavasta kartasta) Ote nykyisestä yleiskaavasta Itäisin ryhmä nykyisistä lomarakennuspaikoista (RA/2) on sijoitettu parhaiten ja tarvitsee vain hieman siirtoa pohjoiseen päin, soistuneesta lahden pohjukasta kohti paremmin rakennettavissa olevaa niemen kannasta. Lahden lounainen pohjukka ja sen tausta on huomioitu myös metsätaloussuunnitelmassa (lehtomainen kohde). Saaren koillisin niemen kärki on maisemallisesti arvokas ja jätetään ennalleen. Nykyisistä lomarakennuspaikoista (RA/2) pohjoisimmat on sijoitettu varjoisaan ja suhteellisen jyrkkään pohjoisrinteeseen, jossa vastarannan mantereen rakennuspaikat ovat jo melko lähellä (alle 300 metrin päässä). Siirto lounaaseen päin saaren toiselle puolelle toisi rakennuspaikat loivemmalle alueelle ja ne avautuisivat kohti lounasta. Vastaranta jäisi jo yli puolen kilometrin päähän ja väliin jäisi vielä Kirppusaari. kuvassa oikealla Saaren pohjoisrantaa, nykyiset rakennuspaikat 2

lahden pohjukasta kohti paremmin rakennettavissa olevaa niemen kannasta. Lahden lounainen pohjukka ja sen tausta on huomioitu myös metsätaloussuunnitelmassa (lehtomainen kohde).

3 Saaren länsiosan lahdella sijaitsevien nykyisten lomarakennuspaikkojen (RA/2) rannat ovat kaikista huonoimpia, osin hyvin matalalla lahdella, alavia ja osittain soistuneita (ks. seuraava kuva).

Saaren eteläisin niemen kärki on maisemallisesti arvokas ja luontaisesti erittäin hyvä näkösuoja etelään päin (kohti Lehtisen saaren rakennuspaikkoja).

4 3 Saaren länsiosan lahdella sijaitsevien nykyisten lomarakennuspaikkojen (RA/2) rannat ovat kaikista huonoimpia, osin hyvin matalalla lahdella, alavia ja osittain soistuneita (ks. seuraava kuva). Siirto saaren kaakkoisosan niemen kannakselle toisi huomattavaa parannusta rakentamisolosuhteisiin. Saaren eteläisin niemen kärki on maisemallisesti arvokas ja luontaisesti erittäin hyvä näkösuoja etelään päin (kohti Lehtisen saaren rakennuspaikkoja). Länsiosan pohjukkaa Vapaan rannan osuus säilyisi täysin ennallaan kaavamuutoksen myötä, mutta rakentaminen olisi paremmilla paikoilla toteutuksen suhteen. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Uusia rakennuspaikkoja ei muodosteta vaan nykyinen rakennusoikeus siirretään toteuttamisen kannalta parempaan paikkaan. Pinta-alaltaan rakennuspaikkoja voidaan supistaa huomattavasti alkuperäisestä yksityiskohtaisen maastotarkastelun jälkeen. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätettävä palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarpeen mukaan. Siirron kohteena olevan läntisen alueen rantaa, ei erityisiä luontoarvoja. Siirron kohteena olevaa kaakkoisen alueen rantaa, ei erityisiä luontoarvoja. Noin 15 metriä korkea kallioinen mäki alueen eteläpuolella estää tehokkaasti näkyvyyden alueelta kohti etelää 3

5 4 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset lomarakennuspaikat (RA/2 + RA/2 + RA/2) on sijoiteltu toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Vapaan rannan osuus säilyy metrimääräisesti kaavamuutoksen myötä, mutta saaren pohjoisrannan alueelle syntyy merkittävämpi vapaan rannan kokonaisuus. Loma-asuntoalueen (RA) kaavamerkintä: Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän perässä osoittaa alueelle sijoitettavien lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusoikeuden määrä on Ristiinan kunnassa viimeksi hyväksytyn rantayleiskaavan mukainen (Ruskiajärvi-Säynätjärvi-Suojavesi). Uuden lomarakennuspaikan etäisyydet rantaviivasta yms. perustuvat vielä toistaiseksi Ristiinan kunnan rakennusjärjestykseen (hyväksytty , voimaan ). Kaupungin rakennusjärjestyksen kokonaisuudistus on vireillä. Otteita nykyisestä rakennusjärjestyksestä: Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden, kerrosalaltaan korkeintaan 25 m 2 :n ja pohjapinta-alaltaan 35 m 2 :n suuruisen, saunan, savusaunan tai grillikatoksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 10 m ja muun 80 m 2 pienemmän rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 20 m ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen tai muun vähintään 80 m 2 :n suuruisen rakennuksen etäisyyden rannasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 metriä. Edellä oleva määräys ei koske laituria. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden (1) metrin pitkäaikaisen ylävesipinnan (HW ) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan ( MW ) yläpuolella. Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m 2. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuspaikat muodostetaan maastoon ja niiden koko määritetään lohkomisen yhteydessä. Muilta osin kaavamuutosalue on osoitettu Maa- ja metsätalousalueena (M), joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön: Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M-alueelle. Saaren maisemallisesti arvokkaimpia kalliorantoja on korostettu omalla kaavamerkinnällä: "ma/ Paikallisesti arvokas rantamaisema, jolla on maisemallista arvoa. Maisemapuut, maiseman kiintopisteet, reunavyöhykkeet sekä muut maiseman ominaispiirteet säilytetään." Kaavamääräyksillä on myös otettu kantaa mm. maiseman käsittelyyn: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. 4

Loma-asuntoalueen (RA) kaavamerkintä: Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia.

6 5 Vesi- ja jätehuollosta on omat määräyksensä (ks. merkinnät ja kaavamääräykset ohessa). 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, eikä muuta millään tavalla voimassa olevan alueen osayleiskaavan periaatteita. Tarkempi luontoselvitys alueella tehdään luonto-olosuhteiden kannalta otollisempana aikana, eli keväällä Norpan pesimätiedot on alustavasti saatu hanketta varten, lähin pesimäpaikka on lähes kahden kilometrin päässä, ei vaikutuksia nyt esitetyllä kaavaratkaisulla. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä naapureilla ym. osallisilla on mahdollisuus palautteen antamiseen ja se pyritään ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa DI Jarmo Mäkelä Selostusosan yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavamerkinnät ja -määräykset - Ote nykyisestä yleiskaavasta ja kaavamuutoskartta 1:

Tarkempi luontoselvitys alueella tehdään luonto-olosuhteiden kannalta otollisempana aikana, eli keväällä 2015.

Samankaltaiset tiedostot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT