Herne säilörehun raaka-aineena

Samankaltaiset tiedostot
Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Hyödyllinen puna-apila

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Edistystä luomutuotantoon hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kuminan perustaminen suojakasviin

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kaura lehmien ruokinnassa

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Sari Kajava, Annu Palmio

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

3 Palkokasvivilja-kasvustojen satoisuus ja rehuarvo

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Hamppu viljelykiertokasvina

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

HÄRKÄPAPUSÄILÖREHUN KORJUUAJANKOHDAN OPTIMOINTI

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Kasvintuotanto kannattaa

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

MegaLab tuloksia 2017

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Transkriptio:

Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen

2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan Monikäyttöinen valkuaiskasvi, joka voidaan puida, kuivata tai murskesäilöä tuoreena tai korjata kokoviljasäilörehuksi Palkokasvina hyödyllinen viljelykierrossa Esikasviarvo! Lakoontuminen ongelmana usein voisiko härkäpapu toimia tukikasvina Valkuaisfoorumin hernekokeessa tutkittiin sadontuottoa ja rehuarvoa eri kehitysvaiheissa joko puhdas- tai seoskasvustona optimaalista korjuuajankohtaa säilörehuksi

Valkuaisfoorumin hernekoe v. 2016 Mustialassa Maalaji rmhe, ph 6.30, P ja K viljavuusluokka hyvä Kylvö 12.5.2016, ei lannoitusta Jermu-herne puhdaskasvustona ja seoksena sekä Anniina-vehnän että Sampo-härkäpavun kanssa Neljä kerrannetta kutakin koejäsentä Koejäsen Kasvilaji Kylvötiheys, kpl/m 2 Kg/ha Herne Herne 110 325 Herne90-vehnä Herne 90 266 Vehnä 80 30 Herne90-Hp Herne 90 266 Härkäpapu 10 26 3 Herne60-Hp Herne 60 177 Härkäpapu 40 102 15.1.2018

Kasvustonäytteet otettiin kolme kertaa: 19.7., 2.8. ja 16.8. Joka ruudulta otettiin kehikolla koko kasvuston näytteet leikkaamalla saksilla 5 cm sänkeen. Määritettiin ruuduittain sato, eri kasvilajien osuudet ja analysoitiin kemiallinen koostumus Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke 4 Tulokset löytyvät Valkuaisfoorumin nettisivuilta > Valkuaista Mustialasta

Herne kasvoi rehevästi ja oli seoskasvustoissa selkeästi valtakasvi Keskimäärin vehnää oli 4,2% ja härkäpapua 3,4 % ja 24 % kuiva-aineesta 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 Vehnä tai Härkäpapu Herne 0.00 H H90V H90HP H60HP 19.7.2016 H H90V H90HP H60HP 2.8.2016 H H90V H90HP H60HP 16.8.2016 5 Etunimi Sukunimi Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke 15.1.2018

Herneen seassa härkäpapu ei kasvanut normaalisti! Härkäpapu kasvoi näin hyvin ruutujen välissä! 6 Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

Tulokset 7 Ei eroja eri koejäsenten välillä. Keskimäärin näytteenottokerroittain 6500, 10000 ja 11000 kg ka hehtaarilta. Kuiva-ainepitoisuudet näytteenottokerroittain olivat 142, 161 ja 212 g/kg. Sadot ovat koeruuduilta ja ovat siten suuntaa-antavia.

Koejäsenten välillä ei ollut merkitsevää eroa. D-arvo huononi kaikilla koejäsenillä ensimmäisestä viimeiseen näytteenottokertaan (keskimääräinen D-arvo 637, 625 ja 593 g/kg ka) H90V:n D-arvo laski eniten 8

Raakavalkuaispitoisuus oli runsaammin härkäpapua sisältäneellä H60HP-seoksella merkitsevästi suurempi kuin muilla koejäsenillä, joiden välillä ei ollut merkitsevää eroa. Kasvukauden edetessä kaikkien koejäsenten raakavalkuaispitoisuus pieneni, mutta molemmilla härkäpapua sisältäneillä seoksilla se pieneni vähemmän kuin muilla. Raakavalkuaissato oli keskimäärin 1075, 1605 ja 1451 kg/ha. 9

Raakavalkuaispitoisuuden muutos 10 15.1.2018

Kuitupitoisuus (NDF) pieneni ensimmäiseltä toiselle näytteenottokerralle ja suureni toiselta kolmannelle. Kolmannella kerralla H90V ja H60HP sisälsivät eniten kuitua. Koejäsenistä H ja H60HP erosivat merkitsevästi toisistaan, niiden välinen ero oli koko ajan samansuuruinen. 11 Sulamattoman kuidun (indf) pitoisuus lisääntyi viimeiselle kerralle erityisesti H90V-seoksella. Kolmannella kerralla H90Vseoksen sulamattoman kuidun pitoisuus oli lähes 200 g/kg ka). Noin kolmannes kuidusta oli sulamatonta.

19.7.2016 68 pv kylvöstä 2.8.2016 82 pv kylvöstä 16.8.2016 96 pv kylvöstä D 638 rv 168 D 625 rv 151 D 596 rv 118 12 Etunimi Sukunimi 15.1.2018 Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

Johtopäätökset Tukikasvi Näillä seossuhteilla ja kylvösiemenmäärillä tässä kokeessa tukikasvista ei ollut mitään hyötyä. Vehnä ja härkäpapu jäivät herneen varjoon eivätkä kasvaneet normaalisti. Seoksia pitäisi tutkia lisää peltomittakaavassa! Kuva: Kaisa Kuoppala / Luke 13

Johtopäätökset Korjuuaika Optimaalinen korjuuaika tässä kokeessa olisi ollut toisen näytteenottokerran aikoihin eli 82 päivää (n. 2,5 kk) kylvöstä tai hieman aiemmin. Herneen ja härkäpavun palot täyttyneitä, kasvusto vielä vihreää. Tarkkaile kasvustoa ja korjaa hyvän sää aikana! 14 Kuvat: Kaisa Kuoppala / Luke

www.hamk.fi/valkuaisfoorumi Valkuaisfoorumi Loppuseminaarin esitysvideot ja diat 15 Etunimi Sukunimi 15.1.2018

Kiitos! Kiitos! 16 15.1.2018