Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen"

Transkriptio

1 Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

2 Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin kasvukaudella 218 1) tavanomaisella timoteinurmella naudan lietteen, mädätysjäännöksen (Luomu1A) ja väkilannoitteen kanssa 2) apilavaltaisella luomunurmella naudan lietteen ja mädätysjäännöksen (Luomu1A) kanssa 3) tavanomaisella viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (Luomu1A) ja väkilannoitteen kanssa

3 Lannoitteet Ravinnepit. Konsentraatti Luomu1A Naudan liete N-kok, kg/tn 4,9 7,2 7,6 6,7 5,3 6,4 4,8 4,1 3,2 2,8 4, 2,4 N-liuk, kg/tn 4,3 6,3 6,5 6,3 3,9 4,1 3,9 3,5 1,5 1,5 2,7 1,6 P-kok, kg/tn,14,23,27,16,74,86,4,27,55,51,72,44 K-kok, kg/tn 2,4 4,5 4,5 3, 1,7 1,8 1,3 1,4 2,9 3, 4,3 2,5 Kuiva-aine, % 1,5 3,3 3,6 2,3 5,8 7,8 2,8 2,2 7, 6,9 7,4 6,6 N-liuk/N-kok, % P-kok/N-liuk, % Korkean liukoisen typpipitoisuuden vuoksi konsentraatti on nopeavaikutteinen lannoite Alhaisen P-pitoisuuden vuoksi soveltuu maille, joilla on P-lannoitusrajoituksia Konsentraatti Rejektivesi (LuomuKymppiA) on konsentraatin raaka-aine

4 1) koeasetelma, tavanomainen timoteinurmi Lohko, Kitee Puhos Koeruudut (36 kpl): 8 m x 1 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä Maalaji: hiekkainen karkea hieta (hkkht), karkea hieta (KHt) Koelannoitteiden levitys Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä (konsentraatti), Juko-kylvölannoitin (YaraMila Y 4 [NPKS ], Biolan PK-täydennyslannoitus) Sadonkorjuu Koejäsenet kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % 1. -ruutu 2. Luomu1A 1 5,3 3,9,74 1,7 1, , ,2 1,5,55 2,9 26, , ,9 4,3,14 2,4 9, , , , Luomu1A 2 5,3 3,9,74 1,7 2, , ,2 1,5,55 2,9 53, , ,9 4,3,14 2,4 18, , , ,

5 Maanäytteet: Kerranteiden (A D) väliset erot (ANOVA) ph 6,1 6,4 P =.21 VL: tyydyttävä-hyvä Ca (mg/l) P =.7 VL: välttävä-tyydyttävä P (mg/l) 7,2 1, P =.7 VL: välttävä-tyydyttävä Mg (mg/l) P =. VL: välttävä-tyydyttävä S (mg/l) P =.2329 VL: tyydyttävä-hyvä KVK (cmol/kg) 8 11 P =.7 VL: usein alle 1 cmol/kg -> kalkitustarve kerranteelle D = keskim. 2,3 tn/ha

6 Ajoneuvovaaka (DG Dina kannettava)

7 Tavanomainen timoteikasvusto 6 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen 39 kg /ha, konsentraatti 54 kg /ha, konsentraatti 38 kg /ha, väkilannoite 79 kg /ha, väkilannoite Isompi konsentraattikäsittely (8 Bb ) näkyy vihreämpänä kuin vasemmalla oleva pienempi konsentraattikäsittely. Sama on nähtävissä väkilannoiteruutujen välillä: isompi käsittely (9 Cb ) näkyy tummempana kasvustona.

8

9 A C B D

10 Kuiva-ainesadot, tavanomainen timoteinurmi sato kgka/ha Käsittelyjen väliset erot P =.446 Kerranteiden väliset erot P =.2 ANOVA, two-factor (.138,.1) kg/ha liuk- N 33 kg/ha Luomu1A 33 kg/ha 39 kg/ha naudan liete konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 67 kg/ha Luomu1A 75 kg/ha naudan liete n.s. 54 kg/ha konsentraatti 79 kg/ha väkilannoite Koejäsenten välistä vertailua ja tulosten tulkintaa vaikeutti erittäin kuiva kesä ja maan kuivuus, joka entisestään lienee hidastanut etenkin lannoiterakeiden liukenemista ja ravinteiden hyödyntämistä Alkuperäisenä oletuksena oli, että konsentraatin typpilannoitusvaikutus olisi samanlainen kuin väkilannoitteen

11 Typen käytön hyötysuhde, tavanomainen timoteinurmi 8 sato kgka/ kg Käsittelyjen väliset erot P =.57 Kerranteiden väliset erot P =.19 ANOVA, two-factor (.2,.6) Vuoden 218 kokeiden perusteella konsentraatin sadontuottokyky vastaa väkilannoitteen sadontuottokykyä 2 1 n.s. kg/ha liuk- N 33 kg/ha Luomu1A 33 kg/ha naudan liete 39 kg/ha konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 67 kg/ha Luomu1A 75 kg/ha naudan liete 54 kg/ha konsentraatti 79 kg/ha väkilannoite

12 Kerranteet I-IV Kerranteet I-III sato kgka/ha P =.446 sato kgka/ha P = sato kgka/ kg P =.57 sato kgka/ kg P =

13 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 käsittely-nollaruutu kgka/ha käsittely-nollaruutu kgka/ha Kerranteet I-IV sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite 83 Sadonlisäys Kerranteet I-III sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite koeruudut koeruudut

14 kgka/ha lannoitteen -kg kohti Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 kgka/ha lannoitteen -kg kohti Kerranteet I-IV kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite 25 Sadonlisäys/ -kg Kerranteet I-III kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite koeruudut koeruudut

15 Ka A B C D Anova: Single Factor SUMMARY Groups Count Sum Average Variance A , , B , , C , , D , , ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 18744, ,19 3,583912, ,9112 Within Grou , ,17 D-arvo A B C D Anova: Single Factor % org.a SUMMARY Groups Count Sum Average Variance A 9 591,8 65, , B , , C , , D , , ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 139, , ,4261,417 2,9112 Within Grou 275, , Total ,9 35 Total 415,39 35 D-arvo A B C D Anova: Single Factor g SUMMARY Groups Count Sum Average Variance A , , B , , C , , D , , ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 1681, ,63 5,2338,485 2,9112 Within Grou 21897, ,2917 Total 32579,22 35 Raakakuitu Anova: Single Factor SUMMARY Groups Count Sum Average Variance ANOVA ,75 88, , ,5 214, , ,5 4, , ,75 72,91667 Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 219, ,6875 2,74498, ,35313 Within Grou 2594, ,9259 Total Rehuanalyysi: jonkin verran eroja kerranteiden välillä Rehuarvoissa eroja eri käsittelyjen välillä ainoastaan raakakuidun osalta

16 2) koeasetelma, puna-apilavaltainen luomunurmi Lohko, Tohmajärvi Valkeasuo Koeruudut (28 kpl): 8 m x 1 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä (Huom! P) Maalaji: hiekkainen karkea hieta (hkkht), hietamoreeni (HtMr) Kasvi: puna-apila-nurminata-nurmi Lannoituskäsittelyt: Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä (konsentraatti) Sadonkorjuu: Koejäsenet kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % 1. -ruutu 2. Luomu1A 1 5,3 3,9,74 1,7 1, , ,2 1,5,55 2,9 26, , ,9 4,3,14 2,4 9, , Luomu1A 2 5,3 3,9,74 1,7 2, , ,2 1,5,55 2,9 53, , ,9 4,3,14 2,4 18, ,

17 Maanäytteet: Kerranteiden (A D) väliset erot (ANOVA) P (mg/l) 6,7 19,1 P =.914 VL: välttävä-hyvä K (mg/l) P =. VL: huono -> vaikuttaa jo satoon? Mg (mg/l) P =.1667 VL: välttävä-tyydyttävä -> kalkitustarve kerranteelle A = keskim. 2,4 tn/ha -> kalkitustarve kerranteelle B = keskim. 2,6 tn/ha -> kalkitustarve kerranteelle C = keskim. 3,4 tn/ha -> kalkitustarve kerranteelle D = keskim. 3,1 tn/ha

18 Puna-apilavaltainen luomunurmi 3,5 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen 37 kg /ha, konsentraatti kg N, nollaruutu 37 kg /ha, konsentraatti 35 kg /ha, naudan liete 68 kg /ha, konsentraatti 65 kg /ha, naudan liete Koejäsenten kasvut eroavat selvästi toisistaan. Vasemmalla nollaruudun (1 Dr ) viereinen konsentraattikäsittely (37 kg /ha), keskellä naudanlieteruudun (3 Br ) viereinen konsentraattikäsittely (37 kg /ha), sekä oikealla naudanlieteruudun (6 Br ) viereinen konsentraattikäsittely (68 kg /ha).

19

20 A C B D

21 Kuiva-ainesadot, puna-apilavaltainen luomunurmi sato kgka/ha Käsittelyjen väliset erot P =.2 Kerranteiden väliset erot P =.22 ANOVA, two-factor (.,.) kg/ha liuk- N 32 kg/ha Luomu1A * 35 kg/ha 37 kg/ha naudan liete konsentraatti 67 kg/ha Luomu1A * 65 kg/ha naudan liete 68 kg/ha konsentraatti Samalla liukoisen typen tasolla konsentraatti (37 kg liuk- N/ha, 68 kg /ha) tuotti tilastollisesti merkitsevästi (P <.5*) enemmän kuiva-ainesatoa kuin naudan liete (35 kg /ha, 65 kg /ha) Puna-apilavaltainen luomunurmi voi tuottaa runsaan biologisen typensidonnan avulla myös ilman lannoitusta lähes saman verran kuin lannoitetut koeruudut (näin kävi edellisvuoden 217 kokeissa)

22 Typen käytön hyötysuhde, puna-apilavaltainen luomunurmi sato kgka/ kg Käsittelyjen väliset erot P =.81 Kerranteiden väliset erot P =.2 ANOVA, two-factor (.,.) kg/ha liuk- N 32 kg/ha Luomu1A * 35 kg/ha 37 kg/ha naudan liete konsentraatti 67 kg/ha Luomu1A 65 kg/ha 68 kg/ha naudan liete konsentraatti Samalla liukoisen typen tasolla konsentraatti (37 kg /ha) tuotti tilastollisesti merkitsevästi (P <.5*) enemmän kuiva-ainesatoa käytettyä liukoista typpikiloa kohden kuin naudan liete (35 kg /ha)

23 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 käsittely-nollaruutu kgka/ha kgka/ha lannoitteen -kg kohti Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti 2232 Sadonlisäys kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti Sadonlisäys Sadonlisäys/-kg koeruudut koeruudut

24 3) koeasetelma, tavanomainen vilja (kevätvehnä) Lohko, Kitee Papinniemi Koeruudut (36 kpl): 7,5 m x 8 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä Maalaji: hietamoreeni (HtMr) Lannoituskäsittelyt: Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä (konsentraatti), Juko-kylvölannoitin (YaraMila Y 4 [NPKS ], Biolan PK-täydennyslannoitus) Kylvöajankohta: Sadonkorjuu: Koejäsenet kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % 1. -ruutu 2. Luomu1A 1 5,3 3,9,74 1,7 1, , ,2 1,5,55 2,9 26, , ,9 4,3,14 2,4 9, , , , Luomu1A 2 5,3 3,9,74 1,7 2, , ,2 1,5,55 2,9 53, , ,9 4,3,14 2,4 18, , , ,

25 Maanäytteet: Kerranteiden (A D) väliset erot (ANOVA) ph 6,6 6,7 P =.177 VL: hyvä-korkea Ca (mg/l) P =.92 VL: välttävä-tyydyttävä P (mg/l) 16,4 21,7 P =.63 VL: tyydyttävä-hyvä K (mg/l) P =.9 VL: tyydyttävä-hyvä Mg (mg/l) P =. VL: tyydyttävä-hyvä S (mg/l) 8 1 P =.248 VL: välttävä-tyydyttävä KVK (cmol/kg) 1 13 P =.1 VL: usein alle 1 cmol/kg -> ei kalkitustarvetta

26 Tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 6 viikkoa ja 9,5 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen

27

28 Kuiva-ainesadot, tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 45 4 sato kgka/ha Käsittelyjen väliset erot P =.481 Kerranteiden väliset erot P =. ANOVA, two-factor (.11,.) kg/ha liuk- N 31 kg/ha Luomu1A 35 kg/ha 37 kg/ha naudan liete konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 7 kg/ha Luomu1A 74 kg/ha 74 kg/ha naudan liete konsentraatti 74 kg/ha väkilannoite

29 Typen käytön hyötysuhde, tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 12 1 sato kgka/ kg Käsittelyjen väliset erot P =. Kerranteiden väliset erot P =.194 ANOVA, two-factor (.,.) Lannoitteet tuottivat pienemmällä liukoisen typen tasolla (31-38 kg liuk- N/ha) tilastollisesti merkitsevästi enemmän (**,***) kuiva-ainesatoa käytettyä liukoista typpikiloa kohden kuin suuremmalla liukoisen typen tasolla (7-74 kg /ha) 2 kg/ha liuk- N 31 kg/ha Luomu1A 35 kg/ha naudan liete 37 kg/ha konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 7 kg/ha Luomu1A 74 kg/ha naudan liete 74 kg/ha konsentraatti 74 kg/ha väkilannoite Sääolosuhteet Vähenevän tuoton laki (law of diminishing returns) Liebigin minimilaki (Liebig's law of the minimum)

30 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 käsittely-nollaruutu kgka/ha kgka/ha lannoitteen -kg kohti Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite 928 Sadonlisäys kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite kg/ha Luomu1A kg/ha naudan liete kg/ha konsentraatti kg/ha väkilannoite Sadonlisäys Sadonlisäys/-kg koeruudut koeruudut

31 NDF-kuitu A B C D Anova: Single Factor SUMMARY Groups Count Sum Average Variance A , , B , , C , D , , ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 932, ,997 5,145659, ,9112 Within Grou ,4375 Kuiva-aine A B C D Anova: Single Factor SUMMARY Groups Count Sum Average Variance A , , B , , C , , D ,2222 1, ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 5664, ,111 19,2797 6,76345E-17 2,9112 Within Grou 552, ,27778 Total 2866, Total 6217, PVT A B C D Anova: Single Factor SUMMARY Hehtolitrapaino A B C D Anova: Single Factor 76,3 78,15 77,55 78,75 77,75 78,35 77,55 77,75 SUMMARY Groups Count Sum Average Variance A , , B , , C , , D 9 5 5, , ,95 77,35 77,55 77,35 Groups Count Sum Average Variance 77,75 78,15 77,75 78,35 A 9 699,9 77,76667, ,95 78,55 78,35 78,35 B 9 71,15 77,9556, ,95 77,55 77,35 78,55 C 9 71,35 77,92778, ,35 77,95 78,55 78,75 D 9 75,35 78,37222, ANOVA 77,95 77,35 78,15 78,75 77,95 77,75 78,55 78,75 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 1619, ,856 8,26487, ,9112 Within Grou 29, ,31944 Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 1, ,6281 2,485312, ,9112 Within Grou 7, , Total 379, Total 9, Rehuvilja-analyysi: jonkin verran eroja kerranteiden välillä Rehuarvoissa ei eroja eri lannoitekäsittelyjen välillä

32 sato kgka/ha sato kgka/ha sato kgka/ha sato kgka/ha Kitee nurmi Kitee nurmi 3-kerr Konsentraatti 3 R² =,478 Konsentraatti R² =,1563 R² =,3694 R² =,882 R² =,8 Väkilannoite Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Väkilannoite) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete) R² =,755 R² =,2578 R² =,4456 Väkilannoite Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Väkilannoite) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete) kg/ha kg/ha Valkeasuo nurmi Kitee vilja R² =,7242 R² =,418 R² =, kg/ha Konsentraatti Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete) R² =,3985 R² =,2337 R² =,1555 R² =, kg/ha Konsentraatti Väkilannoite Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Väkilannoite) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete)

33 Yhteenveto Konsentraatti on nopeavaikutteinen typpilannoite johtuen korkeasta /kok-n -suhteesta (n. 9 %), minkä vuoksi se täydentää hyvin luomulannoitevalikoimaa Vuoden 218 kokeiden perusteella konsentraatin lannoitusvaikutus vastaa väkilannoitteen lannoitusvaikutusta (voi olla jopa sitä parempi) Nurmella konsentraatin lannoitusvaste viljaa parempi Lannoitusvaikutusta ja lannoitusvaikutuksen tapaa (nopeus/hitaus) tarkennetaan uusilla kokeilla kasvukaudella 219

34 Kiitokset!

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien

Lisätiedot

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos BioKymppi Oy BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Konsentroituja luomulannoitteita biojätteistä ja lietteistä Luomupäivät, 9.- Kuopio, BioKymppi Oy 1, yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy,

Lisätiedot

Mika Juvonen, yrittäjä / toimitusjohtaja

Mika Juvonen, yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen rejektiveden konsentraatti on lupaava luomulannoite KierRe, Biokaasu-hanke, Kitee 1, yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy,

Lisätiedot

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla Ravinteiden kierto Lannoitusta kierrätysravinteilla, Tampere 1 Kiteen biokaasulaitos / BioKymppi Oy

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Nurmien fosforilannoitus

Nurmien fosforilannoitus Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn Lannoitus ja kasvualustat Luomupäivät 16.11.2018 Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn Tausta BioKymppi Oy, Kitee Tuotteet Biokaasu Sivuvirtoina: typpipitoista

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön? Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön? Pellot Tuottamaan hankkeen loppuseminaari Joensuu 28.11.2013 Päivi Kurki MTT Mikkeli Pellon peruskunto: vesitalous,

Lisätiedot

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,

Lisätiedot

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki

Lisätiedot

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017 Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä 8.8.2018 Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty

Lisätiedot

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Maan kasvukunnon hoito

Maan kasvukunnon hoito Maan kasvukunnon hoito Elina Nurmi ja Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Ruoantuotannon haasteet Maan rakenteen hoito ja kasvukunnon ylläpitäminen sekä viljelykiertojen monipuolistaminen ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin

Lisätiedot

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ 27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari YM:n Pankkisali, Aleksanterinkatu 7, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla Webinaari 22.11.2018 Eeva-Liisa Juvonen Humuksen koostumus Humus sisältää 60 % C, 6-8 % N sekä P ja S Suurin osa suomen peltomaista ovat

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Fosforilannoitus nurmituotannossa Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö

Lisätiedot

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot