Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 09 BOR Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin» sivu 8 Panoksia kotimaiseen valkuais- Kotimainen ruis on kunnia-asia Koetoimintaa ja jalostusta Mika Hyövelän 4 tuotantoon 14 18 vaihteleva työ 22 Tavoitteena terve lajike
Boreal toivottaa hyviä lukuhetkiä Kasvussa-lehden parissa. Lukijalle: Boreal on ottanut ison askeleen eteenpäin. Ensimmäiset suomalaiset pitkän kasvuajan lajikkeet tulevat siemenkauppaan ensi kevään kylvöille. Tähän saakka Boreal on ollut myöhäisten lajikkeiden markkinassa mukana ainoastaan testaamillaan ja markkinoille tuomillaan ulkomaisten kasvinjalostajien lajikkeilla. Myöhäisen tavoitelajiketyypin sisällyttäminen jalostusohjelmiimme mahdollistaa erityisesti eteläsuomalaisten viljelijöiden lajiketarpeisiin vastaamisen. Eteläisessä Suomessa pitkän kasvuajan ulkomaisia lajikkeita on jo vuosia viljelty kotimaisten, aikaisempien lajikkeiden rinnalla. Tarkkanäköisimmät ovat myös huomanneet, että perinteisten suomalaisten nimien rinnalla Boreal on ottanut käyttöön hieman kansainvälisempiä lajikenimiä kuten esimerkiksi uudet Marble-kevätvehnä ja Vivianakaura. Lajikkeen nimeäminen on oma, haastava prosessinsa. Nimen täytyy istua suomen kieleen sekä kirjoitettuun että puhuttuun. Toisaalta nimellä on vahva mielikuvallinen merkitys lajikemarkkinoinnissa. Ulkomaiselta kalskahtavat nimet annamme pääsääntöisesti myöhäisen kasvuajan lajikkeillemme. Koemme, että kansainvälisemmät nimet profiloivat uudet lajikkeemme paremmin siihen sarjaan, mihin ne kuuluvat. Eli myöhäisiin ja erittäin kovan satopotentiaalin omaaviin lajikkeisiin. Suomalaiset viljelijät tunnistavat edelleen Borealin lajikkeet nimen yhteydessä olevasta BOR -merkinnästä. Kaikkea ei kannata eikä voikaan tehdä itse. Esimerkiksi hybridien jalostusta ja siementuotantoa ei oloissamme ainakaan vielä pysty menestyksekkäästi tekemään. Omien, myöhäisen kasvuajan lajikkeiden jalostuksen rinnalla jatkamme valikoidun ulkomaisen jalostusaineiston testaamista. Tässä työssä onnistumisesta on viimeisimpänä esimerkkinä Evolo-hybridirukiin tuominen markkinoille. Satu Pura markkinointipäällikkö ps. Haastavassa markkinatilanteessa kannattaa pohtia mahdollisuuksia vaikkapa öljy- tai valkuaiskasvien viljelyn lisäämiseen. Näillä on ylitarjonnasta kärsiviä viljamarkkinoita tasapainottava vaikutus. Lajiketietoa öljy- ja valkuaiskasveista löydät esimerkiksi tästä Kasvussa-lehdestä. 2 Kasvussa.
valkuaistuotantoon kunnia-asia Mika Hyövelän vaihteleva työ Kasvussa 2 09 Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Panoksia kotimaiseen valkuaistuotantoon BOR Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin Helsingin Mylly jauhaa laatuviljasta laatutuotteet Helsingin Mylly tuottaa viljatuotteita sekä yksityisten kuluttajien että suurkeittiöiden käyttöön. Korkea laatutaso raaka-aineista lähtien on osa myllyn 75-vuotista perinnettä, ja edelleen tärkeä osa yrityksen strategiaa. 4 Suomalaisilla pelloilla tuotetaan vain noin 15 % kotieläinten ruokintaan käytetystä valkuaisesta. Loppu on tuontia, pääosin soijaa vaikka myös rapsia joudutaan tuomaan. Alhainen valkuaisomavaraisuus ei ole vain Suomen ongelma. Yli kolme neljäsosaa Euroopan Unionin valkuaisraaka-aineesta tuodaan Unionin ulkopuolisista maista. 8 Tänä syksynä Boreal tuo siemenkauppaan runsaasti uusia lajikkeita. Borealin panostukset pidemmän kasvuajan lajikkeiden jalostusohjelmiin tuottavat nyt tulosta, kun ensimmäisiä tämän tyypin lajikkeita saadaan markkinoille tälle kaudelle. Uutuuksia onkin tarjolla kaikkiin kasvuaikaluokkiin. 10 Kotimainen ruis on kunnia-asia 14 Rukiin viljeltävyyttä parantamalla voidaan osaltaan vaikuttaa rukiin viljelyalan lisäämiseen. Borealilla tämän eteen tehdään töitä koko ajan. Sisältö Mika Hyövelä nauttii vaihtelevasta työstä Tavoitteena terve lajike 2 Lukijalle 18 Borealin koetoimintapäällikkö Mika Hyövelä on kiireinen mies. Koetoimintapäällikön tehtävien lisäksi hän toimii myös jalostajana. Yksin Mikan ei kuitenkaan tarvitse puurtaa, sillä niin jalostuskuin koetoimintatyökin on pitkälti ryhmätyötä. Taudinkestävyyden merkitys kasvinjalostuksessa ja käytännön viljelyssä on kasvanut, kun tautipaine lisääntyy ja viljelijöiden on yhä tarkemmin mietittävä viljelypanosten kustannuksia sekä viljelyn ympäristövaikutuksia. Borealilla taudinkestävyys on jo pitkään ollut mukana jalostusohjelmissa, ja viime vuosina yhteistyötä alan tutkimuksen kanssa on tiivistetty. 7 Viviana BOR haastaa kilpasisarensa 12 Ydinosaamiseen keskittyminen luo menestystä 20 Farmitin suosio säilyy 22 24 Uutuusohra Edvinillä huima sato 26 Kesän 2009 tunnelmia Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 09 Tiedä mitä kylvät. Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Panoksia kotimaiseen Kotimainen ruis on Koetoimintaa ja jalostusta 4 14 18 22 BOR Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin Tavoitteena terve lajike» sivu 8 2 09 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy Myllytie 10, 31600 Jokioinen Päätoimittaja: Satu Pura Toimittaja / Toim. siht.: Anna Perttu Ulkoasu: Daddy Finland Oy, Tampere Taitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Paino: Nordmanin Kirjapaino, Forssa Kannen kuva: Henri Salenius, Tampere 1. vuosikerta ISSN-tunnus: 1798-5218 Kasvussa. 3
Panoksia kotimaiseen valkuaistuotantoon Suomalaisilla pelloilla tuotetaan vain noin 15 % kotieläinten ruokintaan käytetystä valkuaisesta. Loppu on tuontia, pääosin soijaa vaikka myös rapsia joudutaan tuomaan. Alhainen valkuaisomavaraisuus ei ole vain Suomen ongelma. Yli kolme neljäsosaa Euroopan Unionin valkuaisraaka-aineesta tuodaan Unionin ulkopuolisista maista. Suomessa rehustuksen valkuaistasetta voitaisiin parantaa valkuais- ja öljykasvien viljelyaloja nostamalla. Nämä tarjoavat myös oivan keinon tasapainottaa ylituotannosta kärsiviä viljamarkkinoita. Rypsin ja rapsin viljelyyn kannustaa myös suhteellinen hintakehitys, joka on tällä ja edellisellä kaudella suosinut öljykasveja. Esimerkiksi rypsin hinta on noin kolminkertainen rehuohraan verrattuna. Valkuaiskasveista härkäpavun hinta on reilusti yli kaksinkertainen rehuviljoihin verrattuna. Globaali valkuaispula näköpiirissä Alhainen valkuaisomavaraisuutemme on nousemassa rehuteollisuudelle ja kotieläintuotannolle yhä kriittisemmäksi kysymykseksi. GM-vapaan tuontivalkuaisen saatavuus heikkenee ja hinta nousee jatkuvasti. Ja pitkässä juoksussa kysymys ei ole yksinomaan GM-vapaudesta vaan valkuaisen riittävyydestä yleensäkin. Valkuaisraaka-aineesta voidaan globaalisti ennustaa pulaa, kun maailman väkimäärä kasvaa ja samaan aikaan elintason nousu nostaa lihankulutusta etenkin Aasian maissa, toteaa tutkimus- ja kehitysjohtaja Ilmo Aronen Raisio Oyj:n rehu ja mallas -yksiköstä. Valkuaiskasvit herne ja härkäpapu sopivat viljelykierron monipuolistajiksi. Lisäksi typpeä sitovina kasveina ne tuovat säästöä lannoituskuluissa. Aronen on laskeskellut, että mikäli pelkästään kiinalaiset kuluttaisivat lihaa 70 kiloa per henkilö per vuosi, rehuseosvalmistusta pitäisi lisätä 600 miljardia kiloa. Kulutuksen kasvu voi hetkellisesti notkahtaa talouslaman aikana, mutta pitkällä aikavälillä kulutusarviota voi pitää kohtuullisen realistisena. Esimerkiksi suomalaiset kuluttivat vuonna 2008 lihaa 76,7 kiloa henkeä kohti. Valkuaisomavaraisuuden nostoon on syytä panostaa niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla, Aronen sanoo. Öljynpuristamoilla kapasiteettia Rypsin ja rapsin puristuksessa muodostuva rouhe on tällä Boreal / Kuva-arkisto hetkellä merkittävin valkuaislähteemme. Viime keväänä rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala oli noin 80 000 hehtaaria. Ala nousi selvästi edellisvuodesta, mutta kasvun varaa edelleen on. Kysyntää on tarjontaa enemmän. Öljynpuristamoteollisuus joutuu turvautumaan osin ulkomaiseen raaka-aineeseen. Öljynpuristamojen kapasiteetti mahdollistaisi rypsin ja rapsin viljelyalan nostamisen kahteensataan tuhanteen hehtaariin. Ja kaikelle muodostuvalle rouheelle löytyy rehukäyttö Suomesta. Kotimaassa tuotettu öljykasvisato korvaisi suoraan puristamoiden maahan tuomaa rapsia. Öljykasvialan nostaminen vastaamaan öljynpuristamoteollisuuden raaka-ainetarvetta eli kahteensataan tuhanteen hehtaariin nostaisi Arosen laskelmien mukaan valkuaisomavaraisuutemme lähelle 40 %:ia. Kahdensadan tuhannen hehtaarin öljykasviala olisi viljelykierronkin kannalta mahdollinen. Tässä mallissa öljylle pitäisi löytää uutta käyttöä. Öljyn energiakäyttö olisi luonteva vaihtoehto, mutta se edellyttäisi syöttötariffin muutosta, Aronen pohtii. Palkoviljoilla nostetta Valkuaispitoisten palkoviljojen, herneen ja härkäpavun, viljelyllä on nostetta. Ne ovat hyviä valkuaislähteitä ja sopivat öljykasvien tapaan erinomaisesti viljelykierron monipuolistajiksi. Näiden typensitojakasvien avulla on mahdollista myös saada säästöä lannoituskustannuksissa. Hernettä on tähän asti viljelty meillä pääosin ruokakäyttöön. Rehuherneen viljelyala oli vain 1000 hehtaaria viime kesänä. Lisäksi hernettä viljellään jonkin verran seoskasvustoissa tiloilla käytettäväksi rehuksi. Härkäpavun viljely on ollut 2000-luvulla erittäin pientä ja painottunut luomuviljelyyn. Nyt härkäpapua ollaan nostamassa uudelleen. Arosen mukaan Raisiossa hernettä ja härkäpapua voitaisiin 4 Kasvussa.
Boreal / Kuva-arkisto Kasvussa. 5
Uudet kevätrapsilajikkeet tarjoavat vaihtoehdon öljykasvien tuotantoon eteläisimmässä Suomessa. Boreal / Kuva-arkisto Vaihtoehtoja viljanviljelyyn Kontu BOR Se ainoa ja oikea härkäpapu. Kontu sopii aikaisuutensa vuoksi hyvin viljeltäväksi oloissamme. Tälle satoisalle ja valkuaispitoiselle lajikkeelle on kysyntää. Hulda BOR Hulda on satoisa ja lujavartinen hernelajike, jonka sadonlaatu on erinomainen ja valkuaispitoisuus korkea. Hulda sopii niin elintarvike- kuin rehukäyttöön. Trapper BOR Trapper on erittäin satoisa hybridikevätrapsilajike, joka aikaisuutensa ansiosta soveltuu viljeltäväksi I-vyöhykkeellä sekä II-vyöhykkeen suotuisilla alueilla. Campino BOR Erittäin satoisa kevätrapsi I-viljelyvyöhykkeelle. Myös laadultaan hyvä lajike, Campinon siemen on erittäin suuri, öljypitoisuus korkea ja öljysato suuri. www.boreal.fi käyttää ainakin sikojen ja siipikarjan rehuissa. Tällä hetkellä käyttöä rajoittaa heikko saatavuus. Herneen ja härkäpavun käyttö vähentäisi suoraan soijan tuontitarvetta. Herneen ja härkäpavun viljelyn lisääminen ei sulje pois öljykasvien viljelyn lisäämistarvetta. Molempia linjoja kannattaisi edistää valkuaisomavaraisuutemme parantamiseksi. Lajikeuutuuksia öljykasviviljelyyn Öljykasvialan lisäämiseen on Borealin kautta tarjolla useita kiinnostavia lajikeuutuuksia. Rypsin lajikevalikoima täydentyy ensi kevään kylvöille Cordelialla. Tämä huippusatoisa ja korkean öljypitoisuuden omaava rypsiuutuus on tuottanut markkinoilla olevista kevätrypseistä korkeimman öljysadon. Rapsin viljelijöille on tarjolla Borealin testaamia ja markkinoille tuomia uutuuslajikkeita. Saksalainen Campino on satoisuudessaan ja öljypitoisuudessakin yleisesti viljeltyjen rapsien kärkeä. Campino kuuluu myöhäisiin rapseihin, minkä vuoksi sitä suositellaan viljelyyn I- vyöhykkeen suotuisille alueille. Kevätrapsin viljelyssä otetaan kokonaan uusi askel, kun Suomen markkinoille tuodaan ensimmäinen hybridikevätrapsi, Trapper. Koetulosten valossa tämän hybridilajikkeen avulla kevätrapsin satotaso nousee täysin uudelle tasolle. Markkinoiden aikaisimpiin rapseihin kuuluva uutuus on ollut Suomen virallisissa lajikekokeissa 10 15 % muita lajikkeita satoisampi. Trapper tuottaa laadukasta satoa. Siementen korkea öljypitoisuus yhdessä suuren sadon kanssa takaa suuren öljysadon. Myös öljyn laatu on hyvä ja lehtivihreäpitoisuus erittäin alhainen. Trapperin saatavuus kevään 2010 kylvöille on rajoitettua. Härkäpapu-lajikkeena Kontu Härkäpavulle olisi ollut runsaasti menekkiä jo viime kevään kylvöille, mutta siementä ei juurikaan ollut saatavilla. Kevään 2010 kylvöille sertifioitua siementä on luvassa, joskin kysyntä saattaa edelleen ylittää tarjonnan. Härkäpapulajikkeissa ei voi ainakaan väittää olevan ylitarjontaa. Siemenkaupan ainoa härkäpapulajike on Borealin 1990-luvulla jalostama Kontu. Ulkomaisten lajikkeiden viljelyä rajoittaa niiden pitkä kasvuaika. Kontullakin kasvuaika on aikaisten kevätrapsien luokkaa. Siemenkaupalla olisi kysyntää aikaisemmille ja viljelyvarmemmille härkäpapulajikkeille. Näköpiirissä ei ole, että ulkomaisista lajikkeista löytyisi vastauksia näihin tarpeisiin. Borealilla onkin vuosien tauon jälkeen kaivettu esiin härkäpavun jalostusaineistot. Omaa jalostusohjelmaa lajille ei kuitenkaan ole pystytetty. Herneen tuotantoon erinomaisen vaihtoehdon tarjoaa satoisa ja lujavartinen Hulda. Vihreäsiemeneninen Hulda on jalostettu ruokaherneeksi. Se soveltuu hyvin myös rehukäyttöön siementen korkean valkuaispitoisuuden ansiosta. 6 Kasvussa.
Boreal / Kuva-arkisto Viviana BOR haastaa kilpasisarensa Viviana on hieman myöhäisempiin kauroihin kuuluva satoisa ja lujakortinen uutuus. Se on vahva haastaja muille saman kasvuaikaluokan lajikkeille. Viviana on virallisissa lajikekokeissa ollut yksi satoisimmista kauralajikkeista. Myös laadultaan Viviana haastaa muut lajikkeet; tuhannen siemenen paino ja hehtolitrapaino sekä valkuais- ja rasvapitoisuus ovat korkeat, kauran jalostaja Leena Pietilä Borealilta summaa Vivianan ominaisuuksia. Hän jatkaa vielä, että Viviana on yhtä satoisa kuin esimerkiksi Belinda, mutta kasvuajaltaan pari päivää Belindaa aikaisempi. Kasvuaikansa puolesta Viviana soveltuu viljeltäväksi vyöhykkeille I III ja sitä voidaan viljellä kaikilla maalajeilla. Vivianan sato soveltuu hyvin niin elintarvike-, vienti- kuin rehukäyttöönkin. Viviana täydentää Peltosiemen kauravalikoimaa ja yrityksen toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva näkeekin Vivianan erittäin kilpailukykyisenä lajikkeena Etelä-Suomen kauranviljelyyn. Koetulosten lisäksi käytännön viljelykokemukset ovat osoittaneet Vivianan potentiaalin. Punkalaitumelainen siemenviljelijä Heikki Jonkka viljeli Vivianaa tänä vuonna ensimmäistä vuotta ja oli lajikkeeseen erittäin tyytyväinen. Oikein hyvältä kauralta tämä vaikuttaa, satoa tuli hyvin ja kasvusto pysyi hyvin pystyssä, isäntä kertoo ja aikoo jatkossakin kylvää Vivianaa. Satotaso lähentelee keskimäärin 6000 kiloa hehtaarilta, ja joukossa oli eritasoisia lohkoja, joten potentiaalia Vivianasta kyllä löytyy, Jonkka arvioi. Kulunut kasvukausi oli Punkalaitumella otollinen viljojen kasvulle. Keväällä maassa riitti kosteutta hyvin, ja sadonkorjuukin päästiin tekemään suotuisissa keleissä. Jonkan tilalla siirryttiin suorakylvöön seitsemän vuotta sitten ja opettelun jälkeen kaikki sujunut hyvin. Keväällä pitää vaan malttaa odottaa vähän pidempään. Viviana kylvettiin tänä vuonna toukokuun puolivälissä ja puinnit tehtiin syyskuun 9. ja 10. päivä. Kesän aikana kasvusto ruiskutettiin rikka- ja tautiaineilla, myös korrensäädekäsittely tehtiin hyvälaatuisen siemensadon varmistamiseksi. Jonkan tilalla on pitkät perinteet siementuotannossa. Heikki on pitänyt tilaa vuodesta 2004 ja jatkanut siementuotantoa. Viljelyssä on omien ja vuokramaiden kanssa noin 100 hehtaaria, josta 35 hehtaaria on siementuotannossa. Lisäksi Jonkalla on sopimustuotannossa niin mallasohraa, kevätvehnää kuin suurimokauraakin. Kasvussa. 7
BOR uutuuksia BOR Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin Tänä syksynä Boreal tuo siemenkauppaan runsaasti uusia lajikkeita. Borealin panostukset pidemmän kasvuajan lajikkeiden jalostusohjelmiin tuottavat nyt tulosta, kun ensimmäisiä tämän tyypin lajikkeita saadaan markkinoille tälle kaudelle. Uutuuksia onkin tarjolla kaikkiin kasvuaikaluokkiin. Pidemmän kasvuajan lajikkeet täydentävät Borealin lajikevalikoimaa aikaisten lajikkeiden rinnalla. Edelleen jalostusohjelmissa painottuu sadon määrän ja laatuominaisuuksien lisäksi lajikkeiden sopivuus paikallisiin olosuhteisiimme. Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot www.boreal.fi ja www.farmit.net Erittäin satoisa ja korkean öljypitoisuuden omaava kevätrypsi Huippusatoisa kaura Etelä-Suomeen Cordelia BOR Cordelia on erittäin satoisa kevätrypsiuutuus, sen sadontuottokyky on aivan omaa luokkaansa. Myös Cordelian öljypitoisuus on korkea ja se onkin tuottanut markkinoilla olevista kevätrypseistä korkeimman öljysadon. Lehtivihreäpitoisuus on Cordelialla rypseille tavanomaisen matalaa tasoa. Laonkestävyydeltään tämä huippulajike on hyvä. Cordelia menestyy hyvin kaikilla maalajeilla koko kevätrypsin viljelyalueella. Viviana BOR Viviana on satoisuudeltaan markkinoilla olevien kauralajikkeiden ehdotonta kärkeä. Kasvuajaltaan Viviana on myöhäisimpien kaurojen valtalajikkeita selvästi aikaisempi. Tämän lisäksi luja korsi takaa Vivianan viljelyvarmuuden. Myös laadultaan Viviana on huippuluokkaa; hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoista, rasvapitoisuus korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla. Viviana soveltuukin erinomaisesti rehukäyttöön, mutta myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi. Viviana on erinomainen vaihtoehto kauran viljelyyn Etelä-Suomessa, ja viljely onnistuu kaikilla maalajeilla. Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet 2001 2008. 8 Kasvussa.
Satoisat ja laadukkaat kevätvehnäuutuudet Marble BOR Marble on erittäin satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä. Leivontalaadultaan Marble on hyvä; sen valkuaispitoisuus on hyvällä tasolla, sakoluku korkea ja sakoluvun kestävyys hyvä. Marble on melko lyhytkortinen ja korrenlujuudeltaan lajikkeiston parhaimmistoa. Marble soveltuu parhaiten viljelyyn I-II-viljelyvyöhykkeille sekä III-viljelyvyöhykkeen edullisimmille alueille. Wellamo BOR Wellamo kuuluu kasvuajaltaan päätyypin kevätvehniin ja siinä yhdistyvät erinomaisella tavalla huippusato ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Wellamo kasvuaikaluokkansa satoisimpia lajikkeita ja myös sen laatu on hyvä. Wellamon hehtolitranpaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat, ja leivontalaatu hyvä. Ohrien parhaimmistoa Edvin BOR Uutuusohra Edvinin satopotentiaali on huippuluokkaa. Edvin kuuluu myöhäisempien monitahoisten ohrien joukkoon. Myös korrenlujuudeltaan ja taudinkestävyydeltään Edvin on hyvä lajike. Laatupuolella sen vahvuuksia ovat suurikokoinen jyvä, korkea hehtolitrapaino ja hyvä tärkkelyspitoisuus. Einar BOR Einar on erittäin satoisa monitahoinen ohrauutuus. Satoisuuden ohella Einarin luja korsi ja hyvä taudinkestävyys tekevät lajikkeesta erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon ohran viljelyyn. Einar soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla, myös happamalla maalla. Einarin hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat. Elmeri BOR Elmeri on erittäin satoisa, lujakortinen monitahoinen rehuohra. Kasvuajaltaan se on Kunnarin luokkaa, mutta selvästi satoisampi. Elmeri menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, myös happamilla mailla. Sadonlaadultaan Elmeri on hyvä lajike, tuhannen siemenen paino sekä tärkkelyspitoisuus ovat korkeat ja taudinkestävyys hyvä. Kuvatoimisto Rodeo Oy Kasvinviljelyagronomi Aulis Ansalehto ProAgria Häme: On erinomainen asia, että monitahoisilla ohrilla korrenlujuus on kehittynyt todella isoin askelin lujakortisempaan suuntaan. Tämä kysymys tulee aina vastaan voimaperäisessä viljelyssä ja varsinkin lantaa käytettäessä. Erityisesti monitahoisilla ohrilla tutkittu ja tarkastettu sertifioitu siemen takaa, että lajike pystyy antamaan täysimääräisesti siltä odotettavan hyödyn. Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet 2001 2008. Kasvussa. 9
Helsingin Mylly tuottaa viljatuotteita sekä yksityisten kuluttajien että suurkeittiöiden käyttöön. Korkea laatutaso raaka-aineista lähtien on osa myllyn 75-vuotista perinnettä, ja edelleen tärkeä osa yrityksen strategiaa. Vuonna 2008 viljan kokonaiskäyttö Helsingin Myllyssä oli noin 64 miljoonaa kiloa. Tähän määrään mahtuu niin tavanomaista kuin luomutuotettuakin viljaa. Yli puolet myllyn tuotannosta menee elintarviketeollisuuden ja tukkukauppiaiden käyttöön, noin neljännes myydään kuluttajapakkauksissa, vientiin menee noin 15 % ja loput rehun tuotantoon, Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Raimo Keskinen selvittää. Ruuhka-Suomen viljavainioiden keskellä sijaitseva Järvenpään laitos jauhaa sekä leipomoihin että kuluttajille menevät vehnäja ruisjauhot. Helsingin Mylly pyrkii ostamaan mahdollisimman paljon lähellä tuotettua viljaa. Järvenpäähän vilja hankitaan Keski- Uudenmaan, Kymenlaakson ja nykyisin myös Varsinais-Suomen alueelta. Osa lähiseudun tuottajista tuo viljakuormat omilla traktoreillaan myllyyn, Keskinen kertoo. Vaasassa sijaitsevan tytäryhtiön Polar Millsin viljatarpeesta huolehtivat puolestaan pohjalaisviljelijät. Polar Millsin tuotanto on keskittynyt kauraan, josta tuotetaan hiutaleita ja leseitä. Laatuviljan voimalla Helsingin Myllylle viljatuotteiden laatu on kunnia-asia. Korkealaatuisia tuotteita voidaan valmistaa vain korkealaatuisista raaka-aineista. Viljelysopimuskäytännön kautta yritys takaa laadukkaan viljan saatavuuden tasaisesti ympäri vuoden. Sopimustoiminnan myötä myös kaikkien tuotteiden elinkaari tunnetaan ja tuotteen jäljitettävyys on mahdollista. Kuluttajia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kiinnostaa yhä enemmän elintarvikkeiden ketju pellolta pöytään, Keskinen sanoo. Sopimustuotanto Helsingin Myllyssä aloitettiin 2000-luvun alkupuolella ja nykyisin myllylle tulevasta luomuviljasta lähes kaikki on sopimusviljelijöiden tuottamaa. Vain ruista joudutaan tuomaan kotimaisen tarjonnan vähyyden takia. Helsingin Myllyn noin 150 sopimustuot- Helsingin Mylly on viime vuosina panostanut sopimustuotannon kehittämiseen. Vilja pyritään ostamaan mahdollisimman läheltä tuotantolaitoksia. Luomua meille ja maailmalle Luomutuotteet ovat olleet Helsingin Myllyn valikoimissa jo yli 10 vuotta ja vahvat panostukset luomuun jatkuvat edelleen. Luomutuotteiden myötä yritys hakee kasvua kotimaassa ja ennen kaikkea vientipuolella. Pelkästään luomutaloksi Helsingin Mylly ei toimitusjohtaja Raimo Keskisen mukaan tähtää, vaan tavoitteena on, että tulevaisuudessa noin puolet tuotteista olisi luomua. Luomuun panostaminen on mahdollistanut kumppaneiden hakemisen myös ulkomailta. Liikkeelle lähdettiin viemällä luomutuotteita muihin EU-maihin. Nykyään mukana on eksoottisempiakin vientimaita kuten Malesia, Japani ja Korea. Ensimmäinen venäläinen luomuasiakas tuli mukaan viime vuonna. Suurin osa viennistä suuntautuu kuitenkin edelleen Skandinaviaan, mutta kasvua odotetaan erityisesti uusista kohteista. Kaukoidässä asiakkaat arvostavat erityisen paljon puhdasta ja terveellistä ruokaa, jonka elinkaari tunnetaan läpikotaisin, Raimo Keskinen kertoo. Jotta kasvutavoitteisiin päästään, raakaaineen saatavuuden tulee olla varmaa ja yhteistyön viljelijöiden kanssa pelata. Luomun sopimustuotantoa onkin yrityksessä kehi- tetty ja keskusteluyhteyttä viljelijöihin päin parannettu hyvällä menestyksellä. Nykyään luomuviljan sopimustuotanto vastaa myllyn tarpeita lähes sataprosenttisesti. Luomuvehnää ja erityisesti kauraa meille on tarjolla hyvin. Sen sijaan kotimaisesta luomurukiista on jatkuvasti pulaa, Raimo Keskinen kertoo. 10 Kasvussa.
Helsingin Mylly jauhaa laatuviljasta laatutuotteet Boreal / Kuva-arkisto tajaa viljelevät myllyn käyttöön pääasiassa luomukauraa, -vehnää ja ruista. Halukkaita sopimustuottajia on ollut Raimo Keskisen mukaan hyvin tarjolla. Sopimusviljelyn hän näkeekin hyväksi vaihtoehdoksi molempien, myllyn ja viljelijän, kannalta. Sen avulla mylly varmistaa raaka-aineen saannin ja viljelijä myyntikanavan tuotteilleen. Kokemukset sopimustuotannosta ovat osoittaneet, että viljelijät ovat entistä kiinnostuneempia ja tietoisia myllyn käyttämästä viljasta. Tuottajat ovat luonnollisesti halukkaita viljelemään lajikkeita, joille on olemassa teollista kysyntää, ja myös lajikeasiat kiinnostavat. Lisäksi lajikkeiden soveltuvuus luomuun kiinnostaa sekä mylläriä että viljelijöitä. Keskinen kaipaakin aiheeseen liittyvää tutkimusta ja testausta lisää. Yhteinen tavoite Keskinen kiittelee, että nykyään vehnä- ja ruislajikkeiden jalostuksessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös niiden leivontalaatuun. Viljantuotannon kehittäminen kohti markkinoiden ja viljankäyttäjien tarpeita on Keskisen mielestä tärkeää alan tulevaisuuden kannalta. Ja siinä myös lajikejalostuksella on tärkeä rooli. Lajikkeiden tulisi parhaalla mahdollisella tavalla vastata sekä viljelijöiden että satoa käyttävän teollisuuden tarpeita. Helsingin Mylly ei toistaiseksi maksa mistään lajikkeesta korkeampaa hintaa eli niin sanottua lajikelisää, mutta suosittelee kyllä sopimusviljelijöiden käyttöön tiettyjä lajikkeita, jotka myllyn kokemuksen perusteella toimivat hyvin jauhatus- ja hiutaleprosesseissa. Esimerkkinä Raimo Keskinen mainitsee, että kaurapuolella erityisesti lesetuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan, ja kuitupitoisille kauralajikkeille on kysyntää. Pieni toimija ei pysty kilpailemaan isojen myllyjen rinnalla hinnalla, vaan on valittava toisenlainen strategia. Helsingin Myllyssä suunnaksi on valittu erikoistuminen, joka näkyy yrityksen panostuksissa luomutuotteisiin ja avainasiakasratkaisuihin. Avainasiakasratkaisujen periaatetta toteutetaan niin viljanhankinnassa kuin valmiiden tuotteidenkin myynnissä. Viljelijöille tarjotaan kilpailukykyisiä sopimuksia viljan toimittamisesta ja yhteyttä sopimustuottajiin on viime aikoina tiivistetty. Lopputuotteiden myyntipuolella asiakkaille tarjotaan korkealaatuisia tuotteita, joiden laatu varmennetaan aina ennen asiakkaalle toimittamista. Kasvussa. 11
Boreal / Kuva-arkisto Boreal / Kuva-arkisto Ydinosaamiseen keskittyminen luo menestystä Haastattelussa Marja-Liisa Jäntti Tilasiemen Oy on 55 tilapakkaamon omistama siemenliike, jonka osuus Suomen siemenmarkkinasta on noin kolmannes. Tilasiemen osakeyhtiön ydintehtävänä on turvata osakaspakkaamoidensa toimintaedellytykset. Elinehtona on kilpailukykyinen lajikevalikoima. Lisäksi osakeyhtiön kautta tehdään kustannustehokasta yhteismarkkinointia ja hankintoja sekä toimitaan pakkaamoiden edunvalvojina. Siemenkauppa painottuu nykyään vahvasti suoraan tilapakkaamoilta asiakkaille, vaikka tukkukaupan osuus on edelleen merkittävä. Haastoimme Tilasiemen Oy:tä luotsanneen Marja- Liisa Jäntin esittämään ajatuksia sertifioidun siemenen menekin edistämisestä ja siemenkaupan sekä kasvinjalostusyrityksen yhteistyöstä. Keskusteluteemat innostivat Jänttiä visiointeihinkin. Hän myös peräänkuuluttaa eri toimijoilta ydinosaamisalueeseensa keskittymistä. Sertifioitu siemen on sijoitus tuottavuuteen Millä reseptillä sertifioidun siemenen käyttöastetta saadaan nostettua? Kysynnän nostamiseksi on tehty vuosien varrella runsaasti valistustyötä ja tuotu esiin sertifioidun siemenen laatua. Lisäksi on viestitty käytön helppoudesta ja tilatason kustannussäästöistä, joita on mahdollista saada. Säästöjä syntyy esimerkiksi siitä, että tilalla ei tarvitse investoida kunnostuslaitteistoon. Myös omaa työaikaa säästyy. Kehotan myös viljelijöitä harkitsemaan, mitä kannattaa tehdä itse. Useimmiten parempaan kokonaistulokseen päästään, kun keskitytään siihen, mitä aiotaan tuottaa ja tehdään se parhaalla mahdollisella tavalla. Siementuottaja on keskittynyt siemenviljelyyn, eli ei vaan yritä tuottaa siementä. Tuotantopanosten osto niiden tuottamiseen erikoistuneelta yritykseltä on sijoitus, ei pelkkä kustannuserä. Siemenkaupan kautta tarjolla on myös kilpailukykyiset, uudet lajikkeet, joilla on mahdollista saavuttaa parempi viljelyn tulos. Eikä hukkakaura leviä. 12 Kasvussa.
Kovan luokan Elmeri BOR -ohra Tilasiemenen lajikevalikoima täydentyy tänä syksynä uudella, monitahoisella Elmeri-ohralla. Uutuudessa yhdistyvät erinomaisella tavalla satopotentiaali, laatu ja viljelyvarmuus. Yhtenä näkökulmana sertifioidun siemenen käyttöasteen nostamiseen on kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Esimerkiksi siemenketjun kannattaa pysähtyä miettimään sitä, pystyisimmekö oikeastaan vastaamaan kysyntään, jos se nopeasti lähtisikin selvään kasvuun. Jos sertifioidun siemenen käyttöä halutaan lisätä, on varmistettava riittävä saatavuus. Nykyinen siementuotantoala on mitoitettu vastaamaan suunnilleen tämän hetken sertifioidun siemenen kysyntää. Miten varmistetaan terveen siemenen saatavuus tulevaisuudessa? Ennen kaikkea on varmistettava siementuotannon jatkuvuus. Siementuottajien eläköitymisen kautta tuotannosta poistuu jatkuvasti hehtaareja. Uusien tuottajien saamisen kannalta keskeistä on, että siementuotanto nähdään houkuttelevana vaihtoehtona. Pitkässä juoksussa se edellyttää koko siemenketjun kilpailukyvyn parantumista sekä panostamista tuottajien osaamiseen. Tilasiemenen uutuuslajikkeet Wellamokevätvehnä ja Elmeri-ohra tulevat siemenkauppaan tänä syksynä. Kumppani on kiinnostunut toisen hyvinvoinnista Mitkä tekijät ovat mielestäsi Borealin ja Tilasiemenen yhteistyön keskeisiä menestystekijöitä? Kumppaneina Tilasiemenen ja Borealin tulisi miettiä molempien osapuolten hyvinvointia ja tämän päivän sekä erityisesti tulevaisuuden ongelmien ratkomista. Tätä pidän yhteistyömme ytimenä. Pitkällä aikavälillä tarvitaan tulevaisuuteen tähtäävää tuotelähtöistä keskustelua ja siihen pohjautuvaa tavoiteasetantaa. Tässä onnistuminen vaatii myös osapuolilta kykyä ymmärtää, että vain yhdessä meillä voi mennä hyvin. Tilasiemenen lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Näihin tarpeisiin vaikuttavat osaltaan toimintaympäristön lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset. Keskeinen kilpailykykytekijä Tilasiemen Oy:n kannalta on kilpailukykyinen lajikeportfolio. Borealin kannalta haastavaa on kumppanuuksien hallinta. Tilasiemenen ja Borealin yhteistyön täytyy rakentua vahvalle luottamuspohjalle. Omien tarpeiden lisäksi on tunnettava ja ymmärrettävä toisen osapuolen Melko myöhäinen Elmeri yltää satoisuudessaan monitahoisten ohrien parhaimmistoon. Se on ollut virallisissa lajikekokeissa myöhäisimpiä yleisesti viljeltyjä monitahoisia lajikkeita satoisampi, vaikka on kasvuajaltaan näitä aikaisempi. Elmeri menestyy hyvin eri maalajeilla sietäen myös happamuutta. Satoisuuden lisäksi Elmeri on korrenlujuudessaan lajikkeiston kärkikaartia. Viljelijän kannalta erinomaisen luja korsi parantaa oleellisesti viljelyvarmuutta ja lisää viljelyn kustannustehokkuutta. Elmeri on laatulajike. Sen tuhannen jyvän paino ja täysjyväprosentti ovat hyvin korkeat ja hehtolitrapaino hyvällä tasolla. Myös taudinkestävyydeltään Elmeri on hyvä. Korkean tärkkelyspitoisuutensa ansiosta Elmeri kiinnostaa Altia Oyj:tä tärkkelys- ja etanoliohrana. Kokemukset Elmeristä erinomaisia Tilasiemenen osakas, yrittäjä Jukka Peltomäki pitää omien ja muilta siementuottajilta saatujen viljelykokemusten valossa Elmeriä todella kovan luokan ohrana. Käytännön kokemuksissa satoisuus on noussut vahvasti esiin. Satoisuuden rinnalla Elmeri saa tuottajalta kiitosta kokonaisuutena. Elmerin tähkä nitkauttaa niskansa kuin kaksitahoiset ohrat, Peltomäki toteaa ja lisää, että lajike ei ole altis ränsistymiselle puintien venyessä. Tämä antaa arvokasta pelivaraa puinneille. Kasvuajaltaan Elmeri vaikuttaa käytännön viljelyssä jopa aikaisemmalta kuin mitä koetulokset antavat ymmärtää. Esimerkiksi Ylistarossa Kunnarin ja Elmerin kasvuaikaero vierekkäisillä lohkoilla venyi viikkoon. tarpeet. Tulevaisuuden suunnittelu yhdessä onnistuu, kun oman strategian teko synkronoidaan kumppanin strategiseen suunnitteluun. Mitä lisäarvoa toimijoiden erilaiset roolit tuovat yhteistyölle? Tärkeimmäksi lisäarvotekijäksi nostaisin kyvyn muodostaa yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Ilman yhteistä maailmankuvaa ei voi olla kumppanuutta. Borealin ja Tilasiemenen osalta tärkeää on, että molemmat osapuolet tuovat samaan pöytään oman toimialatietonsa. Eri näkökulmien yhdistäminen luo laajemman ja täsmällisemmän tulevaisuuskuvan. Kasvussa. 13
Kotimainen ruis on kunnia-asia Rukiin viljeltävyyttä parantamalla voidaan osaltaan vaikuttaa rukiin viljelyalan lisäämiseen. Borealilla tämän eteen tehdään töitä koko ajan. Viimeiset kymmenen vuotta rukiin viljeltävyyden parantamiseen on jalostustyössä panostettu aiempaa enemmän ja tulosta alkaa nyt näkyä. Uusien lajikkeiden satotasot ja korsiominaisuudet ovat aivan eri luokkaa kuin edeltäjiensä. Tänä syksynä kauppaan laskettu Reetta-ruis on esimakua tulevasta. Borealin jalostusjohtaja Eero Nissilän arvion mukaan rukiin viljeltävyys suhteessa kevätviljoihin ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen, mikä on vähentänyt rukiin viljelyhalukkuutta. Nissilän mukaan tulevaisuudessa rukiista voidaan tehdä viljelijälle houkuttelevampi sekä satoisuuden että viljelyvarmuuden kannalta. Kotimaisen rukiin jalostuksessa on panostettu erityisesti satoisuuteen. Tavoitteena uusilla lajikkeilla on myös lyhyt ja luja korsi sekä Suomen oloissa riittävä talvenkestävyys. Näiden tekijöi- den lisäksi huomiota kiinnitetään rukiin laatuominaisuuksiin. Leivontalaadun kannalta erityisesti sakoluku ja sen kestävyyden parantaminen on tärkeä seikka uusia lajikkeita jalostettaessa, kertoo rukiin jalostaja Esa Teperi Borealilta. Satoisuus on avainasemas- 14 Kasvussa.
Boreal / Kuva-arkisto Hybridirukiit täydentävät lajikevalikoimaa Boreal / Kuva-arkisto KWS Scandinavian toimitusjohtaja Claus Nymand on jo tuttu vieras kotoisissa hybriditapahtumissamme. sa kaikessa jalostuksessa, ja niin myös rukiidemme jalostuksessa. Uuden lajikkeen tulee olla kilpailukykyinen, jotta se kannattaa tuoda markkinoille. Talvenkestävyys puolestaan on olennainen osa rukiin viljelyvarmuutta. Meidän oloissamme on ensiarvoisen tärkeää, että talvehtivien Boreal on testannut ulkomaista hybridiruismateriaalia 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tähän mennessä laajan testausaineiston joukosta Boreal on täydentänyt rukiin lajikevalikoimaa tuomalla markkinoille kaksi joukosta edukseen erottunutta hybridiruislajiketta, Evolon ja Picasson. Viljelijöille hybridirukiit ovat houkutteleva vaihtoehto erityisesti korkean satopotentiaalin kautta. Suomen hybridirukiit pohjoista materiaalia Boreal on tehnyt hybridirukiiden testausyhteistyötä erityisesti saksalaisen KWS:n kanssa. KWS:n jalostamia hybridiruislajikkeita viljellään Suomen lisäksi laajalti muissakin pohjoisissa maissa. Meidän ja naapureidemme lajiketarpeisiin KWS valitsee hybridiruisohjelmastaan pohjoisen tyypin materiaalia, joka lähetetään screening-kokeisiin Norjaan. Evolo on esimerkki puhtaasti pohjoisiin oloihin jalostetusta lajikkeesta. Tavoitteena on löytää pohjoisiin viljelyoloihin soveltuvat talvenkestävät hybridit, joilla on myös hyvä lumihomeenkestävyys. Laatuominaisuuksista tarkastelun alla on erityisesti sakoluvun kestävyys, kertoo KWS Scandinavian toimitusjohtaja Claus Nymand. Paikallisen testauksen rooli on tuoda tarkentavaa, maakohtaista tietoa lajikkeen viljelyarvosta. Testausaineistosta tehdään karsintaa ja hyvistä valitaan vielä parhaat. Lisäksi paikallisen testauksen kautta saadaan arvokasta vertailutietoa lajikekandidaattien ominaisuuksista suhteessa markkinoilla oleviin kilpailijoihin. Lajikeominaisuuksien lisäksi viljelytekniikka tarkasteluun Kun lajikkeen soveltuvuus oloihimme on selvitetty markkinoille tuojan toimesta, pienenevät viljelijän kannettavaksi jäävät riskit. Borealilla hybridirukiin testausohjelma on tähän asti ollut neljävuotinen sisältäen kahden vuoden jalostajan kokeet ja kahden vuoden viralliset lajikekokeet. Claus Nymand toivoo testausyhteistyöhön jatkossa lisää viljelytekniikan tarkastelua. Hybridirukiiden menestyksekkään viljelyn salaisuus piilee hänen mukaansa oikeassa viljelytavassa. Kylvöajan olosuhteet vaihtelevat vuosittain. Tärkeätä olisi esimerkiksi selvittää enemmän kylvön myöhästymisen vaikutusta. Kokemukseni perusteella viljelyprosessin kokonaisvaltainen hallitseminen on onnistumisen kannalta keskeisempää kuin hybridirukiin kylväminen ennen syyskuun alkua. Viljelyteknisistä kokeista Nymand kaipaa apua esimerkiksi kylvöajan, oikean siemenmäärän, kylvötekniikan ja viljelykierron tarkentamiseen. Askel tähän suuntaan on jo otettu ja ensimmäisiä hybridirukiiden laajemman mitan kylvöteknisten kokeiden tuloksia voidaan odottaa vuoden kuluttua. Evolo-lajikkeelle viljelyteknistä ohjeistusta on jo tehty olemassa olevan tiedon pohjalta Kasvuohjelman muodossa yhteistyössä Agrimarket-ketjun ja Yaran kanssa. Kasvussa. 15
Boreal / Kuva-arkisto Tällä hetkellä jalostusprosessissa oleva materiaali on erittäin lupaavan näköistä ja uusilta lajikkeilta on lupa odottaa paljon. lajien talvenkestävyys on riittävän hyvä. Siitä emme voi tinkiä yhtään, Eero Nissilä painottaa. Korren ja juuriston vahva yhteys Vanhemmat suomalaiset ruislajikkeet eivät pitkän, helposti lakoontuvan kortensa vuoksi ole olleet riittävän viljelyvarmoja. Pitkä korsi on kuitenkin taannut rukiidemme riittävän talvenkestävyyden, sillä niillä on syvä ja vahva juuristo, joka kestää kovatkin talvet. Maan päällisen korren ja juuriston välillä on vahva geneettinen korrelaatio: pitkäkortisilla lajikkeilla on syvälle maahan ulottuvat juuret. Lyhyiden ja talvenkestävien lajikkeiden jalostaminen edellyttää, että löydetään ne geenit, joiden avulla rukiin korsi voidaan jalostaa lyhemmäksi ilman, että kasvin juuristo heikkenee. Vain syvä ja vahva juuristo takaa hyvän talvehtimisen. Olemme tehneet rutkasti töitä löytääksemme ratkaisun, jolla voimme tämän korrelaation murtaa. Työ on myös tuottanut tulosta; jo nyt markkinoille tullut Reetta-syysruis on selvästi edeltäjiään lyhempi. Ja Nissilä ennakoi, että seuraavat markkinoille tulevat lajikkeet ovat selvästi Reettaa lyhempiä. Tällä hetkellä jalostusprosessissa oleva materiaali on erittäin lupaavan näköistä ja uusilta lajikkeilta on lupa odottaa paljon, hän kertoo. Ne haastavat myös satoisuudessaan hybridilajikkeet. Lyhyt korsi mahdollistaa rukiillakin intensiivisen viljelyn ja sitä kautta korkean satotason. Synteettiset lajikkeet populaatiolajikkeiden rinnalle Uuden lajikkeen jalostus ylipäätään on pitkä prosessi, mutta talvehtivilla lajeilla tämä vielä korostuu. Tänä vuonna kylvettävien yksilöiden satoa päästään korjaamaan ja analysoimaan vasta vuoden päästä. Rukiin kohdalla myös ristipölytteisyys asettaa omat haasteensa jalostukselle. Esimerkiksi biotekniikan prosesseja ei voida hyödyntää niin tehokkaasti kuin itsepölytteisillä lajeilla. Perinteisten populaatiorukiiden rinnalla Borealilla jalostetaan nykyään myös ns. synteettisiä lajikkeita. Ne ovat ikään kuin populaatio- ja hybridilajikkeen välimuoto. Synteettisten lajikkeiden vahvuutena hybrideihin verrattuna on niiden laajemman perintöaineksen ansiosta parempi adaptaatiokyky ja siementuotannon mahdollisuus Suomen oloissa, Nissilä kertoo ja arvioi, että satotasoissa synteettiset lajikkeet pääsevät hyvin lähellä nykyisten hybridilajikkeiden satoja. Biologisesti ei ole esteitä sille, että populaatio- tai synteettinen lajike voisi olla yhtä satoisa kuin hybridit. Ruis on meille suomalaisille kunnia-asia, ja kotimaiselle rukiille 16 Kasvussa.
Suomalaisten maatiaisrukiiden geneettinen vaihtelu on runsasta. Hannu Ahokas / MTT Ruis on kotoisin Suomesta Me suomalaiset koemme rukiin hyvin omaksemme. Suomalaista ruisleipää kaipaamme jo lyhyilläkin ulkomaan matkoilla. Ruis viljelykasvina saattaakin olla suomalaisempaa mitä on oletettu. Erikoistutkija Hannu Ahokas MTT:ltä on perehtynyt rukiin domestikaatioon eli viljelyyn ottamiseen. Hän on tutkimuksessaan tullut siihen tulokseen, että rukiin viljely on alun perin alkanut Suomessa tai ainakin lähiseuduillamme. Aikaisemmin rukiin domestikaatiota ei ole pystytty todentamaan minnekään muuallekaan, joten Ahokkaan tutkimus tuo kokonaan uutta tietoa aiheesta. Ahokkaan mukaan ruis on aikoinaan yleistynyt alueilla, joilla muiden viljojen viljely ei ole onnistunut. Myöskään alueilla, joilla muut viljat tuottivat hyvän sadon, ei rukiin viljelylle ole perusteita. Talvenkestävänä ja vaatimattomana kasvina ruis on pärjännyt kovissakin olosuhteissa, ja valikoitunut omaksi viljelykasviksi osittain ilmaston siedon ansiosta. Pohjoisilla alueilla ei myöskään luonnossa ole esiintynyt rikkarukiita, joiden kanssa viljelty ruis olisi voinut risteytyä. Lisäksi kaski- ja kytöperinne estivät tehokkaasti rikkakasvien, myös rikkarukiin, siemenpankin muodostumisen pelloille. Viljan riiheäminen taas auttoi jyvien lajittelussa ja kylvösiemenen valinnassa. Suomalaisten maatiaisrukiiden geneettinen vaihtelu on runsasta, mikä osaltaan todistaa viljelyn pitkiä perinteitä. Nykyään geenipankeissa on verrattain paljon suomalaisia ruiskantoja, vaikka rukiin viljelyalat ovatkin olleet pieniä rukiin tuotannon suurmaihin verrattuna. Ahokkaan tutkimuksen valossa voimmekin olla entistä ylpeämpiä suomalaista rukiista ja herkullisesta ruisleivästämme. Lähde: Hannu Ahokas, The exported winter rye form evolved in co-cultivation with spring-sown seasonal crops in Finland where the slash-andburn and riihi traditions selected against the rachis brittleness of the weedy rye, 2009 Laadukkaita uutuuksia riittäisikin kysyntää. Rukiin omavaraisuusasteen kasvattamiseksi ei riitä pelkkä satotasojen nousu, vaan se edellyttää myös viljelyalojen kasvua. Kotimaisten lajikkeiden vahvuutena on, että niitä voidaan viljellä koko rukiin tuotantoalueellamme. Ne on jalostettu paikallisiin oloihin ja sopivat siten hyvin täällä viljeltäviksi. Nykyisten päätuotantoalueiden lisäksi viljely voisi Eero Nissilän mukaan lisääntyä maalajeiltaan rukiin viljelyyn hyvin sopivilla alueilla II- ja III-viljelyvyöhykkeillä. Quarna BOR Quarna on satoisa lajike, mutta sen edut tulevat parhaiten esille laatupuolella. Jyväkoko on suuri, hehtolitran paino korkea, ja erityisesti valkuaisen laatuominaisuudet saavat mylläreiltä kiitosta. Leivontalaadultaan Quarna on erittäin hyvä. Reetta BOR Reetta vie perinteisten syysrukiiden satotason aivan uudelle tasolle. Tämä laadukas ja erittäin viljelyvarma lajike sopii erinomaisesti viljeltäväksi rukiin koko tuotantoalueella. Reetan leivontalaatu on hyvä. Evolo BOR Hybridiruis Evolo on markkinoiden ylivoimaisesti satoisin ruis. Sen talvenkestävyys on selvästi parempi kuin aikaisemmin kaupassa olleilla hybridilajikkeilla. Jyväkoko on suuri ja hehtolitran paino on korkea. Evolon sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys on rukiiden parhaimpia. www.boreal.fi Kasvussa. 17
Boreal / Kuva-arkisto Muiden kiireiden ohella Mika Hyövelä ehtii välillä piipahtaa myös lähiseudun viljelijöiden pellon laidalla. Koetoimintaa ja jalostusta Mika Hyövelä nauttii vaihtelevasta työstä Borealin koetoimintapäällikkö Mika Hyövelä on kiireinen mies. Koetoimintapäällikön tehtävien lisäksi hän toimii myös jalostajana. Yksin Mikan ei kuitenkaan tarvitse puurtaa, sillä niin jalostus- kuin koetoimintatyökin on pitkälti ryhmätyötä. Kiirettä pitää myös työn ulkopuolella. Siitä pitävät huolen perheen 7- ja 3-vuotiaat lapset sekä työt vanhempien maatilalla ja oman talon rakennustyömaalla. Koetoimintapäällikkönä Mika Hyövelä vastaa Borealin koetoiminnasta. Kuluneena kesänä koeruutuja oli kaiken kaikkiaan lähes 40 000 ympäri Suomea. Suurin osa ruuduista sijaitsee toki Jokioisten lähettyvillä, jotta ne voidaan tehokkaasti hoitaa oman henkilökunnan voimin kylvöstä sadonkorjuuseen asti, Hyövelä kertoo. Omaa peltoa Borealilla ei ole, vaan Jokioisilla kokeet perustetaan MTT:n omistaman Jokioisten kartanoiden lohkoille. Jokioisten ulkopuolella kokeet on sijoitettu MTT:n maille sekä yksityisten viljelijöiden pelloille. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on antoisaa, Mika kiittelee. Viljelijämme ovat erittäin innostuneita olemaan mukana koetoiminnassa, ja se onkin 18 Kasvussa.
Boreal / Kuva-arkisto Menneenä kesänä Borealilla oli liki 40 000 koeruutua ympäri Suomea. Ruuduilla testaan uutta lajikemateriaalia sekä tehdään viljelyteknisiä kokeita. Laatua ohran viljelyyn kaiken a ja o. Mika kertoo, että sopivat tilat löytyvät välillä ihan sattuman kautta, ja välillä taas hakemalla haetaan tietyn tyyppistä paikkaa, joka vastaa jalostajan tarpeita. Vuodenajat rytmittävät työtä Koetoimintapäällikön työt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, ja Mikan voi löytää niin koeruudun kuin tietokoneruudunkin ääreltä. Puintikausi on ehdottomasti kiireisintä aikaa, Mika toteaa. Koekentillä on täysi tohina päällä, kun aineistoja puidaan ja koetoimintapäällikkö Hyövelän puhelin soi tiheään tahtiin. Samalla jalostaja Hyövelä vielä tekee viimeisiä havaintoja myöhäisempien kevätvehnien koeruuduilla. Itsekin viljelijänä toimivan Hyövelän mielestä tässä työssä parasta on vaihtelevuus. Kesällä työskentely kentällä ja koeruuduilla miellyttää, mutta puintien lähestyessä loppuaan, on jo mukava palata toimistoon työpöydän ääreen. Syksyllä, kun puinnit on tehty, Hyövelä ja korjuutöistä vastannut henkilökunta siirtyy töihin sisätiloihin. Kymmenien tuhansien koeruutujen sadonkäsittely alkaa. Sadot puhdistetaan, punnitaan ja niistä tehdään tarvittavat analyysit. Koetoimintapäällikkö seuraa töiden etenemistä. Aikataulussa pysyminen on olennaista, sillä tulosten perusteella päätetään mitkä jalostuslinjat pääsevät jatkoon ja mitkä hylätään. Talvella koetoimintapäällikön hommat vähenevät ja Mika voi keskittyä jalostajan työhön. Hänen vastuullaan on kevätvehnän, rypsin ja rapsin, sekä palkokasvien lajivastaavan tehtävät. Talven aikana jalostaja analysoi kesän tuloksia ja kevään lähestyessä suunnittelee seuraavan kesän kokeet ja testaukset. Monipuolinen koetoiminta Uutta jalostusmateriaalia testataan runsaasti ja Borealin omat aineistot kattavat noin 95 % kaikista koeruuduista. Boreal tekee myös osan Suomen virallisista lajikekokeista, ja raportoi niistä MTT:lle. Näiden lisäksi tehdään ns. teknisiä kokeita, joissa testataan mm. torjunta-aineiden vaikutuksia eri lajikkeilla. Nykyään mukaan on otettu myös rukiin kylvöajan ja lannoituksen testaus teknisissä kokeissa. Koetoimintapäällikön tehtäviin kuuluu huolehtia myös henkilöresurssien jakamisesta kentän, siemenhallin, laboratorioiden ja kasvihuoneiden välillä. Hyövelä kiittelee Borealin henkilökuntaa, joka on varsinainen moniosaajien joukko. Vuoden mittaan ihmisten työtehtävät vaihtelevat esimerkiksi puintitöistä solukkolaboratorion töihin. Työntekijämme arvostavat työn vaihtelevuutta, ja kokevat sen mielekkääksi, Hyövelä uskoo. Jalostettavana mielenkiintoiset kasvit Mika Hyövelä tuli Borealille 1990-alussa kesätöihin ja gradua tekemään. Graduprojekti öljypellavan tiimoilta muuttui sittemmin vakituiseksi työsuhteeksi, ja nyt Mikalla on iso liuta jalostettavia kasvilajeja. Hyövelän vastuulla olevat lajit; kevätvehnä sekä öljy- ja palkokasvitkin ovat tällä hetkellä suuren mielenkiinnon kohteena. Kevätvehnälajikkeita Borealilta tulee tänäkin syksynä markkinoille pari uutuutta, ja jalostusputkessa on lisää lupaavaa materiaalia. Hyövelä näkeekin, että vehnän viljely tulee lisääntymään, ja viljely siirtyy pohjoisemmaksi. Rehuvehnän merkitys on jo nyt kasvanut, mutta jalostajan mukaan rehuvehnää ei erikseen jalosteta, vaan Borealilla keskitytään leivontalaadultaan hyvien lajikkeiden kehittämiseen. Öljy- ja palkokasvit ovat harkinnan arvoinen vaihtoehto viljan viljelylle. Näille kasveille on teollista kysyntään ja monille tiloille ne sopivat hyvin viljelykierron monipuolistajiksi. Kun pohditaan lajivalintaa rypsin ja rapsin välillä, Hyövelän mukaan olennaisinta on miettiä näiden lajien kasvuaikojen ja satotasojen välisiä eroja. Rapsin satopotentiaali on toki korkeampi, mutta pitkän kasvuajan tuomat riskit saattavat syödä potentiaalia. Rypsi on viljelyvarmempi. Valkuaispitoiset palkokasvit puolestaan tarjoavat oivan mahdollisuuden vähentää lannoituskuluja ja parantaa maan rakennetta, Hyövelä kannustaa. Saana BOR Aikainen ja hyvin lujakortinen, kaksitahoinen mallas-, tärkkelysja rehuohra. Jyväkoko on melko suuri ja lajitteluaste korkea. Sopii myös hieman happamille maille. Minttu BOR Aikainen ja erittäin satoisa kaksitahoinen rehuohra. Menestyy hyvin eri maalajeilla. Erittäin hyvä korrenlujuus ja melko hyvä taudinkestävyys. Minttu on isojyväinen ja sopii viljelyyn vyöhykkeille I-III. Voitto BOR Suuren suosion saavuttanut aikainen tärkkelys- ja rehuohra. Satoisa ja lujakortinen lajike, joka menestyy hyvin eri maalajeilla. Jyvä BOR Satoisa, lujakortinen ja suurijyväinen rehu- ja tärkkelysohra. Korkea hehtolitrapaino ja lajitteluaste. Menestyy hyvin eri maalajeilla ja omaa hyvä verkkolaikun kestävyyden. Viljelysuositus vyöhykkeille I - IVe. Olavi BOR Satoisa monitahoinen tärkkelysohra, joka soveltuu erinomaisesti myös rehukäyttöön. Lujakortisena ja taudinkestävänä Olavi on viljelyvarma vaihtoehto. Menestyy hyvin eri maalajeilla vyöhykkeillä I-IVe. Kunnari BOR Erittäin satoisa tärkkelysohralajike, joka sopii hyvin myös rehukäyttöön. Viljelyvarma ohra kaikille maalajeille. Kunnari sietää hyvin myös happamuutta, ja sillä on hyvä taudinkestävyys. www.boreal.fi Kasvussa. 19
Farmitin suosio säilyy Boreal / Kuva-arkisto Farmit on kymmenvuotisen taipaleensa aikana noussut Suomen johtavaksi maa- ja metsätalouden sähköiseksi palvelukanavaksi. Farmitin toimitusjohtaja Mikko Mäkimattila (keskellä) isännöi Farmitin opintomatkaa Unkariin kesällä 2009. Viljelijöiden keskuudessa Farmitin suosio on ollut taattu. Kasvu on ollut viime vuosina tasaista ja nykyään rekisteröityneitä käyttäjiä on jo reilusti yli 70 000. Uutisia, säätietoja, keskustelupalstaa ja FarmitToria luetaan säännöllisesti ympäri vuoden, muuten sivustolla on selkeästi havaittavissa vuodenaikojen mukaisia piikkejä tietyissä palveluissa. Vilkkaimmin Farmitiin klikkaillaan kesäkuukausien aikana. Farmit on erityisesti ammattiviljelijöiden suosiossa; rekisteröityneiden tilojen joukossa on paljon suuria tiloja. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna kasvinviljelytilat ovat suurin ryhmä, mutta myös suuret sikatilat rekisteröityvät yhä useammin käyttäjiksi. Mukana maatilan arjessa Farmitin tavoitteena on tulevaisuudessakin tuottaa maa- ja metsätalousyrittäjille alaan liittyviä hyötypalveluja. Tavoitteena on myös olla entistä vahvemmin mukana tilatason suunnittelussa, kertoo Farmit Website Oy:n toimitusjohtaja Mikko Mäkimattila. Farmitia on koko ajan kehitetty viljelijöiden tarpeita kuunnellen. Viimeisin uudistus tehtiin sääpalveluun tänä syksynä. Uutena kokonaisuutena sivustolle on suunnitteilla OmaTila-konsepti, joka tarjoaisi mahdollisuuden tilatason sähköiseen tietojen käsittelyyn ja hallintaan. Hankkeessa otetaan huomioon viljelijöiden tarpeet yhä paremmin ja tavoitteena tässä on helpottaa maatilayrityksen johtamista, Mäkimattila valottaa myös Tekesin rahoitusta saavan hankkeen perusideaa. OmaTilan avulla 20 Kasvussa.
on mahdollista kytkeä maatilataso mukaan myös elintarvikkeiden laatuketjuun ja mahdollistaa näin tuotevirtojen seuraaminen oikeasti pellolta pöytään asti. Kansainvälisyys lisääntyy Kansainvälistyminen on osa Farmitin strategiaa. Suomen lisäksi Unkariin ja Venäjälle on avattu omat Farmit-sivustot. Unkarissa Farmitin kävijämäärä on nopeasti kasvanut ja se on vuodessa noussut alansa markkinajohtajaksi. Kesäkuussa 2009 avattiin Venäjälle oma Farmit ja odotukset senkin suhteen ovat Mäkimattilan mukaan korkealla. Kansainvälistyminen hyödyttää myös suomalaisia käyttäjiä, sen kautta saamme mm. markkinainformaatiota maailmalta kotimaisten viljelijöiden tietoon. Käyttäjät kaipaavatkin kotimaisen markkinatiedon lisäksi yhä enemmän myös kansainvälistä informaatiota. Tulevaisuudessa tämä pyritäänkin ottamaan yhä paremmin huomioon Farmitia kehitettäessä, Mäkimattila lupaa. Vahvuutena monipuolisuus ja hyvä yhteistyö Farmitin verkostokumppanina Boreal tuottaa Farmit.netiin lajiketietoa. Lajikkeista löytyvät selkeät lajikekuvaukset sekä koetulokset, jotka perustuvat virallisiin lajikekokeisiin ja jalostajan tekemiin havaintoihin eri vuosilta, eri kasvupaikoilta ja erilaisissa kasvuoloissa. Lajiketiedon lisäksi Boreal tuottaa kasvinviljely- ja kotieläinkanavaan ajankohtaisuutisia lajike- ja kasvinjalostusalalta. Farmitin vahvuutena on monipuolinen, ajankohtainen ja aidosti ammattiviljelijöille suunnattu tieto, toteaa markkinointipäällikkö Satu Pura Borealilta. Myös yhteistyö mukana olevien yritysten välillä saa kiitosta Borelin suunnalta. Farmitissa on mukana kattavasti maatalousalan johtavia osaajia, ja yhteistyötä heidän kanssaan tehdään erittäin hyvässä hengessä. Unkarin maatalous haasteiden ja mahdollisuuksien edessä Anna-Kaisa Haapajärvi Farmit kasvinviljelykanavan perinteinen opintomatka suuntautui tänä vuonna laajojen alankojen maahan Unkariin. Matkalle osallistuneet saivat aimo annoksen tietoa Unkarin maataloudesta; sen nykytilasta ja haasteista. Suuri osa Unkarin pinta-alasta on viljelykelpoista, hedelmällistä maata. Maatalous on nykyään keskittynyt kasvintuotantoon ja siinäkin muutamaan pääviljelykasviin. Kasvukausi Unkarissa on pitkä ja se mahdollistaa mm. maissin ja syysviljojen tehokkaan viljelyn. Maissin lisäksi tärkeimmät viljelykasvit ovat syysvehnä, auringonkukka ja syysrapsi. Maissi- ja syysrypsilajikkeet ovat nykyään useimmiten hybridilajikkeita. Pitkä kasvukausi ja hedelmällinen maaperä tarjoavatkin hyvät edellytykset kasvintuotannon harjoittamiseen. Kasvua eniten rajoittava tekijä on vesi. Kesä on alueella monesti kuiva ja kuuma. Kastelulaitteita ei unkarilaisilla pelloilla juurikaan näy, mikä hieman ihmetyttää maassa, jonka läpi virtaa Tonava ja paljon muita jokia. Syy tähän löytyy pääoman puutteesta. Koko Unkarin talous on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, mikä rajoittaa myös maatilojen investointimahdollisuuksia. Erityisesti sääolojen vuoksi satotasot vaihtelevat Unkarissa suuresti. Esimerkiksi syysvehnästä korjataan suotuisina vuosina 8000 9000 kg/ha, kun taas kuivina vuosina satotasot puolittuvat. Paikallisten mukaan suuret satoheilahtelut johtuvat ilmasto-olojen lisäksi neuvonnan ja ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Maatalouden pariin on Unkarissa vaikea houkutella nuoria, osaavia ihmisiä. Suurten haasteiden edessä unkarilaiset maatalousalan ammattilaiset näkevät myös mahdollisuuksia. Menestyviä maatiloja maasta löytyy, nyt tarvitaan vain enemmän panostusta maatalouteen, jotta tilat saataisiin osaaviin käsiin. Ja kun katselee Unkarin viljavia peltoaukeita, on helppo huomata, että potentiaalia maataloudessa kyllä löytyy. Boreal / Kuva-arkisto Kasvussa. 21