MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Transkriptio

1 MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

2 ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä vaaditaan enenevässä määrin. Lämpösumma- ja sadekertymä elokuun lopussa Jokioisilla astetta 156 milliä ( ei milliäkään) astetta 236 milliä (syksy sateinen) 30 v.ka 1238 astetta

3 ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA JALOSTUSTAVOITTEISIIN Vaihtelut kasvukauden lämpö- ja kosteusoloissa Kuivuudenkestävyyden parantaminen Selviytyminen märissä ja hapettomissa olosuhteissa Talvehtimisolojen vaihtelu Kylmyyden kestävyys Talvituhosienten kestävyyden parantaminen Uudet kasvitaudit ja -tuholaiset Resistenssiominaisuuksien jatkuva parantaminen Sään ääri-ilmiöt esim. rankkasateet Korrenlujuus Robustisuus Syksyn sateisuuden lisääntyminen Hometoksiinisienten kestävyys Tähkäidännän kestävyys Korrenlujuus

4 LISÄÄ SATOA JA KORRENLUJUUTTA ESIMERKKINÄ KAURA Kg/ha Sato, kg/ha lako-% 2000 Veli (1981) Aarre (1995) Fiia (2002) Akseli Niklas (2009) (2014) 0 Lähde: Viralliset lajikekokeet

5 BIOTEKNIIKKAA HYÖDYNNETÄÄN KASVINJALOSTUKSESSA Solukkoviljely Genomidiagnostiikka Geenieditointi Biotekniikan sovellukset kasvinjalostuksessa

6 KASVINJALOSTUKSEN VALINTATYÖ ENNEN JA NYT ENNEN Kasvinjalostaja tekee valintaa havaittavien ominaisuuksien perusteella tarvitaan paljon mittaustuloksia peltokokeista NYT Ennustetaan kasviyksilön jalostusarvo genomitiedon perusteella Genomivalinta

7 Kg/ha GENOMIVALINNALLA SATOTASOT NOUSEVAT NOPEAMMIN 8000 Geneettinen edistyminen Sato v 0 Sato v 1 Sato v 10 1 % Perinteinen valintaohjelma % Genomivalinta

8 KAURALAJIKKEET

9 ELINTARVIKEKAURAN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuus Korsiominaisuudet Myllylaatu: seulonta, 1000 siemenen paino, hehtolitrapaino, kuoripitoisuus ja kuoriutuvuus, betaglukaanipitoisuus, väri, kirkkaus Taudinkestävyys: Fusarium/toksiinit, ruosteet, kauran lehtilaikku

10 KAURALAJIKKEET ELINTARVIKEKÄYTTÖÖN Aikaiset (90-94 pv) Niklas BOR Meeri BOR Keskitason kasvuaika (95-99 pv) Oiva BOR Alku BOR Steinar BOR Myöhäiset (100- pv) Donna BOR Iiris BOR

11 JYVÄKOKO JA KORRENLUJUUS HYVÄLLÄ TASOLLA DONNA IIRIS 10,2 11,2 38,8 41,3 STEINAR ALKU OIVA 12,2 14,1 17,6 36,2 36,3 38,3 MEERI NIKLAS 16,6 18,8 39,1 41, Lako % 1000 jyvän paino, g

12 NIKLAS BOR SATOISIN AIKAINEN KAURA Sadon suhdeluku ja lako-%, mittari = Akseli (Kasvuaika, pv lukuna) AKSELI EEMELI MEERI RIINA NIKLAS AVETRON MARIKA Sadon sl Lako-% Lähde: Viralliset lajikekokeet

13 Sadon suhdeluku Lako % MYÖHÄISEMMÄT KAURAT SATOISIA JA VILJELYVARMOJA Sadon mittari: Niklas= Sadon suhdeluku Lako % Lähde: Viralliset lajikekokeet

14 MALLASOHRAN LAJIKEKEHITYS

15 MALLASOHRAOHJELMA TUOTTAA TULOSTA Borealin kaksitahoinen jalostusohjelma keskittyy kilpailukykyisten mallasohrien kehittämiseen Seuraamme aktiivisesti laatuvaatimusten kehittymistä eri maissa tavoitteena eurooppalainen mallastuslaatu Tuotamme lisäarvoa sekä viljelijälle että satoa prosessoivalle teollisuudelle Yhteistyössä kotimaisen teollisuuden kanssa teemme asiakkaan tarpeisiin erikoislajikkeita - POPEKKA BOR REPEKKA BOR - VIPEKKA BOR

16 MALLASOHRAOHJELMA TUOTTAA TULOSTA HARBINGER BOR Happamuudenkestävä viihtyvä lajike, tasainen mallaslaadun tuottaja vuodesta toiseen TREKKER BOR Satoisa ja taudinkestävä mallasohra FENNICABOR TEOLLISUUSMITAN MALLASTUS- JA PANIMOKOKEESSA Huippusatoisa (ei tilastollisesti merkitsevää eroa RGT Planetiin) Mallastuslaatu tasapainoinen Hyvin lujakortinen Erittäin taudinkestävä

17 Lako-% FENNICALLA JÄMÄKKÄ KORSI 20 * * o 0 KWS IRINA FENNICA RGT PLANET TREKKER CRESCENDO

18 Taudin määrä (%) FENNICA ON TAUDINKESTÄVÄ 20 ** ** *** 15 *** *** 10 ** 5 0 Verkkolaikku (verkko) Verkkolaikku (laikku) ** ** *** *** Rengaslaikku Tyvi- ja lehtilaikku Lehtilaikkutaudit yhteensä FENNICA LG NABUCO TREKKER RGT PLANET NFC TIPPLE Viralliset lajikekokeet , Tilastollinen vertailu Trekkeriin

19 Sato kg/ha Lako-% FENNICALLA HUIPPUSATO Kasvuaika 97, KWS IRINA TREKKER FENNICA RGT PLANET CRESCENDO 5 0

20 KEVÄTVEHNÄLAJIKKEET

21 KEVÄTVEHNÄN LAJIKEVALINTAA TAVOITTEEN MUKAISESTI Korkea valkuaispitoisuus Päätyypin vehnä Korkea satopotentiaali Esimerkkejä lajikkeista Helmi BOR UUTUUS Kreivi BOR UUTUUS Leidi BOR UUTUUS

22 KREIVI BOR PÄÄTYYPIN LAATUVEHNÄ Satoisa päätyypin kevätvehnä Sakolukuominaisuudet huippuluokkaa Kreivin sitko poikkeaa edukseen tavanomaisista myllyvehnistä Premium myllylaatu

23 HELMI BOR AIKAINEN UUTUUSVEHNÄ Helmin korkea satopotentiaali mahdollistaa suuret sadot Helmin aikaisuus sallii viljelyn myös vehnänviljelyn äärialuilla Helmin laatu vastaa viljakaupan tarpeisiin Helmin premium-sitko tekee siitä erinomaisen myllyvehnän ja lisää Helmin viljelyn kiinnostavuutta myös eteläisemmässä Suomessa

24 Sato, kg/ha HELMI BOR SATOISIN AIKAINEN VEHNÄ ANNIINA HELMI WAPPU BJARNE KRUUNU QUARNA Kasvuaika Viralliset lajikekokeet

25 HELMIN VILJAKAUPALLINEN LAATU ON HYVÄ Lajike 1000 jyvän paino (g) Hehtolitrapaino (kg) Valk.-% Sakoluku KRUUNU 36,2 76,3 13,1 306 ANNIINA 33,1 ** 78,5 *** 14,9 *** 264 * HELMI 36,3 77,2 * 13,6 ** 243 *** WAPPU 37,4 ** 77,3 *** 14,6 *** 282 ** BJARNE 32,0 *** 77,3 * 13,6 ** 316 QUARNA 36,8 79,9 *** 14,8 *** 276 o Viralliset lajikekokeet

26 HELMI BOR ON PREMIUM-LAATUINEN MYLLYVEHNÄ Soveltuu erinomaisesti hyvin leipomoteollisuuden taikinankäsittelyprosesseihin taikinanmuodostumisaika melko lyhyt (4,2 min) stabiilisuus erinomainen (22 min) pehmenemisaste on erittäin pieni Taikinan ja leivän muotoon vaikuttavat ominaisuudet huippuluokkaa sitkon venyvyys on hyvä venytysvastus erinomainen

27 KIITOS!