Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi

Transkriptio

1 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 11 BOR Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4 7 Viking Malt ja Boreal: Yhteistyötä mallasohran laadun eteen 10 Puna-apila parantaa nurmirehun ja maidon laatua 12 Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi 16 Lisää panostuksia valkuaiskasvien jalostukseen

2 Boreal toivottaa hyviä lukuhetkiä Kasvussa-lehden parissa. Lukijalle HARPPAUKSIN ETEENPÄIN Kasvinjalostus on tuotekehitystyötä, jolle ominaista on pitkäjänteisyys. Tuotekehitysprosessin aloituksesta, risteytyksestä, uuden lajikkeen tuomiseen markkinoille kuluu vähintään kahdeksasta kymmeneen vuotta. Tämä pitkä aikajänne asettaa omat haasteensa ja vaatii jalostusohjelmien huolellista suunnittelua. Markkinoille kun tyypillistä ovat paljon nopeammat muutokset. Keskimääräinen kasvinjalostuksen tuoma sadonlisä on prosenttiyksikkö vuosittain. Lajikkeiden agronomiaa kehitetään muun muassa jalostamalla korresta lujempi ja parantamalla taudinkestävyyttä. Sadon laatuun kiinnitetään tietysti myös huomiota. Uudet lajikkeet ovat aina parannuksia vanhempiin verrattuna, mutta harvoin päästään kuitenkaan harppauksin eteenpäin. Joskus kuitenkin päästään etenemään isoilla loikilla. Tällainen hetki on Borealilla nyt, kun markkinoille tuodaan aikainen kaura ja kaksi aikaista monitahoista ohraa, jotka kaikki ovat huimia parannuksia pidempään markkinoilla olleisiin lajikkeisiin verrattuna. Uutuuskaura Akselin myötä aikaisen kauran satotaso on saatu nostettua kilpailukykyiselle tasolle myöhäisimpiinkin lajikkeisiin verrattuna. Uudet aikaiset monitahoiset ohrat Aukusti ja Wolmari tuovat yli kymmenen prosentin sadonlisän kasvuaikaluokkaansa. Lisäksi uutuuksien myötä aikaisen ohran taudinkestävyyttä on parannettu oleellisesti. Näiden harppausten lisäksi merkittävä hetki kotimaiselle kasvinjalostajalle oli Harbingerin hyväksyntä mallasohraksi. Boreal uudisti mallasohran jalostusohjelman kymmenen vuotta sitten ja Harbinger osoitti, että tuolloin tehdyt päätökset olivat oikeita. Harbinger aloitti pitkähkön tauon jälkeen kotimaisen mallasohran uuden aikakauden, ja uskomme, että jatkoa on luvassa jo piakkoin. Tuomme nämä ja muut uutuuslajikkeet nyt markkinoille hyvillä mielin teitä viljelijöitä varten. Borealin entistä laajempi ja kilpailukykyisempi laji- ja lajikevalikoima tarjoaa suomalaisille viljelijöille kannattavia vaihtoehtoja tuottavuuden varmistamiseksi vaihtelevissakin markkinatilanteissa ja sadon eri käyttötarkoituksissa. Satu Pura markkinointipäällikkö Tapio Tuomela 2

3 Viking Malt ja Boreal: Puna-apila parantaa Yhdestä tähkästä Yhteistyötä mallas- nurmirehun ja miljooniksi kiloiksi ohran laadun eteen maidon laatua jalostukseen Kasvussa 2 11 Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Sisältö BOR Uutuudet: Satoa ja laatua Boreal tuo syksyn siemenkauppaan uutuuslajikkeita, jotka varmuudella kiinnostavat viljelijöitä. Aikaisen kauran ja ohran lajikevalikoima uudistuu ja mallasohran tuotantoon on vuosien jälkeen tarjolla kotimainen vaihtoehto. 4 Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi 12 Borealin viljely- ja siementuotantoosasto on paljon vartijana. Kaikki markkinoille tuotavat Borealin jalostamat lajikkeet ottavat ensiaskeleensa lisäysviljelyssä oman siementuotannon alaisuudessa. Viking Malt ja Boreal: Yhteistyötä mallasohran laadun eteen 7 Lisää panostuksia valkuaiskasvien jalostukseen 16 Kesällä mallasohran lajikerintamalta kuultiin merkittäviä uutisia. Kotimainen uutuusohra Harbinger hyväksyttiin viralliseksi mallasohraksi. Harbingerin mallastuslaatua on testattu jo usemman vuoden ajan myös Viking Maltilla. Kotimainen rehuvalkuaisen tarve on jo tällä hetkellä kova, ja tarve tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Valkuaiskasvien varaan onkin ladattu paljon odotuksia ja kasvava valkuaistarve on tuonut uudistuksia myös Borealin jalostusohjelmiin. Puna-apila parantaa nurmirehun ja maidon laatua 10 Puna-apila on noussut viljelijöiden valintoihin, kun keskustelu valkuaisomavaraisuudesta ja kotoisan valkuaisrehun tuottamisesta on lisääntynyt. Puna-apila lisää nurmiseosten valkuaispitoisuutta ja typensidontaominaisuuksiensa ansiosta sen lannoitustarve on puhtaita nurmikasvustoja pienempi. 6 Akseli BOR on aikaisten kaurojen aatelia 15 Wolmari BOR Huippulajike monitahoisen ohran viljelyyn 18 Enemmän ruista kotimaasta 20 Jalostajan havaintoja: Lajikevalinnan merkitys korostui viime kesänä 22 Borealin lajikkeet menestyvät myös maailmalla 23 Tunnelmia tapahtumista Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 11 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4 Lisää panostuksia valkuaiskasvien Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy Myllytie 10, Jokioinen Päätoimittaja: Satu Pura Toimitussihteeri: Anna Perttu Ulkoasu: Daddy Finland Oy, Tampere Taitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Paino: Forssa Print, Forssa Kannen kuva: Boreal Kasvinjalostus Oy Tiedustelut ja palautteet: boreal@boreal.fi 3. vuosikerta ISSN-tunnus:

4 BOR uutuuksia BOR Uutuudet: Satoa ja laatua Boreal tuo syksyn siemenkauppaan uutuuslajikkeita, jotka varmuudella kiinnostavat viljelijöitä. Aikaisen kauran ja ohran lajikevalikoima uudistuu ja mallasohran tuotantoon on vuosien jälkeen tarjolla kotimainen vaihtoehto. Niin jalostuksen kuin viljelynkin olennainen osa on suunnittelu. Borealin lajikkeet on suunniteltu kotimaisten olosuhteiden ja käyttötarpeiden mukaan. Hyvällä suunnittelulla ja oikealla lajikevalinnalla sadosta on mahdollista korjata paras mahdollinen tuotto. Huippu-uutuuksia ohran viljelyyn Aukusti BOR Aikaisessa Aukustissa yhdistyvät korkea satotaso ja hyvä laatu. Aukustin tuhannen jyvän paino on monitahoisten ohrien korkeimpia, myös hehtolitrapainon osalta se lukeutuu lajikkeiston parhaimmistoon. Lujakortinen Aukusti on viljelyvarma lajike, joka menestyy eri viljelyvyöhykkeillä, sääoloiltaan erilaisina vuosina sekä eri maalajeilla, sietäen myös happamuutta. Wolmari BOR Wolmari on Aukustin tapaan erittäin korkean satotason omaava aikainen monitahoinen ohra. Satoisuudessa se pärjää myös selvästi myöhäisemmille monitahoisille. Eikä suuri sato ole rasite edes korrelle, joka Wolmarilla on erittäin luja. Taudinkestävyyden osalta Wolmari on parannus aikaisten ohrien sarjaan, erityisesti sen verkkolaikun kestävyys on erinomainen. Harbinger BOR Erittäin satoisa Harbinger on uusi kotimainen mallasohra. Suomen oloihin jalostettu lajike on lujan kortensa ja hyvän taudinkestävyytensä ansiosta viljelyvarma lajike, joka menestyy erilaisissa kasvuoloissa. Mallasohralle tärkeät laatuominaisuudet iso jyväkoko ja alhainen valkuaispitoisuus ovat niin ikään Harbingerissa kohdallaan. Hyvien viljely- ja laatuominaisuuksiensa ansiosta Harbinger on hyväksytty viralliseksi mallasohraksi Suomessa. 4

5 Kiinnostavat kaurauutuudet Akseli BOR Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Akselin sadon laatu on erinomainen, sen hehtolitrapaino on korkea, kuoripitoisuus alhainen ja valkuaispitoisuus satotaso huomioiden korkea. Myös rasvapitoisuus on Akselilla lajikkeiston parhaimmistoa. Satoa ja laatua varmistavat erittäin luja korsi ja hyvä taudinkestävyys. Mirella BOR Mirella on erittäin satoisa ja melko myöhäinen kaurauutuus. Se soveltuu erityisesti elintarvikekauran tuotantoon I-III-vyöhykkeille. Laadultaan Mirella vastaa hyvin elintarviketeollisuuden tarpeita, se on ohutkuorisin myöhäinen kaura. Luja- ja hieman pidempikortinen Mirella soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille. Erityisen hyvin se on menestynyt kivennäismailla. Kotimainen uusi puna-apila Saija BOR Saija tuottaa hyvin satoa sekä ensimmäisessä että toisessa niitossa. Sen jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Talvenkestävyydeltään Saija vastaa parhaimpia viljelyssä olevia puna-apiloitamme. Saija, kuten puna-apila yleensä, parantaa nurmiseoksissa nurmirehun laatua ja nostaa valkuaispitoisuutta. Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot ja Suunnittele ja löydä oikeat lajikkeet Lajikehakukone avuksi lajikevalintaan Boreal on tuonut uutena työkaluna viljelyn suunnittelun apuvälineeksi lajikehakukoneen. Osoitteessa toimivan hakukoneen avulla voit muutamalla klikkauksella löytää oman tilasi tuottavaa toimintaa parhaiten tukevat lajikkeet. Tutustu, suunnittele ja tee toiminnastasi tuottavampaa! Uutuuslajikkeiden siemenen saatavuus kevään 2012 kylvöille on rajoitettua. 5

6 Akseli BOR on aikaisten kaurojen aatelia Myöhäisemmät laatukaurat Tänä syksynä aikaisen kauran lajikevalikoima täydentyi pitkään odotetulla uutuudella, kun Borealin jalostama Akseli tuotiin siemenkauppaan. Iiris BOR Uutuuskaura Iiris tarjoaa huippulaatua elintarvikekauran tuotantoon. Kasvuajaltaan myöhäinen Iiris on erittäin lujan kortensa ansiosta viljelyvarma lajike myös kevyemmillä maalajeilla. Iiriksen sadon laatu on erinomainen. Steinar BOR Melko myöhäisiin kauroihin lukeutuva Steinar on markkinoiden lujakortisin lajike. Tämä uutuuskaura päihittää satoisuudessaan lähes kaikki muut kaurat. Steinarin jyvä on iso ja ohutkuorinen. Sato soveltuu hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi ja erityisen hyvin myös rehukäyttöön. Viviana BOR Viviana on satoisin markkinoilla oleva kauralajike. Se soveltuu viljelyyn kaikilla maalajeilla. Myös Vivianan laatu on hyvää; hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoista, rasvapitoisuus korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla. Viviana soveltuu kaikkiin kauran käyttötarkoituksiin. Koko kauran tuotantoalueelle soveltuva aikainen Akseli on pitkään odotettu uutuus, jonka uskotaan tulevaisuudessa nousevan jopa kauran viljelyn valtalajikkeeksi. Akselissa yhdistyvät kaikki kauran menestyksekkääseen tuotantoon vaadittavat ominaisuudet. Omassa kasvuaikaluokassaan se vie kauran satoisuuden täysin uudelle tasolle haastaen jopa myöhäisiäkin lajikkeita. Akselin avainominaisuuksiin kuuluu myös luja korsi, jonka voidaan jo sanoa olevan Borealin kaurojen tunnuspiirre. Lujan kortensa ansiosta tämä uutuuskaura menestyy erinomaisesti kauran päätuotantoalueella tyypillisillä multavilla ja eloperäisillä mailla. Hyvin rehevissä kasvustoissa korrensääteen käyttö varmistaa kasvuston pystyssä pysymisen ja laadultaan parhaan mahdollisen sadon. Akselissa on huimasti laatupotentiaalia. Hehtolitrapainossa se kisaa markkinoilla olevien kaurojen kärkisijasta. Akselin rasvapitoisuus on niin ikään lajikkeiston huippua. Valkuaispitoisuus on satotasoon nähden erinomainen. Akselin kuoripitoisuus on aikaisten kaurojen alhaisimpia. Sen jyvä on pienehkö ja valkokuorinen. Nämä ominaisuudet varmistavat Akselin erinomaisen rehulaadun ja ohjaavatkin varmasti Akselin viljelyä kotoisaan ja teolliseen rehukäyttöön. Laatua varmistaa myös hyvä taudinkestävyys. Akselin kestävyys kauran lehtilaikkua vastaan on ollut aikaisista lajikkeista paras. Siemenen peittaus ja kasvuston tautientorjuntaruiskutus ovat Akselin osalta tarpeen lähinnä suorakylvössä tai silloin, kun kauraa viljellään yksipuolisesti. Laadukkailla aikaisilla lajikkeilla on Suomen oloissa laaja kysyntä ja niiden merkitys kotimaisessa kasvintuotannossa on kiistaton. Aikaisilla ja melko aikaisilla kauroilla viljeltiin viime kesänäkin noin 60 % koko kaura-alastamme. Akselin kaltaiselle lajikkeelle onkin oloissamme varma kysyntä. 6

7 Viking Malt ja Boreal YHTEISTYÖTÄ MALLAS- OHRAN LAADUN ETEEN Kesällä mallasohran lajikerintamalta kuultiin merkittäviä uutisia. Kotimainen uutuusohra Harbinger hyväksyttiin viralliseksi mallasohraksi. Merkittävän tästä teki se, että Harbinger on Borealin uusitun mallasohran jalostusohjelman ensimmäinen lajike ja ensimmäinen kotimainen kaksitahoinen mallasohra sitten Saanan. Ennen mallasohraksi hyväksymistä lajikekandidaatit käyvät läpi vuosien mittaisen testauksen, jossa arvioidaan niin viljelyarvoa kuin lajikkeen teollisia prosessiominaisuuksiakin. Uusien mallasohrien on vastattava laadultaan sekä viljelijöiden että teollisuuden vaatimuksia. Potentiaalisten mallasohralajikkeiden mallastuslaatua lähdetään Borealissa arvioimaan jalostusprosessissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin saadaan runsaasti tietoa ja kokemuksia lajikkeen laadusta erilaisissa kasvuoloissa. Ensimmäiset mallastukset ja analyysit tehdään jalostajan laboratoriossa. Sen jälkeen siirrytään mallastamon pienen mitan mikromallastusten kautta aina teollisuusmitan mallastuksiin. Työtä tehdään yhdessä kotimaassa toimivan mallastajan, Viking Maltin, kanssa. Teollisuuden tarpeet huomioidaan Borealilla Ohran mallastuslaatu on kymmenien ominaisuuksien summa. Viljelijälle tutuimpia näistä ovat iso jyväkoko ja alhainen valkuainen. Mallastaja arvioi lisäksi esimerkiksi itävyyttä, uutepitoisuutta, möyhentymistä, väriominaisuuksia sekä proteolyysiä eli proteiinien pilkkoutumista. Valtaosa mallasohran teollisista laatuvaatimuksista on suoria lajikeominaisuuksia. Viking Malt Mallasohrien tulee vastata laadultaan teollisuuden tarpeita. Viking Malt testaa Borealin mallasohramateriaalia teollisessa mitassa. Viking Maltilla on ollut mahdollisuus arvioida Borealin mallasohrakandidaattien laatua jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. - Laadussa on menty selvästi eteenpäin. Olemme mallastaneet Borealilta lajikekandidaatteja, joissa uutepitoisuus on ollut maailmanhuippua, kertoo innovaatiojohtaja Pekka Reinikainen Viking Maltilta. Viking Maltilla analysoidaan myös lukuisten ulkomaalaisten mallasohrien laatua. Reinikainen näkee kotimaisuuden tuovan mallasohraan oman lisäarvonsa. - Suomalaisessa mallasohran jalostuksessa etuna näen erityisesti sen, että kotimaan teollisuuskäytön tarpeet pystytään ottamaan huomioon jo jalostusprosessin alkupäässä, Reinikainen mainitsee. Maallikon näkökulmasta tulee helposti ajatelleeksi, että mallasohra kuin mallasohra, tuli se sitten kotimaasta tai muualta. Reinikainen korjaa tätä näkemystä. - Monet uudet Keski-Euroopan olosuhteisiin jalostetut mallasohralajikkeet saattavat meidän kasvuoloissamme aiheuttaa esimerkiksi liiallista proteolyysiä mallastuksen aikana tai eivät muuten tuota teollisuuden vaatimaa mallastuslaatua täällä viljeltyinä. Borealilla teollisuuden näkemyksiä on kuunneltu. Mallasohran jalostusohjelmassa jatkoon valikoidaan muun muassa maltillisemman proteolyysitason omaavia lajikekandidaatteja. 7

8 Suomessa erilaiset sääolot aiheuttavat vaihtelua mallasohran laadussa ja Timo Huttusen mukaan lajikekohtaiset erot saattavat olla suuriakin. Viking Malt 8

9 Sertifioidulla siemenellä laadukas sato Viking Malt mallastaa Suomessa vuosittain noin tn mallasohraa. Tavoitteena on hankkia mallastukseen tarvittava ohra useammasta eri lajikkeesta. Mallastajan kannalta etua on myös siitä, että meillä viljellään eri kasvuaikaluokkien mallasohralajikkeita. - Näin jaamme laaturiskiä. Erilaiset sääolot aiheuttavat vaihtelua mallasohran laadussa ja lajikekohtaiset erot saattavat olla suuriakin, kertoo Country Manager Timo Huttunen Viking Maltilta ja mainitsee yhtenä esimerkkinä punahomeet. Viking Maltilla on mallastamot Suomen lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Lajikevalinnat tehdään tällä hetkellä pääosin maakohtaisesti ja eri maiden käytännöt eroavat toisistaan. - Esimerkiksi Ruotsissa mallasohran viljely ja viljelijöiden lajikevalinnat määräytyvät enemmän markkinalähtöisesti. Suomessa mallastajalla on suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä viljellään, Huttunen toteaa. Suomen haasteeksi mallastaja ei tällä hetkellä näe ainoastaan lajikekysymyksiä vaan huomio kohdistuu myös kylvösiemenen laatuun. Meillä sertifioidun siemenen käyttöaste mallasohran viljelyssä on erittäin alhaisella tasolla. Sertifioidun siemenen käytön edut mallastaja näkee selvinä. Terve, elinvoimainen kylvösiemen takaa hyvän kasvuunlähdön ja mahdollistaa suuren ja laadukkaan sadon tuottamisen. Terveellä kylvösiemenellä ja tarpeen mukaisesta tautitorjunnasta huolehtimalla kasvukauden aikana varmistetaan myös esimerkiksi se, että jyväkoko on suurta. Mallastaja on miettinyt sertifioidun siemenen käytön lisäämiseksi jopa taloudellisia kannustimia. Toisaalta mallastaja haastaa tähän työhön mitä vahvimmin mukaan siemenkaupan ja kasvinjalostajan. Panostamaan sertifioidun siemenen markkinointiin ja sen käytön etujen esiin tuomiseen entistä selvemmin. Harbinger tuottaa tasapainoista laatua Harbinger on Suomen oloihin jalostettu. Se näkyy muun muassa satovarmuutena hyvin vaihtelevissakin kasvuoloissa. Luja korsi sekä happamuuden sieto lisäävät Harbingerin viljelyvarmuutta. Viljelijän valintojen kannalta keskeiset mallasohran laatuominaisuudet, iso jyvä ja alhainen valkuainen, ovat Harbingerissa kohdallaan. Viking Maltilla on tähän mennessä Harbingerista kokemuksia noin viiden vuoden ajalta. Teollisessa mitassa koemallastuksia on tehty kahden vuoden sadosta. Suomalaisessa mallasohran jalostuksessa etuna näen erityisesti sen, että kotimaan teollisuuskäytön tarpeet pystytään ottamaan huomioon jo jalostusprosessin alkupäässä. Pekka Reinikainen, Viking Malt Harbinger on käyttäytynyt mallastamossa erittäin tasapainoisesti. Sitä voi hyvin kuvata ongelmattomaksi lapseksi, Huttunen ja Reinikainen toteavat yhteisesti. Tasapainoisen laadun takana on Harbingerin tasainen möyhentyminen sekä suhteellisen maltillinen proteolyysitaso. Myös panimoissa Harbingerista tuotettu mallas on prosessoitunut hyvin. Harbinger tuotiin tänä syksynä siemenkauppaan lajike-edustajana toimivan Agrimarketketjun kautta. Tulevina vuosina Harbingerista mallasohrana saadaan lisää kokemuksia sen viljelyn yleistyessä. Harbingerin jatkaessa kasvuaan suomalaisilla pelloilla, Borealissa jatketaan työtä uusien mallasohrakandidaattien parissa. Harbinger toimi päänavaajana uusille kotimaisille mallasohrille. Boreal Viking Malt 9

10 MTT/Tapio Tuomela Puna-apila parantaa nurmirehun ja maidon laatua Puna-apila on noussut viljelijöiden valintoihin, kun keskustelu valkuaisomavaraisuudesta ja kotoisan valkuaisrehun tuottamisesta on lisääntynyt. Luomutuotannossa puna-apila on ollut yleinen viljelykasvi, mutta nyt myös tavanomaisessa viljelyssä sen hyvät ominaisuudet ovat nousseet arvoonsa. Puna-apila lisää nurmiseosten valkuaispitoisuutta ja typensidontaominaisuuksiensa ansiosta sen lannoitustarve on puhtaita nurmikasvustoja pienempi. Lannoitteiden hinnan nousu onkin lisännyt puna-apilan viljelyn suosiota. Puna-apila sopii hyvin Suomen oloissa viljeltäväksi ja on tärkein nurmipalkokasvimme. Apilan viljelyn niksit tunnetaan ja se on oiva vaihtoehto maitotilojen rehuseoksiin, nurmikasvien jalostaja Mika Isolahti Borealilta kertoo. Puna-apila soveltuu hyvin viljeltäväksi nurmikasvien kanssa seoksina ja sitä käytetään enimmäkseen lypsylehmien ruokinnassa. Parhaiten puna-apila sopii säilörehun tuotantoon. Laitumessa sen haasteena on, ettei se kestä tallaamista, ja kuivattuna se varisee. Isolahden mukaan puna-apilalla on nurmiviljelyssä monia hyviä ominaisuuksia. Tärkeimpänä etuna hän pitää apilan typen sitomiskykyä, joka vähentää olennaisesti typpilannoituksen tarvetta ja tuo näin säästöä viljelyn kustannuksiin. Typensidonnan ansiosta typpeä jää maahan apilanurmen jälkeen. Vahvan juuriston ansiosta puna-apila myös parantaa maan rakennetta. Puna-apilan kasvutapa ja -rytmi eroaa nurmikasveista ja puna-apilan sulavuus laskee huomattavasti hitaammin kuin nurmikasvien. Tämä antaa arvokasta pelivaraa ensimmäisen sadonkorjuun ajoittamiseen, Isolahti painottaa. Isolahti huomauttaa kuitenkin, että punaapila on vaativampi viljelykasvi kuin nurmikasvit. Sen viljely edellyttää, että maan vesitalous ja ph on kunnossa. Erityisesti märkyys stressaa puna-apilaa, jolloin sen kasvu heikkenee. Liian alhainen ph puolestaan haittaa apilan juurinystyröiden toimintaa ja typensidontaa. Viljelyn haasteena Isolahti pitää osaltaan myös sitä, että apilan määrän hallinta seoksissa voi olla vaikeaa ja määrä ei pysy tasaisena kasvukauden aikana. Puna-apila valtaa monesti alaa nurmikasveilta kasvukauden aikana, jolloin sen määrä toisessa sadossa voi nousta liiankin suureksi. MTT/Aila Vanhatalo MTT:n tutkimuksissa on havaittu, että puna-apilasäilörehu maittaa hyvin lehmille. 10

11 Kaisa Kuoppala, MTT: Tutkimuksissa on havaittu, että lehmät syövät puna-apilapitoista rehua runsaammin ja tuottavat enemmän maitoa. Tällöin runsaasti puna-apilaa sisältävää rehua voidaan ruokinnassa laimentaa pelkällä nurmirehulla. Puna-apila maistuu lehmille Puna-apilapitoinen säilörehu maistuu lehmille paremmin kuin pelkkiä heinäkasveja sisältävä nurmirehu. Näin toteaa tutkija Kaisa Kuoppala MTT:n Kotieläintuotannon tutkimuksesta. Hän on tutkinut väitöskirjassaan timotei-nurminata ja puna-apilasäilörehun korjuustrategian vaikutusta lypsylehmien ravintoaineiden saantiin ja maidontuotantoon. Tutkimuksissa on havaittu, että lehmät syövät puna-apilapitoista rehua runsaammin ja tuottavat enemmän maitoa, tutkija kertoo. Puna-apilan sulavuus laskee huomattavasti hitaammin kuin nurmikasvien. Tämä antaa arvokasta pelivaraa ensimmäisen sadonkorjuun ajoittamiseen. MTT/Aila Vanhatalo MTT/Juha Heikkilä Kuoppala uskoo tämän johtuvan siitä, että eri lajien seoksessa ravintoainekoostumus on monipuolisempi, jolloin rehu maistuu lehmille paremmin. Erityyppiset lajit täydentävät toisiaan rehuseoksessa. Eläimet myös käyttävät tehokkaasti apilan sisältämän energian maidon tuotantoon. Lisäksi puna-apilalla on positiivinen vaikutus maidon laatuun, sillä se vähentää rasvan määrää ja muuttaa maitorasvan koostumusta suotuisampaan muotoon. Puna-apila on lisännyt maidon monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia. Se on ihmisravitsemuksen kannalta hyvä asia, Kaisa Kuoppala selvittää. Tutkimustensa perusteella Kuoppala toteaa, että puna-apilan käytön lisäämistä säilörehussa voidaan suositella. Uusi Saija-puna-apila Boreal tuo tänä syksynä markkinoille uuden puna-apilalajikkeen Saijan, joka haastaa nykyiset valtalajikkeet erityisesti hyvällä talvenkestävyydellään ja korkealla satotasollaan. Saija tuottaa hyvin satoa sekä ensimmäisessä että toisessa niitossa. Ja talvenkestävyydeltään Saija vastaa parhaimpia viljelyssä olevia puna-apiloitamme, Mika Isolahti kertoo. Puna-apilan kuten muidenkin talvehtivien lajien kohdalla talvenkestävyys on lajikevalinnassa erittäin tärkeä tekijä. Pohjoismaiset lajikkeet on perinteisesti jalostettu hyvin talvea kestäviksi ja ne menestyvätkin oloissamme paremmin kuin keskieurooppalaiset lajikkeet. Sulavuutta nurmirehuun Nuutti BOR -timotei Nuutti on viljelyvarma ja satoisa yleistimotei, jossa yhdistyvät hyvä jälkikasvukyky, talvenkestävyys sekä ruokintalaatu. Tuure BOR -timotei Tuure on erittäin satoisa ja talvenkestävä timotei, joka on myös ruokintalaadultaan ensiluokkainen. Uula BOR -timotei Uula on rehusadoltaan varmin timoteilajike oloissa, joissa vaaditaan kestävyyttä. Myös sulavuus ja valkuaispitoisuus ovat Uulassa hyvällä tasolla. Ilmari BOR -nurminata Ilmari on satoisa ja kestävä nurminatalajike koko Suomeen. Sen sadontuotto on hyvä läpi kasvukauden. Inkeri BOR -nurminata Inkeri on satoisa ja talvenkestävä nurminata, jonka rehulaatu on hyvä. Se tuottaa satoa tasaisen varmasti kaikilla alueilla ja kaikilla maalajeilla. Inkerin satovarmuus on ollut hyvä myös nurmen vanhetessa. Karolina BOR -ruokonata Erittäin satoisa, laadukas ja kestävä ruokonatauutuus, joka soveltuu viljelyyn koko Suomessa. Karolinan sadontuottokyky on tullut esiin vaativissakin olosuhteissa. Retu BOR -ruokonata Retu on satoisa ruokanatalajike, joka kestää kuivuutta ja tuottaa runsaita kuiva-ainesatoja kuivissakin kasvuoloissa. Lajike on myös talvenkestävä ja sopii viljelyyn koko maassa. 11

12 Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi Borealin viljely- ja siementuotanto-osasto on paljon vartijana. Kaikki markkinoille tuotavat Borealin jalostamat lajikkeet ottavat ensiaskeleensa lisäysviljelyssä oman siementuotannon alaisuudessa. Borealin siemenkeskuksessa käsitellään pääasiassa perussiemenluokkiin tuotettavia kantasiemeneriä. Tapio Tuomela Borealilla on nelisenkymmentä sopimusviljelijää, jotka viljelevät Borealin lajikkeista viljojen perussiemeniä kaikkiaan noin 900 hehtaarilla ja piensiemeniä noin 200 hehtaarilla. Jokioisilla toimiva siemenkeskus käsittelee vuosittain pääosin perussiemenluokkiin tuotettavia kantasiemeneriä yli viidestäkymmenestä lajikkeesta ja jalostuslinjasta. Borealin tuotannon väki on tottunut kantasiementuotannon haasteisiin. Kantasiementuotannossa on omat erityispiirteensä. Vaikka siemenkeskuksemme koneet on mitoitettu kantasiementuotantoon, pienet eräkoot ja suuri tuotettavien lajikkeiden määrä vaativat erityistä huolellisuutta prosessin jokaisessa vaiheessa, toteaa viljelypäällikkö Jukka Kaseva. Jalostaja painottaa siementuotannossaan laatua, lajikeaitoutta ja puhtautta. Siementuotantoketju käynnistyy Borealin aitoustarkastuksessa, joka lähtee liikkeelle jalostusaineistosta valittavista yksittäisistä tähkistä. Tähkävalinnasta edetään aitousrivien ja ruutujen sekä kaistojen kautta ylläpitoerään, johon perustuu kaikki sertifioidun siemenen tuotanto. Olennaisena osana siementuotantoketjun alkupäätä on Eviran tekemä DUS-testi, jolla varmistetaan ylläpitoerän lajikeaitous. Varsinainen siementuotanto alkaa ylläpitoerästä tuotettavasta esiperussiemenestä. Tämän tuotanto aloitetaan noin vuotta ennen lajikkeen asettamista virallisiin lajikekokeisiin. Siementuotantoketjun alkupäätä valvoo jalostaja ylläpitämällä tiedostoa, jonka kautta on mahdollista jäljittää lajikkeen kaikki perussiementä edeltävät sukupolvet ylläpitoerään saakka. Viljelyn suunnittelua ja sopimusviljelyä vahvalla kokemuksella Uudesta lajikkeesta on yleensä vähintään viiden vuoden käytännön viljelykokemukset siemenviljelytiloilta ennen sen siemenkauppaan laskemista. Näistä neljä ensimmäistä lisäysviljelyvuotta siementuotanto pysyy täysin Borealin hallussa. Suurin sopimusviljelijämme on naapurissamme toimiva MTT Jokioisten Kartanot, joka lisäysviljelee meille myös kaiken jalostajan linjamateriaalina käsiteltävän siementavaran, Kaseva sanoo. Pienimmillään siemenlisäykset ovat ensimmäisenä vuonna ainoastaan noin kahdenkymmenen aarin suuruisia. Siitä eteenpäin kantasiementuotannossa siementuotantoala noin kymmenkertaistuu vuosittain. 12

13 Tapio Tuomela Ensimmäisinä vuosina keskeistä on huolehtia lajikeaitoudesta. Käytännössä tämä on käsityötä, kun poikkeavat yksilöt karsitaan kasvustoista pois. Kasevan mukaan lajikeaitous on itsesiittoisilla viljalajeilla parantunut uusien jalostusmenetelmien myötä ja on nyt varsin hyvällä tasolla. Kun kantasiemenen määrä lisääntyy, voidaan siementuotantoa laajentaa yksityisten sopimusviljelijöiden pelloille. Hajauttamalla siementuotanto useammalle tilalle Borealissa varmistetaan perussiemenen saatavuus kaikissa kasvuolosuhteissa. Siementuotannon suunnittelusta haastavaa tekee nopeutunut lajikekierto ja lajikkeiden suuri määrä sekä keventynyt perusmuokkaus ja kylvömenetelmien muutos, Kaseva toteaa. Borealin viljelypäällikkö Jukka Kasevan mukaan kantasiemenen tuotannossa on omat erityispiirteensä ja esimerkiksi lajikeaitoudesta huolehditaan tarkkaan. 13

14 Ohrien parhaimmistoa Edvin BOR Erittäin korkean satopotentiaalin omaava Edvin kuuluu myöhäisempien monitahoisten ohrien joukkoon. Korrenlujuudeltaan ja taudinkestävyydeltään Edvin on hyvä lajike. Laatupuolella sen vahvuuksia ovat suuri jyvä, korkea hehtolitrapaino ja hyvä tärkkelyspitoisuus. Tapio Tuomela Borealin siemenkeskuksen kautta kulkee vuosittain noin kaksi miljoonaa kiloa perussiementä eteenpäin siemenliikkeille kantasiemeneksi. Einar BOR Erittäin satoisa monitahoinen ohrauutuus, jonka korsi kestää huippusadon. Einar soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla, myös happamalla maalla. Einarin hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat. Elmeri BOR Elmeri on satoisa ja viljelyvarma laatuohra. Kasvuajaltaan se on Kunnarin luokkaa, mutta selvästi satoisampi. Elmeri menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, myös happamilla mailla. Sen korsi on luja ja sato laadukasta; tuhannen siemenen paino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat. Fairytale BOR Fairytale on Suomen oloissa laajasti testattu mallasohrauutuus. Fairytale on markkinoiden satoisin ohra. Kasvuajaltaan melko myöhäinen Fairytale on lujakortinen ja taudinkestävä lajike. Valkuaispitoisuus Fairytalella on hyvin alhainen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan erittäin korkea. Tocada BOR Korkean satotasonsa ansiosta Tocada on erinomainen vaihtoehto rehuohran tuotantoon Etelä-Suomessa. Sen sadontuottokyky on tullut esiin kaikkina vuosina ja eri maalajeilla. Lujakortinen Tocada on laadultaan hyvä lajike. Borealin viljelypäällikön työstä iso osa kuluukin viljelyn suunnitteluun ja yhteydenpitoon niin sopimusviljelijöiden kuin siemenliikkeidenkin kanssa. Viljelykierto ja esikasvien valinta suunnitellaan tarkasti yhdessä sopimusviljelijän kanssa. Jukka Kaseva paneutuu suunnittelutyöhön jo lähes neljän vuosikymmenen kokemuksella ja sen mukanaan tuomalla varmuudella. Myös Borealin sopimusviljelijöiksi on valikoitunut kokeneita, ammattitaitoisia viljelijöitä, jotka hoitavat viljelytoimet huolellisesti alusta loppuun. Sopimusviljelijöiltä kerätään myös viljelyteknistä tietoa ja kokemuksia uusien lajikkeiden viljelystä. Nämä käytännön viljelykokemukset ovat arvokasta tietoa sekä jalostajalle että lajikeedustajille, jotka tuottavat tietoa lajikkeen viljelyohjeisiin. Kantasiementuotanto mitoitetaan tarpeen mukaan Vuosittain Borealin siemenkeskuksen kautta kulkee noin kaksi miljoonaa kiloa perussiementä eteenpäin siemenliikkeille kantasiemeneksi. Siemenkeskuksellamme on varastotilaa noin miljoonalle kilolle siementä. Tästä osan vie kantasiemenen huoltovarmuusvarastointi. Vuonna 1982 rakennetussa Borealin siemenkeskuksessa työskentelee kuusi henkilöä. Siemenkeskuksessa on ajanmukaiset koneet ja laitteet, konekanta on täysin uusittu vuosikymmenten varrella. Vastaanotamme siemeneriä sitä mukaa, kun kunnostamme niitä. Siemenkeskuksen kapasiteetti on mitoitettu siten, että siementavaraa kunnostetaan ja säkitetään koko talven ajan, kertoo Jukka Kaseva. Lajike-edustajina ja sertifioidun siemenen markkinoijina toimivat siemenliikkeet ja Borealin siementuotanto käyvät tiivistä vuoropuhelua. Uutuuslajikkeen siementä toimitetaan lajike-edustajan lisäysviljelyyn, kun lajike on käynyt läpi viralliset lajikekokeet ja se on hyväksytty lajikeluetteloon. Tämän jälkeen siementuotantoa jatkaa lajike-edustaja. Jalostajan rooli siementuottajana ei kuitenkaan lopu siihen, kun lajike saadaan kauppaan. Jalostaja vastaa omistamiensa lajikkeiden kantasiemenhuollosta ja aitoudesta ylläpitämällä lajiketta niin kauan kuin se on lajikeluettelossa. 14

15 Wolmari BOR Huippulajike monitahoisen ohran viljelyyn Wolmarin myötä markkinoille esitellään aikainen monitahoinen ohra, jossa on todellista voittaja-ainesta. Tänä syksynä siemenkauppaan tulleen Wolmarin myötä Boreal otti aikaisen monitahoisen ohran jalostuksessa ison harppauksen eteenpäin. Edellinen saman kasvuaikaluokan Borealin ohralajike, Voitto, esiteltiin markkinoille viisi vuotta sitten. Viidessä vuodessa satokehitys on ollut huima. Satoisuudessaan Wolmari päihittää vanhemmat saman kasvuaikaluokan lajikkeet yli 10 %:lla. Se kilpailee satotasossa jopa myöhäisimpien markkinoilla olevien monitahoisten ohrien kanssa. Wolmarin korrenlujuus on hyvä, aikaisten ohrien parhaimmistoa. Taudinkestävyyden osalta Wolmari tuo selvän parannuksen aikaisen monitahoisen ohran verkkolaikunkestävyyteen. Aikaisuuden, huippusadon ja parantuneen taudinkestävyyden lisäksi Wolmarissa on myös laatu kohdallaan. Kokonaispaketti on erinomainen ja varmasti omiaan herättämään laajalti kiinnostusta pitkäksi aikaa. Saman on huomannut Borealin viljelypäällikkö Jukka Kaseva, joka on seurannut Wolmarin siemenviljelyksiä useamman vuoden ajan. Kasvustoista on omin silmin voinut havaita lajikkeen huiman satopotentiaalin. Takana on jo nyt sääoloiltaan erilaisia kasvukausia. Wolmari on tuottanut suuren ja laadukkaan sadon hyvinkin vaihtelevissa kasvuoloissa, Kaseva mainitsee. Kahtena viime vuotena Wolmari on kasvanut helteisissä oloissa ja kasvustot ovat joutuneet selviytymään pitkistäkin poutajaksoista. Tämän kaltaisissa kasvuoloissa monet aikaiset monitahoiset ohrat kärsivät sato- ja laatutappioita. Wolmari on kuitenkin osoittautunut myönteiseksi poikkeukseksi tässäkin suhteessa Boreal ja hellekesienkin sato on sekä määrällisesti että laadullisesti ollut yleisesti hyvä. Borealin sopimusviljelijöiden sato-odotukset Wolmarista ovat täyttyneet kaikkina vuosina, Kaseva jatkaa. Monitahoisen ohran pääviljelyalue on karja- Suomessa. Tähän asti eteläisessä Suomessa ohran viljely on pääsääntöisesti painottunut kaksitahoisiin lajikkeisiin. Borealin siemenviljelyksiltä saadut kokemukset osoittavat kuitenkin, että Wolmari menestyy myös eteläisessä Suomessa erinomaisesti. Eteläisempään Suomeen Wolmari on todella hyvä vaihtoehto esimerkiksi syysviljojen esikasviksi. Eri viljelyalueiden lisäksi Wolmari on menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla sietäen myös happamuutta. 15

16 Kotimainen rehuvalkuaisen tarve on jo tällä hetkellä kova, ja tarve tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Valkuaiskasvien varaan onkin ladattu paljon odotuksia ja kasvava valkuaistarve on tuonut uudistuksia myös Borealin jalostusohjelmiin. Lisää panostuksia valkuaiskasvien jalostukseen Valkuaiskasvien jalostusta lisättiin Borealilla vuosi sitten. Härkäpavun jalostusohjelma aloitettiin uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen ja herneen jalostusta laajennettiin rehuherneeseen. Jalostusohjelmien uudistuksen taustalla ovat tulevaisuuden tarpeet. Nykyisellään kotimainen valkuaistuotanto kattaa vain noin 20 % tarpeestamme, mutta jo nyt kotimaisella valkuaiskasvituotannolla voidaan korvata tuontisoijaa. Tulevaisuudessa tällä tulee olemaan yhä suurempi merkitys valkuaisomavaraisuuden parantamisessa. Maailmanlaajuisesti valkuaiskasvimarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä on useita. Väestönkasvun myötä valkuaisen tarve ihmisravinnoksi lisääntyy. Kehitysmaiden elintason nousu kasvattaa lihankulutusta ja sitä kautta rehuvalkuaisen kysyntää. Lisääntyvä bioenergian tuotantoon tarkoitettujen kasvien viljely on myös osaltaan vähentänyt maailman tärkeimmän valkuaiskasvin, soijan, tuotantoaloja. Soijan viljelyn on ennustettu nykyisillä viljelyalueilla kärsivän myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvästä kuivuudesta. Paikallisesti valkuaisraaka-ainetuotannon tarve kasvaa tuontivalkuaiseen liittyvien hintaja hygieniariskien takia. Tämän lisäksi maailmalta on yhä vaikeampi saada geenimuuntelematonta soijaa. Pohjoisilla viljelyalueilla valkuaiskasvien viljelyedellytysten odotetaan ilmastonmuutosten vaikutusten myötä paranevan. Härkäpapu ja herne hyviä valkuaisen tuottajia Korkean valkuaispitoisuuden omaava härkäpapu on jo nyt laadultaan erittäin kilpailukykyinen muihin valkuaislähteisiin nähden. Viljelyä on Boreal 16

17 rajoittanut lähinnä härkäpavun pitkä kasvuaika ja rehukäyttöä osittain pavun sisältämät haitta-aineet. Nyt näiden haasteiden kimppuun käydään jalostuksen keinoin. Härkäpavun jalostuksessa painottuvat aikaisuus, satoisuus ja viljelyvarmuus, kasvinjalostaja Katja Hämäläinen Borealilta kertoo. Viljelyvarmuuden parantamiseksi jalostuksessa keskitytään kuivuuden- ja taudinkestävyyden parantamiseen. Lisäksi uusien lajikekandidaattien korkea laatu, erityisesti alhaiset haitta-ainepitoisuudet, otetaan jalostuksessa huomioon, jalostaja toteaa. Tietyt haitta-aineet, visiini ja konvisiini, ovat tähän asti rajoittaneet pavun käyttöä esim. siipikarjan ruokinnassa. Härkäpavun rinnalla herne on erinomainen valkuaisen tuottaja. Herneen hyvästä rehuarvosta huolimatta sen viljely rehuksi on ollut Suomessa vähäistä. Jalostuksella on kuitenkin pystytty parantamaan herneen viljelyvarmuutta, ja sen viljelyn kannattavuus onkin lisääntynyt. Rehuherneen jalostuksessa yksi keskeinen tavoite on satoisuuden parantaminen, valkuaisja öljykasvien jalostukseen keskittynyt Hämäläinen kertoo. Muita tärkeitä jalostustavoitteita Hämäläisen mukaan ovat herneen viljeltävyyden parantaminen erityisesti parempien varsiominaisuuksien myötä sekä valkuaispitoisuuden nostaminen. Viljelijälle valkuaiskasvit tarjoavat vaihtoehtoja. Ne sopivat hyvin mukaan vilja- tai nurmivaltaiseen viljelykiertoon. Niiden hyviin ominaisuuksiin lukeutuu esimerkiksi hyvä esikasviarvo ja typensidontakyky. Herne tai härkäpapu kat- Valkuaista öljy- ja palkokasveista Kotimaisen valkuaisrehun tuotannossa tärkeä roolinsa on rypsin viljelyllä, sillä siitä saatava rouhe on tärkeä valkuaisen lähde kotieläinten ruokinnassa. Rypsi soveltuu erinomaisesti oloissamme viljeltäväksi ja sillä on monipuoliset käyttömahdollisuudet. Kevätrypsi tulee jatkossakin olemaan kasviöljyteollisuutemme päätuotantokasvi ja tärkeä raaka-aine valkuaisrehujen valmistuksessa. Tulevaisuudessa rypsillä odotetaan olevan enemmän merkitystä myös uusiutuvan dieselin raaka-aineena, mikä osaltaan lisää viljelyn tarvetta. Varsinaisten valkuaiskasvien tuotantoon parhaiten Suomen oloissa soveltuvat tutut palkokasvimme, herne ja härkäpapu. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n mukaan valkuaiskasvien viljelyä voidaan laajentaa huomattavasti. Valkuaisomavaraisuuteen keskittyneen OMAVARAtutkimuksen perusteella niiden viljelyalaa on jo nyt mahdollista lisätä huomattavasti ottaen huomioon viljelykierto- ja maalajivaatimukset sekä maamme alueelliset erot. MTT:n tutkimus osoittaa myös, että nyt kannattaa lisätä erityisesti tuttuja, kasvinjalostuksen piirissä olevia lajeja, hernettä ja härkäpapua. Tuotannon kasvattaminen on myös kansallisten ruokaturva- ja rehustrategioiden tavoite. Boreal Uusien härkäpapulajikkeiden matka alkaa kasvihuoneelta, missä niistä kasvatetaan ensimmäiset risteytysten jälkeiset sukupolvet. kaisee viljakierrossa viljojen tautipaineen, koska leveälehtisinä kasveina niillä ei esiinny samoja tauteja kuin viljoilla. Valkuaistuotannossa palkokasvien etuna öljykasveihin nähden ovat niiden korkeammat hehtaarisadot ja suurempi valkuaispitoisuus. Myös markkinointimahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvät, sillä teollisuudessa valkuaiskasveille on kysyntää. Lajikekehityksen myötä valkuaiskasvien kilpailukyky paranee niin viljelijöiden kuin teollisuudenkin tarpeet huomioiden. Vaihtoehtoja viljelyyn Cordelia BOR rypsi Cordelia-kevätrypsin sadontuottokyky on huippuluokkaa, ja myös öljypitoisuus on erinomainen. Cordelian öljysato onkin markkinoilla olevien rypsien parhaimmistoa. Juliet BOR rypsi Juliet on huippusatoisa kevätrypsilajike, jonka öljypitoisuus on erittäin korkea. Julietin sadontuottokyky on tullut kokeissa esiin kaikilla viljelyvyöhykkeillä, mutta erityisesti II- ja varsinkin III-viljelyvyöhykkeellä sen sato on ollut omaa luokkaansa. Campino BOR rapsi Campino on erittäin satoisa ja laadukas kevätrapsi I-viljelyvyöhykkeelle. Sen siemen on erittäin suuri, öljypitoisuus korkea ja öljysato suuri. Trapper BOR rapsi Trapper-hybridirapsin satotaso on erittäin korkea. Aikaisuutensa ansiosta se soveltuu viljeltäväksi I-vyöhykkeellä sekä II-vyöhykkeen suotuisilla alueilla. Hulda BOR herne Hulda on satoisa ja lujavartinen hernelajike, jonka sadonlaatu on erinomainen ja valkuaispitoisuus korkea. Hulda sopii niin elintarvike- kuin rehukäyttöön. Rocket BOR herne Etelä-Suomen oloihin soveltuva Rocket on satoisa keltasiemeninen hernelajike, joka soveltuu hyvin rehukäyttöön. Rocketin siemen on melko pieni, jolloin siementen rikkoutumisriski on vähäinen ja sadon kuivuminenkin on nopeaa. Kontu BOR härkäpapu Se ainoa ja oikea härkäpapu. Kontu sopii aikaisuutensa vuoksi hyvin viljeltäväksi oloissamme. Tälle satoisalle ja valkuaispitoiselle lajikkeelle on kysyntää. 17

18 ENEMMÄN RUISTA KOTIMAASTA Rukiin viljelyä Suomessa halutaan lisätä, jotta tulevaisuudessa yhä suurempi osa ruisleivästä voitaisiin leipoa kotimaisella rukiilla. Fazer Leipomot, Fazer Mylly ja Boreal Kasvinjalostus ovat perustaneet Pro ruis -yhdistyksen, joka aikoo nostaa rukiin viljelyn maassamme uudelle tasolle. Fazer Leipomot 18

19 Fazer Leipomot Fazer haluaa taata kotimaiseen ruisleipään 100-prosenttisesti kotimaisen rukiin, mutta rukiin kokonaissato Suomessa ei tällä hetkellä vastaa leipomoalan yritysten kysyntää. Ruisleipä on yksi suomalaisuuden symboleista, mutta kuluttajille on usein yllätys, että ruisleivässä joudutaan käyttämään tuontiruista. Me haluamme tähän muutoksen ja olemme valmiit sekä panostamaan voimakkaasti yhteistyöhön arvoketjussa että uudistamaan omaa toimintaamme, sanoo Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Petri Kujala. Kujalan mukaan kuluttajat arvostavat kotimaista työtä ja raaka-aineita. Fazerin tavoitteena on, että vuonna 2016 kaikki Oululainen-tuoteperheen ruisleivät voidaan leipoa 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista. Fazerilla uskotaan, että lisäämällä yhteistyötä koko ketjussa rukiin riittävyyteen liittyvä haaste on mahdollista ratkaista. Tavoitteena on Pro ruis yhdistyksen myötä nostaa rukiin viljely Suomessa uudelle tasolle viljelyn edellytyksiä parantamalla. Mukaan uuden yhdistyksen toimintaan on alusta asti lähtenyt myös Raisio-yhtymä ja joukko viljelijöitä. Myös Borealilla ollaan tyytyväisiä alkaneeseen yhteistyöhön. Hanke osoittaa, että Suomessa jalostetulle ja täällä tuotetulle rukiille on tulevaisuudessakin hyvä kysyntä, toteaa Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä. Lisää satoa uusilla lajikkeilla Voidaankin sanoa, että Borealilla rukiin jalostuksen eteen tehdään nyt töitä enemmän kuin koskaan. Lajikekehityksen myötä rukiin satotasoja ja viljeltävyyttä on mahdollista parantaa. Tavoitteenamme ovat noin 20 % satoisammat syysrukiit sekä kevätrukiin viljelyominaisuuksien parantaminen, Markku Äijälä kertoo. Satotasojen nostamisen lisäksi kotimaisen rukiin saatavuuden turvaaminen edellyttää viljelyalojen kasvua. Borealilla nähdäänkin, että rukiin viljelyalaa voidaan kasvattaa laajentamalla sen tuotantoaluetta. Kotimaisten lajikkeiden vahvuutena on, että niitä voidaan viljellä koko rukiin tuotantoalueellamme. Ne on jalostettu paikallisiin oloihin ja sopivat siten hyvin täällä viljeltäviksi. Vanhemmat suomalaiset ruislajikkeet eivät pitkän ja helposti lakoontuvan kortensa takia ole olleet kovin viljelyvarmoja. Pitkä korsi on kuitenkin taannut rukiidemme hyvän talvenkestävyyden, sillä pitkäkorti- silla lajikkeilla on myös vahva ja syvä juuristo, kasvinjalostaja Esa Teperi Borealilta selvittää. Talvenkestävyyden ja lyhytkortisuuden yhdistäminen jalostuksen keinoin edellyttää, että löydetään ne geenit, joiden avulla rukiin korsi voidaan jalostaa lyhemmäksi ilman, että kasvin juuristo heikkenee. Tutkimuksessa ja jalostuksessa on tehty paljon töitä tämän eteen ja työ alkaa nyt tuottaa tulosta. Uudet lajikkeet ovat selvästi edeltäjiään lyhytkortisempia, mutta vähintään yhtä talvenkestäviä, Esa Teperi kuvailee. Perinteisten populaatiorukiiden rinnalle Borealilla ollaan jalostamassa uuden tyyppisiä ns. synteettisiä lajikkeita. Synteettisten lajikkeiden vahvuutena populaatiolajikkeisiin verrattuna on korkeampi satotaso, joka saadaan aikaan korkeamman heteroosin avulla, Teperi kertoo. Synteettisten lajikkeiden siementuotantoketju on mahdollista toteuttaa Suomen oloissa. Paikallisen jalostuksen ja siementuotannon ansiosta myös näiden uusien ruislajikkeiden kotimaisuusaste on korkea. Ruis on terveysruokaa Täysjyvärukiin terveysvaikutukset ovat ylivoimaisia ja tutkimukset ovat todistaneet ruisleivän monipuoliseksi terveyden lähteeksi. Runsaskuituinen täysjyväruisleipä auttaa painonhallinnassa, lisää kylläisyyden tunnetta ja parantaa vatsan toimintaa. Ruisleipä on hyvä hiilihydraattien lähde, joka antaa elimistölle pitkäkestoista energiaa. Energian lisäksi ruisleivästä saa aina aimoannoksen kuitua, vitamiineja, mineraaleja ja muita terveyttä edistäviä aineita. Suomalainen rukiista jauhettu leipävil- ja on lähes poikkeuksetta täysjyväruista. Suomalainen ruisleipä leivotaan perinteisillä menetelmillä hapatetusta taikinajuuresta. Hapantaikina tuo ruisleipiin paitsi oman jäljittelemättömän arominsa myös terveyshyötyjä. Rukiissa on paljon kuitua eli imeytymättömiä hiilihydraatteja. Kuitua on kahdenlaista, liukoista ja liukenematonta ja rukiissa on näitä molempia. Kuidusta ei juurikaan saa kaloreita eli se ei lihota. Rukiin liukoinen kuitu imee vettä, turpoaa vatsassa ja lisää kylläisyydentunnetta. Rukiin hiilihydraatit pitävät kehon energiasaannin tasaisena pitkään. Jatkuva ja tasainen energiansaanti on tärkeää muun muassa aivoille, jotka ovat riippuvaisia verensokerin mukana tulevasta energiasta. Rukiin terveysvaikutuksia on tieteellisesti tutkittu jo lähes kaksikymmentä vuotta ja tutkimukset ovat todistaneet ruisleivän monipuoliseksi terveyden lähteeksi. (Fazer Leipomot) 19

20 Jalostajan havaintoja Lajikevalinnan merkitys korostui viime kesänä Viime kesän lämmin sää ja riittävä kosteus saivat viljelykasvit kasvamaan rehevästi alku- ja keskikesällä. Tiheät kasvustot myös altistuivat kasvitaudeille ja tuholaisille, joita kuluneena kesänä oli erittäin runsaasti. Kasvitaudin ilmeneminen edellyttää aina yhtäaikaista taudinaiheuttajan, alttiin isäntäkasvin sekä suotuisan ympäristön esiintymistä. Viime kesän sääolot suosivat useiden kasvitautien puhkeamista ja leviämistä ja tautipaine olikin kova. Kasvukaudella esiintyi meillä normaalivuosinakin tyypillisiä tauteja, mutta runsaasti myös harvinaisempia tauteja, kertoo Borealin kasvinjalostaja Leena Pietilä. Jalostajan mukaan haastavin tilanne oli ohralla. Yleisesti ottaen terveimpinä selvisivät puolestaan kaurat. Harvinaisemmista tautiongelmista Pietilä mainitsee esimerkkinä ohran tyvi- ja lehtilaikun sekä torajyvän, jota tavattiin tänä vuonna syysviljojen lisäksi poikkeukselli- 20

21 Boreal sesti myös kevätvehnillä ja ohrilla. Sitä esiintyi myös luonnon kasveilla. Hellekausi viljojen kukkimisen aikaan aiheutti sen, että pölyttyminen jäi puutteelliseksi ja torajyväitiöt pääsivät iskemään tähkään. Kostea ja lämmin sää sai myös sienitaudit leviämään. Oma vaikutuksensa oli lisäksi tautisaastunnalla, joka kantautuu maahamme esimerkiksi etelästä, missä taudit yleisesti ovat hieman erilaisia kuin meillä. Ruosteita, jotka yleensä viihtyvät kuivissa oloissa, kantautui tänä vuonna Suomeen Baltian alueelta. Ruosteita esiintyi kaikilla viljoilla. Kesän olosuhteet ja kasvien reaktiot tulisikin pitää mielessä ensi vuoden viljelysuunnitelmia tehtäessä. Useimmat viljojen taudinaiheuttajat säilyvät maassa kasvinjätteissä ja siemenessä, jolloin huolellinen viljelykierron suunnittelu ja hyvälaatuisen peitatun siemenen käyttö ovat tehokkaimmat torjuntakeinot seuraavalle vuodelle, Leena Pietilä muistuttaa. Taudinkestävät lajikkeet kestivät tautipaineen Kun kasvintuhoojia on paljon, lajikevalinnat ja kasvinsuojelu korostuvat. Tänä kesänä lajikkeiden väliset taudinkestävyyserot tulivat selvästi esille. Yhtenäisissä oloissa toteutetuissa kokeissa kasvuolot ovat kaikille lajikkeille samat, joten jalostaja pystyy koeruuduilla hyvin vertailemaan lajikkeiden välisiä eroja taudinkestävyydessä. Esimerkiksi verkkolaikun kestävyydeltään hyvät ohrat erottuivat kokeissa edukseen. Ne kestivät hyvin näinkin kovan tautipaineen, Pietilä mainitsee. Hänen mukaansa paikoin oli nähtävissä pahasti kasvitautien saastumia lohkoja, joilla kasvustot tuleentuivat ennenaikaisesti ja sadon määrä- ja laatutappiot olivat suuria. Jos kasvin ylimmät lehdet ovat täysin tautilaikkujen vallassa, yhteyttäminen ja kasvu kärsivät. Sillä on väistämättä vaikutuksensa myös kasvin sadontuottokykyyn. Sadon menetysten lisäksi peltoon annetut ravinteet jäävät osin hyödyntämättä, mikä edelleen heikentää lohkolta saatavaa tuottoa. Tautien stressaamissa kasvustoissa myös sadon laatu kärsii. Perusasiat kuntoon Kasvinsuojelun perusta on monipuolinen viljelykierto, taudinkestävät lajikkeet ja terve kylvösiemen. Kemiallista torjuntaa käytetään, kun rikkakasvi-, tauti- tai tuholaistilanne niin vaatii. Lajikevalinnalla on olennainen merkitys kasvitautien torjunnassa. Taudinkestävien lajikkeiden viljely luonnollisesti hillitsee tautipainetta. Lakoontuneessa kasvustossa taudit leviävät tehokkaasti, joten lujakortiset lajikkeet ovat osa kasvitautien hallintaa, Leena Pietilä toteaa. Terveessä ja hyvinvoivassa kasvustossa lajikkeeseen jalostettu sato- ja laatupotentiaali saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Suuren sadon myötä peltoon annetut ravinteet poistuvat tehokkaasti. Näin voidaan osaltaan lisätä viljelyn kannattavuutta ja pienentää ravinnehuuhtoutumia. Kemiallisen torjunnan tarve vähenee, kun käytetään lujakortisia ja taudinkestäviä lajikkeita. Uusien lajikkeiden parantunut taudinkestävyys ja korrenlujuus tuovatkin viljelijälle kustannussäästöjä ja varmistavat osaltaan sadon onnistumista. Kevätvehnän tuotantoon Anniina BOR Anniinalla on aikaisuuteensa nähden hyvä sadontuottokyky ja sen valkuaispitoisuus on lajikkeiston korkeimpia. Suosittu Anniina on viljelyvarma vaihtoehto koko kevätvehnän viljelyalueelle. Marble BOR Erittäin satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä Marble on myös leivontalaadultaan hyvä. Tämä lujakortinen lajike soveltuu parhaiten viljelyyn I II -viljelyvyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Quarna BOR Quarna on satoisa lajike, joka vakuuttaa erityisesti laadullaan. Jyväkoko on suuri, hehtolitrapaino korkea ja erityisesti valkuaisen laatuominaisuudet saavat mylläreiltä kiitosta. Leivontalaadultaan Quarna on erittäin hyvä. Wanamo BOR Uutuusvehnä Wanamon edut tulevat parhaiten esille laatupuolella ja leivontaominaisuuksissa. Melko aikaisen ja satoisan Wanamon sitkon laatu on erinomainen. Valkuaisen määrä ja etenkin laatu on leivonta-analyyseissä ollut poikkeuksellisen hyvä. Wanamon myötä myllyille on nyt tarjolla pitkään odotettu kotimainen laatuvehnä. Wellamo BOR Wellamossa yhdistyvät erinomaisella tavalla satoisuus ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Myös laatu on Wellamossa kohdallaan, sen hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat ja leivontalaatu hyvä. 21

22 Borealin lajikkeet menestyvät myös maailmalla Borealin lajikkeet vahvistavat asemiaan lähialueiden vientimarkkinoilla. Vahvinta kehitys on tärkeillä vientialueillamme Ruotsissa ja Virossa. Borealin päämarkkina-alue on Suomi, ja vientimarkkinoilta haettavien lisätuottojen myötä varmistetaan osaltaan lajikejalostuksen riittävät resurssit kotimaassa. Nurmikasvilajikkeemme kiinnostavat ympäri maailmaa Nurmikasveilla Boreal tekee vientimarkkinoilla tiivistä yhteistyötä maailmanlaajuisesti toimivan nurmikasvien jalostajan Barenbrugin kanssa. Nurmikasvilajeistamme erityisesti timoteille ja ruokonadalle on kysyntää muun muassa Pohjois-Amerikassa sekä itäisessä Euroopassa. Ruotsi: Ohriemme rinnalla kauroille on kysyntää Borealin ohralajikkeet ovat ottaneet jo vahvaa jalansijaa Ruotsin markkinoilla ja nyt lajikemarkkinoilla on tarjolla myös Borealin lujakortisia kauroja. Borealin tärkeä kumppani Ruotsissa on Scandinavian Seed Ab, jonka kautta länsinaapurimme markkinoille on laskettu useita lajikkeitamme yli kymmenen vuotta jatkuneen yhteistyön aikana. Erityisesti monitahoisilla ohrillamme on ollut jo vuosia hyvä kysyntä Ruotsissa. Pidempään markkinoilla olleet Voitto- ja Jyvä-lajikkeet saavat tänä vuonna rinnallensa kauden huippu-uutuutena aikaisen Aukustiohran. Viime vuonna Scandinavian Seed lanseerasi Borealin Steinar-kauran Ruotsissa, jossa se nyt vahvistaa asemaansa. Kaurauutuutena tälle kaudelle on tarjolla Akseli, joka tuodaan markkinoille Ruotsissa samaan aikaan kuin Suomessa. Aikaisilla Aukustilla ja Akselilla Scandinavian Seed tähtää erityisesti pohjoisemman Ruotsin viljelyalueille. Toinen yhteistyökumppanimme on ruotsalainen kasvinjalostaja Läntmännen SW Seed. Suomessakin suuren suosion saavuttanut Cordelia-kevätrypsi on tuotu myös Ruotsin markkinoille nyt Läntmännen SW Seedin toimesta. Viro: Jyvä BOR -ohran johdolla Virossa Virossa Borealin Jyvä-ohra on menestynyt käytännön viljelyssä erinomaisesti ja onpa sillä voitettu satokilpailujakin. Lajikkeella on maassa edelleen kasvava kysyntä. Jyvän rinnalla Virossa on markkinoilla myös Peppi-kauramme ja Quarna-kevätvehnä tuodaan siemenkauppaan tulevalla kaudella. Virossakin uskotaan olevan kysyntää huippulaadukkaan kevätvehnän tuottamiseen. Viron vientitoimintojen kehitys on Borealin näkökulmasta nopeaa ja lähivuosina markkinoille onkin tulossa useita lajikkeitamme. Einar-ohra, Viviana-kaura, Arktika-syysvehnä ja Reetta-ruis ovat tällä hetkellä lisäysviljelyssä. Niitä odotetaan Viron markkinoille vuoden kuluttua. Lisäksi Borealin rypsilajikkeisiin on kiinnostusta Virossa. Yhteistyötä Virossa tehdään sekä itsenäisten siemenliikkeiden että paikallisten ja kansainvälisten kasvinjalostusyritysten kanssa. 22