MARTHE Viljelyvarma mallasohra

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARTHE Viljelyvarma mallasohra"

Transkriptio

1 MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja Suomessa Plantanova Oy. Marthe on kasvuajaltaan mallasohralajikkeiden keskitasoa, noin 93 päivää. Kasvuaika on Barkea lyhyempi. NFC Tipple on noin kolme päivää Marthea myöhäisempi. Marthessa ei ole esiintynyt härmää. Verkkolaikun kestävyys on hyvä. Jyväkooltaan Marthe ei ole suurimpia, mutta jyvät ovat tasalaatuisia, joten lajitteluasteet ovat olleet hyviä. Hehtolitrapaino on korkea. Typpilannoitus on syytä pitää maltillisena, jotta valkuainen ei nouse liian korkeaksi. Marthe sopii sekä savi- että karkeille kivennäismaille vyöhykkeille I-II. Happamille lohkoille se ei sovi. Marthe on kasvuaikaansa nähden satoisa. Barkeen nähden selvä parannus. Marthen korsi on kohtalaisen luja ja keskimittainen. Marthe on lujakortisempi kuin esimerkiksi Barke. Erot ovat kuitenkin pieniä.

2 BARKE Paras ohra mallastuotantoon BARKE Barke on isojyväinen mallasohra, jolla on alhainen valkuaispitoisuus. Menestyy hyvin koko viljelyalueella. Mallastusominaisuudet, joita muut tavoittelevat. Jalostaja Josef Breun, Saksa. Suomessa lajikeluetteloon vuonna Edustaja Suomessa SGN. Barke on keskimyöhäinen lajike. Kasvuaika on päivää eli samaa tasoa kuin Fairytalen, mutta huomattavasti vähemmän kuin NFC Tipplellä. Barkessa ei ole esiintynyt härmää. Verkkolaikun ja rengaslaikun kestävyys on hyvä. Barken siemen on riittävän kokoinen mallastukseen. Taipumusta haljenneisiin ja homeisiin ei ole. Typpilannoitus on syytä pitää maltillisena, jotta valkuainen ei nouse liian korkeaksi. Suositellaan vyöhykkeille I II. Barke on varma sadontuottaja hyvin kalkituilla kivennäis- ja savimailla. Ei sovi happamille lohkoille. Barke on satoisa mallasohra. Sato on matalampi kuin esimerkiksi Marthen, Fairytalen tai Charmayn. Barken lakoprosentti on samalla tasolla kuin muilla mallasohrilla. Korsi on kuitenkin pidempi kuin muilla lajikkeilla, mikä edesauttaa sadon muodostusta myös kuivissa olosuhteissa.

3 SALOME Satoisin kaksitahoinen ohralajike SALOME Salome on huippusatoisa kaksitahoinen ohra. Alhainen valkuaispitoisuus. Kasvuajaltaan kaksitahoiseksi lajikkeeksi aikainen. Saksalainen lajike. Edustaja Suomessa Plantanova Oy. Salome on kasvuajaltaan nykyisistä kaksitahoisista ohrista aikaisimpia. Kasvuaika on virallisissa lajikekokeissa 93,4 päivää, joka on esimerkiksi Fairytalea hieman aikaisempi. Salome on erittäin satoisa, virallisten lajikekokeiden mukaan satoisin nykyisistä kaksitahoisista lajikkeista. Salomen korsi on lyhyt, vain hiukan yli 60 senttimetriä. Korsi on myös luja, lujuudeltaan samaa tasoa kuin pääosin muutkin kaksitahoiset ohrat. Salomella ei esiinny härmää ja lehtilaikkutautien kestävyys on hyvää tasoa. Verkkolaikun kestävyys on hyvä, samoin viirutaudin. Rengaslaikkua esiintyy hiukan verkkolaikkua herkemmin. Jyväkoko on kaksitahoisen keskitasoa (Tjp luokkaa 50 g). Hehtolitrapaino on erittäin korkea ja valkuainen lajikkeiston alhaisimpia. Suositellaan vyöhykkeille I-II, mutta kasvuaikansa puolesta se sopii viljelyyn myös III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Salome on varma sadontuottaja kalkituilla kivennäis- ja savimailla. Ei suositella happamille lohkoille. ANNIINA BOR

4 FAIRYTALE BOR Suomen satoisin mallasohra FAIRYTALE BOR Satoisin Suomen virallisista mallasohrista, erinomainen myös tärkkelys- ja rehuohrana. Fairytale on keskimyöhäinen, erittäin taudinkestävä ja kuivissakin oloissa viihtyvä lajike, jonka sadontuottokyky on erityisen korkea. Jalostaja Sejet Plant Breeding, Tanska. Lajikeoikeudet Suomessa omistaa Boreal Kasvinjalostus Oy. Fairytalen kasvuaika, päivää, on sama kuin Barken ja noin kaksi päivää lyhyempi kuin NFC Tipplen. Virallisten lajikekokeiden perusteella Fairytalen kestävyys härmää, verkkolaikkua ja rengaslaikkua vastaan on erinomainen. Kasvunsääteen käyttöä suositellaan käytettäväksi vain, jos sato-odotukset ovat korkeat. Taudinkestävänä lajikkeena torjuntakynnystä harvoin ylitetään. Korkean sadontuottokyvyn omaavana lajikkeena Fairytalen valkuaispitoisuus on hyvin alhainen ja tärkkelyspitoisuus korkea. Se sopii näin mallasohrakäytön lisäksi niin tärkkelys- kuin rehuohraksikin. Fairytalen jyvä on mallasohraksi melko pieni, mutta hehtolitrapaino on kaksitahoiselle ohralle tyypillisesti korkea. Fairytalea suositellaan viljeltäväksi hyväkuntoisilla kivennäismailla sekä savimailla vyöhykkeillä I-III. Fairytale ei sovellu happamille lohkoille. Fairytale on erittäin satoisa kaksitahoinen lajike. Se päihittää NFC Tipplen ja Propinon selvästi. Fairytalen korsi on kohtalaisen pitkä, mutta lyhyempi kuin Barken. Korrensäätöön kannattaa kiinnittää huomiota, jos käytetään korkeita typpitasoja tai karjanlantaa.

5 CHARMAY Erikoislajike sopimustuotantoon CHARMAY Charmay on erikoismallasohralajike Raision sopimustuotantoon. Aikaisin nykyisistä mallasohralajikkeista. Merkittävästi esimerkiksi Barkea satoisampi lajike useina vuosina tehtyjen ruutukokeiden perusteella. Tanskalainen Carlsbergin lajike. Lajikeoikeudet Suomessa omistaa Raisioagro Oy. Charmayn kasvuaika on mallasohraksi kohtuullisen lyhyt, noin 92 päivää. Hieman Marthea ja Barkea aikaisempi lajike. Päihittänyt Barken kaikissa ruutukokeissa, joita toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Satoero Barkeen ollut parhaimmillaan jopa 1000 kiloa. Viljelijöiden kokemukset kertovat samaa. Charmayn korsi on kohtalaisen pitkä ja vaatii hyvissä kasvuoloissa erityistä huomiota korrensäätöön. Taudinkestävyydeltään keskitasoinen lajike. Toisinaan verkkolaikun oireita ilmennyt kasvun alkuvaiheessa, joten pieni tautiaineannos rikkatorjunnan yhteydessä saattaa kannattaa. Satotaso on täyttänyt oireista huolimatta odotukset. Jyväkoko on mallasohraksi jalostetuille ohrille tyypillisen suuri. Valkuaistaso on keskitasoa ja verrannollinen esimerkiksi Martheen tai Barkeen. Typpilannoitus on siis suhteutettava sadontuottokykyyn, jotta valkuaispitoisuus ei nouse liikaa. Maltaaseen saadaan Null lox -erikoisominaisuus, joka parantaa oluen säilyvyyttä. Suositellaan vyöhykkeille I-II sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Charmayta suositellaan viljeltäväksi hyväkuntoisilla kivennäismailla. Ei sovellu happamille lohkoille.

6 EINAR BOR Lujakortinen monitahoinen ohra EINAR BOR Lujakortinen Einar on monitahoiseksi melko myöhäinen, erittäin satoisa rehu- ja tärkkelysohra. Se menestyy hyvin eri maalajeilla. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy. Einar on keskimyöhäinen monitahoinen ohra, kasvuaika 89 päivää. Se on hieman aikaisempi kuin Kunnari, päivän aikaisempi kuin Edvin ja Edel ja kaksi päivää aikaisempi kuin Toria. Virallisissa lajikekokeissa Einar on ollut kasvuaikaluokkansa satoisimpia lajikkeita. Einar on mm. Kunnari- ja Edel-ohraa selvästi satoisampi, vaikka on näitä lajikkeita aikaisempi. Satoero aikaisiin lajikkeisiin on huomattava. Einar on erittäin lujakortinen. Virallisissa lajikekokeissa sen lakoprosentti on ollut yksi pienimmistä, yhtä alhainen kuin Edelohran ja selvästi alhaisempi kuin Kunnarin. Einarin verkkolaikun kestävyys on hyvä, yksi lajikkeiston parhaita. Rengaslaikun kestävyys on lajikkeiston keskitasoa. Härmää vastaan Einarilla ei ole erityistä kestävyyttä. Einarin tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino ovat korkeat. Myös täysjyväprosentti on melko hyvä. Valkuaispitoisuus on hieman korkeampi kuin muiden myöhäisten lajikkeiden. Einarin tärkkelyspitoisuus on hyvin korkea. Käyttö sekä rehuksi että tärkkelystuotantoon. Suositellaan vyöhykkeille I-IVe. Einar menestyy erittäin hyvin eri maalajeilla. Myös happamuudensietokyky on hyvä.

7 WOLMARI BOR Huippuhyvä monitahoinen ohra WOLMARI BOR Wolmari on erittäin aikainen monitahoinen ohra, jossa on todellista voittaja-ainesta. Wolmarissa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla huippusato, luja korsi sekä hyvä taudinkestävyys erityisesti verkkolaikkua vastaan. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy. Wolmari on aikainen, monitahoinen ohra, kasvuajaltaan 84,3 päivää. Se on ainoastaan päivän Voittoa ja Pilviä myöhäisempi. Virallisissa lajikekokeissa Wolmarissa on esiintynyt verkkolaikkua oleellisesti vähemmän kuin missään muussa aikaisessa lajikkeessa. Wolmarin kestävyys rengaslaikkua ja härmää vastaan on hyvä. Tautientorjuntaa suositellaan, jos sato-odotukset ovat korkeat. Yksipuolinen ohranviljely ja etenkin suorakylvö korostavat tautitorjunnan merkitystä. Laadultaan Wolmari on erittäin hyvä rehuohra. Sen tuhannen jyvän paino on melko korkea ja hehtolitrapaino yleisesti viljeltyjen aikaisten ohrien tasolla. Valkuaispitoisuus on korkea satotaso huomioiden. Tutkimukset soveltuvuudesta tärkkelysohraksi ovat käynnissä. Suositellaan vyöhykkeille I-IV. Wolmari on menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla sietäen myös happamuutta. Aikaisuuteensa nähden Wolmari on hämmästyttävän satoisa. Satoero pidempään markkinoilla olleisiin aikaisiin monitahoisiin ohriin on yli kymmenen prosenttia. Wolmari kilpailee satoisuudessaan jopa useiden myöhäisten monitahoisten ohrien kanssa. Wolmari on menestynyt koko monitahoisen ohran viljelyalueella, suhteellisesti parhaiten vyöhykkeillä II-IVe. Wolmari on hyvin lujakortinen. Korsi on jonkin verran lyhyempi kuin monitahoisten ohrien korsi keskimäärin.

8 TORIA Satoisin monitahoinen ohra TORIA Toria on virallisten lajikekokeiden satoisin ohra. Hehtolitrapaino 2-tahoisten ohrien luokkaa. Toria on suurijyväinen ja taudinkestävyydeltään erinomainen. Norjalaisen Graminorin jalostama lajike. Edustaja Suomessa Rautakesko. Toria on kasvuajaltaan myöhäinen monitahoinen ohra, kasvuaika on noin 92 päivää, Edeliä ja Edviniä päivän verran myöhäisempi, Kunnaria ja Einaria pari päivää myöhäisempi. Kasvuaika suunnilleen sama kuin 2-tahoisella Scarlett-ohralla. Torialla ei esiinny härmää ja lehtilaikkutautien kestävyys on erittäin hyvä. Verkkolaikun ja viirutaudin esiintyvyys on vähäistä ja rengaslaikun kestävyys erinomaista luokaa. Isojyväinen lajike, jonka tjp on jopa joidenkin kaksitahoisten tasoa. Hehtolitrapaino on korkea. Suositellaan vyöhykkeille I-III, mutta virallisissa lajikekokeissa on antanut huippusatoja vielä IV-alueellakin. Soveltuu viljelyyn kaikilla maalajeilla, happamilla kasvupaikoillakin on päästy virallisissa lajikekokeissa 5000 kg/ha satotasoon. Toria on erittäin satoisa, virallisten lajikekokeiden mukaan satoisin nykyisistä ohralajikkeista. Rehuohra, jonka soveltuvuutta tärkkelysohraksi tutkitaan. Torian lakoprosentti virallisissa lajikekokeissa on 18 ja korren pituus 74 senttimetriä. Korsi on lujempi kuin esimerkiksi Kunnarilla, Jyvällä, Polartopilla ja Edvinillä.

9 SEVERI BOR Huippusatoisa ja taudinkestävä SEVERI BOR Severi on laadukas ja erittäin satoisa monitahoinen uutuusohra. Lujakortisella Severillä on erittäin hyvä härmän- ja rengaslaikunkestävyys. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy. Severi on melko myöhäinen monitahoinen ohra, kasvuaika 89 pv. Se on päivän Vildeä myöhäisempi ja 2-3 päivää aikaisempi kuin myöhäisimmät monitahoiset lajikkeet, esim. Edvin ja Toria. Severi on satoisuudeltaan monitahoisten ohrien ehdotonta kärkeä. Monitahoisen ohran pääviljelyalueella Severi on erinomainen vaihtoehto rehuohran tuotantoon. Etelä-Suomessa se tarjoaa satoisana lajikkeena tuottoisan vaihtoehdon myös esimerkiksi syysviljojen ja -öljykasvien esikasviksi. Severi on lujakortinen. Korsi on keskimittainen. Severin kestävyys härmää ja rengaslaikkua vastaan on erittäin hyvä. Virallisissa lajikekokeissa verkkolaikkua on esiintynyt vain vähän. Tarpeenmukainen verkkolaikun sekä tyvi- ja lehtilaikun torjunta varmistaa huippusadon, kun sato-odotukset ovat korkeat. Yksipuolinen ohranviljely ja etenkin suorakylvö korostavat tautitorjunnan merkitystä. Severi on erittäin laadukas ohra, jonka tuhannen jyvän paino, hehtolitrapaino ja tärkkelyyspitoisuus ovat korkeat. Huomioiden lajikkeen korkea satopotentiaali valkuaisuuspitoisuus on normaali. Suositellaan vyöhykkeille I-IV. Severi menestyy eri maalajeilla, sietäen hyvin myös happamuutta.

10 TILAUKSET KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASSA raisioagro.com Raisioagron ohransiemenet OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET (MTT) Lajike Tahoisuus Sato, Sato- Suhde- Kasvuaika Lako- Pituus, Tjp, Hip, Valk.- kg/ha ero luku pv % cm g kg % Toria Trekker Shandy Salome Brage Luhkas Ragna Streif Milford Severi Fairytale Overture Justus Elmeri KWS Irina Tocada SW Mitja Einar Wolmari Edvin NFC Tipple Propino Aukusti Jalmari Harbinger Edel Justina Minttu Amber Kunnari Rambler Annabell Vilde=c Tiril Barke Voitto Scarlett Jyvä Pilvi ,3 95,3 96,7 93, ,1 90,8 93,6 94,5 89, ,5 90,2 89,2 95,8 94, ,1 84,3 90,6 96,2 95,2 83,9 85,6 94,4 90,2 94, ,6 89,7 92,7 93,3 87,3 85,4 94,1 83,8 90,6 88, ,6 51,7 48,3 38, , ,8 41,2 42,5 47,9 42,3 41,1 49,2 51,2 47,4 39,9 39,7 39,9 50,3 51,7 41,5 41,3 46,7 39,8 48,1 50,2 47,5 39,3 49,4 41,8 39,9 38,8 48,5 40,5 43,6 40,4 40,5,7 67,8 66,7,1 68, ,7 66,8,9,3 63,8 64, ,6 63,2 63,9 66, ,3 63,8 67,7 64,5 66,7,9 67,3 64,9 67,2,6 63,2 63,2 68,6 63,1 67,8,8 63,5 11, , ,7 11,4 11,2 11,7 11, ,9 11,3 11,3 10,9 11,4 11,7 11,4 11,9 11,1 10,8 11,4 11,9 12,1 11,5 11,2 11,3 11,9 11,5 11,3 11,6 11,4 12,3 12,6 12,4 12,3 12,3 12,5 13,2

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä 8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT 2014 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä KEVÄTVILJA SIEMENVALIKOIMA 15-16 Kaura: aikaiset Akseli, Eemeli ja uutuus Meeri keskimyöhäinen Fiia ja myöhäinen Steinar

Lisätiedot

K-maatalous kevät Joensuu

K-maatalous kevät Joensuu K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012

VIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012 VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N

Lisätiedot

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus

Lisätiedot

HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi

HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi Uutuuslajikkeet 2019 HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi - Helmin kasvuaika on alle 99 päivää, joten se on lähes

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

HAVAINTORUUDUT 2018 ELIMÄKI

HAVAINTORUUDUT 2018 ELIMÄKI HAVAINTORUUDUT 2018 ELIMÄKI Ylä-Rakkola Kivisaarentie 7, Löytty Havaintoruudut KAISTAKOKEEN LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 15.5.2018 Lajikkeet: Ohrat: kt Alvari BOR, Nousu, Eversti BOR, Avalon, Vertti BOR,

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI Jussi Rissasen tila Jänneniementie 99, Jännevirta KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 20.5.2017 Lannoitus: YaraMila Y3 74 + 23 kg N/ha Lajikkeet: Ohrat: Alvari BOR, Nousu,

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 12.5.2018 Lannoitus: Liete 19 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 70 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N 100,

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä

Lisätiedot

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 6.5.2017 Lannoitus: Liete 19 m 2 + SS 101 kg N/ha, 15,2 kg P/ha Liete 19 m 2 + NK1 130 1kg N/ha, 15,2 kg

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO

HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO JOENSUUN KARTANO Meriniityntie (Halikon Prismaa vastapäätä) KAISTAKOKEEN LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: YaraMila NK 2 N 120 kg/ha YaraMila NK 2 N 120 kg/ha

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI

HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A, Elimäki KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 9.5.2017 Lannoitus: YaraBela Suomensalpietari Typpeä 90 kg/ha YaraMila Y 3 Typpeä 90 kg/ha

Lisätiedot

Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä Siementuottajapäivä Ahlman 9.2.2016 Jarmo Tervala, siementuoteryhmä SIEMENTEN MARKKINATILANNE YLEISESTI Sadosta -14 saatu hyvä laatuinen vilja, sekä viljan hinnan yleinen taso kannusti viljelijöitä pitämään

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Sadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Sadonkorjuujuhla 28.10.2016 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 600 000 tn mallasta/vuosi 900 000 tn mallasohraa/vuosi

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO

HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO JOENSUUN KARTANO Meriniityntie (Halikon Prismaa vastapäätä) KAISTAT JA LAJIKKEET 2017 Kylvöpäivä 8.5.2017 Lannoitus: YaraMila NK 2, Typpeä 120 kg/ha YaraMila NK 2, Typpeä 120

Lisätiedot

KAURALAJIKKEEN VALINTA

KAURALAJIKKEEN VALINTA KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina

Lisätiedot

SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA

SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ 10.2.2017 LAHTI JARMO TERVALA 0107683431 SK päälliköiden esittely Facebook siementuottajille! perustettu oma keskusteluryhmä (Hankkijan siementuottajat). Ryhmä on suljettu mutta avoin

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot

Lisätiedot

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Valk. % Tjp g. Hlp kg

Valk. % Tjp g. Hlp kg DEMONSTRANT DEMONSTRANT DEMONSTRANT - kevätvehnä UUTUUS! Erittäin satoisa myllyvehnä Zebran aikaisuus ja laonkestävyys Korkea hlp Hyvä taudinkestävyys Demonstrantin satoisuus on Zebraa selvästi parempi.

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy

Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy Kylvösiemenseminaari 19.3.13 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Esityksen aiheet Viking Malt Oy 2013 Mallasohramarkkinat ja odotukset sadosta 2013 Mallasohran

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI

HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI LAURI HANTULAN TILA Prunttimäentie 215, Seinäjoki Havaintokaistat LANNOITUS JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Lantaa syksyllä YaraBela Suomensalpietari Minimipanostus:

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Peltopäivä 11.7.13 Sanna Kivelä, Viking Malt Odotukset sadosta 2013 Satonäkymät erittäin hyvät kaikilla merkittävimmillä ohran viljelyalueilla Laatu? Puinnit alkamassa Ranskassa, Espanjassa

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,

Lisätiedot

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain 2015

Viljelyaloja lajikkeittain 2015 MML Tietotekniikan palvelukeskus Raportin numero ja ajopvm: t_046215, 17.8.2015 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain 2015 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä MML Tietotekniikan palvelukeskus Raportin numero ja ajopvm: t_037316, 2.8.2016 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon

Lisätiedot

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas Palvelevan Tilasiemenen siemenopas 2010 1 Tilasiemen viljelijöiden omistama siemenliike Ylpeinä esittelemme Tilasiemenen uutuudet 2010 Sisällys: Lajikevalintataulukko 5 Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät

Lisätiedot

Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014

Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014 183 Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa 2007 2014 Marja Jalli, Auli Kedonperä, Antti Laine, Merja Högnäsbacka, Marja Kujala, Markku Niskanen, Lauri Jauhiainen ja Hannele

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät

Lisätiedot

Siemenopas 2012. Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.

Siemenopas 2012. Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s. PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2012 Rocky on raskaan sarjan kaura s.5 Akseli-sato oli komeaa s.4 Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.12 1 Tilasiemen Maatilapakkaamoiden merkitys Suomen kylvösiemenhuollossa

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät

Lisätiedot

Luomumallasohrakatsaus

Luomumallasohrakatsaus Luomumallasohrakatsaus Oulu 20.2.13 Sanna Kivelä Viljanhankintapäällikkö Viking Malt Oy p. 044 739 1722 Sanna.kivela@vikingmalt.com Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 Viljamarkkinatilanne Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 T.G 5.3 1. Vilja laatutietoja ennakkonäytteistä 2. Viljamarkkinat maailmassa ja EU:ssa S 3. Viljamarkkinat Suomessa 4. Hankkija viljakauppiaana

Lisätiedot

Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi

Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 11 BOR Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4 7 Viking Malt ja Boreal: Yhteistyötä mallasohran laadun eteen 10 Puna-apila parantaa nurmirehun ja maidon laatua

Lisätiedot

Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia

Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia Liite 1/211 n 28.3.211 Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 3 prosenttia Sertifioitu siemen isoissa erissä ostettuna ei välttämättä tule kalliimmaksi kuin kotona kunnostettu. Suomessa sertifioidun

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference

Luomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference Luomumallasohra Luomumallasohrapäivä 6.3.2012 Luomuoluiden markkinaosuus 2012 n. 0,5 % Luomuolut 2020 Markkinaosuus 2 % Maltaan tarve 1 000 tonnia Mallasohran tarve 1 300 tonnia Viljeltävä määrä 2 000

Lisätiedot

Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä

Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä Liite 1/2009 n 9.3.2009 Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä Lupiinista tulossa uusi viljelykasvi Maidossa ja perunassa piilee mahdollisuuksia yhä uusiin terveysvaikutuksiin. Kumpaakin tutkitaan tiiviisti

Lisätiedot