Kasvussa. Paljon tietoa Borealin jalostustoiminnasta ja lajikkeista. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti. Kasvinjalostajanoikeus

Transkriptio

1 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1 11 Paljon tietoa Borealin jalostustoiminnasta ja lajikkeista 4 Fazer liputtaa kotimaisen laatuvehnän puolesta Öljykasvit uuden ajan kynnyksellä Tiedemaailmasta tuotekehittäjäksi Molekyyligeneetikko 8 15 Nigel Kilby 20 Kasvinjalostajanoikeus turvaa lajikejalostuksen

2 Boreal toivottaa hyviä lukuhetkiä Kasvussa-lehden parissa. Lukijalle Työtä, jolla on tarkoitus. Kyseinen slogan on tuttu ja ehkäpä jo hieman kulunutkin. Eri ympäristöön tuotuna, soveltaen sitä omassa työssä ja toimintaympäristössä, emmekö me juuri mitä suurimmassa määrin tee työtä, jolla on tarkoitus. Tässä meillä tarkoitan laajemmassa mitassa koko elintarvikeketjua kasvinjalostajasta viljelijään ja satoa käyttävään teollisuuteen, siemenliikkeiden roolia unohtamatta. Työmme tarkoitus, joka on osaltamme vastata alkutuotannosta ja Suomen, jopa globaalistakin ruokahuollosta, saa vaatimattomimmankin röyhistämään rintaansa. Työn tekemiseen kuuluu olennaisena osana suunnittelu. Onhan hyvin suunniteltu puoliksi tehty. Kevätkylvöt lähestyvät ja viljelysuunnitelmia viimeistellään tiloilla. Valintoja tehdään tilanteessa, jossa nyt tehtävien päätösten pitäisi kantaa vaihtelevissakin markkinatilanteissa. Markkinoiden seuraamista ja muutoksien ennakoimista on opeteltu suomalaisillakin tiloilla viime vuosina. Borealin laaja laji- ja lajikevalikoima tarjoaa suomalaisille viljelijöille kannattavia vaihtoehtoja tuottavuuden varmistamiseksi erilaisissa markkinatilanteissa ja sadon eri käyttötarkoituksissa. Laadukkaalle sadolle on aina kysyntää. Boreal on tuonut uutena työkaluna viljelyn suunnittelun apuvälineeksi lajikehakukoneen. Osoitteessa toimivan hakukoneen tietokantaan on koottu lajikevalintaan olennaisesti vaikuttavat tekijät. Sinun tehtäväksesi jää vain kertoa, missä, miten ja mitä viljelet. Muutamalla klikkauksella saat vastauksen siihen, mitkä Borealin suomalaisiin olosuhteisiin jalostamat lajikkeet olisivat oikeita valintoja tilasi tuottavuuden tueksi. Satu Pura markkinointipäällikkö ps. Borealin panostukset erityisesti laatuominaisuuksien parantamiseen näkyvät markkinoille tulevissa uutuuksissa. Huippulaatua tuottavien lajikkeiden sadolle on teollisuudessa kysyntää. Tapio Tuomela 2

3 Fazer liputtaa kotimaisen laatu- 4 vehnän puolesta Molekyyligenetikko Nigel Kilby lajikejalostuksen Kasvussa 1 11 Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Sisältö Fazer liputtaa kotimaisen laatuvehnän puolesta Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka uskoo kotimaiseen vehnään; sen tuottajaan, tulevaisuuteen ja siihen, että markkinaa laadukkaalle vehnälle on niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. 4 Tiedemaailmasta tuotekehittäjäksi Molekyyligeneetikko Nigel Kilby 15 Vielä parikymmentä vuotta sitten kasvinjalostus perustui vahvasti jalostajan tekemiin havaintoihin kasvin ilmiasusta eli fenotyypistä sekä kokemusperäiseen tietoon jalostusaineistosta. Tänään silmällä ja intuitiolla ei enää pelloillamme viljeltäviä lajikkeita tehdä. Nyt hyödynnetään bioteknisin menetelmin tuotettua täsmätietoa kasvien geneettisestä perimästä. Öljykasvit uuden ajan kynnyksellä 8 Kasvinjalostajanoikeus turvaa lajikejalostuksen 20 Rypsi soveltuu erinomaisesti oloissamme viljeltäväksi ja se tunnetaan monipuolisista käyttömahdollisuuksistaan. Se on ennen muuta terveellisen kasviöljyn lähde, mutta tärkeä merkityksensä on myös öljyn puristuksen sivutuotteena syntyvällä rypsirouheella, joka on arvokasta valkuaisrehua kotieläimille. Tulevaisuudessa rypsillä tullee olemaan merkitystä myös ympäristöystävällisen uusiutuvan dieselin raaka-aineena. 2 Lukijalle Haastattelimme Eviran ylitarkastaja Tapio Lahtea, joka työskentelee harvinaisessa ammatissa. Hän on maassamme ainoa henkilö, joka päätyökseen pohtii kasvinjalostajanoikeuteen liittyviä kysymyksiä. 7 Uutuuskaura Iiris BOR hurmaa laadullaan 11 Borealin uutuuslajikkeet kevään kylvöille 17 Yliopisto valmentaa tulevat kasvinjalostajat käytännön työhön 18 Sulavuutta ja valkuaista omasta rehusta 22 Elmeri BOR -ohrasta rehua ja tärkkelystä Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1 11 Tiedä mitä kylvät. Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Öljykasvit uuden ajan kynnyksellä Tiedemaailmasta tuotekehittäjäksi Paljon tietoa Borealin jalostustoiminnasta ja lajikkeista Kasvinjalostajanoikeus turvaa 1 11 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy Myllytie 10, Jokioinen Päätoimittaja: Satu Pura Toimitussihteeri: Anna Perttu Ulkoasu: Daddy Finland Oy, Tampere Taitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Paino: Forssa Print, Forssa Kannen kuva: Boreal Kasvinjalostus Oy Tiedustelut ja palautteet: boreal@boreal.fi 3. vuosikerta ISSN-tunnus:

4 Fazer liputtaa kotimaisen LAATUVEHNÄN puolesta Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka uskoo kotimaiseen vehnään; sen tuottajaan, tulevaisuuteen ja siihen, että markkinaa laadukkaalle vehnälle on niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Voimme pärjätä vain panostamalla laatuun. Vaikka se kliseeltä kuulostaakin, niin määrällä emme voi maailmalla kilpailla ja vehnän kohdalla tämä on erityisen totta. Laatu ja erikoistuminen tuovat lisäarvoa tuotantoon, Mäki-Reinikka sanoo. Omalta osaltaan mylläri pitää huolta laadusta leipäketjussa. - Toimimme ketjussa linkkinä viljelijöiden ja leipureiden välissä. Tehtävämme on tuottaa raaka-ainetta kotimaisiin elintarvikkeisiin, jotka ovat laadultaan huippuluokkaa, siksi laatuun on kiinnitettävä huomiota alusta alkaen. Asennemuutos - Kun 1980-luvulla tulin alalle, oli tunnelma sellainen, ettei leipävehnän viljely Suomessa kannata. Asenne on kuitenkin muuttunut, ja onneksi nyt 2000-luvulla tunnelma on jo aivan toinen, Mäki-Reinikka kuvaa. Noin kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneesta asennemuutoksesta Mäki-Reinikka antaa kiitokset erityisesti suomalaisille viljelijöille, jotka ymmärtävät nykyään laadun merkityksen ja myös liike-elämän lainalaisuudet. - Maatilat toimivat nykyään muiden yritysten tavoin ja viljelijät seuraavat markkinoita ja 4

5 Fazer Leipomot Wanamon tie risteytyksestä leipävehnäksi osaavat toimia eri tilanteiden velvoittamalla tavalla. Oman tilan toiminta osana suurempaa kokonaisuutta on ymmärretty. - Myös laadun merkitys on tunnustettu ja sitä tavoitellaan. Viljelijöille onkin tarjolla vaihtoehtoja vehnän tuotantoon ja markkinatilanne näyttää hyvältä. Laatutyön ansiosta vehnällemme tulee olemaan kysyntää myös viennissä. Suomalaisten ammattiviljelijöiden lisäksi Mäki-Reinikka huomioi myös kotimaisen lajikejalostuksen merkityksen. Sen pitkäjänteisen työn, jota historian aikana suomalaisissa kasvinjalostuslaitoksissa on tehty. Uusi Wanamo-vehnä on konkreettinen esimerkki siitä miten yhteistyö jalostajan ja satoa käyttävän teollisuuden välillä toimii. Wanamon, kuten muidenkin lajikkeiden, tarina alkaa risteytyksestä ja se sisältää monet kokeet, testaukset ja analyysit. Kenttäkokeissa Wanamo osoittautui kasvuaikaluokassaan satoisaksi vehnäksi mittarilajikkeisiimme verrattuna. Jo alkuvaiheessa huomasimme myös sen korkean valkuaispitoisuuden ja hyvän sakoluvun, Borealin vehnänjalostaja Mika Hyövelä selvittää. Kenttäkokeissa valintaa tehdään viljelyominaisuuksien ja laadun perusteella vuosittain. Jo koko koesarjan läpikäyminen osoittaa, että jalostuslinjassa on potentiaalia. Sen on menestyttävä erilaisissa olosuhteissa eri vuosina, sillä vain parhaista parhaat jatkavat kokeissa. Laatu ratkaisi Ennen virallisia lajikekokeita Borealilla haluttiin kuulla myös myllyn arvio Wanamon leivontalaadusta, ja lajikkeesta lähetettiin näytteet analysoitavaksi Fazer Myllylle. Fazerilta saadut leivontalaatutulokset todistivatkin Wanamon poikkeuksellisen hyvän leivontalaadun. Laatupäällikkömme Liisa Leinonen huomasi linjan erottuvan edukseen muista analyysinäytteistä, kertoo Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka ja kuvaa Wanamon leivontaominaisuuksia poikkeuksellisen positiivisiksi. Wanamo vastaa leivontalaadultaan ja ominaisuuksiltaan parhaimpia tuntemiamme kanadalaisia ja kazakstanilaisia lajikkeita, Mäki- Reinikka lisää. Hän uskookin, että Wanamolla voidaan Suomessa korvata eurooppalaisia ja jopa Amerikan mantereen laatuvehniä. Jotain Wanamon poikkeuksellista laadusta kertoo myös se, että Mäki-Reinikan mukaan Fazerilla luultiin aluksi näytteen olevan pohjoisamerikkalaista kovaa vehnää. Kun näyte osoittautui kotimaiseksi jalosteeksi, Fazerilla kiinnostuttiin lajikkeesta toden teolla. Wanamo on valmis viljelijälle Borealin oman koetoiminnan ja laatuanalyysien vahvistukseksi Fazerilta saadut positiiviset kommentit vahvistivat kasvinjalostajan näkemystä lajikkeen laadusta. Wanamo listattiin vuonna 2009, kun se oli osoittanut potentiaalinsa myös MTT:n virallisissa lajikekokeissa. Listausvaiheessa lajike sai nimekseen Wanamo, siihen asti se oli ollut linja Bor Virallisten lajikekokeiden ja listauksen jälkeen alkavat uuden lajikkeen siemenlisäykset. Wanamon kohdalla vauhtia siementuotantoon haettiin Uudesta-Seelannista, missä se oli viljelyssä talvikaudella Keväällä 2010 sato toimitettiin Suomeen Agrimarketin siemenviljelijöille tuotantoon. Nyt viime kesän helteiden kasvattama sato on valmiina jatkamaan Wanamon tarinaa suomalaisilla pelloilla. 5

6 Fazer Myllyn laatupäällikkö Liisa Leinonen ja myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka esittelevät farinogrammi-käyrää, josta voidaan tarkastella taikinan ominaisuuksia. Boreal - Vehnän leivontalaatuun panostaminen näkyy nykyään hyvin kotimaisessa vehnävalikoimassamme. On hyvä, että kotimaiseen jalostukseen on vuosikymmenten aikana panostettu, vaikka kilpailua on tullut paljon ulkomailta. Uusi Wanamo-vehnä, jonka erinomaisuutta Mäki-Reinikka kehuu, on esimerkki siitä laatupotentiaalista, mikä kotimaisesta vehnästä löytyy. Laatu varmistetaan laboratoriossa Laadukkuus on myös yksi tänä vuonna 120 vuotta täyttävän Fazerin arvoista. Jo yhtiön perustajan, Karl Fazerin mukaan kaiken mitä yrityksessä tehdään, tulee olla laadukasta. Lahdessa toimiva Fazer Mylly toteuttaa tätä omalta osaltaan pitämällä huolen leipomoihin toimitettavan jauhon laadusta. - Raaka-aineet jaotellaan laadun ja käyttötarkoituksen mukaan eri siiloihin, kaikista eristä tehdään analyysit ja näytteistä säilötään vielä varanäytteet, mikäli uusinta-analyysejä pitää tehdä, kertoo Fazer Myllyn laatupäällikkö Liisa Leinonen. - Analyysien määrä nousee vuodessa kymmeniin tuhansiin, kun jokaisesta vilja- ja jauhonäytteestä tehdään useampia analyysejä, Leinonen ja Mäki-Reinikka laskevat. Fazerin laboratorioiden toiminta perustuu vankkaan kokemukseen ja tarkkuuteen. - Laboratoriomme henkilökunta on kokenutta ja taitavaa. Analyysien teossa on oltava sellainen rutiini, että voimme luottaa työn tuloksiin täysin, Mäki-Reinikka kertoo. Vehnän leivontalaatu on monen tekijän summa, mylläri ja leipuri katsovat erityisesti taikinan ominaisuuksia, jotta jauhoista saadaan leivottua mahdollisimman hyvä leipä. Viljelijä voi lajikevalinnalla ja kasvukauden aikaisilla toimenpiteillä edesauttaa hyvän leipävehnän ja edelleen hyvän leivän syntymistä. Laatu ratkaisee myös jalostuksessa Borealin ja Fazerin yhteistyö alkoi jo vuosia sitten, kun Boreal alkoi teettää kevätvehnämateriaalistaan leivontalaatuanalyysejä Fazerilla. Myös tämä yhteistyö kulminoituu pitkälti laatuajatteluun. - Omien laatuanalyysiemme tueksi saamme Fazerilta leivontalaatutulokset sekä heidän kommenttinsa niistä, kertoo Borealin jalostusjohtaja Eero Nissilä. - Fazerin tulokset ja kommentit tuovat arvokasta lisätietoa lajikekandidaateistamme ja kertovat jo aikaisessa vaiheessa lajikkeiden leivonnallisesta laadusta käytännössä. Kun käytössämme on myllyn tekemät laatuanalyysit sekä myllyn kommentit, tiedämme, mitkä jalostuslinjat vastaavat leipomoiden kriteereitä. Pystymme valitsemaan joukosta parhaat ja tuottamaan käyttötarkoitukseen oikeanlaatuisia lajikkeita. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Fazer Myllyn toiminnan aikana tapahtunut asennemuutos vehnän viljelyssä ja laatuajattelussa saa kiitosta myllyn johtajalta. Vehnän kotimaan tilanne näyttää Pekka Mäki-Reinikan mielestä hyvältä niin jalostuksen, viljelyn kuin markkinoidenkin osalta. - Kotimaisen leipävehnän tuotannon tulevaisuus näyttää nyt valoisalta. Kasvun mahdollisuudet ovat nyt käsissämme. 6

7 Uutuuskaura Iiris BOR hurmaa laadullaan Kauralla on nyt nostetta. Todistetut kauran terveysvaikutukset, uudet tuoteinnovaatiot sekä vienti Suomesta vaikuttavat osaltaan positiivisesti kauran hyvään maineeseen. Elintarviketeollisuudessa kauran käyttö kasvaakin pikkuhiljaa, mutta tasaisesti. Lisääntyvän viennin sekä kuluttajien keskuudessa lisääntyneen terveellisten kauratuotteiden kysynnän ansiosta myös huippulaatua tuottavien lajikkeiden kysyntä on kasvanut. Suomalainen kauraosaaminen kattaa koko ketjun jalostuksesta alkaen ja kauramme tunnetaan maailmalla laadukkaana tuotteena. Laatukauran kysyntään vastaa Borealin uutuuslajike Iiris. Pidemmän kasvuajan lajikkeisiin kuuluva Iiris täyttää elintarvikekäyttöön tarkoitetun kauran tärkeimmät laatukriteerit. - Iso ja ohutkuorinen jyvä sekä hyvä hehtolitrapaino luovat erinomaiset edellytykset tuottaa Iiriksestä raaka-ainetta elintarviketeollisuuden tarpeisiin, kertoo Borealin kauranjalostaja Leena Pietilä. - Iiriksen kaltaisella laatukauralla on kysyntää myös vientikaurana. Laatu kiinnostaa myös viljakauppaa ja satoa käyttävää teollisuutta. - Suuri ja ohutkuorinen jyvä parantaa myllyn jauhosaantoa ja kuoresta aiheutuvat lisäkustannukset pienenevät, kuvailee ostopäällikkö Taneli Rytsä Agrimarketista. Iiriksen hyvä laatu ei synny satotason kustannuksella, vaan se on myös satoisuudeltaan kilpailukykyinen. Virallisissa lajikekokeissa Iiris on tuottanut yhtä suuria satoja kuin Belinda, vaikka on kasvuajaltaan Belindaa aikaisempi. Iiriksen satoa ja laatua varmistaa erittäin luja korsi, joka on Borealin kauralajikkeille jo muodostunut tunnusmerkiksi. Iiris kuuluu korrenlujuudeltaan markkinoilla olevien lajikkeiden kärkikastiin ja lujan kortensa ansiosta se onkin menestynyt hyvin myös kevyemmillä maalajeilla. Kotimaista kauraa kaikkiin kasvuaikaluokkiin Ensi keväänä kauran kylvöalan arvioidaan nousevan. Kylvöennusteiden mukaan viljelijät aikovat lisätä sekä rehu- että elintarvikekauran viljelyä. Uudistuneen kauran jalostusohjelman myötä Borealilla on nyt tarjota kauran viljelijöille vaihtoehtoja kaikkiin kasvuaikaluokkiin. - Olemme suunnanneet kauran jalostusta viime vuosina myös myöhäisempien lajikkeiden kehittämiseen ja tämän työn tuloksena tuoneet nyt markkinoille ensimmäisiä kotimaisia pidemmän kasvuajan kauroja, Leena Pietilä kertoo. - Myöhäisemmän kauran jalostuksessa satoisuuden ja korrenlujuuden lisäksi huomiota valinnassa kiinnitetään enenevässä määrin laatuun, josta Iiris on hyvä esimerkki. Emilia Nisu / Hankkija-Maatalous 7

8 Öljykasvit uuden ajan kynnyksellä Boreal Rypsi soveltuu erinomaisesti oloissamme viljeltäväksi ja se tunnetaan monipuolisista käyttömahdollisuuksistaan. Se on ennen muuta terveellisen kasviöljyn lähde, mutta tärkeä merkityksensä on myös öljyn puristuksen sivutuotteena syntyvällä rypsirouheella, joka on arvokasta valkuaisrehua kotieläimille. Tulevaisuudessa rypsillä tullee olemaan merkitystä myös ympäristöystävällisen uusiutuvan dieselin raaka-aineena. Sekä elintarvikkeena käytetyn rypsiöljyn että rehuksi tuotetun rouheen laatuvaatimukset ovat korkeat. Elintarvikekäytössä olennaista on öljyn laatu; oikea rasvahappokoostumus ja haitta-aineiden minimointi. Laadun tulee täyttää tiukat kriteerit, jotta lopputuote on ehdottoman turvallinen kuluttajille. Rehukäytössä puolestaan korkea valkuaispitoisuus, oikeanlainen aminohappokoostumus, ja niin ikään alhaiset haitta-ainepitoisuudet tekevät rypsirouheesta hyvän rehuraaka-aineen. Rypsin nykyinen laatu on jalostuksen tulosta, kun viime vuosikymmeninä on panostettu juuri laadun jalostukseen. - Nykyisin markkinoilla olevat kotimaiset rypsilajikkeet on jalostettu vastaamaan erityisesti elintarvike- ja rehuteollisuuden tarpeita, kertoo Borealin öljykasvien jalostaja Mika Hyövelä. - Nykylajikkeiden rasvahappokoostumus on ravitsemuksellisesti erinomainen, haitallisen erukahapon määrä on käytännössä nollassa ja lehtivihreäpitoisuus erittäin alhainen. Samoin rehun kannalta haitalliset glukosinolaatit on jalostuksen keinoin saatu poistettua rypsistä. Satotasot ylös Rypsin jalostajalla onkin nyt edessään uudet haasteet. Laatu on saatu aikaan käyttämällä 8

9 jalostuksessa öljyn laadultaan hyviä, alhaisten haitta-ainepitoisuuksien lajikkeita. Samalla rypsien geeniperimä on kaventunut ja satotasot eivät ole nousseet samaa tahtia laadun paranemisen kanssa. Jalostaja näkee rypsissä potentiaalia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja uudet tuulet puhaltavat rypsin jalostuksessa. Satotasojen kasvattaminen on olennaista rypsin viljelyn kannattavuudelle. - Satotasojen nostamiseksi on tehty tutkimusta, jossa Borealkin on ollut mukana ja tulosten perusteella ratkaisu on monen tekijän summa alkaen lohkojen valinnasta ja oikeiden viljelytoimenpiteiden suunnittelusta, Hyövelä kertoo. Boreal tekee omalta osaltaan työtä satotasojen nostamiseksi. Olemme siirtyneet rypsin jalostuksessa uuden tyyppisten synteettisten lajikkeiden jalostukseen ja satotasoihin on tulevaisuudessa luvassa huomattavaa parannusta. Heteroosi tuo elinvoimaa Satoisuuden kasvattaminen edellyttää jalostusaineistona käytettävän materiaalin nykyistä suurempaa geneettistä vaihtelua. Korkeampaan satotasoon päästään heteroosin avulla. Heteroosi syntyy, kun perimältään erilaiset yksilöt risteytetään keskenään, jolloin tuloksena on hyvin elinvoimaisia jälkeläisiä. Synteettinen lajike syntyy kahden tai useamman rypsilinjan välisistä ja sisäisistä risteytymistä vapaan pölyttymisen tuloksena. Synteettisen lajikkeen kunkin vanhemmaislinjan sadontuottokyky on selvitetty testiristeytysten avulla. Vanhemmaislinja on lisäksi sukusiitoksen avulla pakotettu perimältään yhä yhtenäisemmäksi, jolloin heteroosi voimistuu linjojen risteytyksen seurauksena. Vanhemmaislinjat tuotetaan eristyksissä ja perimältään mahdollisimman kaukaiset, mutta muuten hyvin yhteensopivat linjat yhdistetään synteettisen lajikkeen kantasiemeneksi. Heteroosia hyödynnetään myös hybridilajikkeiden jalostuksessa, ja synteettisiä lajikkeita pidetäänkin hybridien ja perinteisten populaatiolajikkeiden välimuotona. Boreal, Raisio ja Neste Oil kehittävät yhdessä: KEVÄTRYPSIÄ UUSIUTUVAN DIESELIN TUOTANTOON Suomalainen rypsi on viljelyssä olevista peltokasveistamme paras uusiutuvan dieselin raaka-aine ja rehuvalkuaisen tuottaja. Boreal Kasvinjalostus on yhdessä Rehuraision ja Neste Oilin kanssa aloittanut kasvinjalostusprojektin, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen satoisia korkean öljy- ja valkuaispitoisuuden omaavia uusiutuvan dieselin tuotantoon soveltuvia kevätrypsilajikkeita. Tavoitteena on nostaa kevätrypsilajikkeiden satotasoa useita kymmeniä prosentteja. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen on yksi EU:n energia- ja ympäristöpolitiikan keskeisistä tavoitteista. Biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä varmistetaan energian saatavuus sekä ehkäistään ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä. Näiden tavoitteiden seurausta on liikenteen biopolttoaineiden, kuten uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin, kysynnän huomattava kasvu. Suomessa taloudellisesti sekä viljelyominaisuuksiltaan optimaalisin öljykasvi uusiutuvan dieselin tuotantoon on kevätrypsi. Perimään lisää laajuutta Nykyisen pohjoismaiseen ja kanadalaiseen perimään pohjautuvan kevätrypsilajikkeiston geneettinen vaihtelu on suhteellisen vähäistä, mistä johtuen geenipohjan laajentaminen ja siten geneettisen vaihtelun lisääminen on tärkeää korkeasatoisten kevätrypsilajikkeiden kehittämisessä. Nyt aloitetun projektin tavoitteena on kehittää Suomeen öljyn ja valkuaisen suhteen satoisia uusiutuvan dieselin tuotantoon soveltuvia kevätrypsilajikkeita. Näihin tavoitteisiin päästään ottamalla käyttöön rypsin sekä lähi- että kaukaisten sukulaisten vielä hyödyntämätön geneettinen vaihtelu. Tavoitteisiin pääsemiseksi käytössä ovat kaikkein moderneimmat jalostusteknologiat. Projektin rahoitukseen osallistuu Tekes. Myös valkuaisomavaraisuus kohentuu Projektin myötä parannetaan uusiutuvan dieselin saatavuuden lisäksi myös kotimaisen valkuaisrehun saatavuutta ja samanaikaisesti vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä korvaamalla yhä enemmän fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla dieselillä. Boreal 9

10 Lajikkeista kaikki irti Kevätrypsi tulevaisuudessakin tärkeä öljykasvi oloissamme Synteettisten lajikkeiden kasvuaika ja laatuominaisuudet säilyvät nykyisten populaatiolajikkeiden tasolla ja niistä on mahdollista edelleen tuottaa öljyä elintarvikekäyttöön, valkuaisrehua eläimille sekä tulevaisuudessa myös uusiutuvaa dieseliä. Kevätrypsi on myös tulevaisuudessa oloihimme laajassa mitassa parhaiten sopiva öljykasvilaji ja satoisat lajikkeet tulevat jatkossakin olemaan suomalaisen öljykasvituotannon kulmakivi. Syysöljy- kasvien osalta kiinnostus viljelyyn on lisääntynyt hyvien kokemusten myötä ja Borealillakin on testauksessa ulkomaista materiaalia. - Ulkomaisen materiaalin testauksessa pätee samat säännöt kuin omankin materiaalimme kohdalla. Kaikkien markkinoille tuomiemme lajikkeiden on osoitettava viljelypotentiaalinsa eri vuosina ja useammilla koepaikoilla tehtävissä testauksissa. Riittävä testaus varmistaa lajikkeidemme laadun ja viljelyvarmuuden, kertoo myös Borealin koetoimintapäällikkönä toimiva Mika Hyövelä. Jalostuksen myötä rypsilajikkeiden satotasoja voidaan uusien teknologioiden myötä nostaa. Rypsinjalostaja Mika Hyövelä muistuttaa myös muista rypsin viljelyn kannalta olennaisista seikoista, jotka tulee ottaa huomioon viljelyssä, jotta hyviin satoihin on mahdollista päästä. Hyvä maan rakenne on avaintekijä onnistuneelle öljykasvisadolle. Tiivistyneillä mailla rypsin juuri ei pysty kasvamaan syvälle maahan. Myös viljelykierrosta on huolehdittava, jotta kasvitaudit eivät pääse yleistymään ja verottamaan satoa. Huolehtimalla öljykasveillakin oikeanlaisesta viljelytekniikasta nykylajikkeiden ja tulevaisuudessa uusien synteettisten lajikkeiden satopotentiaali saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Onnistuessaan öljykasvit ovat kilpailukykyinen vaihtoehto monille tiloille. Sadon markkinointi on helppoa, sillä öljykasveille on kysyntää ja viljelyä puoltaa myös muun muassa öljykasvien hyvä esikasviarvo viljakierrossa. Rypsiä vai rapsia? Pohdintaa rypsin ja rapsin viljelyn välillä tehdään tänäkin keväänä monilla tiloilla. Borealilla on peltokokeiden perusteella tehty vertailua rypsin ja rapsin satotasoista. Kun vertailtiin samoilla lohkoilla ja samoilla tuotantopanoksilla viljeltyjen rypsien ja rapsien satotasoja eri vuosina, havaittiin, että korkean satotason lohkoilla rapsin etu rypsiin verrattuna nousi yli 800 kg/ha. Alhaisen satotason lohkoilla satoero oli enää alle 100 kg/ha rapsin eduksi. Käytännön viljelyssä mittarina voisi rypsinjalostajan mukaan pitää lohkolta saamiaan satoja. Mikäli lohkolta on säännöllisesti saatu rypsillä kilon hehtaarisatoja, vaihtaminen rapsiin todennäköisesti toisi sadonlisää kyseisellä lohkolla. Tämä kertoo hyvin rapsin vaateliaisuudesta kasvuolojen suhteen. Hyväkuntoisilla mailla rapsista on mahdollista saada huomattavasti rypsiä suurempia satoja. Mikäli taas lohkon satotasot yleisesti on alhaiset, rypsi on varmempi sadontuottaja. Boreal 10

11 bor UUTUUKSIA Borealin uutuuslajikkeet kevään kylvöille Jokaisen Boreal-lajikkeen suunnittelussa on otettu huomioon ne avainominaisuudet, jotka sadon tuottavuuden varmistamiseen vaaditaan. Erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja kehitetään jatkuvasti. Tuotekehitystyömme tuloksia ovat uudet satoisammat, pohjoisissa olosuhteissa menestyvät laatulajikkeet. Hyvällä suunnittelulla ja oikealla lajikevalinnalla voit korjata sadostasi optimaalisen tuoton. Satosi tuottavuuden perusta on peltolohkollesi parhaiten soveltuva lajike. Boreal 11

12 Uutuudet: Huippulaatua vehnän tuotantoon KWS Scirocco Satoisa KWS Scirocco on erittäin suurijyväinen uutuus täydentämään päätyypin kevätvehnävalikoimaa. Sen valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ovat korkeat. Kasvuajan ja muiden ominaisuuksiensa puolesta lajike soveltuu parhaiten viljeltäväksi I-II vyöhykkeillä sekä III-vyöhykkeen edullisimmilla alueilla. Marble BOR Marble on satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä. Leivontalaadultaan Marble on hyvä; sen valkuaispitoisuus on hyvällä tasolla, sakoluku korkea ja sakoluvun kestävyys hyvä. Marble on melko lyhytkortinen ja korrenlujuudeltaan lajikkeiston parhaimmistoa. Se soveltuu parhaiten viljelyyn I II-viljelyvyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Wanamo BOR Uutuusvehnä Wanamon edut tulevat parhaiten esille laatupuolella ja leivontaominaisuuksissa, mutta myös sen viljelyominaisuudet ovat kohdallaan. Melko aikaisen ja satoisan Wanamon sitkon laatu on erinomainen. Valkuaisen määrä ja etenkin laatu on leivontaanalyyseissä ollut poikkeuksellisen hyvä. Wanamon myötä myllyille on nyt tarjolla pitkään odotettu kotimainen laatuvehnä, jolla ennakoidaan jopa korvattavan ulkomaista tuontia. Wellamo BOR Wellamo kuuluu kasvuajaltaan päätyypin kevätvehniin ja siinä yhdistyvät erinomaisella tavalla hyvä satotaso ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Wellamo on kasvuaikaluokassaan satoisimpia markkinoilla olevia lajikkeita ja myös sen laatu on hyvä. Wellamon hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat, ja leivontalaatu hyvä. 12

13 bor UUTUUKSIA Ohrien parhaimmistoa Edvin BOR Uutuusohra Edvinin satopotentiaali on huippuluokkaa. Lujakortinen Edvin kuuluu myöhäisempien monitahoisten ohrien joukkoon. Taudinkestävyydeltään Edvin on erinomainen lajike. Laatupuolella sen vahvuuksia ovat suuri jyväkoko, korkea hehtolitrapaino ja hyvä tärkkelyspitoisuus. Einar BOR Einar on erittäin satoisa monitahoinen ohrauutuus. Satoisuuden ohella Einarin luja korsi ja hyvä verkkolaikun kestävyys tekevät lajikkeesta erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon ohran viljelyyn. Einar soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla, myös happamalla maalla. Einarin hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat. Elmeri BOR Elmeri on erittäin satoisa, lujakortinen monitahoinen ohra. Kasvuajaltaan se on Kunnarin luokkaa, mutta selvästi satoisampi. Elmeri menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, myös happamilla mailla. Elmerin sato on laadukasta, tuhannen siemenen paino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat. Fairytale BOR Kaksitahoisen Fairytale-ohran sadontuottokyky on erityisen korkea, se on ollut lajikekokeiden satoisimpia ohria. Kasvuajaltaan melko myöhäinen Fairytale on lujakortinen ja taudinkestävä lajike. Valkuaispitoisuus Fairytalella on hyvin alhainen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan erittäin korkea. Fairytalen soveltuvuutta mallasohraksi Suomessa tutkitaan parhaillaan teollisuusmittakaavan kokein. Uudet laatukaurat Iiris BOR Uutuuskaura Iiris tarjoaa huippulaatua elintarvikekauran tuotantoon. Kasvuajaltaan myöhäinen Iiris on erittäin satoisa ja se on menestynyt hyvin myöhäisen kauran tuotantoalueilla. Erittäin lujan kortensa ansiosta Iiris on viljelyvarma lajike myös kevyemmillä maalajeilla. Iiriksen sadon laatu on erinomainen. Sen ohut- ja valkokuorinen jyvä on huomattavan iso, hehtolitrapaino on myöhäisten elintarvikekaurojen parhaimmistoa ja valkuaispitoisuus korkea. Steinar BOR Melko myöhäisiin kauroihin lukeutuva Steinar on markkinoiden lujakortisin lajike. Tämä uutuuskaura päihittää satoisuudessaan lähes kaikki muut kaurat, mukaan lukien selvästi myöhäisemmät lajikkeet. Steinarin laatuetuna on ison jyvän lisäksi muita myöhäisiä kauroja alhaisempi kuoripitoisuus. Sen sato soveltuu hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi ja erityisen hyvin myös rehukäyttöön. Viviana BOR Viviana on satoisin markkinoilla oleva kauralajike. Tämä uutuuskaura soveltuu viljelyyn kaikilla maalajeilla. Myös laadultaan Viviana on huippuluokkaa; hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoista, rasvapitoisuus korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla. Viviana soveltuu rehukäyttöön, mutta myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi. 13

14 bor UUTUUKSIA Vaihtoehtoja öljykasvien viljelyyn Uutuuslajikeosuus päättyy tähän Cordelia BOR -kevätrypsi Cordelian sadontuottokyky on huippuluokkaa. Sen öljypitoisuus on korkea ja se tuottaa korkeita öljysatoja. Myös laonkestävyydeltään Cordelia on hyvä. Se menestyy hyvin kaikilla maalajeilla koko kevätrypsin viljelyalueella. Uusi satoisa rehuherne Rocket BOR Etelä-Suomen oloihin soveltuva Rocket on satoisa keltasiemeninen hernelajike, joka soveltuu hyvin rehukäyttöön. Rocketin siemen on melko pieni, jolloin siementen rikkoutumisriski on vähäinen ja sadon kuivuminenkin on nopeaa. Valkuaispitoisuus on satoisalle lajikkeelle tyypillisesti melko alhainen. Juliet BOR -kevätrypsi Juliet on huippusatoisa kevätrypsilajike, jonka öljypitoisuus on erittäin korkea. Juliet onkin virallisissa lajikekokeissa tuottanut markkinoilla olevista kevätrypseistä korkeimman öljysadon. Julietin sadontuottokyky on tullut kokeissa esiin kaikilla viljelyvyöhykkeillä, mutta erityisesti II- ja varsinkin III-viljelyvyöhykkeellä sen sato on ollut omaa luokkaansa. Campino BOR -kevätrapsi Erittäin satoisa kevätrapsi, joka sopii viljelyyn I-vyöhykkeelle. Campino kuuluu satoisimpien markkinoilla olevien kevätrapsien joukkoon. Campinon laatu on hyvä ja siemen isokokoista. Siementen öljypitoisuus on korkea ja öljysato on suuri. Trapper BOR -kevätrapsi Hybridirapsi Trapper yltää satoisuudessaan markkinoilla olevien kevätrapsien parhaimmistoon. Kasvuajaltaan aikainen Trapper soveltuu hyvin viljelyyn eteläisessä Suomessa. Trapperin öljypitoisuus on korkea, mikä yhdessä korkean satotason kanssa takaa sille suuren öljysadon. Trapperin öljyn laatu on hyvä, ja lehtivihreäpitoisuus erittäin alhainen. Trapperin viljelyvarmuutta lisää luja varsi. Suunnittele ja löydä oikeat lajikkeet Lajikehakukone avuksi lajikevalintaan Boreal on tuonut uutena työkaluna viljelyn suunnittelun apuvälineeksi lajikehakukoneen. Osoitteessa toimivan hakukoneen avulla voit muutamalla klikkauksella löytää oman tilasi tuottavaa toimintaa parhaiten tukevat lajikkeet. Tutustu, suunnittele ja tee toiminnastasi tuottavampaa! Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet Uutuuslajikkeiden siemenen saatavuus on rajoitettua 2011 kylvöille. Tarkista saatavuus siemenkauppiaaltasi. 14

15 Tapio Tuomela Tiedemaailmasta tuotekehittäjäksi molekyyligeneetikko Nigel Kilby Nigel Kilby ja laboratorioanalyytikko Marika Niskanen tutkivat geeliajon tulosta Borealin biotekniikan laboratoriossa. Vielä parikymmentä vuotta sitten kasvinjalostus perustui vahvasti jalostajan tekemiin havaintoihin kasvin ilmiasusta eli fenotyypistä sekä kokemusperäiseen tietoon jalostusaineistosta. Tänään silmällä ja intuitiolla ei enää pelloillamme viljeltäviä lajikkeita tehdä. Nyt hyödynnetään bioteknisin menetelmin tuotettua täsmätietoa kasvien geneettisestä perimästä. Kasvinjalostuksessa biotekniikan aikakausi on vielä suhteellisen nuori. Boreal otti ensimmäisiä askeleitaan biotekniikan hyödyntämisessä hieman toistakymmentä vuotta sitten. Samoihin aikoihin kohtasivat lahjakkaan molekyyligeneetikko Nigel Kilbyn ja Borealin tiet. Nigel Kilby tuli Suomeen Turun yliopiston tutkijaksi 1990-luvun puolivälissä. Ennen Suomeen tuloa kokemusta kasvigenetiikasta ja molekyylibiologiasta oli kertynyt muun muassa Cambrigen yliopiston tutkijan uralta. Turussa ollessaan Nigel verkostoitui suomalaisten kasvigenetiikan tutkijoiden ja kasvinjalostajien kanssa. 15

16 Huippulajikkeet syyskylvöille Reetta BOR -ruis Reetta vie perinteisten syysrukiiden sadon aivan uudelle tasolle. Reetta on selvästi satoisampi kuin muut markkinoilla olevat populaatiolajikkeet, sen satotaso lähentelee hybridirukiiden satotasoja. Tämä kotimainen, laadukas ja erittäin viljelyvarma lajike sopii erinomaisesti viljeltäväksi rukiin koko tuotantoalueella. Evolo BOR -hybridiruis Hybridiruis Evolo on markkinoiden satoisin ruis. Sen talvenkestävyys on selvästi parempi kuin aikaisemmin markkinoilla olleilla hybridilajikkeilla. Jyväkoko on suuri ja hehtolitran paino on korkea. Evolon sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys on rukiiden parhaimmistoa. Arktika BOR -syysvehnä Arktika tarjoaa erittäin hyvää talvenkestävyyttä vaativiinkin olosuhteisiin. Talvituhoprosentti on Arktikalla ollut syysvehnälajikkeiden pienin, myös lumihomeen kestävyys on erittäin hyvä. Erityisen hyvin se on pärjännyt kokeissa, joissa ei ole ollut lumipeitettä kovien pakkasten aikaan. Arktika on satoisa ja sadonlaadultaan hyvä lajike. Hehtolitrapaino on korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla. Fingerprinting-menetelmällä pystytään selvittämään kasvin DNA-sormenjälki. Tapio Tuomela Nigelin kyvyt huomasi myös Borealin jalostusjohtaja, joka houkutteli miehen tiedemaailmasta tuotekehitysyritykseen. Melko puhtaalta pöydältä pääsin aloittamaan Borealissa. Ensimmäisenä tehtävänäni oli biotekniikan laboratorion pystyttäminen, hän kertoo. Risteytysvanhempien valinta täsmätiedon pohjalta Biotekniikan merkityksen Borealille Nigel Kilby on koko ajan nähnyt erittäin selkeästi. Biotekniikka ja molekyyligenetiikka ovat tuoneet työkaluja, joilla kasvinjalostusta on saatu oleellisesti nopeutettua ja täsmennettyä. Nykyään uudet tekniikat on täysin integroitu Borealin jalostusohjelmiin. Risteytysvanhempien valinta on yksi alue, jossa biotekniset sovellukset ovat tuoneet merkittävää lisäarvoa. Asiakkaiden esittämä yleinen kysymys on esimerkiksi se, mistä joku uusi lajike polveutuu eli ketkä ovat sen vanhemmat. Kuten ihmisillä ja eläimilläkin, myös kasveilla vanhempien geenien vuorovaikutuksessa eli interaktiossa on isoja vaihteluja, jotka näkyvät yksilöllisinä piirteinä niiden jälkeläisissä. Pelkän ulkoasun tai risteytysvanhemman ominaisuuksien perusteella ei voida tietää, minkälainen uudesta lajikkeesta tulee eli jälkeläinen ei ole vain vanhempiensa ominaisuuksien summa. Risteytysvanhempien valinnassa käytämme esimerkiksi ns. fingerprinting-menetelmää, jossa potentiaalisen risteytysvanhemman DNAsormenjälki tunnistetaan. Menetelmän avulla DNA-sormenjäljistä pystytään mittaamaan risteytykseen käytettävien kasvien geneettistä etäisyyttä, jota Nigel Kilby tiiminsä kanssa tulkitsee. Mitä enemmän etäisyyttä, sitä suurempi tulee olemaan risteytyksessä tapahtuva geneettinen vaihtelu. Menetelmät kehittyvät. Seuraava iso askel on siirtyä fingerprinttauksessa käsityövaltaisesta ja paljon työvoimaa sitovasta geeliajomenetelmästä robotiikan hyödyntämiseen. Näin päästään huomattavasti suurempiin näytemääriin, ja erityisesti alkuvaiheen jalostus tehostuu. Fenotyyppien havainnoinnista genotyyppien analysointiin Nigel Kilby käy tiivistä vuoropuhelua kasvinjalostajien kanssa. Biotekniikan menetelmiä hyödynnetään Borealissa jo lähes kaikilla kasvilajeilla. Viljoista ohralla ja vehnällä biotekniikan eri sovelluksia on alusta alkaen tuotu vahvasti mukaan jalostusohjelmiin. Jalostuksen alkupää on siirtynyt yhä enenevissä määrin pellolla tehtävästä fenotyyppivalinnasta laboratoriossa tehtävään genotyyppien analysointiin. Viime vuosina menetelmiä on kehitetty ja sovellettu myös nurmi-, öljy- ja valkuaiskasvien jalostusohjelmissa. Timoteilla ja nurminadalla esimerkiksi fingerprinting-menetelmää käytetään mittaamaan klooniaineiston geneettistä etäisyyttä. Tavoitteena on saada aineistoon mahdollisimman suuri vaihtelu. Menetelmällä voitetaan vuosia jalostusohjelman alkupäässä. Aikaisemmin timotein tai nurminadan genotyyppi voitiin tunnistaa vasta monen vuoden fenotyyppihavainnoinnin jälkeen tehdyllä jälkeläistestillä. Rypsin jalostusohjelmassa uutta on muun muassa synteettisten rypsien komponenttien valinta käyttämällä apuna fingerprinting-menetelmää. Härkäpavulla puolestaan DNA-merkit tuovat työkaluja merkittävimpien rehukäyttöä rajoittavien haitta-aineiden, visiinin ja konvisiinin, tunnistamiseen ja karsimiseen jalostusaineistosta. Kehityksen mukana pysyttävä Suomalaiseen kasvinjalostukseen ja sen kilpailukykyyn Nigel uskoo vahvasti. Boreal on toiminut eturivissä uusien tekniikoiden käyttöönotossa. Mutta kehityksen mukana on edelleen pysyttävä. Ilman ymmärrystä uusien tekniikoiden merkityksestä suomalainen kasvinjalostus ei voi säilyttää kilpailukykyään, Nigel Kilby toteaa. Työ kasvien parissa ei ole aina ollut Nigelille itsestään selvää. Biologian ja genetiikan hän on tunnistanut nuoresta asti omaksi intohimokseen. Kasvigenetiikan pariin hänet innosti Bristolin yliopiston professori, jota Nigel kuvaa oppi-isäkseen. Sattuma ja elämän valinnat ovat muokanneet minua. Nuorena miehenä olisin varmaan nauranut, jos joku olisi sanonut minulle, että tulen asettumaan pohjoiseen Suomeen. Mies puhuu englantia. Suomessa vietettyjen vuosien aikana suomen kielikin on toki tullut tutuksi. Nigel ymmärtää suomea hyvin, mutta toteaa, että täällä kaikki haluavat puhua hänen kanssaan englantia. Borealillakin miehen työkieli on englanti. Yhtenä lisäetuna työtovereiden näkökulmasta voidaan pitää myös sitä, että Nigelin kanssa työskennellessä pääsee aktiivisesti harjoittamaan omaa kielitaitoaan. 16

17 Yliopisto valmentaa TULEVAT KASVINJALOSTAJAT käytännön työhön Teemu Teeri työskentelee laboratoriossa DNA-näytteiden parissa, kun menen tapaamaan häntä Helsingin yliopiston Viikin kampukselle. Kasvinjalostustieteen professorina Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa toimiva Teeri kertoo innostuneesti uusista havainnoistaan laboratoriossa sekä omasta pitkäaikaisesta tutkimusaiheestaan gerberasta, ja sen geeninsäätelystä. Sen parissa hän on tutkimusryhmineen työskennellyt jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Kuten professorin tutkimusaiheistakin voi päätellä, kasvinjalostuksen tutkimus ja myös opetus on nykypäivänä hyvin paljon biotekniikkaa ja geenitason tarkastelua. Kasvinjalostuksen opinnot Viikissä alkavat kolmivuotisilla kasvintuotannon biologian opinnoilla, jonka jälkeen opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon ja valitsevat erikoistumisalansa, joista yksi vaihtoehto on kasvinjalostus. Moderni ja monitieteellinen ala Jalostuksen opetuksessa Teerin mielestä hyvin kuvaavaa on monitieteellisyys. - Jalostuksessa sovelletaan monia eri tieteen aloja; soveltavaa kasvibiologiaa, genetiikkaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, biokemiaa ja niin edelleen. Kasvinjalostuksen opetus ja tutkimus on myös Viikin kampuksella varsin poikkitieteellistä. Jalostuksen perusta, perinnöllisyystiede on läsnä kaikessa jalostuksessa, oli kyse sitten metsänjalostuksesta, puutarhakasvien, viljojen tai vaikkapa kotieläinten jalostuksesta. Meillä onkin yhteisiä kursseja ja lisäyhteistyötä suunnitteilla yliopiston eri tiedekuntien ja laitosten välillä. Tärkeäksi apuvälineeksi modernissa kasvinjalostuksessa on noussut biotekniikka. Se on vahvasti mukana sekä kasvinjalostuksen opetuksessa että tutkimuksessa. Kasvinjalostuksen piiriin kuuluukin nykyään vahvasti bioteknisten ja DNA-tason menetelmien hyödyntäminen. Professorin oma erikoisalakin on genetiikan eli perinnöllisyystieteen puolella. Ennen maatalous-metsätieteelliseen tuloa hän on työskennellyt molekyyligenetiikan parissa tutkien mm. geeninsiirtoja. Käytännön kasvinjalostushan on sovellettua perinnöllisyystiedettä, joka pyrkii lisäämään kasvien hyödynnettävyyttä, joten siinä mielessä taustani genetiikan parissa sopii hyvin kuvioon. Sanna Schildt / Helsingin yliopisto Professori Teemu Teerin mukaan kasvinjalostuksen opetuksessa korostuu yhteys käytännön kasvinjalostukseen. Yhä enemmän kasvinjalostus menee geenitasolle. Kun ennen tilastotiedettä apuna käyttäen tutkittiin suuria massoja, nyt päästään yksityiskohtaisempaan geenitason tarkasteluun. Yliopistolla luodaan pohja Nopeasti muuttuva maailma ympärillämme tuo myös haastetta kasvinjalostuksen työkenttään. On reagoitava nopeasti, ja kasvien ominaisuuksia on pystyttävä parantamaan entistä nopeammalla tahdilla. Tällöin biotekniikan ja geenitason opetuksella sekä tutkimuksella on tärkeä rooli jalostuksessa. Teeri näkee, että yliopisto-opetuksen tarkoituksena on kasvinjalostuksenkin kohdalla luoda opiskelijoille pohja käytännön työelämään. Opetuksessa tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tämän hetkiseen tietoon ja menetelmiin sekä antaa myös perustiedot potentiaalisista menetelmistä tulevaisuutta varten. Annamme opetuksen kautta opiskelijoille valmiudet toimia jalostajina ja tutkijoina käytännön jalostuslaitoksissa. Yhteistyö koti- ja ulkomaisten jalostuslaitosten kanssa onkin tärkeää. Helsingin yliopiston ja Borealin välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet ja yhteydenpito on varsin tiivistä. Kansainvälisyys lisääntyy Kansainvälisyys tuo oman vivahteensa kasvinjalostuksen opetukseen ja tutkimukseen. Laitoksella on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Suomalaista alan opetusta arvostetaan, ja halukkaita vaihto-opiskelijoita tulee Teemu Teerin mukaan Viikkiin eri puolilta maailmaa kasvavassa määrin. Myös suomalaisopiskelijat ovat innokkaita lähtemään vaihtoon. Kansainvälinen yhteistyö toimii ja Teeri mainitsee esimerkkinä yhteispohjoismaisen tohtorikoulutettavien ohjelman, jossa jatkoopiskelijat ja käytännön kasvinjalostajat eri maista tapaavat, vaihtavat kokemuksia keskenään ja verkostoituvat. Yhteys käytännön jalostusta tekeviin ammattilaisiin ja yrityksiin on tärkeä niin meille tutkimus- ja opetustyötä tekeville kuin opiskelijoillekin. Juttutuokiomme Teemu Teerin kanssa päättyy pikaiseen kierrokseen kasvihuoneessa, jossa kukkivat gerberat. Gerberalle tehtyjen geeninsiirtojen avulla tutkimme yksittäisten geenien toimintaa ja selvitämme niiden aiheuttamia reaktioita kasveissa. Tutkimuksen kautta saatua tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pelto- ja puutarhakasvien kestävyysjalostuksessa. Kierroksemme jälkeen Teerin oven takana odottaakin jo innokas opiskelija palaveria professorin kanssa. 17

18 Boreal Sulavuutta ja valkuaista omasta rehusta Hyvälaatuisen nurmirehun taloudellinen merkitys maidontuotannossa on kiistaton. Maittava ja hyvin sulava nurmirehu on ruokinnan kulmakivi ja sen hyödyntäminen olennainen osa maidontuotannon kannattavuutta. Nurmikasvituotannossa satoisuuden ja talvenkestävyyden rinnalle erittäin tärkeäksi lajikevalinnan kriteeriksi on muodostunut rehun laatu ja erityisesti sulavuus. Kun satotasoon vaikuttaa oleellisesti peltojen sadontuottokyky, ravinteiden käyttö, korjuuaika ja lajike, niin rehun laatuun puolestaan vaikuttaa merkittävästi viljeltävä lajike. Sulava timotei parantamaan laatua Viljan hinnan nousun myötä myös ostorehujen hinnat ovat nousseet ja hyvälaatuisen nurmirehun merkitys maitotilan taloudelliselle kannattavuudelle on noussut entistä suurempaan arvoon. Hyvälaatuista nurmirehua tuottamalla voidaan säästää rehulaskussa ja edelleen maidon tuotantokustannuksissa. Maidontuottaja Esa Korte Ylöjärveltä on panostanut nurmikasvien tuotantoon tilallaan ja kiinnittänyt huomiota erityisesti rehun sulavuuteen sekä kotoisan valkuaisen saantiin. Timoteilajikkeiden sulavuuksiin isäntä on perehtynyt koetulosten D-arvoja tarkastelemalla sekä omien ja kollegoiden käytännön kokemusten perusteella. D-arvo kuvaa nautaeläimen rehusta saamaa energian määrää eli rehun sulavuutta. Lajikevalinnassa Korte päätyi Nuuttiin, jonka sulavuus on timoteilajikkeiston parhaimpia niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa. Aiemmin käytössä olleen lajikkeen kohdalla huomasin, että nurmen sulavuus laski nopeasti ensimmäisen sadonkorjuun aikaan. Nuutin kautta sadonkorjuuseen haettiin lisää pelivaraa, Korte kertoo. Alkukesän olosuhteissa, joissa nurmi kasvaa nopeasti ja tuottaa kuiva-ainetta jopa 200 kg/ ha vuorokaudessa, muutamakin lisäkasvupäivä tuo reilusti satoa lisää. Nuutin sulavuus laskee ensimmäisen niiton aikaan hitaasti, mikä varmistaa korkealuokkaisen säilörehun myös korjuun pitkittyessä. Lajike vaikuttaa sulavuuteen Nurmikasvien jalostaja Mika Isolahden mukaan lajikkeiden välillä on selkeitä eroja niin sulavuudessa kuin sulavuuden muutosnopeudessakin. - Sulavuuteen vaikuttaa kuidun määrä. Nurmikasvilajikkeiden välillä on selkeitä eroja eri kuitufraktioiden määrissä ja niiden välisten sidosten muodostumisessa. - Joidenkin lajikkeiden sulavuus laskee ensimmäisen sadon korjuun viivästyessä selvästi muita nopeammin. Tämä on lajikeominaisuus. Ensimmäisessä niitossa laadun muutos on selkeästi sidoksissa kasvuston kehitykseen. 18

19 Ruokonata pärjää kuivanakin kesänä Ruokonata soveltuu Suomen oloihin ja tarjoaa hyvän vaihtoehdon nurmiseoksiin. Kuivissa olosuhteissa ja poutivilla lohkoilla nurmen viljelyvarmuutta voidaan parantaa valitsemalla seokseen ruokonataa. Syväjuurisena kasvina se sietää kuivuutta muita heinäkasveja paremmin. Muita ruokonadan valtteja ovat korkea satotaso ja erinomainen jälkikasvukyky. Ruokonata soveltuu hyvin säilörehun tuotantoon. Siemenseoksissa ruokonata voi korvata nurminataa ja timoteita. Sulavuutta nurmirehuun Nuutti BOR Nuutti on viljelyvarma ja satoisa yleistimotei, jossa yhdistyvät hyvä jälkikasvukyky, talvenkestävyys sekä ruokintalaatu. Kasvuston vanhentuessa solunsisällyksen osuus vähenee ja vastaavasti soluseinämien kuidun osuus kasvaa. Samalla kokonaan sulamattoman kuidun osuus lisääntyy. - Eri lajikkeiden välillä on huomattavia eroja sulamattoman kuidun muodostumisnopeudessa sekä eri kuitufraktioiden välisissä sidoksissa. Sulamattomat kuidut heikentävät kaikkien kuitujen sulavuutta naudoilla. Borealin timotein jalostuksessa painottuu satoisuuden ja talvenkestävyyden lisäksi hyvä ruokinnallinen laatu. Uusien lajikkeiden jalostuksessa sulavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja esimerkiksi Nuutti, Tuure ja Uula -timoteit ovat niin laadultaan, sadontuottokyvyltään kuin talvenkestävyydeltään hyviä, Isolahti summaa. Nämä lajikkeet myös menestyvät hyvin koko nurmen tuotantoalueellamme. Puna-apilasta valkuaista Esa Korte on tilallaan kiinnittänyt huomiota myös valkuaisen tuotantoon nurmirehussa ja valkuaispitoisuuden nostamiseksi timotei-nurminata seoksiin on otettu mukaan puna-apila. Apilalla haetaan erityisesti valkuaista rehuun, jotta kalliin ostorehun määrää voitaisiin vähentää. Samalla pyritään myös nostamaan maitotuotoksia, Esa Korte kertoo. Käytännön ruokinnassa apilan tuotantovaikutus onkin ollut hänen mukaansa hyvin havaittavissa. Borealin Mika Isolahti näkee puna-apilassa hyvän valkuaisen lähteen lisäksi myös muita positiivisia ominaisuuksia rehun ja maidon tuotannolle. Hänen mukaansa puna-apilan sulavuus laskee hitaammin kuin muiden yleisesti seoksissa käytettyjen nurmikasvien, jolloin korjuuaika pitenee. Ruokintatutkimusten mukaan puna-apilan on todettu olevan maittavaa rehua lehmille ja nostavan maitotuotosta. Myös maidon rasvahappokoostumukseen puna-apilalla on positiivinen vaikutus. Puna-apila siis parantaa sekä nurmirehun että maidon laatua, ja sopii hyvin käytettäväksi nurmikasviseoksissa. Tuure BOR Tuure on erittäin satoisa ja talvenkestävä timotei, joka on myös ruokintalaadultaan ensiluokkainen. Uula BOR Uula on rehusadoltaan varmin timoteilajike oloissa, joissa vaaditaan kestävyyttä. Myös sulavuus ja valkuaispitoisuus ovat Uulassa erinomaisella tasolla. Ilmari BOR Ilmari on satoisa ja kestävä nurminatalajike koko Suomeen. Sen sadontuotto on hyvä läpi kasvukauden. Inkeri BOR Inkeri on satoisa ja talvenkestävä nurminata, jonka rehulaatu on hyvä. Se tuottaa satoa tasaisen varmasti kaikilla alueilla ja kaikilla maalajeilla. Inkerin satovarmuus on ollut hyvä myös nurmen vanhetessa. Karolina BOR Erittäin satoisa, laadukas ja kestävä ruokonatauutuus, joka soveltuu viljelyyn koko Suomessa. Sen sadontuottokyky on tullut esiin vaativissakin olosuhteissa. Retu BOR Retu on satoisa ruokanatalajike, joka tuottaa runsaita kuivaainesatoja kuivissakin kasvuoloissa. Lajike on todettu myös talvenkestäväksi ja sopii viljelyyn koko maassa. 19

20 KASVINJALOSTAJANOIKEUS turvaa lajikejalostuksen Tapio Lahti työskentelee harvinaisessa ammatissa. Hän on maassamme ainoa henkilö, joka päätyökseen pohtii kasvinjalostajanoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Tapio Lahti on parin vuoden ajan työskennellyt Evirassa ylitarkastajana. Virka perustettiin, kun Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimineen kasvinjalostajanoikeustoimiston tehtävät siirrettiin Eviralle vuonna Lahdella itsellään on vahva agronominen koulutus- ja työtausta, mutta hänen lähimmät kollegansa Kuvatoimisto Rodeo Oy Evirassa ovat lakimiehiä. Ja hyvin mies itsekin on päässyt sisään juridiikan maailmaan omalla sektorillaan. Sen verran sujuvasti hän kuvailee kasvinjalostajanoikeuden perimmäisiä kysymyksiä. Ilman kasvinjalostajanoikeutta jalostukseen ei panostettaisi, koska työlleen ei saisi taloudellista vastinetta. Kasvinjalostuksen rooli alkutuotannon ja koko maailman ruokahuollon turvaamisessa taas on keskeinen. Tapio Lahti ei ole yksin huolensa kanssa. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ilmaissut huolensa siitä, miten kasvinjalostuksen kehitys voidaan turvata. Kasvinjalostajista on maailmalla nyt jo huutava pula. Kasvinjalostajanoikeus velvoittaa Kasvinjalostajanoikeutta voidaan pitää erityisenä siinä mielessä, että järjestelmä on luotu yhtä toimialaa varten. Järjestelmää säätelevät kansainväliset sopimukset, ja niihin pohjaavat kansalliset lait. Kasvinjalostajanoikeudelle läheisiä oikeudenaloja ovat esimerkiksi tekijänoikeus, patenttioikeus sekä tavaramerkkioikeus. Perinteisesti jalostettua kasvilajiketta ei voi patentoida. Kasvinjalostajanoikeus on syntynyt tarpeelle luoda järjestelmä, jolla lajikkeen kehittäjälle voidaan kuitenkin taata yksinoikeus käyttää kasvilajiketta ammattimaisesti hyväkseen, Lahti toteaa. Kasvinjalostajanoikeuden kautta lajikkeen omistaja on oikeutettu keräämään lajikkeen käytöstä rojaltia. Rojaltin maksulle on olemassa kaksi tapaa. Rojalti kerätään joko sertifioidun siemenen ostohintaan sisältyvänä rojaltina tai tilan oman siemenen käyttömaksuna eli TOSrojaltina. Kasvinjalostajan oikeuden noudattaminen perustuu lakiin. 20

21 Tapio Lahden mukaan kasvinjalostajanoikeus takaa lajikejalostuksen myös kotimaassa. Tapio Lahti Kasvinjalostajanoikeuden noudattaminen ei ole vapaaehtoista vaan lakiin perustuvaa. Viljelijän kannalta kasvinjalostajalle joko sertifioidun siemenen hinnassa tuleva rojalti tai TOS-maksu ovat kannattavia. Viljelijän uusista lajikkeista saama taloudellinen hyöty suurempana ja laadukkaampana satona ja viljelykustannusten säästönä on viljan hinnasta riippuen kymmeniä, jopa 100 hehtaarilta. TOS-maksutulot käytetään lajikejalostukseen Kasvinjalostajanoikeus, tekijänoikeus, patenttioikeus ja tavaramerkkioikeus ovat kaikki aineettomia oikeuksia eli immateriaalioikeuksia. Rikkomukset immateriaalioikeuksia vastaan ovat valitettavan yleisiä. Esimerkiksi tekijänoikeusrikkomukset seuraamuksineen ovat saaneet paljon julkisuutta musiikin laittoman lataamisen myötä. Kasvinjalostajanoikeusrikkomuksista Tapio Lahti mainitsee kolme esimerkkiä. Räikeä rikkomus on myydä omalla tilalla tuotettua siementä naapurille kylvösiemeneksi. Tällöin rikotaan sekä siemenkauppalakia että suojatun lajikkeen osalta myös kasvinjalostajanoikeuslakia. Entäpä tilanne, jossa tilojen välillä käydään kauppaa rehuviljalla? Omalla tilalla tuotetun sadon myyminen rehuviljaksi toiselle tilalle on sallittua. Mikäli ostaja kuitenkin käyttää ostamaansa rehuviljaa kylvösiemeneksi, hän syyllistyy lain rikkomiseen. Kolmas esimerkki on tilan oman siemenen käyttömaksun kiertämisestä. Viljelijällä on velvollisuus antaa tukilomakkeella oikeat tiedot viljelyksistään ja käyttämästään lajikkeesta. Tiedossa on tapauksia, jossa on annettu vääriä tietoja viljellyn lajikkeen osalta tavoitteena kiertää TOS-maksuvelvollisuus. Tilan oman siemenen käyttömaksuvelvollisuutta kuulee aina silloin tällöin kritisoitavan viljelijöiden taholta. Jotkut kiistävät tosiasioiden vastaisesti maksun perusteet, toiset eivät ehkä tiedä tarpeeksi niistä. Yhtä kaikki, asia on viljelyn kehittymisen kannalta tärkeä ja maksu pitäisi ymmärtää yhtenä tuotantopanoksena, niitähän ei liiemmin ole ilmaisia. Nykyisellä järjestelmällä viljelijöiltä laskutetut TOS-maksut tilitetään kokonaisuudessaan lajikkeiden jalostajille ja ne käytetään edelleen lajikejalostukseen varmistamaan suomalaisten viljelijöiden toimintaedellytyksiä ja kilpailukyvyn kehittymistä. Kansainvälinen verkosto Tapio Lahden työ on hyvin kansainvälistä. Hän pohtii säännöllisesti kasvinjalostajanoikeuteen ja kasvilajikeluetteloon liittyviä kysymyksiä ulkomaisten kollegojen kanssa. Tapio Lahti näkee Suomen olevan kehittyneiden maiden eturivissä kasvinjalostajanoikeuden soveltamisessa Euroopan tasolla. Eräs huolenaihe on suhtautuminen geenimuunteluun Euroopassa. Geenimuuntelu työkaluna on monenlaisen negatiivisen manipulaation kohteena ja aiheuttaa sen, että me myös Suomessa menetämme paljon mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia kasvilajikkeita. Aikaisia suosikkikauroja Eemeli BOR Eemeli on markkinoiden aikaisin, erittäin lujakortinen ja kasvuaikaansa nähden satoisa kaura. Eemelin sato soveltuu erinomaisesti rehu- ja suurimokauraksi. Peppi BOR Aikainen ja satoisa Peppi on laatua lujassa korressa. Sen hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoinen ja valkuaispitoisuus korkea. Venla BOR Venla on aikainen ja satoisa kaura, jossa on runsaasti valkuaista. Venlan jyvä on valkokuorinen ja melko iso, myös sen hehtolitrapaino on hyvä. 21