MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS SELOSTUS 18.10.2012. 6.5.2013. Tark. 27.1.2014 Tark. 6.10.2014 Sweco Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.sweco.fi 2009 2014 E23641

SELOSTUS MÄNTTÄ-VILPPULA, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 6.5.2013 päivättyä ja 6.10.2014 tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 627 ja 663, katu ja liikennealuetta. Asemakaava koskee kantatien aluetta (kt 58, Runttimäentie) sekä liittyviä alueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 627, 663 667, maa- ja metsätalous-, suojaviher-, maa- ja metsätalous-, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat alueet sekä liikenne- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 4 km kaakkoon. Suunnittelualue sijaitsee kantateiden 56, 58 ja maantien 347 risteysalueen ympäristössä. Alueen koko on noin 26,4 ha. Suunnittelualueen sijainti Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2010. Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 17. päivänä marraskuuta 2014 46. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 2

1.3. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. TUNNISTETIEDOT... 2 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3. SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.4. LUETTELO LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5. KAAVAN TARKOITUS... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2. ASEMAKAAVA... 4 2.3. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2. Luonnonympäristö... 6 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4. Maanomistus... 9 3.2. SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...13 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...13 4.2. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...14 4.3. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...14 4.3.1. Osalliset...14 4.3.2. Vireilletulo...14 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...14 4.3.4. Viranomaisyhteistyö...15 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...16 4.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...16 4.4.2. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...16 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...17 4.5.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot...17 4.5.2. Selvitettävät vaikutukset...17 4.5.3. Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset...18 4.6. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU...18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...19 5.1. KAAVAN RAKENNE...19 5.1.1. Mitoitus...19 5.1.2. Palvelut...19 5.2. YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...19 5.3. ALUEVARAUKSET...20 5.3.1. Korttelialueet...20 5.3.2. Muut alueet...20 5.4. KAAVAN VAIKUTUKSET...21 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen...21 5.4.1. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...22 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...23 5.6. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...23 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 3

1.4. Luettelo liiteasiakirjoista LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 1.5. Kaavan tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Havainnekuva Kaavaluonnos Luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaiheen kuuleminen Liikenneselvitys Tilastolomake Kaavan tarkoituksena on tutkia liike- ja yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia alueella. Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan myös alueen kehittyminen Mänttä-Vilppulan taidekaupunkiin ohjaavaksi liike- ja opastuspaikaksi. Kaavan yhtenä tavoitteena oli samalla selvittää risteysalueen liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen vaikuttavat tulevaisuuden ratkaisut ja niiden tarvitsemat aluevaraukset. Risteysalue kuitenkin jätettiin kaavaprosessin aikana kaava-alueen ulkopuolelle, kuitenkin huomioiden mahdollisen eritasoliittymän tarvitsema tilavaraus. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta tiedottaminen kaavoituskatsauksen 2010 yhteydessä Valmisteluvaiheen kuuleminen 28.10 29.11.2010 Kaavaehdotus nähtävillä 6.6. 5.7.2013 Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 17.11.2014. 2.2. Asemakaava Asemakaavalla ja muutoksella on osoitettu: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet, jotka laajenevat suunnittelualueen eteläosassa huomioiden vanhan kaatopaikan alueen. Nättiläntien koillispuolinen olemassa oleva pientaloasutus osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Runttimäentien, Mustanlahdenkadun ja kantatien 58 väliin jäävä alue osoitetaan lähipalvelurakennusten korttelialueeksi. Samoin Runttimäentien lounaispuolella sijaitsevan olemassa olevan päivittäistavarakaupan tontti osoitetaan lähipalvelujen korttelialueeksi. Runttimäentien ja Mustanlahdenkadun kulmauksessa tontit osoitetaan erillispientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kantatien 58 ja teollisuuden väliin jätetään suojavyöhyke EV. Runttimäentien katualue Mustanlahdenkadun ja Noronkadun välillä korjataan olemassa olevan liikennesuunnitelman mukaisesti liikennealueeksi. Olemassa oleviin asemakaavoihin tulevat muutokset ovat vähäisiä, ja korttelialueiden käyttötarkoitus säilyy samana. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 26,4 hehtaaria, josta korttelialuetta on 12,9 ha. Teollisuusrakentamiseen (TY, T) on osoitettu 9,9 ha, asuinrakentamiseen (AO/TY, AO) 1,4 ha ja palvelurakentamiseen (PL-1, PL) 1,6 ha, suojaviheralueeksi (EV) 2,4 ha, lähivirkistysaluetta (VL) 2,4 ha ja maa- ja metsätalousaluetta (M-1, M) 5,1, ha. Yleisen tien aluetta on 2,3 ha ja katualuetta on 1,25 ha. Asemakaavamuutoksen osuus on noin 6,1 ha. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 4

2.3. Asemakaavan toteuttaminen Alue voidaan toteuttaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kantateiden 56, 58 ja maantien 347 risteysalueen läheisyydessä. Alue rajautuu idässä Mustanlahden asuin- ja teollisuusalueeseen ja lännessä Kantatie 58:n liikennealueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu Raja-ahotiehen ja etelässä voimasähkölinjaan. Alueen pinta-ala on reilu 26 hehtaaria. Suunnittelualueen rajaus. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 5

3.1.2. Luonnonympäristö Luonto ja maisema Suunnittelualueella on rakennettujen alueiden lisäksi hoidettuja talousmetsiä ja viheralueita. Mustanlahdenkadun luoteispuolella on joutomaa-alue, jossa on jätevedenpumppaamo. Alueen pientalojen pihapiirit ovat puutarhamaisesti hoidettuja, teollisuusrakennusten piha-alueet puolestaan ovat asfaltti- hiekka- tai nurmipäällysteisiä. Suunnittelualueen metsien yleisin luontotyyppi on mustikkatyypin tuore kangas, mutta pääosin alue on rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen luoteisreunan pohjoispuolella on Mustanlahden ranta. Mustanlahden-kadun, Runttimäentien ja kantatien 58:n välistä rakentamatonta aluetta. Eläimistö 18.6.2010 laaditussa Mustanlahden teollisuusalueen luonto- ja liitooravaselvityksessä etsittiin mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita sekä papanoita, mutta havaintoja liito-oravista ei kuitenkaan tehty. LIITE 2 Luontoselvitys. Geologia Maaperältään alue on hiekkamoreenia ja kalliomaata, Mustanlahden teollisuus- ja asuinalueen osalta puolestaan kartoittamatonta. Vesistöt ja vesitalous Alueen pintavedet kulkeutuvat osittain Mustaanlahteen, osittain imeytyvät maastoon ja osittain johdetaan alueen sadevesiviemäröintiin. Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueen pohjoisosassa lähellä Raja-ahon tietä sijaitsee luonnonmukainen puro, joka kuuluu vesilain piiriin. Orivedentien itäpuolella sijaitsee myös vuohenputkityypin tuore lehto sekä metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehto, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 6

Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Tiealueiden läheisyydessä on liikennemelua. Alueen eteläosissa on myös sijainnut Mustanlahden kaatopaikka, joka on toiminut vuosien 1965 ja 1975 välillä. Kaatopaikalle on tuolloin läjitetty yhdyskuntajätettä ja mahdollisesti myös teollisuusjätettä. Myöhemmin alueella on toiminut puutarhajätteen vastaanottopiste. Alueen kaakkoisreunassa on lisäksi toiminut romuttamo, jossa romujen käsittely ja varastointi on päättynyt 2000-luvulla. Alueella on tehty tarkastuskäynti 2000-luvun alkupuolella, jolloin maaperästä on havaittu raskasmetallipitoisuuksia, öljyhiilivetypitoisuuksia sekä jäänteitä poltetuista kaapeleista ja renkaista. Vuonna 2007 romuttamon tontilla on osittain tehty maaperän kunnostusta massanvaihdoilla. Suunnittelualueen ulkopuolella, Noronkadun luoteispäässä, toimii polttoaineiden jakeluasema, jonka aiheuttamaa maaperän saastumista on selvitetty. Likaantuneita maita on myös puhdistettu massanvaihdoilla. Mahdollisesti saastuneita alueita, joita ei ole merkitty rekistereihin, on entisen kaatopaikan pohjoispuolisella alueella, jolla on todennäköisesti harjoitettu auto- ja metallipurkaamotoimintaa. Alue on toiminut myös rekka-autojen paikoitusalueena. Edelleen TY -korttelissa sijaitsevalle tontille on ennen vuosikymmeniä sitten ajettu pienimuotoisesti yhdyskuntajätettä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueelle sijoittuu tiealueita sekä pientalo-, palvelu- ja teollisuusalueita. Mustanlahdenkadun luoteispuolella on jätevedenpumppaamo. Liikenne Suunnittelualue rajautuu risteäviin teihin Hämeentie (mt 347), Orivedentie-Keuruuntie (kt 58) ja Runttimäentie (kt 56). Rakennukset Alueen nykyinen rakennuskanta koostuu teollisuusrakennuksista, asuinrakennuksista sekä palvelurakennuksesta. Mustanlahdentien ja Nättiläntien välisellä alueella, sekä Mustanlahdentien eteläosassa on eri vuosikymmeninä rakennettuja pientaloja. Suunnittelualueelle ulottuu myös teollisuusalueen hallirakennuksia. Nättiläntien varressa on kolmen talon kokonaisuus 1920-1940-luvun pienimittakaavaisia asuinrakennuksia. Rakennukset ovat puuverhoiltuja, 11/2- kerroksisia ja niiden tontit rajautuvat metsään. Myös ulkorakennuksia on säilynyt pihapiireissä. Rakennusten arkkitehtuuri on suhteellisen hyvin säilynyt, alkuperäisyyden vaihdellessa eri tonteilla. Runttimäentien varrella lähellä risteystä sijaitsee Siwan myymälä, joka on puuverhoiltu, pulpettikattoinen ja rakennusajalleen melko tyypillinen pieni liikerakennus. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 7

1920-luvulla rakennettu pieni asuintalo Nättiläntien varrelta. Myös muut Nättiläntien pientalot ovat lähialueen vanhinta rakennuskantaa 1920-1940-luvuilta. 1920-luvulla rakennettu asuintalo Nättiläntien varrelta piharakennuksineen. Rivitaloalue Mustanlahdenkadun varrella (rajautuu suunnittelualueeseen). Tiiliverhoillut pientalot Mustanlahdenkadun lounaisosassa on rakennettu 1960-luvulla. Pientalo piharakennuksineen Mustanlahdenkadun ja Runttimäenkadun kulmauksesta. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 8

Teollisuusrakennuksia Noronkadulta. 3.1.4. Maanomistus Kaava-alue on osittain kaupungin ja osittain yksityisten sekä yritysten omistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset tavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueeseen ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Maakuntakaava Mänttä-Vilppula kuuluu Pirkanmaan maakuntaliiton alueeseen. Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena A ja nykyinen teollisuusalue työpaikka-alueena TP. Hämeentie on osoitettu seututienä ja muut päätiet kantateinä. Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) 2.4.2012. Vaihemaakuntakaavassa risteysalueelle on osoitettu uuden eritasoliittymän merkintä. Kaavamääräyksessä todetaan mm., maakuntakaavassa oleva eritasoliittymä voidaan liikennemäärien tai maankäytön niin salliessa ensivaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Asemakaavoituksessa tulee huomioida eritasoliittymän toteuttamismahdollisuudet. Ote maakuntakaavasta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 9

Yleiskaava Mäntän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.12.2000. Kaavassa on nykyinen yritysalue osoitettu voimalinjaan saakka teollisuusalueena T. Risteysalueen tuntumaan Runttimäentien (kt 56) molemmille puolille on osoitettu palvelujen ja hallintojen alueet P. Olemassa oleva asutus on pientalovaltaisena alueena AP. Päätiestö on liikennealueena, L. Risteysalueella on varattu tilaa liittymäjärjestelyjä varten. Mustanlahdenkatu yhdistyy Raja-ahontiehen. Muut alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaisena alueena M. Ote yleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueelle on osittain laadittu asemakaava. Korttelin 627 osan asemakaavamuutos vuodelta 1977. Kaavassa korttelialue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Korttelialueilla saa olla asuntoja kiinteistönhoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 10

Kadun nimeä koskeva asemakaavamuutos vuodelta 1986. Kaavamuutoksessa Mustalahdenkadun nimi muutettiin Mustanlahdenkaduksi. Korttelin 626 osaa ja korttelia 627 koskeva asemakaavamuutos vuodelta 1987. Kaavassa korttelialueet on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös liikehuoneistoja. Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä liikenteeseen tai varastointiin on säilytettävä huolitellussa luonnonmukaisessa tilassa tai istutettava. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 11

Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Mänttä-Vilppulan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 8.1.2010. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa olevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Alueen pohjakartta on vuodelta 2010. Alueelle laaditut muut suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit - Mustanlahden teollisuusalueen luonto- ja liito-oravaselvitys. Mänttä-Vilppula. Marika Vahekoski 18.6.2010. - Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2010. Täydennys 10/2013. - Maaperäkartta 1:20 000. Geologian tutkimuskeskus. - Maaperän pilaantuneisuustutkimus, tutkimusraportti, Ramboll, 2.9.2014 Liikenne Maakuntakaavassa on esitetty eritasoliittymä kantatie 58:n ja Runttimäentien risteykseen, jonka vuoksi kaavatyön yhteydessä on huomioitu tulevaisuuden liikennetarpeet. Luonnosvaiheessa tutkittiin myös kiertoliittymän soveltumista risteysalueelle. Kaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollisen eritasoliittymän tilatarpeet. Eritasoliittymästä laadittiin pääpiirteittäinen suunnitelma, jossa Runttimäentie ylittää kantatie 58:n. Suunnitelmassa Kt 58:n tasausta liittymän kohdalla lasketaan hiukan (tasoon +108), huomioiden kuitenkin järven läheisyys ja sen korkeustaso. Kt 56 tasausta puolestaan nostetaan (n. tasoon +114) sen verran, että eritasoliittymän alikulkukorkeudeksi saadaan ohjeiden mukainen 4,6 m. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 12

Runttimäentie nousee (Siwan) liittymästä eritasoliittymän korkeimpaan kohtaan n. 3-4 % pituuskaltevuudella (riippuen siitä luiskataanko tontilleajokohtaa). Siwan piha jäänee hiukan Runttimäentietä alemmalle tasolle. Eritasossa yli menevään Runttimäentiehen (kt 56) jää pieni kaarresäde. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan tarkoituksena on tutkia liike- ja yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia alueella. Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan myös alueen kehittyminen Mänttä-Vilppula taidekaupunkiin ohjaavaksi liike- ja opastuspaikaksi. Samalla on selvitetty risteysalueen liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen vaikuttavia tulevaisuuden ratkaisuja ja niiden tarvitsemia aluevarauksia. Kaavalla varataan riittävästi tilaa tulevaisuuden liikennejärjestelyjä varten. Tienpitäjän mukaan kantatien 58 ja 56 sekä maantien 347 liittymä on lopputilanteessa eritasoliittymä. Kunnan tavoitteiden kannalta olisi liittymä toteutettavissa myös kiertoliittymänä. Nyt laadittavan asemakaavan tarkentunut rajaus jättää risteysalueen kaavan ulkopuolelle, mutta mahdollistaa kuitenkin jatkossa molemmat toteutusvaihtoehdot. Lisäksi Mustanlahden ja kantatien väliin on tarkoitus varata tilaa kevyenliikenteen väylää varten ja Eteläpuoleisen teollisuusalueen laajentamista on myös tutkittu. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 13

4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanke sisältyy vuoden 2010 kaavoituskohteisiin. Suunnittelijaksi valittiin AIRIX Ympäristö Oy ja Mänttä-Vilppulan kaupungin puolesta suunnittelua on ohjannut kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti. Aloituskokous suunnittelun käynnistämisestä pidettiin huhtikuussa 2010 Pirkanmaan ELY-keskuksessa. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.3.2. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Luonnosvaiheessa mielipiteensä kaavasta esitti 3 osallista. Mielipiteissä Ari Nieminen esitti alustavan luonnosvaihtoehto B:n olevan parhaan ja kiertoliittymävaihtoehdoista eteläisimmän. Hän myös puolsi puroalueen, kallioalueiden rauhoitettujen lajien sekä Siwa- ja maakellarirakennusten suojelua. Mielipiteessä vastustettiin kauppakeskuksen sijoittamista vesistöalueen välittömään läheisyyteen. Vastineessa todetaan valitun vaihtoehdon A:n olevan mm. kiertoliittymän sijainnin ja kustannusten kannalta parempi. Siwan rakennus on säilytetty kaavassa, samoin luontoarvot. Ehdotukseen Mustanlahdenkadun ja Rajaahontien välinen katuyhteys korvataan kevyen liikenteen yhteydellä. Finsilva Oyj esitti luonnoksesta, että EV-alueen kantatien 58 vieressä tulee olla selvästi kapeampi ja että korttelista 664 tehtäisiin selkeä teollisuustontti poistamalla AO merkintä. Haluttiin myös, että risteysalueen viereinen M-alue rajataan kaavasta pois. Vastineessa todetaan, että tavoitteena on paitsi parantaa risteysalueen liikenneturvallisuutta myös jättää riittävästi suojaavaa viheraluetta. M-alue on jätetty kaavan ulkopuolelle. Juha Kivimäki puolestaan esitti luonnoksesta, että omistamallaan maa-alueella tulisi olla mahdollista maatalous- ja rakentamiskäyttö ja että Mustanlahdenkadun pohjoisosaan tulisi rivi- tai omakotitaloja. Lisäksi Kivimäki ehdottaa Juholan alueen kevyen liikenteen väylälle uutta vaihtoehtoa. Vastineessa esitetään, että ko. alue on jätetty ehdotuksessa kaavan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jää myös Juholankadun kevyen liikenteen liittymäjärjestelyt. Kaavatyön aikana ei ole tullut erityistä tarvetta osoittaa uusia asuinkortteleita Mustanlahdenkadun varteen. Ehdotusvaiheessa suoritettiin kahteen otteeseen rajattu kuuleminen lausunnossa esiin tulleiden ja muutoin tietoon tulleiden pilaantuneiden maa-alueiden vuoksi. Kaavaehdotuksesta toimitetussa muistutuksessa (Martti Takala) annettiin palautetta pilaantuneiden maiden merkitsemisestä, jonka johdosta joitakin rajauksia ja määräyksiä täydennettiin. Kaikki muistutuksessa esitetyt alueet eivät kuitenkaan sijoitu kaava-alueelle. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 14

4.3.4. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.4.2010. Kaavaluonnoksesta pyydettiin kommentit ja liikenneratkaisusta johtuen pidettiin viranomaistyöneuvottelu 28.3.2011. Luonnosvaiheessa saatiin seitsemän lausuntoa, joista Mänttä-Vilppulan teknisen lautakunnan lausunnon mukaan jäteveden pumppaamo voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan ja merkitä rasitteella mikäli rakennusalaa käytetään kaavaluonnoksen osoittamalla tavalla, muutoin pumppaamo tulee siirtää. Tekninen lautakunta pitää kiertoliittymää parempana vaihtoehtona kuin eritasoliittymää. Vastineessa todetaan, että EV- alue osoitetaan PL- korttelin länsipuolelle. Risteysalueelle jätetään tilavaraus myös eritasoliittymälle. Keuruun kaupungin Ympäristönsuojelujaos toteaa lausunnossaan, että alueen kaakkoisosassa sijaitsee vanhan kaatopaikan päällä puutarhajätteen vastaanottopiste, jonka toiminta on tarkoitus lopettaa. Varsinaista maankaatopaikkaa alueella ei ole. Asia on tarkennettu kaavaselostukseen. Tampereen aluepelastuslaitos antaa tarvittaessa asiantuntija-apua sammutusvesijärjestelyistä kaava-alueella. Pirkanmaan liitto hyväksyi kaavaluonnoksen. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että sr- merkintään tulee liittää asianmukainen määräys, joka edellyttää ko. rakennuksen säilyttämistä. EV-alueella olevan pihapiirin osalta tulee täydentää tietoja. Kaavaehdotusvaiheeseen merkintöjä täydennettiin, mutta lopullisessa kaavassa tontit rajattiin alueen ulkopuolelle. Pirkanmaan ELY- keskuksen lausunnon mukaan Tammirannan alueelle osoitettua srmerkintää tulee täydentää ja eritasoliittymälle on jätettävä riittävä aluevaraus. Runttimäentien (kt 56) puoleinen, reunimmaisen tontin osalta tulisi tehdä tarkempia meluselvityksiä tai mittauksia. Vastineessa todetaan, että ehdotuksen määräykset olivat linjassa olemassa muiden tonttien määräysten kanssa. Risteysalue on ollut ehdotuksessa kaava-alueen ulkopuolella. Vatttenfall Verkko Oy lausui EN-aluetarpeista, jotka myös lisättiin kaavaan. Ehdotusvaiheessa pyydettiin viralliset lausunnot ja hyväksymisaineisto liitteineen toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen. Ehdotusvaiheessa lausunnon toimittivat Tekninen lautakunta (ei huomautettavaa), Pirkanmaan Liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan ELY -keskus. Pirkanmaan maakuntaliiton lausunnon mukaan ehdotuksen asiakirjoja tulee täydentää niin, että eritasoliittymän ja sen suojaalueiden mahtuminen varmistetaan esimerkiksi alustavalla tilatarkastelulla. Kaavaselostusta on täydennetty eritasoliittymän kuvailun osalta. Pirkanmaan ELY:n lausunnon mukaan kantateiden 58 (Orivedentie) ja 56 (Runttimäentie) sekä seututien 347 (Hämeentie) liittymäalue tulee ottaa mukaan kaava-alueeseen ja esittää aluevaraus (LT-alue) suunnitellulle eritasoliittymälle. Suunnitelma eritasoliittymästä tulee esittää kaavaselostuksen liitteenä. Runttimäentien osalta kaava-alueeseen otetaan mukaan myös voimassa olevassa asemakaavassa virheellisesti kaduksi merkitty osuus välillä Mustanlahdenkadun liittymä-voimakadun liittymä. Saastuneiden maa-alueiden käyttö niin katualueeksi kuin teollisuusalueen varastoalueeksikin tarkoittaisi ko. alueen puhdistamista ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti ja edellyttää ympäristölupaa. Korttelin 627 tonteilla 2, 3 ja 6 sekä korttelin 663 tontilla 2 tulee huomioida maankäyttörajoitteet. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 15

Kaavaselostusta on täydennetty eritasoliittymän kuvailun osalta. Runttimäenkatu on otettu kaava-alueeseen mukaan lausunnon mukaiselta osalta ja pilaantuneiden maiden osalta kaavaa on täydennetty. Pirkanmaan maakuntamuseo lausunto liittyi Tammirannan alueen sr-merkintöihin sekä suojelumerkinnän lisäyksen harkitsemiseen Nättiläntien asuinrakennusten kokonaisuudelle. Tamminrannantien osa kaava-alueesta on päätetty jättää kaavan ulkopuolelle. Nättiläntien aluetta ei sen heterogeenisuuden ja pienialaisuuden vuoksi nähty tarpeelliseksi huomioida kaavamerkinnällä. Tarkemmin luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemista on käsitelty liitteissä 5 ja 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS), kaavaselostusta sekä kaavakarttaa on tarkistettu 6.10.2014. Kaavakarttaa on tarkistettu korttelin 665 tonttien 5 ja 6 pima-2 merkinnän osalta. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on ollut mahdollistaa sekä teollisuus- ja varastorakennusten että lähipalvelujen korttelialueen laajentuminen. Alkuperäisenä tavoitteena oli varata risteysalueelle kiertoliittymän tarvitsemat aluevaraukset. 4.4.2. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alkuvaiheessa suunnittelussa tutkittiin vaihtoehtoisia sijainteja kiertoliittymälle ja uusille tonteille. Kiertoliittymän sijaintipaikkojen osalta tutkittiin liittymän sijoittumista nykyiselle liittymäalueelle (pohjoinen vaihtoehto) tai vaihtoehtoisesti hieman Oriveden suuntaan (eteläinen vaihtoehto). Kiertoliittymän sijaintivaihtoehtojen oleellisin ero on sivusuuntien liikennejärjestelyt. Kiertoliittymien sijainneista valittiin pohjoinen vaihtoehto. Kaavaprosessin aikana risteysalue jätettiin kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle. Tienpitäjän mukaan kiertoliittymää ei voida pitää lopullisena ratkaisuna vaan risteysalueelle edellytetään eritasoliittymävarauksen huomioimista. Asemakaavan valmistumista olisi hidastanut mm. liittymävaihtoehtojen tarkempi suunnittelu tarkemman tilantarpeen määrittelemiseksi. Nyt kaavoittamatta jätetylle alueelle on mahdollista laatia tarvittavat jatkosuunnitelmat liittymän parantamisen tullessa ajankohtaiseksi. Kaavoittamattomalle alueelle sopivat tilan puolesta molemmat liittymävaihtoehdot. Pois kaava-alueesta jätettiin myös risteysalueen lounaispuolen metsäalue. Alun perin suunnitelmissa oli kaavassa osoittaa olemassa olevan päivittäistavarakaupan siirtyminen uudelle lähipalvelurakennusten korttelialueelle. Nykyisellä kaupalla on sopimukset nykyisestä kiinteistöstä ja siirtyminen tapahtuu myöhemmin, jonka vuoksi toiminnan säilyminen nykyisellä paikallaan nähtiin tarpeelliseksi. Tammirannan puoleinen osa kaava-alueesta jätettiin ennen hyväksymistä rajauksen ulkopuolelle, sillä sen mukana oleminen olisi edellyttänyt myös liikennealueen ottamista osaksi kaavaa. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 16

Kaava-alueeseen liitettiin vielä hyväksymisvaiheessa osa Runttimäentietä. Tien korjaaminen voimassa olevan kaavan katumerkinnästä LT-alueeksi nähtiin tarpeellisena. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavasta saatiin muistutus, jonka perusteella kartalle täsmennettiin määräyksiä liittyen mahdollisesti pilaantuneisiin maihin. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot Alueelta laadittiin kaksi alustava vaihtoehtoa A ja B, joiden pohjalta laadittiin varsinainen luonnos. Alustava luonnos A (16.2.2010) Alustava luonnos B (16.2.2010) 4.5.2. Selvitettävät vaikutukset Kaavatyön aikana arvioidaan kaavan vaikutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 17

4.5.3. Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Luottamuselin Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Khall Vireilletulo 30.8.2010 Kaavoituskatsauksen käsittely ja hyväksyminen Khall Valmisteluvaiheen aineistot 28.10.2010 Päätös aineiston nähtäville asettamisesta Khall Kaavaehdotus 13.5.2013 Päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta. K.valtuusto Kaava 17.11.2014 Kaavan hyväksyminen 4.6. Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualueella on voimassa olevaa asemakaavaa vain pienellä osalla aluetta. Alueella on voimassa 11.12.2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton Mäntän osayleiskaava. MRL 54 : Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Voidaankin todeta, että asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset eikä vaikeuta alueen ja sen ympäristön tulevaa kaavoitusta seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alue liittyy kiinteästi Mänttä-Vilppulan keskustarakenteeseen ja asutukseen ja liikenneverkkoon. Alue sopii luonteeltaan ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Alueen toteuttaminen olemassa olevien liikenne- ja teknisten verkostojen viereen tukee yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue on osittain rakentamaton, mutta uusi rakennuskanta voi hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavassa alueella mahdollistetaan lähipalvelujen kehittyminen ja lisääntyminen. Kaavalla ei varsinaisesti osoiteta uutta asumista. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Uusia pääliikenneväyliä ei tarvita. Kaava ei koske risteysaluetta, eikä vaikeuta risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamista. Asemakaavassa kevyenliikenteen yhteydet laajenevat, jolloin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkuminen alueella on turvallisempaa. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön Alue on hyvien liikenneyhteyksien varrella ja myös kevyenliikenteen helposti saavutettavissa kaavamuutoksen toteutuessa. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueen toteuttaminen tuo kunnalle verotuloja ja työpaikkoja sekä edesauttaa osaltaan asukasmäärän kasvua. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 18

7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavassa on osoitettu suojaviheraluetta liikennemelualueelle. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueen maisemaan ei kohdistu valtakunnallisia tai maakunnallisia erityistavoitteita. Alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on osoitettu rakentamattomiksi. Kaavassa on osoitettu istutettavia alueita katu- ja liikennealueiden tuntumaan. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Rakentamattomien alueiden määrä vähenee, mikäli kaavamuutos toteutetaan. Lähiympäristön luonto on hyvin saavutettavissa. Kaava tukeutuu Mänttä- Vilppulan virkistyspalveluihin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavalla on osoitettu: Asemakaavalla ja muutoksella on osoitettu: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet, jotka laajenevat suunnittelualueen eteläosassa. Nättiläntien koillispuolinen olemassa oleva pientaloasutus osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Runttimäentien, Mustanlahdenkadun ja kantatien 58 väliin jäävä alue osoitetaan lähipalvelurakennusten korttelialueeksi. Samoin Runttimäentien lounaispuolella sijaitsevan olemassa olevan päivittäistavarakaupan tontti osoitetaan lähipalvelujen korttelialueeksi. Runttimäentien ja Mustanlahdenkadun kulmauksessa tontit osoitetaan erillispientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kantatien 58 ja teollisuuden väliin jätetään suojavyöhyke EV. Olemassa oleviin asemakaavoihin tulevat muutokset ovat vähäisiä, ja korttelialueiden käyttötarkoitus säilyy samana. 5.1.1. Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 26,37 hehtaaria, josta korttelialuetta on 12,92 ha. Teollisuusrakentamiseen on osoitettu 9,89 ha, asuinrakentamiseen 1,39 ha ja palvelurakentamiseen 1,64 ha. Lähivirkistysaluetta on 2,39 ha ja suojaviheraluetta 2,42 ha, maa- ja metsätalousaluetta 5,07 ha, yleisen tien aluetta on 2,32 ha ja katualuetta on 1,25 ha. Asemakaavamuutoksen osuus on noin 6,12 ha. 5.1.2. Palvelut Kaava mahdollistaa lähipalveluihin liittyvän rakentamisen. Alue tukeutuu myös kaupunkikeskuksen palveluihin. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamerkinnöin ja määräyksin ohjataan rakennusten sijoittumista tonteilla. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 19

5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Pienteollisuusrakennusten korttelialueet TY, joilla tontille saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienteollisuustiloja. Kaavalla osoitetaan kaksi uutta tonttia. Pinta-ala on yhteensä 0,82 hehtaaria. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet T, joilla toimintaan liittyviä liike- ja toimistotiloja saa rakentaa enintään 20%. Kaavalla osoitetaan 18 tonttia, joista 7 on rakennettu. Alueita on yhteensä osoitettu 9,07 hehtaaria. Pilaantuneet maat korttelin 627 tontilla 6 ja mahdollisesti pilaantunut maa-alue korttelin 663 tontilla 2 on huomioitu kaavamääräyksin. Vanha kaatopaikka-alue on rajattu eteläosassa. Kaatopaikka-alueen vuoksi korttelin 627 tonteilla 2 ja 3 sijaitsee osittain pilaantunutta maa-aluetta, joka on huomioitu kaavamääräyksin. Lähipalvelurakennusten korttelialue PL, jossa vähittäiskaupan myymälätiloja saa enintään olla 1990 (1000+990) kerrosneliömetriä. Korttelialueen rakentamisessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen sijainti kantateiden risteysalueella näkyvällä paikalla. Rakennusten tulee muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Korttelialueelle osoitetaan kaksi tonttia. Runttimäentien puoleiselle tontille on osoitettu ohjeellinen rakennusala polttoaineen jakeluasemaa varten. Kerrosluku on II. Alueen pinta-ala on 1,42 hehtaaria. Lähipalvelurakennusten korttelialueena PL-1 on osoitettu nykyinen Siwan tontti. Alue on tarkoitettu lähikauppaa varten. Alueelle on osoitettu liittymäyhteys Runttimäentieltä. Kerrosluku on I ja rakennusoikeus 250 k-m2. Korttelialueen pintaala on 0,22 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialue AO. Alue sijaitsee Mustanlahdenkadun länsipuolella Nättiläntien varrella. Kaavalla osoitetaan kolme rakennettua tonttia. Kerrosluku on I u 1/2 ja tonttitehokkuus on 0,20. Alueen pinta-ala on 0,45 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialue sekä pienteollisuusrakennusten korttelialue AOTY. Tontille saa rakentaa yhden asunnon sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienteollisuustiloja. Kerrosluku on II ja tonttitehokkuus on 0,40. Korttelialueen pintaala on yhteensä 0,93 hehtaaria. Alue on pääosin rakennettu. 5.3.2. Muut alueet Katu- ja liikennealueet Alueelle on osoitettu yleisen tien aluetta sekä katualuetta. Olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet huomioidaan. Lisäksi osoitetaan uudet kevyen liikenteen yhteydet Tammirannantieltä Hämeentielle, Runttimäentieltä Raja-Ahontielle sekä Runttimäentien pohjoispuolelle. Lähivirkistysalueet Mustanlahdenkadun pohjoisosassa on osoitettu lähivirkistysaluetta VL. Virkistysalueen pinta-ala on yhteensä 2,39 hehtaaria. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 20

Maa- ja metsätalousalueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta yhteensä 5,07 hehtaaria. Vanha kaatopaikka-alue on esitetty pilaantuneen maan aluerajauksella ja se on säilytettävä muokkaamattomana. Kaava-alueella oleva rauhoitettu valkolehdokkialue osoitetaan luo-2 aluerajauksella, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Osittain kaava-alueella oleva puronvarsilehto osoitetaan luo-1 aluerajauksella. Erityisalueet Suojaviheralueena EV on osoitettu Kantatien 58 itäpuolelle 2,4 hehtaarin kokoinen alue. Pumppaamoa varten on osoitettu ET alue PL alueen itäpuolelta. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenne Taajamakuva Palvelut Työpaikat Väestön kehitys Liikenne Alueella ja sen itäpuolella on asumista ja teollisuutta. Alue sijoittuu pääliikenneyhteyksien varteen. Alue soveltuu sijaintinsa puolesta hyvin sekä lähipalveluja että teollisuustoimintoja varten. Kaavamääräyksillä ja merkinnöillä ohjataan rakentamista, siten että syntyy kaupunkikuvaan sopivaa palvelu- ja yritysympäristöä. Luonnosvaiheessa oli esillä kiertoliittymän toteuttaminen risteysalueelle, jolla olisi ollut myös kaupunkikuvallisia arvoja. Ehdotukseen risteysalue jätettiin kaavan ulkopuolelle. Kaavaratkaisu mahdollistaa risteysalueen suunnittelun jatkossa eritasoliittymänä tai kiertoliittymänä. Kaavalla osoitetaan lähipalveluihin liittyvä rakentaminen risteysalueelle. Pääosiltaan kaava-alue ja lähiympäristö tukeutuvat kuntakeskuksen palvelutarjontaan. Alueella on lähikauppa sekä 7 teollisuusyritystä. Toteutuminen edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Alueelle voi syntyä yhteensä arviolta 60-70 uutta työpaikkaa. Kaavalla osoitetaan uusia rakennuspaikkoja teollisuudelle. Lisääntyvä työpaikkojen määrä luo edellytyksiä väestön kasvulle. Viereisellä asuinalueella on rakentamattomia tontteja. Uusi PL -alue synnyttää liikennettä noin 550 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun alue on täysin rakentunut. Osa tästä liikenteestä kulkee jo nykyisin kantatietä 56 (Runttimäentie). Kantatien 56 liikennemäärä nousee arviolta noin 10 %, kun kantatieltä 58 poikkeava liikenne suuntautuu uudelle PL -alueelle. Teollisuusalueen liikennetuotos autoliikenteen osalta on noin 575 ajoneuvoa vuorokaudessa josta raskaan liikenteen osuus on noin 30%. Lisääntyvä liikenne kuormittaa ensisijaisesti kt 58:n liittymää. Se ei vielä vaikuta liikenteen sujuvuuteen oleellisesti. Tienpitäjä edellyttää, että kaavaratkaisu mahdollistaa lopputilanteessa eritasoliittymän toteuttamisen. Kaavalla on jätetty tilaa risteysalueen liittymäjärjestelyjen parantamiseen eritasoliittymänä tai luonnosvaiheessa esillä olleella kiertoliittymällä. Eritasoliittymän periaateratkaisu ramppien suuntausten sekä korkeustasojen osalta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 21

on esitetty liitteessä 7b. Kaavamuutoksen myötä kevyenliikenteen väylien verkosto laajenee ja paranee entisestään. Kaava-alue on pääteiden ja myös bussiyhteyksien varrella. Toteutumisen myötä on alue paremmin saavutettavissa eri liikennemuodoin. Kulttuuriympäristö Tekninen huolto ja yhdyskuntatalous Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole erityisiä kulttuuriarvoja. Nättiläntien varrella olevat kolme vanhempaa omakotitaloa on huomioitu erillispientalojen korttelialueena sekä rakennusalojen rajauksilla. Alue hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. PL-tontilla sijaitseva pumppaamo saatetaan joutua siirtämään. Liikennealueen suoja-alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Merkinnällä osoitetaan liikennealueen varrella olevan viheralueen säilyttäminen viheralueena, jonka tarkoituksena on pääasiassa suojata lähialueita liikenteen melu- ym. haitoilta, ja jota ei sijaintinsa vuoksi voida osoittaa virkistysalueeksi. Pilaantuneet maa-alueet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet on osoitettu kaavakartassa asianmukaisin merkinnöin, eikä niiden osoittamalle alueelle saa sijoittaa rakennuksia tai rakenteita ilman selvityksiä ja/tai puhdistustoimenpiteitä. Vaikutukset ympäristöön ovat positiiviset. Kaavamääräyksillä ohjataan rakennusten sijoittumista ympäristöön. Sosiaalinen ympäristö Teollisuusalueen laajentuessa rakentamattoman alueen määrä vähenee. Toisaalta kaava mahdollistaa lähialueen asukkaille palvelutarjonnan kasvun ja kevyen liikenteen yhteyksien parantumisen. 5.4.1. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Osa rakentamattomasta ympäristöstä muuttuu teollisuusalueeksi. Alue on pääosiltaan metsää. Kaavassa on korttelialueiden kadunpuoleisiin reunoihin osoitettu istutusalueet puille sekä pensaille. Istutuksin sekä hyvällä rakentamisen laadulla pyritään saamaan maisemaan sopivat kokonaisuudet. Vesistöt Alueen pintavedet kulkeutuvat rakentamattomista osista Mustaanlahteen ja kaava-alueen eteläpuolelle. Alueen rakentuessa pintavedet tulee johtaa viranomaisten osoittamaan paikkaan ja/tai viranomaisten edellyttämällä tavalla (kaavamääräys). Luonnonsuojelu Mustanlahden teollisuusalueelta on laadittu luonto- ja liitooravaselvitys. Suunnittelualueen pohjoisosassa lähellä Raja-ahon tietä sijaitsee luonnonmukainen puro, joka kuuluu vesilain piiriin. Läheiseltä kallioalueelta todettiin rauhoitettuja valkolehdokkeja. Orivedentien itäpuolella sijaitsee myös vuohenputkityypin tuore lehto sekä metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehto, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaava-alueella sijaitsevat arvokkaat luontoalueet huomioidaan. Liito-oravia ei alueelta havaittu. MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 22

5.5. Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Ensisijaiset vaikutukset aiheutuvat uusille korttelialueille suuntautuvasta liikenteestä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan lainvoimaiseksi kuuluttamisen jälkeen. Osasta alueesta on laadittu maankäyttösopimus. Kaupunki valvoo suunnitteluohjeiden, tontin luovutuksen ja rakennuslupien kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Yleisten teiden näkökulmasta huomioitavia asioita: - Alueiden kuivatus on hoidettava ensisijaisesti omalla, maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, ettei maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueen rakentamisen aiheuttamien, mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttaminen kuuluu alueen maankäytön toteuttajille. - Mahdolliset kortteliin tulevat mainokset maantien varrella on sijoitettava rakennusten yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maantien liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Maanteiden liikenneturvallisuus on otettava huomioon myös aluetta rakennettaessa. Alueen maansiirto- ja pohjarakennustyöt on tehtävä alueen puolelta. Tampereella 6.10.2014 Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti, YKS-530 Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK) Marjut Lund-Rahkola (06/2014 asti suunnittelijana) arkkitehti, YKS-507 Esko Hyytinen (05/2013 asti suunnittelijana) rakennusarkkitehti, YKS-373 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI, MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS 23