KORTTELIEN 24 JA 57 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus 17.4.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ 28.4.2014 65 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 2.6.2014 10

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 1/18 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 4 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 4 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Luonnonympäristö... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3 Geologia... 7 3.1.4 Pohjavesialueet... 7 3.1.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 7 3.1.6 Maanomistus... 7 3.1.7 Liikenne... 7 3.1.8 Virkistys... 8 3.1.9 Yhdyskuntatekninen huolto... 8 3.1.10 Pohjakartta... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 8 3.2.2 Maakuntakaava... 9 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Asemakaava... 10 3.2.5 Pohjakartta... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu... 11 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.2 Kokonaismitoitus... 12 5.2.1 Palvelut ja työpaikat... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Suojaviheralueet (EV)... 13 5.3.3 Kadut ja liikenne... 13 5.3.4 Rakennusten ja kulttuuriympäristöjen suojelu... 14 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 14 5.5 Rakennus- ja kulttuuriympäristösuojelu... 14 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 15 5.7 Nimistö... 15

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 2/18 5.8 Kaavan vaikutukset... 15 5.8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 15 5.8.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon... 15 5.8.3 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin... 16 5.8.4 Sosiaaliset vaikutukset... 16 5.8.5 Taloudelliset vaikutukset... 17 5.8.6 Vaikutukset liikenteeseen... 17 5.8.7 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin... 17 5.8.8 Epävarmuustekijät... 17 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 17 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 17 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat... 17 6.3 Toteuttamisen seuranta... 17 7 MUUTOKSET KAAVAEHDOTUKSEEN TOISEN NÄHTÄVILLÄ OLON JÄLKEEN... 18 LIITTEET

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 3/18 SAVITAIPALEEN KUNTA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoskohteet sijaitsevat kahdessa erillisessä korttelissa Kirkonkylän taajama-alueella. Suunnittelualueiden seudulliset sijainnit Suunnittelualueen rajaus kortteli 57

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 4/18 Suunnittelualueen rajaus kortteli 24 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Kaavan koko nimi on Korttelien 24 ja 57 asemakaavan muutos. Korttelin 57 asemakaavamuutoksella tutkitaan Y-tontin muuttamista osittain palveluasumisen alueeksi ja osittain asuinliikerakennusten alueeksi. Korttelin 24 asemakaavamuutoksella tutkitaan YO-korttelin muuttamista opetustoiminnasta yritystoiminnan alueeksi. Kaavamuutoskartta 1: 2 000 Voimassa oleva asemakaava 1 : 2 000 Kaavamerkinnät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty 13.2.2014 Asemakaavan tilastolomakkeet 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Alueen hyväksytyt asemakaavat selostuksineen ja merkintöineen Kirkonkylän yleiskaava 1992 Vahvistettu maakuntakaava Kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2014 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Aloite kaavatyön tekemiseen on tullut Savitaipaleen kunnalta. Savitaipaleen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen laadinnasta kokouksessaan 10.12.2012 231. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 20.5 3.6.2013 välisenä aikana. Kaavaehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30.12-2013 - 29.1.2014 välisenä aikana. Kaavaehdotus oli toisen kerran ehdotuksena nähtävillä 18.3. - 17.4.2014 välisenä aikana

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 5/18 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Kaavamuutoksella muutetaan korttelin 57 käyttötarkoitukset vastaamaan nykyistä käyttöä. Korttelin 24 osalta pyritään luomaan sellainen kaavaratkaisu, joka mahdollistaa yritystoiminnan sijoittumisen alueelle. Liikenneyhteyksien osalta tehdään pieniä tarkistuksia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Suunnittelualue on käytännössä ihmisen muokkaamaa. Koulutontin eteläosassa on melko tiheä mäntyvaltainen metsikkö. Koululaiset ovat liikkuneet alueella melko paljon. Sen perusteella metsiköissä on vähän aluskasvillisuutta. Koulumetsikköä 3.1.2 Rakennettu ympäristö Vanhan kunnantalon tontilla ei ole muuta kuin ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Vanha pitäjäntupa sijaitsee vanhan Partakosken suuntaan erkanevan Kaijanlahdentien alkupäässä, jyrkähkön rantaan viettävän rinteen välitasanteella. Takapihan lautarunkoinen ulkorakennus on 1960-luvulta. Tontti rajautuu hautausmaahan ja yksityisenä vanhusten palvelukotina toimivaan entiseen lääkärintalon pihapiiriin. Pitäjäntupa on myyty yksityiseen asuntokäyttöön. Rakennuksessa on myös käsityöläisten verstas- ja myymälätiloja. Pitäjäntupana tunnettu puutalo on rakennettu kunnallishallinnon aikana, vuonna 1906. Lisäsiipi rakennettiin vuonna 1918 väliaikaiseksi kirkoksi, myöhemmin tässä osassa taloa toimi kunnansairaala. Kunnanvirasto muutti vuonna 1982 uuteen rakennukseen, ja vanha talo siirtyi käsityöaseman käyttöön. Vanha pitäjäntupa edustaa 1900-luvun alkupuolen hirsirakentamista ja tyylipiirteitä. Talon huonetiloja on aina tarpeen mukaan muunneltu, ja huonejärjestyksessä sekä niiden käytössä tapahtuneet muutokset heijastuvat ulospäin julkisivuaukotuksen epäsymmetrisyytenä ja eriaikaisten sisäänkäyntien tyylieroina, mm. kaakkoissivun yksityiskohdiltaan vaalimisen arvoinen sisään-

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 6/18 käynti on sijoitettu ikkunan paikalle ja vanhan umpikuistin paikalla on kaksi ikkunaa, samoin lounaissivulla oleva pieni umpikuisti on tehty jälkeenpäin. Vanhaa on lohkokivinen perustus, hirsirunko ja kattomuoto profiloiduin katonkannattajin, vyöhykkeinen lautaverhous nurkka-, jalka- ja vyölistoin sekä T- karmillisten ikkunoiden puitejako ja koristeelliset vuorilaudat. (Teija Ahola) Kaijankoti -rakennus on alun pitäen rakennettu kunnanlääkärin vastaanottoja asuntotiloiksi. Sen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Väinö ja Tuulikki Löyskä vuonna 1955. Rakennus edustaa vanhimmilta osin 1950-luvun julkista rakentamista rakentamisajankohdalle tyypillisin julkisivumateriaalein ja harkituin yksityiskohdin. Vanhan osan sadekatos on muutettu viime korjauksissa kattomuodoltaan. Kaijankodin laajennus, myönnetty RL heinäkuussa 2006 ja sen mukaan toteutettu (suunn. Arkkitehtuura Oy, Ville Tuura, Savitaipale). Laajennus on sovitettu vanhaan tyyliin. Kirkon torni ja sen alapuolisessa rinteessä säilyneet puutalot muodostavat kulttuurihistoriallisilta piirteiltään säilyneen kirkonkylämaiseman vesistön suuntaan. Kaijankoti muodostaa tämän pienipiirteisen ja perinteikkään kylämaiseman reunalle pitkän rakennusmassan, mutta polveileva kattolinja keventää kokonaisuutta. Kaijankodin toiminta-ajatuksena on tuottaa kodinomaisia palveluita ja asumista ikäihmisille. (Teija Ahola 2014) Vanha kunnantalo Kaijankoti Vanhalla koululla on eri-ikäisiä osia. Ruokalaosa on rakennettu 1990-luvun puolivälissä. Kaikki koulutoiminnot siirrettiin Europeuksen koululle vuoden 2012 aikana. Kirkonkylän koulu

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 7/18 3.1.3 Geologia 3.1.4 Pohjavesialueet Vanha lukio-osa Rakennettuun ympäristöön voidaan luokitella myös olemassa olevat kadut. Suunnittelualue kuuluu II Salpauselän alueeseen. Maalajit Salpausselällä ovat vaihtelevia. Yleensä maa-ainekset ovat karkeaa kivistä soraa, mutta paikoinesiintyy hienoja hietakerroksia ja moreenimaisia heikommin lajittuneita patjoja Suurin osa kaava-alueesta kuuluu tärkeisiin pohjavesialueisiin. Osa korttelista 24 kuuluu Selkäkankaan III luokan pohjavesialueeseen. 3.1.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa arvokkaita muinaismuistoja. Vanha kunnantalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Kortteli 57 kuuluu osana maakuntakaavassa osoitettuun maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. 3.1.6 Maanomistus 3.1.7 Liikenne Kaavamuutosalueet ovat Savitaipaleen kunnan ja yksityisten omistuksessa. Tutkittua tilastotietoja alueen katuverkoston liikennemääristä ei ole saatavissa. Vanhan koulun osalla suunnittelualue rajautuu erittäin vilkkaasti liikennöityyn valtatie 13:een. Valtatie 13 on tärkeä maan poikki kulkeva tieyhteys Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja edelleen itärajalle vilkkaimmille rajanylityspaikoille. Tiellä on suuri merkitys myös lähialueiden kuntien elinvoimaisuuteen sekä alueen yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on laadituttanut VT 13 toimenpidesuunnitelman vuonna 2010. Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen on suunniteltu kuvan mukaisia liikenneturvallisuuksia edistäviä toimenpiteitä.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 8/18 Ote VT 13 toimenpiidesuunitelmasta (Ramboll 2010) 3.1.8 Virkistys Suunnittelualueen merkittävimmät virkistysmahdollisuudet löytyvät läheisiltä urheilupaikoilta. 3.1.9 Yhdyskuntatekninen huolto 3.1.10 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Urheilualueiden sijainti vanhaan kouluun nähden Koko suunnittelualue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Kaikki nykyiset rakennetut kiinteistöt ovat liittyneet kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavan pohjakartta on hyväksytty 20.5.2002. Pohjakartta on kohtalaisen hyvien edelleen ajan tasalla. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevai-

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 9/18 3.2.2 Maakuntakaava suuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Suunnittelualue kuuluu Etelä-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Maakuntakaavan aluevarauksista, jotka koskevat tätä suunnittelualuetta voidaan mainita SEU- TUKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE (sk) ja KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS (C). 3.2.3 Yleiskaava Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Savitaipaleen Kirkonkylän osalta Savitaipaleen kirkonkylällä on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1992. Yleiskaavassa molemmat osa-alueet on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY).

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 10/18 Ote Kirkonkylän yleiskaavasta Kirkonkulman alueelta 3.2.4 Asemakaava Korttelissa 57 on voimassa asemakaava vuodelta 1960 ja korttelissa 24 vuodelta 1983. Asemakaava ei vastaa vanhentuneisuuden takia enää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää maankäytön ja rakentamisen ohjausta Voimassa olevaa asemakaavaa kortteli 57 3.2.5 Pohjakartta Voimassa olevaa asemakaavaa korttelin 24 alue Asemakaava laaditaan digitaaliselle pohjakartalle, joka on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 2002. Pohjakartta vastaa edelleen melko hyvin rakennettua tilannetta.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 11/18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Korttelin 57 asemakaavamuutoksella tutkitaan Y-tontin muuttamista osittain palveluasumisen alueeksi ja osittain asuinliikerakennusten alueeksi. Korttelin 24 asemakaavamuutoksella tutkitaan YO-korttelin muuttamista opetustoiminnasta yritystoiminnan alueeksi. Asemakaavalla ei oteta merkittävästi kantaa nykyisten rakennusten soveltuvuuteen kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen. Kaava tutkii alueiden soveltuvuutta osoitettuun käyttötarkoitukseen laajemmalti esim. ympäristön kannalta. Kaava saattaa mahdollistaa jopa nykyisten rakennusten purkamisen, mikäli niitä ei ole tarpeen merkitä suojeltavaksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Savitaipaleen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen laadinnasta kokouksessaan 10.12.2012 231. Savitaipaleen kunta Alueen asukkaat ja maanomistajat Alueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä yhdessä kaavaluonnoksen kansa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä ja huomautuksia. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot. Vaihtoehtotarkastelu painottui koulun tontin osalta käyttötarkoituksen määrittämiseen. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella on voimassa vuonna 1992 hyväksytty oikeusvaikutukseton Kirkonkylän taajamayleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään:

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 12/18 Asemakaavan muutos täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alueet sijaitsevat tiiviisti rakennetussa taajamakeskustassa ja hyödyntävät olemassa olevia keskustarakenteita. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alueet liittyvät olemassa oleviin katu- ja johtoverkostoihin. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutos turvaa palveluasumisen tarpeet kaupallisten ja julkisten palveluiden läheisyyteen. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Palveluiden läheisyys pienentää henkilöauton käyttötarvetta. Alueelle soveltuvat energiatehokkaat ratkaisut. Energia ja jätevesihuollon järjestäminen ei kuormita merkittävästi ympäristöä. Koulun alue on saavutettavissa myös kevyen liikenteen yhteyttä käyttäen. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaava-alueella ei varata alueita raskaaseen teolliseen toimintaan. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueen kehittämisen myötä käyttö lisääntyy ja voidaan olettaa että läheisten liikkeiden asiakasmäärät kasvavat. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Kaavaratkaisu ei lisää ympäristöhaittoja. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavaratkaisu ei heikennä ympäristö-, maisema- ja luonnonarvoja. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavaratkaisu ei muuta virkistysalueiden pinta-aloja. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Kokonaismitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 3 ha. Kaavamuutoksella osoitetaan yksi asuinrakennusten ja erityis- ja palveluasumisen tontti (AKS-1), yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL), kolme toimitilarakennusten tonttia (KTY), suojaviheraluetta (EV) sekä katualueita. Tarkemmat käyttötarkoituskohtaiset mitoitustiedot ilmenevät liitteenä olevista tilastolomakkeista. Kaavan kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 8 800 k- m2.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 13/18 5.2.1 Palvelut ja työpaikat 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksen jälkeen alueen toiminnot tukeutuvat edelleen Savitaipaleen kirkonkylän palveluihin. Palvelu- ja työpaikkarakenteeseen kaavamuutos vaikuttaa parantavasti. Etenkin vanhan koulun alueelle voi muodostua uusia työpaikkoja 15 20 kpl. Asuin,- liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Kortteliin 57 osoitetaan 1 tontti otsikon mukaiseen käyttöön. Tontti muodostuu vanhan kunnantalon alueesta pihapiireineen. Tontin pinta-ala on noin 4 000 m2. Rakennustehokkuus 0,20 mahdollistaa 800 k-m2 rakentamisen. Rakentaminen voi olla II kerroksista. Kunta on myynyt tontin mukaisen määräalan yksityishenkilölle talvella 2013. Vanha kunnantalo osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi. Asuinrakennusten sekä erityis- ja palveluasumisen korttelialue (AKS-1) Kortteliin 57 osoitetaan 1 tontti otsikon mukaiseen käyttöön. Tontti muodostuu Kaijankodin palveluasumisen alueesta pihoineen. Tontin pinta-ala on noin 2 800 k-m2. Rakennustehokkuus 0,30 mahdollistaa noin 840 k-m2 rakentamisen. Rakentaminen voi olla II kerroksista. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Vanhan Kirkonkylän koulun kortteli jaetaan kolmeksi toimitilarakennusten tontiksi. Tonttien jakamisen perustana ovat olleet nykyiset rakennukset, nykyinen käyttö, toiminnallisuus, piharakenteet ja liikennöinti. Tontti nro 3 on rakentamaton, muilla tonteilla on vanhoja koulurakennuksia. Korttelin kokonaispinta-ala on noin 2,5 ha ja rakennusoikeus 7 500 k-m2. Rakentaminen voi olla II kerroksista. 5.3.2 Suojaviheralueet (EV) Toimitilakorttelin kaakkoispuolelle osoitetaan noin 1 200 m2 suuruinen suojaviheralue. 5.3.3 Kadut ja liikenne KTY-korttelin eteläpuoleinen osa Koulutiestä on osoitettu kevyen liikenteen väyläksi, jolla tontille ajo on sallittu. Kadun leveyttä on hieman kasvatettu. KTY-korttelin pohjoispuolisen Koulupolun rajaus on muutettu siten, että se jää kokonaisuudessaan korttelialueen ulkopuolelle.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 14/18 Muutettu kevyen liikenteen väylän rajaus 5.3.4 Rakennusten ja kulttuuriympäristöjen suojelu Korttelin 57 tontit 1 ja 2 osoitetaan ympäristön säilyttämiseen tähtäävällä merkinnällä (osa-alue vm). Peruste on maakunnallinen merkittävyys. Vanha kunnantalo osoitetaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaikki rakentamiseen varatut tontit liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Venevalkama-alueelle on tarpeen olla ainakin kesäaikana vettä saatavissa kunnan verkostosta. Jätehuoltoa varten alueelle täytyy sijoittaa tarpeellinen määrä keräysastioita. Asemakaavassa ei ole määrätty alueen lämmitysmuotoa eli kiinteistöt voivat valita sen vapaasti. Korttelissa 24 on tosin maalämpökaivojen rankentaminen kaavamääräyksellä kielletty. 5.5 Rakennus- ja kulttuuriympäristösuojelu Vanha kunnantalo on vinkkelinmallinen hirsirakennus. Henkilöstön siirtyessä 1982 uuteen kunnantaloon rakennuksessa on toiminut mm. käsityöasema. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa ja toimii asuin- ja liikerakennuksena. Rakennuksen suojelu ja säilyminen turvataan seuraavalla määräyksellä: Suojeltava rakennus tai rakennuksen osa Rakennussuojelu määrätään MRL 57 :n 2 momentin nojalla. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Toimenpiteet, jotka edistävät rakennuksen säilymistä ja niiden olennaisten piirteiden vahvistumista ovat sallittuja. Merkittävistä muutostöistä tulee saada ennen muutostöihin ryhtymistä museoviranomaisen lausunto. Vanhan kunnantalon kulttuuriympäristö säilymistä edistetään seuraavalla merkinnällä: Vähäisiä muutoksia kestävä alueen osa Toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa on tarkasteltava muutosten merkitystä tiettynä ajanjaksona syntyneen rakennusryhmän tai taajamakohdan miljööarvoille.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 15/18 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavan vaikutukset Kaavamääräykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu mm. korttelien autopaikkojen tarvetta ja pohjavesien suojelua. Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AKS-kortteli 1 ap/100 k-m2 - AL-kortteli 1,5 ap/asunto + 1 ap/työpaikka - KTY-kortteli 1 ap/80 k-m2 Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Katujen nimistöön ei tule muutoksia. Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Osallisten mielipiteillä on myös arvioitu kaavan vaikutuksia lähiympäristöön. Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä. Kaavamuutoksen vaikutusalue on Savitaipaleen ydinkeskustan alue. 5.8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Haitalliset vaikutukset olemassa olevaan asutukseen ja maisemaan pyritään minimoimaan kaavaratkaisuilla ja kaavamääräyksillä. Alueet ovat jo tällä hetkellä rakentamisen piirissä, joten vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan jäävät vähäiseksi. Olemassa olevien rakennusten purkamisella ja korvaamisella voi olla merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. 5.8.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Luontoa jää välttämättä aina jonkin verran rakentamisen alle. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin todeta, että yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ihmisten elinolojen muuhun paranemiseen on merkittävämmässä asemassa kuin luontoarvot. Kokonaisuutena katsoen kaavamuutokset eivät merkittävästi tule muuttamaan alueen luonto-olosuhteita, koska alueet ovat jo pääsääntöisesti rakentamisen piirissä. Tulevaisuuden uudisrakentamisessa tulevat energiavaatimukset entisestään tiukkenemaan. Uudisrakentaminen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksiin liittyvät asiat tulee huomioida rakentamisessa.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 16/18 Asuminen ja rakentaminen kuluttavat aina jonkin verran luonnonvaroja. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää autoilun tarvetta ja sitä kautta vähenevät hiilidioksidipäästöt. Rakentamiseen varatut alueet sijoittuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. 5.8.3 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin 5.8.4 Sosiaaliset vaikutukset Pohjavesien suojelua on tehostettu seuraavalla kaavamääräyksellä: Kortteli 57 sijoittuu kokonaisuudessaan vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle ja pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Kortteli 24 sijoittuu osittain. Pohjavesialueella ei saa suorittaa pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Korttelialueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida pohjavettä likaavia aineita tai nestemäisiä polttoaineita, lukuun ottamatta vähäistä määrää tavanomaista kotitalouskäyttöä varten. Uudet sekä uusittavat öljysäiliöt tulee sijoittaa sisätiloihin tai maanpinnalle katokselliseen ja tiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Siirtoputkistojen kunto tulee olla tarkistettavissa säännöllisesti. Jäteveden tai siihen verrattavan imeyttäminen maaperään on kielletty. Pintavedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä vesistökuormituksen lisääntymistä. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Maalämpökaivojen asentaminen kortteliin 24 ja korttelin 57 tonteille 1 ja 2 on kielletty. Korttelin 57 asuinrakentaminen lisää asukkaita eli palveluiden käyttäjiä ja siten vahvistaa ja turvaa taajaman elinvoimaisuutta ja parantaa yhteisöllisyyttä. Kaava monipuolistaa asukasrakennetta ja luo uusia asumisen vaihtoehtoja. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavamuutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Virkistysalueiden kokonaispinta-ala ei muutu kaavamuutoksen perusteella. Jalankulkureitin ohjaaminen kokonaan KTY-korttelin ulkopuolelle selkeyttää tilannetta. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaavan muutos ei heikennä yleistä turvallisuutta millään tavoin.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 17/18 5.8.5 Taloudelliset vaikutukset 5.8.6 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos luo edellytykset alueen nykyisten työpaikkojen säilyttämiseen ja lievään kasvattamiseen. Uusien asukkaiden saaminen taajamaan parantaa olemassa olevien palveluiden ja mahdollisten uusien palveluiden edellytyksiä. Asemakaavamuutos selkeyttää alueen liikennejärjestelyjä etenkin kevyen liikenteen osalta. 5.8.7 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin 5.8.8 Epävarmuustekijät Yleiskaavassa kyseiset korttelialueet on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Tulevassa uudessa oikeusvaikutteisessa yleiskaava tullaan päivittämään asemakaavamuutosta vastaavaksi. Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee kortteleiden sekä alueiden käyttötarkoituksen, rakennusten sijoittumisen ja arkkitehtuurin, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä. Vanhan koulun osalta epävarmuutta lisää yritystoiminnan pitkän aikavälin sitoutuminen nykyisiin kiinteistöihin. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Uusien tonttien toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta Savitaipaleen kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 18/18 7 MUUTOKSET KAAVAEHDOTUKSEEN TOISEN NÄHTÄVILLÄ OLON JÄLKEEN Teknisen lautakunnan lausunnon perusteella kaavamääräyksiin on lisätty kielto maalämpökaivojen asentamisesta kortteliin 57 tonteilla 1 ja 2. Antti Hirvikallio RI, YKS 371