Talousarvion 2012 ja suunnitelman 2013-2014 suunni teluohje Uuden Oulun taloustyöryhmä
Sisältö Johdanto...3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteuttaminen...3 Johtamisjärjestelmä...4 Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät...4 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...4 Kuntatalouden kehitysnäkymät...4 Oman talousalueen näkymät...5 Uusi Oulu toimintaympäristö...7 Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset...7 Työpaikkakehitys...8 Maankäyttö ja asuntorakentaminen... 10 Yhdistymissopimuksen linjaukset... 11 Uuden Oulun valmistelu - siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit... 11 Talouden tasapainottamisohjelmat... 16 Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma 2010-2012... 16 Haukiputaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma... 17 Kiimingin kunnan talouden tasapainottamisohjelma... 18 Oulunsalon kunnan talouden tasapainotusohjelma... 19 Yli-Iin kunnan talouden tasapainottaminen... 20 Palvelujen järjestämislinjaukset välivaiheelle... 21 Palveluja koskevat tavoitteet... 21 Palveluverkko... 21 Toimialakohtaiset linjaukset... 21 Kehittämisohjelmien ja kehittämisen tuki ydintoiminnalle... 22 Sopimusohjaus... 25 Hankinnat... 25 Uuden Oulun talouden hallinta... 25 Yhdistymishallituksen talousarviolinjaukset... 25 Toimintatulot (erityisesti asiakasmaksut)... 26 Toimintamenot... 26 Verotulot ja valtionosuudet... 27 Investoinnit... 28 Lainat... 29 Tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmakehys... 30 Tuloslaskelmakehys... 30 Rahoituslaskelmakehys... 31 Uusi Oulu - talousanalyysi... 31 1
Tasapainoinen talous... 31 Toimintatulot ja toimintamenot... 32 Rahoituslaskelman tarkastelu... 36 Rahoitus... 38 Poistot... 39 Tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen... 40 Henkilöstö... 41 Uuden Oulun henkilöstölinjaukset... 41 Palvelujen järjestämislinjausten ja omistajapoliittisten linjausten vaikutus henkilöstöön... 41 Kannustinjärjestelmä... 41 Omistajapolitiikka... 41 Elinkeinopoliittinen katsaus... 42 Kuntien laskelmat... 44 Tulos- ja rahoituslaskelmien tunnusluvut... 50 Talousarvion esitysmallit... 51 Peruskunnan tulos- ja rahoituslaskelma... 51 Liikelaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma... 53 Käyttötalous... 55 Lautakunta... 55 Henkilöstösuunnitelma... 56 Investoinnit ja tietohallintoinvestoinnit... 56 Uuden Oulun aikataulu... 57 Yleiset ohjeet... 58 LIITE:Uusi Oulu väestö 2011 2021... 59 2
Johdanto Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteuttaminen Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta (Yhdistymissopimus luku 4.3). Kunnanvaltuustot ovat lisäksi sopineet yhdistymishallituksen nimeämisen yhteydessä, että yhdistymishallitus koordinoi nykyisten kuntien päätösten valmistelua,päätösesityksiä ja päätöksiä niin etteivät ne ole ristiriidassa Uuden Oulun strategisten tavoitteiden tai toisten nykyisten kuntien päätösten valmistelun,päätösesitysten tai päätösten kanssa. Kuntien valtuustojen yhdistymisesityspäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa yli kaksi vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten,että uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina 2010-2012. Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta 1.1.2013,käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Oulun a (Yhdistymissopimus kohta 4.5). Prosessin tarkoituksena on valmistella vuosina 2010-2012 uuden Oulun vuoden 2013 alussa toteutuvaa monikuntaliitosta yhdistymissopimusta noudattaen ja yhdistymishallituksen päätösten ja linjausten mukaan. Strategisen monikuntaliitoksen,uuden Oulun valmistelu merkitsee myös mahdollisuuksien mukaan mm. uusien toimintamallien ja hyvien käytänteiden käyttöönottoa ja laajentamista koko uuden kunnan toimintaan. Uuden Oulun siirtymävaiheen palvelujen järjestäminen vuonna 2012 Uuden Oulun siirtymävaiheessa palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulun kaupungille 1.1.2012 alkaen. Hyvinvointipalvelujen sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2012,sivistyspalvelujen järjestämisvastuu 1.8.2012 ja muiden palvelujen järjestämisvastuu yhdistymishallituksessa sovitun aikataulun mukaisesti. Oulun päättää nykyisellä organisaatiollaan palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sopimuskuntien jäsenille. Järjestämisestä sovitaan erillisellä yhteisellä sopimuksella. Oulun kaupungin viranomaiset ja Oulun kaupungille siirtyvät viranhaltijat tekevät järjestämisvastuun piiriin kuuluvien kuntien päätökset voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Kukin järjestämisvastuun siirtävä kunta voi valita eri toimielimiin yhden edustajan puhe- ja läsnäolooikeudella. Järjestämisvastuun siirtävien kuntien lautakuntiin jää osa-aikaisia virkoja, joita hoitavat Oulun kaupungin lautakuntien nimeämät viranhaltijat lautakuntien määräämillä ehdoilla. Osa-aikaiset viranhaltijat toimivat esittelijöinä ja talousvastaavina järjestämisvastuun siirryttyä. Kuntien lautakunnat vastaavat sopimuksen toteutumisen seurannasta ja antavat lausuntoja. Kunnat päättävät investoinneista 1.1.2013 saakka kuultuaan ennen päätöksentekoa yhdistymishallitusta. Oulun laskuttaa 31.12.2012 saakka järjestämisvastuun siirtävältä kunnalta ne kustannukset, jotka sille aiheutuu asianomaisen kunnan jäsenille tuotetuista palveluista. Kustannuksista vähennetään palvelu- ja muut maksut,jotka Oulun perii asianomaisen kunnan palvelujen käyttäjiltä. Vuoden 2012 aikana jatketaan vuonna 2011 aloitettua palvelujen harmonisointityötä. Harmonisoinnissa noudatetaan yhdistymishallituksen linjauksia, joiden mukaisesti kunnat toteuttavat valtuustojen hyväksymiä talouden tasapainotusohjelmia. Käyttötalousmenojen kasvu saa olla korkeintaan talouden tasapainotusohjelmassa linjatun mukainen. Toiminnan laajennuksia ei tehdä siirtymävaiheen aikana. Tavoitteena on,ettei vuodelle 2013 siirry uudelle Oululle taseen alijäämää. Vuoden 2012 aikana harmonisoidaan lähtökohtaisesti ne lakisääteiset palvelut,jotka edellyttävät yhdenvertaisia palvelujärjestelmiä kaikille kuntalaisille. Muiden palvelujen osalta harmonisointityötä jatketaan vuoden 2013 aikana. Harmonisointityössä voi syntyä tilapäisesti kustannuksia,joiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus näkyvät vasta seuraavina vuosina. Näistä esimerkkinä voi mainita tietohallinnon harmonisointikulut. 3
Johtamisjärjestelmä Uudelle Oululle rakennetaan selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa. Uuden Oulun konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet on valmisteltu yhdistymishallituksen valmisteluprosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyi uuden kunnan organisaation ja konsernirakenteen 4.5.2011 ja lopullisen päätöksen tekee uuden kunnan valtuusto heti syksyn 2012 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden Oulun organisaatio rakennetaan vaiheittain nykyisen Oulun alustalle vuosien 2011 ja 2012 aikana yhdistymishallituksen hyväksymän suunnitelma mukaisesti. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi vahvaan kasvuun. Vuoden 2009 yhdeksän prosentin talouden supistuminen kääntyi vuonna 2010 runsaan kolmen prosentin kasvuksi. Vuosina 2011-2012 talouskasvun ennakoidaan olevan keskimäärin kolmen prosentin tasolla. Talouden kasvunäkymiin liittyy epävarmuustekijöitä johtuen erityisesti Euroopan talouskehitystä varjostavista Kreikan, Irlannin, Portugalin sekä mahdollisten muiden maiden talouskriiseistä. Finanssikriisistä alkanut talouslama jättää pitkän varjon Suomen kansantalouteen. Bruttokansantuotteen arvioidaan saavuttavan vuoden 2008 tason vasta muutaman vuoden päästä. Vuoden 2008 työllisten määrä tullaan saavuttamaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella. Valtion talouden tasapainottamiseen ja julkisen kestävyysvajeen umpeen kuromiseen mennee kaksi vaalikautta. Taloudelliset tutkimuslaitokset tekivät laskelmia siitä, miten julkisen talouden kestävyysvajetta voitaisiin korjata. Yleisen näkemyksen mukaan talouskasvu ei yksin riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Tarvitaan myös veronkorotuksia ja julkisten menojen kasvun hillintää. Eduskuntavaaleista johtuen valtion linjaukset julkisen talouden vakauttamiseksi eivät ole vielä tiedossa suunnitteluohjeen laadintavaiheessa. Kuntatalouden kehitysnäkymät Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu perustuen sekä tulopohjan myönteiseen kehitykseen että veronkorotuksiin, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Vuonna 2011 kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan 6 prosenttia myönteisestä talouskehityksestä johtuen. Vuonna 2012 kasvu jää yhteen prosenttiin, mihin vaikuttaa kunnallisverontulojen kasvun ennakoitu pieneneminen sekä erityisesti määräaikaisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistuminen. Tästä johtuen kuntien vuosikatteen ennakoidaan pysyvän vuonna 2012 kuluvan vuoden tasolla. Vuosikate-ennuste perustuu n. 4 4
prosentin menokasvuoletukselle, mitä voidaan pitää haasteellisena. Kunnille aiheutuu menokasvupaineita lainsäädännössä viime vuosina asetetuista normeista ja mitoituksista, missä valtionosuuslisäykset kattavat korkeintaan puolet menokasvusta. Kuntien velkaantuminen jatkuu vuosina 2011 ja 2012. Tähän on syynä erityisesti vuosikatteen riittämättömyys sekä korvausinvestointeihin että uudisrakentamiseen. Kasvava lainakanta sekä korkotason nousu lisäävät kuntien korkomenoja, mikä vähentää talouden liikkumavaraa. Keskipitkällä aikavälillä myös toimintamenojen kasvu on liian nopeaa verotulopohjan kasvuvauhtiin verrattuna. Tuottavuutta lisäävä toimenpiteet sekä kuntien tehtävien ja normien tarkastelu on välttämätöntä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Oman talousalueen näkymät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 3.3.2011 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Pohjois- Pohjanmaa on toipumassa taantumasta. Alueelle tärkeä ICT-ala pärjäsi taantumassa varsin hyvin ja kääntyi jo vuonna 2010 kasvuun. Ala elää voimakkaasti ja muutokset ovat nopeita. Tuoreena esimerkkinä tästä Nokian strategian muutos ja vähittäinen luopuminen Symbianista ja Meegosta. Muutoksen kohdentumisesta Ouluun ja sen vaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Muutoin uudelleenjärjestelyjen johdosta alueella on ollut irtisanomisia, mutta samanaikaisesti myös kasvua. Viime vuosi oli rakennemuutoksesta huolimatta kokonaisuudessaan ICT-alalle positiivinen. Kasvua on varsinkin ohjelmistoteollisuudessa ja verkkopuolella. Matkapuhelinpuoli keskittyy tuotekehitykseen avoimen lähdekoodin alustoilla. Asuntorakentaminen on ollut voimakasta. Varsinkin Oulussa asuntorakentaminen on ylittänyt arviot selvästi, mikä kuvastaa muuttoliikkeen voimistumista maakunnan sisältä Ouluun. Kauppa kasvaa varsinkin Oulun seudulla, jonne on suunnitteilla lisää kapasiteettia. Palvelualalle ja kauppaan syntyy paljon uusia yrityksiä, samoin kuin ohjelmistosuunnitteluun ja muuhun liikeelämää palvelevaan osaamisintensiiviseen toimintaan. Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan investointiodotukset ovat valitettavasti muuta maata heikommat. Uuden ydinvoimalan sijoittuminen Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, on monin tavoin merkittävä investointi. Päätös ydinvoimalan sijoittumisesta tapahtunee kesään mennessä. Uusiutuvan energian merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja hyvät tuuliolosuhteet luovat pohjan tuulienergian lisäämiselle. Japanin ydinvoimalaonnettomuus saattaa vaikuttaa ydinvoimapäätöksiin. Tuulipuistoihin ollaan investoimassa mm. Oulunkaaren sekä Raahen seuduilla. Matkailussa merkittäviä talvikohteita on Koillismaalla sekä Oulunkaaren seudulla. Työttömyys vähenee kaikilla osa-alueilla, nuorisotyöttömyys eniten. Oulun resursointi työttömyyden vähentämiseen on kasvanut. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa, mutta insinöörityöttömyys on kääntynyt laskuun. Ohjelmistoalalla on ollut syksystä 2010 lähtien jatkuvasti avoinna noin 30 uutta työpaikkaa useissa eri yrityksissä. Rakennemuutoksessa olevan ICT-alan työvoima siirtyy usein yrityksestä toiseen, myös uusien yritysten perustaminen on aktiivista. Työttömien osuus työvoimasta oli helmikuun lopussa Kiimingissä 10,3 %, Haukiputaalla 12,5 %, Oulunsalossa 8,6 %, Oulussa 12,8 %, Yli-Iissä 12,8 %, Oulun seutukunnassa 11,9 % ja Pohjois- Pohjanmaalla 11,5 %. Alueen iso ongelma on nuorisotyöttömyys, joka alle 25-vuotiaiden osalta oli vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan alueella 16,1 %, kun koko maan luku oli 12,9 %. Tilanne on kuitenkin kääntynyt hiukan parempaan suuntaan. Helmikuun lopussa Oulun seutukunnassa oli 2974 alle 25-vuotiasta työtöntä, joka on 15,9 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2010. 5
Veroprosenttien ja -tulojen kehitys Uuden Oulun kunnissa 2009-2010. Vuonna 2011 veroprosentteihin ei tehty muutoksia. Veroprosenttien ja -tulojen kehitys U uden O ulun kunnissa 2009-2010.Vuonna 2011 veroprosentteihin ei tehty m uutoksia. Kunnallisveroprosentit H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Vuosi 2009 19,75 19,00 18,00 19,50 20,00 Vuosi 2010 19,75 20,00 19,00 20,50 20,00 Kiinteistöveroprosentit Vuosi 2009 H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Yleinen 0,75 0,74 0,60 0,74 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,29 0,22 0,29 0,50 M uut asuinrakennukset 0,95 0,86 0,60 0,86 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,22 0,00 0,00 Rakentam aton tontti 3,00 3,00-1,00 3,00 Voim alaitokset - - 1,40-2,50 Vuosi 2010 H aukipudas Kiim inki O ulu O ulunsalo Yli-Ii Yleinen 1,00 0,94 0,70 1,00 1,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,55 0,32 0,50 0,40 M uut asuinrakennukset 1,20 1,00 0,70 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,32 0,00 0,00 Rakentam aton tontti 3,00 3,00-1,00 3,00 Voim alaitokset - - 2,40-2,85 6
Uusi Oulu toimintaympäristö Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Uuden Oulun kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuodenvaihteessa 2010/2011 185 419. Väestönkasvu vuonna 2010 oli lähes 2 900 asukasta (1,6 %). Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko 2000 luvun. Väestönkasvu jatkunee tulevinakin vuosina. 1000 asukasta 200 3000 henkilöä Luonnolinen väestönlisäys Kokonaisnetomuuto 175 150 125 100 75 50 25 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Uuden Oulun alueen väestökehitys ikäluokittain. 65- -v 25-64 -v 16-24 -v 7-15 -v 0-6 -v 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto. Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti Yli-Iitä lukuun ottamatta vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. 2008 2009 100% 80% 60% 40% 20% 65- -v 25-64 -v 16-24 -v 7-15 -v 0-6 -v 0% Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii Uusi Oulu Koko maa Uuden Oulun alueen kuntien väestön ikärakenne 31.12.2010 Suunnitteluohjeiden liitteenä on uuden Oulun suuraluejaon mukainen väestösuunnite. Luvut on valmisteltu yhdessä Maankäytön toteuttamistyöryhmässä tehdyn asuntotuotanto-ohjelman sekä kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. Asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen yhä pienemmille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. Väestösuunnite ja väestö ikäluokittain liitteenä. 7
Työpaikkakehitys Työpaikkojen lukumäärä on kasvanut vuosittain vv. 2003 2008. Nettokasvu on vaihdellut 1.000 2.600 uuden työpaikan välillä. Viimeisin tarkka tieto kokonaistyöpaikkamäärästä on vuodelta 2008, jolloin uuden Oulun alueella oli 83.534 työpaikkaa. Oheisessa taulukossa on elinkeinosektoreittain perusluvut uuden Oulun alueen työpaikkamäärästä v.2008 ja arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 2012 saakka. Luokittelussa on sovellettu Tilastokeskuksen käyttämää uutta toimialaluokitusta TOL2008. 2008 2009 2010 2011 2012 Työpaikat uuden Oulun alueella Arvio* Arvio Arvio Arvio Yhteensä 84 534 85 700 87 200 89 000 90 700 1.Maa-,metsä- ja kalatalous 737 750 750 750 750 2.Teollisuus,kaivostoiminta 13 285 13 300 13 400 13 500 13 500 3.Rakentaminen 6 422 6 400 6 500 6 600 6 700 4.Kauppa,kuljetus,majoitus 16 361 16 750 17 000 17 400 17 800 5.Informaatio ja viestintä 3 802 3 800 3 850 3 950 4 100 6.Rahoitus- ja vakuutus 1 183 1 200 1 250 1 300 1 400 7.Kiinteistöalan toiminta 782 800 850 900 950 8.Tieteellinen,tekninen,hallinnollinen toiminta 10 754 11 000 11 300 11 700 12 100 9.Julk.hallinto,koulutus,terveys- ja sos.palvelut 27 023 27 400 27 800 28 300 28 700 10.Muut palvelut (taiteet,viihde,virkistys) 3 584 3 700 3 900 4 000 4 100 11.Tuntematon 601 600 600 600 600 *Vuoden 2009 työpaikkaluvut julkaistaan loppuvuodesta 2011,lähde:Tilastokeskus Talousarviovuoden 2012 työpaikka-arvio perustuu todennäköiseen yleiseen talouskehitykseen ja valtakunnallisiin arvioihin eri elinkeinosektoreille. Kasvava väestömäärä ja rakentamisen jatkuminen tuottavat kysyntää kaikilla elinkeinosektoreilla, joskin globaalin talouden muutokset ja vielä tässä vaiheessa auki olevat ja mahdolliset tuotantotoimintaa koskevat päätökset voivat aiheuttaa laskelmassa sellaisia muutoksia, joita ei kyetä vielä tässä vaiheessa vuotta ennakoimaan. Työllisyys Työttömyyden muutosarvion ajankohta huhtikuun alussa v.2011 jättää tulevaan kehitykseen useita muutostekijöitä avoimeksi: Oulun seudun ITC-sektorin tilanne on haasteellinen, eikä tietoa tulevasta ole vielä käytettävissä. Toinen avoimena oleva työllisyyteen vaikuttava seikka on mahdollinen ydinvoimalarakentamiseen liittyvä aikataulupäätös, jonka lykkäys tuonnemmaksi voi vähentää erityisesti rakennusteollisuuden työvoimakysyntää. Samaten vaikuttaa työvoimakysyntään Pohjanmaan ratahankkeen rahoituksen viivästyminen. Työllisyystilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan parantumassa. Oulussa ja uuden Oulun kunnissa työllisyys on parantunut kaupan ja muun palvelusektorin kasvun ansiosta. Samaten on työvoimakysyntä kasvanut teknisellä suunnittelusektorilla ja julkisessa hallinnossa (ml. opetus, sosiaali- ja terveystyö). Väestön kasvu uudessa Oulussa vahvistaa edelleen tätä kehitystä. 8
Keskim.työttömyysasteet ja työttömien lukumäärä Oulussa 1996-2011 ja uuden Oulun kunnissa 2012 25 % Tuhatta työtöntä 12 20 15 20,9 18,3 17,7 16,5 Työttöm ien lukum äärä ' ' ' 10 8 10 15,1 14,3 14,1 13,3 13,3 12,8 12,2 11,1 11,2 13,4 13,2 12,6 12,2 6 4 5 Työttömyysasteet vuosittain 2 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 arvio arvio Uusi02 0 Uudessa Oulussa nykyisten kuntien työttömien lukumäärä Ouluun verrattuna kasvaa. Kasvu jää kuitenkin pienemmäksi kuin työssä olevan työvoiman kasvu uuden kunnan alueella, joten työttömyysaste sinänsä pienenee. Työttömyyden muutokseen liittyy kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä, joten ennustetta tarkennetaan vielä kesä- ja elokuussa 2011. Työllisyyden hoito Työttömyys on hitaasti vähenemässä. Kuitenkin työttömyyden sisällä nuorisotyöttömyyden taso on jatkuvasti hyvin korkea ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Työttömyyden torjuntatyössä tulee toimenpiteet suunnata siten, että työelämään pyrkiville nuorille ja raskashoitoiseen pitkäaikaistyöttömyyteen kohdistetaan pääosa resursseista ja toimenpiteistä. Oulun toimii palvelusektoreilla siten, että työttömyys vähenee ja siitä johtuvat seurannaisvaikutukset pysyvät sosiaalipoliittisin toimenpitein mahdollisimman pieninä. Koulutusja nuorisopoliittisin toimenpitein Oulun antaa hyvät valmiudet nuorille heidän pyrkiessään syventävään ja pätevöittävään koulutukseen peruskoulutuksen jälkeen. Oulussa on koulutuspaikkoja yli 50.000 kun mukaan lasketaan kaikki koulutusasteet perusasteelta yliopistoon. Koulutuksen jälkeiseen työelämään pyrkii vuosittain suuri joukko nuoria, ja kaikkien työllistyminen tälle seudulle on haasteellista. Sen vuoksi nuorison työttömyys on täällä muuta maata yleisempää. Väestörakenne ja siihen liittyvät ennusteet aina vuoteen 2040 saakka vahvistavat, että tämä ristiriita koulutuksen ja työpaikkojen kesken Oulun seudulla näyttäisi jatkuvan edelleen. Työllisyyden hoidon Oulun malli -toimenpideohjelma valmistui aivan vuoden 2009 lopulla, ja sen toimenpiteitä käynnistettiin ja sovellettiin vuoden 2010 aikana sekä jatketaan parhaillaan. Ohjelman tarkistustoimet on myös aloitettu ja siihen kehitetään uutta sisältöä ja uusia toimenpiteitä. Työttömyys on kaupungissamme suuri ongelma ja sen jatkuvuus myös tulevaisuudessa asettaa sen keskeisten toimenpiteiden joukkoon uutta Oulua rakennettaessa. Työttömyyden hoidon uutta organisointimallia suunnitellaan parhaillaan ja se tulee liittymään keskushallinnon muutokseen kohti konsernihallintoa. Päälinjana siinä tulee olemaan ehdotus työllisyysasioiden keskittämisestä nykyistä selkeämmin kaupunginhallituksen alaisuuteen, ml. päätökset työllisyysmäärärahan 9
käytöstä. Varsinaisten useita hallintokuntia sivuavien työllistymistä edistävien projektien suunnittelu ja ohjauksen koordinointi ehdotetaan myös siirrettäväksi uuteen konsernihallintoon. Uuden Oulun verkostomainen toimintatapa tulee näkymään työllisyyden hoidon toimenpiteissä alueellisesti: Liittyvien kuntien ns. hyvät käytännöt tullaan vastaisuudessakin alueilla säilyttämään ja vahvistamaan. Työllistämisen toimenpiteet pyritään toteuttamaan uuden kunnan eri osissa. Toimenpiteiden koordinointi sen sijaan tehdään keskitetysti suunnitteilla olevasta Työllisyysasioiden palvelukeskuksesta. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön pitkän tähtäimen tavoitteet määritellään yleiskaavassa. Uuden Oulun yleiskaavoitustyö on käynnistetty vuoden 2011 alussa. Yleiskaavaluonnos valmistuu vuonna 2013 ja lopullinen yleiskaava 2014. Vuoden 2012 talousarviolähtökohdat maankäytön osalta pohjautuvat alueen kunnissa voimassa oleviin yleiskaavoihin. Tilastokeskuksen mukaan uuden Oulun alueella oli vuoden 2010 alussa 92 700 asuntoa, joista Oulun kaupungin alueella 75 800 asuntoa. Viiden viime vuoden aikana uuden Oulun alueella on valmistunut asuntoja seuraavasti (vuosi 2011 on ennuste): 2007 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Haukipudas 176 187 112 123 110 708 Kiiminki 99 109 65 128 117 518 Oulu 1 874 1 442 915 1 729 1 410 7 370 Oulunsalo 114 64 32 62 64 336 Yli-Ii 3 2 2 9-16 Yhteensä 2 266 1 804 1 126 2 051 1 701 8 948 Keskimäärin asuntoja on valmistunut tämän tilaston mukaan 1 790 asuntoa vuodessa. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelma (MATO 2012 2016) valmistuu kesäkuussa 2011 ja se käsitellään yhdistymishallituksessa syyskuussa. MATOn asuntotuotantotavoite perustuu yhdistymissopimukseen ja alueiden tasapuoliseen kehittämiseen. MATO -luonnoksen mukaan asuntotuotannon kokonaistavoite uuden Oulun alueella on seuraava: Kerrostalot (AK3 N) 850, Rivitalot (AK2, AR1, AR2 ja AP) 550 ja omakotitalot (AO) 400. Vuositavoite on 1 800 asuntoa eli 10 vuodessa 18 000 uutta asuntoa uuden Oulun alueelle. Kerrostalotuotannon painopiste on Oulun kaupungin keskustassa ja sitä ympäröivällä muutosvyöhykkeellä. Tämän lisäksi hajarakennusalueilla on omakotitalotuotantoa yhdistymissopimuksen periaatteiden mukaisesti. MATO 2012-2016 -luonnos on käytettävissä talousarvioita laadittaessa. Siihen perustuva väestöennuste uuden Oulun suuralueittain on talousarvion suunnitteluohjeen liitteenä. 10
Yhdistymissopimuksen linjaukset Kaikki viisi kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntajakolain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille 2011 ja 2012 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen koko siirtymävaiheen ajan. Yhdistymishallitus on kokouksessaan 23.2.2011 linjannut talousarvion laadintaa (tarkemmin Yhdistymishallituksen talousarviolinjaukset kappaleessa). Uuden Oulun valmistelu - siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu uuden Oulun strategiatyötä. Kolmivaiheisessa prosessissa strategian ensimmäiset linjaukset on kirjoitettu yhdistymissopimukseen, niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina 2010-2012 ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettisiksi toteuttamisohjelmiksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna 2013 (Yhdistymissopimus luku 5.1.) Yhdistymishallitus vastaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmisteluista siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty syksyllä 2012 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu (Yhdistymissopimus luku 4.3). Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2010-2012 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta (Yhdistymissopimus 4.3.). Kunnanvaltuustot ovat lisäksi sopineet yhdistymishallituksen nimeämisen yhteydessä, että yhdistymishallitus koordinoi nykyisten kuntien päätösten valmistelua, päätösesityksiä ja päätöksiä niin etteivät ne ole ristiriidassa Uuden Oulun strategisten tavoitteiden tai toisten nykyisten kuntien päätösten valmistelun, päätösesitysten tai päätösten kanssa. Yhdistymissopimuksessa linjatut päätavoitteet ovat: Elinvoiman ja toimintakyvyn vahvistaminen Vahvan verkosto-oulun rakentaminen Kuntarakenteen, palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Erityishuomio henkilöstöhallintoon Yhdistymishallitus päätti marraskuussa 2010 talousarviolinjauksista vuodelle 2011 ja kuluvan vuoden helmikuussa talousarviolinjauksista vuodelle 2012. Henkilöstösopimus hyväksyttiin niin ikään marraskuussa 2010. Johtamisjärjestelmävalmistelun yhteydessä yhdistymishallitus on päättänyt uuden kunnan johtamisjärjestelmästä ja palvelujen järjestämisen pääprosesseista. Kuntien elinkeinotoimet yhdistettiin ja uusi liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2011. Liikelaitos on asettanut myös strategiset tavoitteet toiminnalleen. Kuntien yhdistymisen siirtymävaiheen strategiset tavoitteet on laadittu Yhdistymishallituksen strategiaseminaariin 13.4.2011. Seminaarin tausta-aineistoksi valmistui toimintaympäristökatsaus. Strategian tavoitteet pohjautuvat yhdistymissopimuksen linjauksiin ja tavoitteisiin uuden kunnan valmistelulle, yhdistymishallituksen päätöksiin; mm. talousarvion laatimislinjauksista sekä uuden kunnan toiminnasta ja toimintaympäristöstä esiin nouseviin, koko aluetta koskeviin strategisiin haasteisiin. Osa tavoitteista mm. uuden kunnan rakenteita koskevat, tähtää luonnollisesti talousarviovuotta 2012 pidemmälle. 11
Siirtymävaihetta varten on valmisteltu palvelujen järjestämisohjelmaa, jonka tehtävänä on toimia strategian toteuttamisohjelmana, ohjaten siten toimintaa ja taloutta. Siirtymävaiheen strategiset tavoitteet koskevat kaikkia uuden Oulun liitoskuntia. Osa tavoitteista on välittömästi uuden kunnan rakentamiseen liittyviä tavoitteita, joita valmistellaan yhteisessä valmisteluprosessissa. Monet strategiset tavoitteet ovat kuitenkin sellaisia, jotka edesauttavat yhteistä talouden ja toiminnan hallintaa ja jotka kuntien tulee huomioida omia talousarvioita laatiessaan siirtymävuodelle 2012. Näitä yhteisiä tavoitteita ovat mm. nuorten työllisyyden edistämiseen, väestön hyvinvoinnin vahvistamiseen, kulttuuritoimintaan ja kestävän kehityksen edistämiseen sekä henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet. Visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkosto. Arvot: Vastuullisuus Kumppanuus Yhdenvertaisuus Luottamus Rohkeus Kriittiset menestystekijät,tavoitteet ja mittarit: Näkökulma: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Elinvoimaisuus Tavoite 2012 Mittarit Elinkeinopolitiikan onnistunut toteuttaminen - elinkeinot monipuolistuvat ja uusien työpaikkojen määrä kasvaa - yrittäjyyden toimintaedellytykset kehittyvät - työllisyys paranee Uuden Oulun vetovoima ja kilpailukyky kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistuu - korkeatasoinen koulutus- ja innovaatioympäristö sekä aktiivinen opiskelija - kumppanuusverkosto - elinvoimainen keskus - logistisen aseman kehittyminen Uusien työpaikkojen ja yrittäjien määrän kehitys Yrittäjyysbarometri Nuorisotyöttömyys-% Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen jatko-opintoihin ja työelämään Oulun innovaatioallianssi-sopimuksen toimenpiteiden mukainen eteneminen Valtion rahoitus Suorat pääomasijoitukset (eur) Suomessa /alueen yrityksiin Uuden Oulun T&K osuus kansallisesta kokonaispanostuksesta Barents-strategian toteuttaminen Perämerenkaaren hankkeiden käynnistyminen ja eteneminen Logististen hankkeiden toteutuminen: o Seinäjoki - Oulu kaksoisraiteen toteutuminen o Vt 4 uudistaminen Oulu Kemi osuudelta o Lentoaseman kehittäminen kv. kauttakulkulentoasemaksi - Kv. kauttakulkulentojen määrän kehitys 12
Tavoite 2012 Vuosittain järjestetään vähintään kolme yli 10 000 kävijän kulttuuri-, liikunta- tai muuta tapahtumaa Mittarit Kulttuuritapahtumien määrä (Rummuttaja-sivuston tapahtumakalenteri) ja kävijämäärät Koulutustahojen ja opiskelijajärjestöjen sekä kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kehittämisfoorumi Kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen Tavoite 2012 Mittari Väestön elämänhallinta, hyvinvointi ja terveydentila paranevat - Terveydenedistämisaktiivisuus kaikilla osa-alueilla kuntien parhaimmassa neljänneksessä (TEAviisari) Hyvinvointiohjelman laatiminen ja sen ottaminen huomioon palveluprosessien suunnittelussa TEAviisari Sairastavuuskerroin Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä ja suhteellinen osuus Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Palvelujen sujuva yhdistäminen Uuden kunnan turvallisuuden varmistaminen Turvallisempi uusi Oulu 2015- suunnitelma ja suunnitelmaan liittyvän kyselyn toteuttaminen Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Tavoite 2012 Mittari Asukkaiden osallisuus paranee Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman hyväksyminen ja toimeenpano Näkökulma: TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite 2012 Yhdistymishallituksen talouslinjauksien toteuttaminen Uuden Oulun kunnat toteuttavat valtuustojensa hyväksymät tasapainotusohjelmat eivätkä laajenna toimintoja Mittarit Käyttötalousmenojen kehitys Liitoskuntien yhteisen palkkasumman kasvu enintään 2 % Vuosikate, /asukas Lainamäärä, /asukas Uuteen Ouluun ei siirry taseen alijäämää Peruskuntien ja sisäisten liikelaitosten nettoinvestointien enimmäismäärä 13
Tavoite 2012 Mittarit Peruskuntien ja sisäisten liikelaitosten lainojen enimmäismäärä Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Tavoite 2012 Mittarit Uuden Oulun omistajaohjauksen periaatteet Konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa Omistajapoliittisten linjausten laatiminen Omistajaohjauksen toimintamallin laatiminen Uudelle Oululle Päätetyt palvelukeskukset toiminnassa Tuottavuuden kasvu (prosessikohtaisten tuottavuusmittareiden määrittely syksyllä 2011) Oman tuotannon osuudet Uudelle Oululle määritelty Näkökulma: PROSESSIT,RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT Uuden Oulun toimintamallin onnistunut käyttöönotto Tavoite 2012 Mittarit Uuden Oulun johtamisjärjestelmän ja organisaation toimeenpano Sopimusohjausmallin käyttöönotto ja kehittäminen Moniammatillisten palveluprosessien kehittäminen 31.5.2011 päätetyn johtamisjärjestelmän toteuttaminen ja toimeenpano Sopimusohjausjärjestelmän toteutuminen Yhteiset palveluprosessit Monituottajamallin laajentaminen Ostopalvelujen suhteellinen osuus toimintamenoista kasvaa (tarkastelu sairaanhoitopiirin osalta erikseen) Palvelusetelijärjestelmän käytön laajentaminen Palveluiden tuotteistamisen yhtenäistäminen ja laajentaminen sivistyspalveluihin 14
Monikanavainen palveluverkosto Tavoite 2012 Mittarit Vaikuttava ja tuloksellinen palvelujärjestelmä ja sen hyvä hallinta Uusien palvelukonseptien kehittäminen ja hyödyntäminen Monikanavaiset palvelut Uuden Oulun sähköisten palveluiden kehittämissuunnitelman, digitaalisen agendan laatiminen Uusien sähköisten palveluiden käynnistäminen Pan Oulun laajeneminen Yhteispalvelupisteet/monipalvelupisteet Kestävän kehityksen huomioon ottaminen kaikessa uuden Oulun toiminnassa Tavoite 2012 Mittarit Kestävä kehitys läpikäyvänä periaatteena seudulla ja uuden Oulun alueella Raportointi tilinpäätöksen yhteydessä Ympäristöjohtamisen käyttöönoton varmistaminen uuden Oulun prosesseissa ja liikelaitoksissa - Uuden Oulun julkisten palvelujen ekologiset toimintatavat o o sähköiset palvelut ekologiset ICT-ratkaisut (VihreäIT) Käyttöönoton toteutuminen Eheä, toimiva ja energiatehokas yhdyskuntarakenne Tavoite 2012 Hyödynnetään olemassa olevat asemakaava-alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto Mittarit Yleiskaavassa asemakaava-alueille osoitettujen tonttien määrän suhde kyläalueille osoitettujen tonttien määrään 15
Näkökulma: HENKILÖSTÖ Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite 2012 Vaiheittainen siirtyminen; Muutoskoulutukset vaiheittaisen siirtymisen mukaan. Kuulemiset kytkettynä vaiheittaiseen siirtymiseen. Mittarit Muutoskoulutukset; toteutuminen Kuulemiset; toteutuminen Työn vaativuuden arviointi pääosin valmis v. 2012 muiden sopimusalojen osalta paitsi KVTES:n, joka valmistuu viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden Oulun valmistelun henkilöstöviestintä Savuton Oulu ohjelman toteuttaminen koko uuden Oulun organisaatiossa. Yhteisen savuton työpaikka ohjeen käyttöönotto savuttomuuden edistämiseksi työpaikoilla. Toteutuma Toteutuma (henkilöstötilaisuudet ja infot, henkilöstötiedotteet, kuntien intrat, henkilöstölehdet) Savuton työpaikka-ohjeen käyttöönoton toteutuminen Talouden tasapainottamisohjelmat Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma 2010-2012 Vuoden 2012 Suunnitteluohjeen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston 15.6.2009 51 päätöksen mukainen Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma 2010-2012. Oulun kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät ovat sopineet talouden ja toiminnan kehittämisohjelman peruslinjauksista, jotka perustuvat lukuisiin pitkälle tulevaisuuteen positiivisesti vaikuttaviin, taloutta ja toimintaa kehittäviin linjauksiin ja henkilöstön työhyvinvointi- ja kannustusjärjestelmän kehittämiseen. Sopimuksen peruslinjaukset ovat: 1. Kunnallisveroa korotetaan 1.1.2010 alkaen yhdellä (1) prosenttiyksiköllä 2. Kaikkia kiinteistöveroja korotetaan 1.1.2010 alkaen 0,1 prosenttiyksiköllä 3. Kaupungin omiin päätöksiin perustuvia taksoja korotetaan 1.1.2010 alkaen, jokaisena kolmena vuotena kolme prosenttia / vuosi. 4. Lainaa otetaan investointien rahoitukseen, mutta peruskunnan lainapääoma ei saa valtuustokauden lopussa ylittää 250 miljoonaa euroa 5. Hallintokuntien menojen kasvua hillitään vuoden 2010 aikana 12,5 miljoonalla eurolla, vuoden 2011 aikana 15,0 miljoonalla eurolla ja vuoden 2012 aikana 17,5 miljoonalla eurolla, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Tavoitteen saavuttamisesta maksetaan henkilöstölle kannustinpalkkioita seuraavan vuoden talousarviossa 2,5 miljoonaa euroa/vuosi, yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. 16
6. Henkilöstölle luodaan kannustinjärjestelmä, jossa kannustinpalkkion perustana ovat työhyvinvoinnin kehittämisen seurauksena mm. sairauspoissaolojen vähentäminen ja kohdan 5.tavoitteiden saavuttaminen. 7. Keskushallinto ja tilaajaorganisaatiot yhdistetään yhdeksi palvelujen järjestämisyksiköksi. Yhdistymisen tuottotavoitteena on kolmekymmentä prosenttia viiden vuoden aikana. 8. Koulu-, sosiaali- ja terveys- sekä muidenkin palvelujen palveluverkkojen taloudellisuus ja palvelujen laatu arvioidaan. Arvioinnin perusteella käynnistetään välittömästi palveluverkkojen muutostoimenpiteet tavoitteena luoda nykyisiä toimintoja ja toimitiloja laadukkaampia ja toimivampia kokonaisuuksia. 9. Investointien katoksi asetetaan 100 miljoonaa euroa/vuosi kolmen vuoden ajan. Tämä ei sisällä investointeja, joista ei synny Oulun kaupungille pääoma- tai korkokuluja. 10. Käynnistetään kaupungin omistajapolitiikan ja -strategian sekä omistajaohjauksen tarkistaminen mukaan lukien osakkuusyhteisöt. Tutkitaan uusia mahdollisuuksia kiinteistöjen ja maa-alueiden rahoitukseen ja tarpeettomaksi käyneen omaisuuden myyntiin. Kehittämisohjelman tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen ja menokasvuvauhdin osalta terve kulurakenne vuonna 2012. Verotulojen kasvuedellytyksiä ylläpidetään turvaamalla mm. elinkeinopolitiikan toteutusmahdollisuudet. Kehittämisohjelman tavoitteena on muuttaa toimintarakennetta siten, että nettomenojen kasvuvauhti hidastuu pysyvästi korkeintaan tulojen kasvun tasolle, tavoite n. 4 % menokasvu keskipitkällä aikavälillä sisältäen kustannustason muutoksen, väestön kasvun ja ikärakenteen muutokset. Peruskunnan V.2012 n. -664 milj. euron toimintakatetavoitteen toteutuminen ei ole todennäköistä. Menojen kasvuvauhti on hidastunut, mutta ei riittävästi. Samoin lainsäädännön muutoksista sekä lakisääteisistä menoista aiheutuvat kustannusten nousut lisäävät menopainetta ennakoitua enemmän. Vuosina 2011-2012 on jatkettava tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä ja tehtävä päätöksiä uusista rakenteellisista toimenpiteistä, jotta menojen kasvuvauhtia saadaan rakenteellisesti laskettua verorahoitustulojen kasvun tasolle keskipitkällä aikavälillä. Talouden ja toiminnan kehittämisohjelmassa asetetut tavoitteet investointitasolle, lainakannalle sekä asiakasmaksujen nostolle on mahdollista toteutua. Haukiputaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma Haukiputaan kunta vajosi pahoihin talousvaikeuksiin 2000-luvun alussa. Kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottamisohjelman, jonka avulla kertyneet 11,8 M alijäämät oli tarkoitus kattaa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma (KH 14.2.05 ja KV 14.2.2005) Kunnanvaltuustolle esitetään alijäämän kattamiskauden pituudeksi viittä vuotta. Vuoden 2006 tilinpäätökseen sisältyvä alijäämä katetaan vuoden 2011 loppuun mennessä mm. seuraavilla toimenpiteillä: 1. Toimenpiteet verotulojen kasvattamiseksi elinkeinopolitiikan avulla. 2. Strategiset toimenpiteet kunnan tulopohjan vahvistamiseksi maapolitiikan keinoin. 3. Eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen. Vuosina 2006-2010 eläkkeelle jäävien määrä on 98 henkilöä. Vain joka toinen tehtävä täytetään. Säästö 1.700.000 vuoteen 2010 mennessä. Edellyttää toteuttamista, jotta voidaan vastata muuttuvan palvelutarpeen vaatiman henkilöstörakennemuutoksen toteuttamiseen. 4. Vapaaehtoiset henkilöstöratkaisut (palkattomat virkavapaudet ja työlomat sekä lomarahasopimus). Kymmenen henkilötyövuotta 340.000 ja kolmensadan henkilön lomarahasopimus (50 %) 260.000 vuodessa. 17
5. Muut toimintamenot talouskehysten linjausten mukaiset. Kasvu 1,5 % vuonna 2008 ja 2,0 % sen jälkeen. 6. Valtionrahoitustulot ( verotulot ja valtionosuudet) ja toimintatulot 2 %-yksikköä korkeammat kuin muut toimintamenot (ei palkkamenot). 7. Johtamisen parantaminen ja esimiesten määrän vähentäminen sekä kaikkien vastuualueiden palvelurakenteiden, toimintojen ja toimintaketjujen uusiminen mahdollistavat em. henkilöstöjärjestelyt. 8. Hyvinvoiva henkilöstö-tasapainottuva talous projekti (2005-2008) tukee em. muutosta. 9. Tilaaja-tuottaja-malliin siirtyminen asteittain 1.1.2010 mennessä. Säästötavoite 200.000 vuonna 2010 ja 500.000 vuositasolla sen jälkeen. 10. Omaisuuden realisointi ja tuottavuuden kasvattaminen. Yksilöidään omistusstrategian laadinnan yhteydessä. Säästö- ja tuottotavoite 500 000 vuoteen 2011 mennessä. 11. Veroprosentin nostaminen 20 %:iin vuodesta 2009 alkaen. Tulonlisäys 1.200.000 vuodessa. Talouden tasapainottaminen on toteutettu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan ja se näyttää purreen odotettua nopeammin. Henkilökunta on tehnyt hyvää ja tuottoisaa kehitystyötä toimintojen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Lisäksi elinkeinotoiminta on vilkastunut ja monipuolistunut aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Tärkeimpinä tekijöinä ovat olleet menokehityksen pitkäjänteinen hillitseminen ja toisaalta hyvä tulokehitys vuosina 2007 ja 2008 verotulojen ja valtionosuuksien muodossa. Vuoden 2007 tilinpäätös oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vuoden 2008 tilinpäätös 4,5 miljoonaa, vuoden 2009 tilinpäätös 2,05 miljoonaa ja vuoden 2010 tilinpäätös näyttää 1,6 M ylijäämäistä tulosta. Kunnan käyttötalouden tilanne on saatu oikenemaan, mutta jäljellä on vielä 1,951 M :n alijäämien kattaminen, jotka saatanee katettua vuoden 2011 tilinpäätöksessä ja viimeistään vuonna 2012. Haastetta riittää edelleen velkaantumisen hillitsemisessä kasvukunnan investointipaineista johtuen. Kiimingin kunnan talouden tasapainottamisohjelma Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi vuosille 2009 2014 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa14.9.2010 72. Talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja sen toimenpiteet vuodelle 2010 on sisällytetty ko. vuoden talousarvioon ja vuosien 2011 2012 taloussuunnitelmaan. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta laaditaan erillinen seurantataulukko, joka tuodaan samaan valtuuston kokoukseen, jossa tasekirja on hyväksyttävänä. Toimenpideohjelma perustuu seuraaviin linjaratkaisuihin (Kiimingin kunnan toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi 2009 2014, s. 8-9): 1. Tulopohjan vahvistaminen Taksat ja maksut tarkistetaan koko kunnan toiminnassa ja toteutetaan tarvittavat korotukset Veropohjaa vahvistetaan tulo- ja kiinteistöveroja korottamalla 2. Omaisuuden myynti PHK:n raportin (rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma) mukaisesti luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutuotannon ja toiminnan kannalta välttämättömiä Kiinteistöjen myynti ja takaisin vuokraus Huonokuntoiset tilat puretaan raportin mukaisesti Lisäksi toiminnan rakennemuutosten seurauksena mahdollisesti tyhjiksi jäävät kiinteistöt pyritään myymään esim. yrityskäyttöön (matkailu, hoivapalvelut jne.) 3. Henkilöstö ja henkilöstön palvelut Vapaaehtoiset henkilöstöjärjestelyt 18
Lomautus Muut henkilöstötoimenpiteet (sijaiset, määräaikaiset, eläköityminen, koulutus) Luottamushenkilöpalkkiot Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttaminen ja palvelusopimuksen tason tarkistaminen. 4. Harkinnanvaraiset palvelut Harkinnanvaraisista palveluista ja avustuksista pääosin luovutaan ellei palveluille/avustuksille ole erityisiä perusteita 5. Ydinpalvelut Koulu- ja päiväkotiverkkoa keskitetään Toimintatapojen tarkastelu ja uusien edullisempien toimintatapojen käyttöönotto Yksityisiä toimintatapoja käytetään niissä toiminnoissa, missä se on mahdollista, edullisempaa ja järkevää Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisätään 6. Tukipalvelut Tukipalvelutoiminnoissa haetaan edullisempia tuotantotapoja muun muassa yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä ja seutuyhteistyön avulla. Koko tukipalvelujen toiminta voidaan myös yhtiöittää tai liikelaitostaa. Tukipalveluja voidaan pilkkoa eri osiin, jotka voidaan yhtiöittää, liikelaitostaa tai siirtää esim. toisen kunnan liikelaitoksen toimintojen yhteyteen. 7. Liikelaitokset Kaikkien kunnan liikelaitosten toiminnan tulee olla kannattavaa 8. Kunnan kehittämistoimintaa ylläpidetään mm. elinkeinoelämään panostamalla 9. Toimitilat Tilojen käytön tehostaminen välttämällä uusinvestointeja Korjaus / muutosinvestointeja tehdään perustellusti silloin kun se tuottaa selkeää kustannussäästöä ja tehostamista toiminnassa Tilojen käytön osalta noudatetaan joustavaa, monipuolista ja sektorirajat ylittävää toimintaa (esim. perusopetus, esiopetus, päivähoito, vapaa-ajan toiminnot jne.) 10. Investoinnit Investointitasoa lasketaan vuosille 2010 2014 Lainamäärän vähentäminen, joka vaikuttaa rahoituskuluihin ja sitä kautta vuosikatteeseen ja tilikauden tulokseen Investoinnin vaihtoehtona käytetään yksityisrahoitusmallia Toteutetaan ne investoinnit, jotka alentavat käyttökustannuksia ja lisäksi infrainvestoinnit, jotka tehostavat tonttimyyntiä ja asukasluvun kasvua (kaava-alueet) 11. Maapolitiikka Maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttimyynnin prosessin tehostaminen Kaavoitusprosessien nopeuttaminen Tonttihinnoittelun uudistaminen. Tonttien hintaperusteet lasketaan siten, että vähimmäishinta kattaa maanhankinnan, kaavoituksen ja infran kustannukset. Kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja houkuttelevaan tonttitarjontaan Maapolitiikassa noudatetaan vahvistettavaa maapoliittista ohjelmaa ja sen periaatteita Maapolitiikassa noudatetaan kuntaan laadittavan kehityskuvan periaatteita Oulunsalon kunnan talouden tasapainotusohjelma Oulunsalon kunnan tasapainotusohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä tilikauden tulos saadaan positiiviseksi ja sen jälkeen päästään merkittävästi ylijäämäisiin tuloksiin niin, että vuoden 2017 mennessä taseeseen kertynyt alijäämä saadaan katettua. Vuoden 2010 poikkeuksellisen hyvän verotulokertymän ja 2000 luvun alkuvuosien hyvän tuloksen ansiosta 19