Järvenpään kaupunki Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus 20.3.2002 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, Myllytien-Valtuustonkadun alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Tarkistettu suunnitteluaikataulun osalta 19.3.2004 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Tehtävä Dnro Kanslia 903/2001 Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan korttelin 632 tonttia 2 sekä tiloja 1:2270, 1:31 ja 1:279, korttelin 633 tontteja 14, 17, 19 ja 20, korttelin 634 tontteja 4, 8, 9 ja 10, korttelia 663 sekä puisto- ja katualueita. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualuetta rajaavat Arolantie, Kartanonpolku, Kartanontie, korttelin 633 kerrostalotontit, kaupungintalon ja kirjaston tontit, Kirjastokatu, Myllytie ja Seutulantie. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUN TAVOITE Kaavamuutoksen päätavoite on mahdollistaa Kartanontien-Myllytien risteyksen kehittäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen niin, että liikenteen pääsuunnaksi tulee Kartanontie-Myllytie. Nämä kadut ovat osa keskustan kehää. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä Valtuustonkadun ja Seutulantien välillä parannetaan. Samalla tutkitaan suunnittelualueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämismahdollisuudet, mahdollinen työpaikkarakentamisen lisäys sekä korttelin 632 toteutustapa. Korttelin 633 pohjoispäähän suunnitellaan ent. Kaiskon huvilaan (kuvataidekoulu, Pikku-Ainon koti) liittyvä pieni puistikko. Alueen katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat laaditaan samanaikaisesti kaavan kanssa. 1
ALOITE TAI HAKIJA Kartanontien ja Myllytien risteyksen tuntumassa on vireillä kaksi asemakaavan muutoshakemusta 1980-luvulta. Uudenmaan Maatalouskeskus on pyytänyt rakennusoikeuden lisäämistä korttelissa 663. Toinen muutoshakemus koskee kortteleita 632 ja 633 (Valtuustonkadun alue). As. Oy Valtuustonkatu 9 (tontti 633-13) esittää matalaa rakentamista kirjaston ja Pormestarinkadun välillä ja puuston säilyttämistä, korttelin 633 pohjoispään muuttamista puistoksi sekä Valtuustonkadun moottoriajoneuvoliikenteen pitämistä vähäisenä. Kaupungin kannalta asemakaavan muutos on erityisen tarpeellinen Kartanontien-Myllytien risteysjärjestelyjen vuoksi, jotka on osoitettu Järvenpään liikennesuunnitelmassa (1996). Alueella on myös useita rakennuksia, jotka on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (vaihe I) luokiteltu ensisijaisesti säilytettäviksi kohteiksi, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy kaavoitustoimenpiteisiin. Näistä lähtökohdista asemakaavan muutos katsotaan toteutettavaksi kaupungin aloitteesta. TAUSTA Vuosina 1989 ja 1991 on tehty kaksi aluetta koskevaa valtuustoaloitetta, joissa esitetään tontin 633-14 kaavoittamista puistoalueeksi ja Kaskitien-Myllytien parantamista. Aloitteet on käsitelty loppuun vuonna 1993 (kv 15.3.1993 ja 21.6.1993), jolloin on tehty periaatteellinen päätös puistikon perustamisesta korttelin 633 pohjoispäähän. Puistikon laajuus ja muoto ratkaistaan asemakaavan muutoksella. Sitä varten on ensin selvitetty risteysalueen liikenneratkaisu, jolla mahdollistetaan Myllytie-Kartanontien suunnan rakentaminen liikenteen pääsuunnaksi. Myllytie-Kartanontie on hahmotettu osaksi keskustan kehäväylää Järvenpään liikennesuunnitelmassa (1996), joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa (kh 2.12.1996 646) koko kaupungin yleiskaavoituksen pohjaksi. Myllytie-Kartanontien risteyksen periaatesuunnitelma on laadittu jo vuosina 1984-85 (tekninen lautakunta 27.8.1985 249). Risteysalueen yleispiirteinen katusuunnitelma on laadittu vuonna 2003 konsulttityönä. Kaupungin talousarviossa ei ole varauduttu katujen rakentamiseen lähivuosina, joten rakennustyöt voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2007. Asemakaavan ja tonttijaon muutoksen tavoitteet. 2
LÄHTÖTIEDOT Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on Järvenpään kaupungin suorassa omistuksessa. Kiinteistö Oy Järvenpään Seutulantie 3-5 (Kapiteeli Oy) omistaa tontin 663-4 (plyyshi- ja mattotehdas) ja Kiinteistö Oy Uudenmaan Maatalousneuvontatalo omistaa tontin 663-1 (entinen sähkölaitos). Kiinteistö Oy Järvenpään Myllytie 3 omistaa tontin 634-4 (squashhalli). Järvenpään Saalem-rukoushuoneyhdistys ry omistaa tontin 633-19. Tontin 634-9 omistaa As.Oy Kirjastokatu 4. Nykyinen asemakaava ja sen toteutuminen Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 663 on yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (TK-2), jolla tehokkuusluku e = 0,6. Korttelin pohjoispäässä suurin sallittu kerrosluku on IV ja Myllytien puoleisessa päässä II. Kummallakin tontilla rakennusten kerrosala ylittää kaavassa sallitun rakennusoikeuden. Tontilla 663-4 (plyyshi- ja mattotehdas) rakennettu kerrosala on 2287 k-m 2 ja voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus 2200 k-m 2. Tontilla 663-1 (entinen sähkölaitos) rakennettu kerrosala on 1350 k-m 2 ja voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus 918 k-m 2. Tontti 633-14 Kartanontien ja Myllytien kulmauksessa on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, jolla on uutta rakennusoikeutta 1300 k-m 2, ja suurin sallittu kerrosluku II-III. Tontilla on entisen kumitehtaan johtaja Kaiskon huvila, jossa toimii kuvataidekoulu (Pikku-Ainon koti). Rakennus on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä vanhan rakennuksen rakennusala. Korttelin 633 eteläpää (tontit 633-17, 20) on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-2k). Tontin 633-17 (Seurojentalo) rakennettu kerrosala on 478 k-m 2 ja voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus 500 k-m 2. Tontin 633-20 rakennusoikeus on 3000 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku III. Tontilla on pienehkö kaksikerroksinen puutalo piharakennuksineen (noin 320 + 20 k-m 2 ). Rakennus on työttömien toimintakeskuksen käytössä. Tontti 633-19 on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-3), jolla on rakennusoikeutta 830 k-m 2. Tontilla on Saalem-seurakunnan kokous- ja toimistorakennus (kerrosala 530 k-m 2 ). Korttelin 632 osat kirjaston pohjoispuolella ovat omakotirakennusten korttelialuetta (AO), joiden rakennusoikeus on yhteensä 1040 k-m 2. Tontti 632-2 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Alueen rakennukset on purettu ja se on lähes kokonaan pysäköintialueena. Korttelissa 634 on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-10), jolla rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0,3 mukaan, ja suurin sallittu kerrosluku on II. Tontilla 634-8 toimii päiväkoti entisessä kumitehtaan johtajan talossa. Rakennuksen kerrosala on 530 k-m 2. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus on 994 k-m 2. Tontilla on kaksi suurta puuta suojeltu asemakaavassa. Korttelin 634 reunassa Myllytien varressa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-34), jolla rakennusoikeutta on kahdella tontilla yhteensä 3000 k-m 2. Toisella tontilla (634-4) Myllytien ja Valtuustonkadun kulmassa on squash-halli. Toisella tontilla (634-10) on noin vuonna 1918 rakennettu mansardikattoinen puutalo, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvenpään yhdistys ry:n käytössä. Rakennuksessa toimii perhekoti. Tontti 634-9 on voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-37). Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on päivähoitotiloja. Rakennussuojelu Seutulantien katunäkymä sisältyy Uudenmaan liiton luetteloon seudullisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Järvenpää 2000). Plyyshi- ja mattotehdas (05.07), entinen sähkölaitos (05.09), kuvataidekoulu 3
(07.05), entinen kumitehtaan johtajan talo (07.06) ja Seurojentalo (11.07) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (vaihe I) luokiteltu kohteiksi, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy erityisiin kaavoitus- ym. toimenpiteisiin (luokka 2). Squash-halli (11.05) on luokiteltu kohteisiin, joiden säilyttämistä kaupunki edistää neuvonnalla ja ajankohtaisiin kaavoitus- ja tai rakennushankkeisiin liittyvillä ratkaisuilla. Tontilla 634-10 sijaitseva rakennus sisältyy kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman II vaiheen selvitysaineistoon (kohde 07.277, luokiteltu rakennuksiin joiden säilyttämistä edistetään). Se on yksi harvoja säilyneitä ennen vuotta 1920 rakennettuja asuinrakennuksia Järvenpään keskustassa. Rakennus on kaupungin omistuksessa. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavassa (kv 27.5.2002 60) on korttelin 633 pohjoispää osoitettu puistoalueeksi voimassa olevasta asemakaavasta poiketen. Korttelin 634 keskiosat on osoitettu autopaikkojen alueeksi ja Valtuustonkadun varteen on osoitettu yleisten rakennusten aluetta. Kortteli 663 ei sisälly keskustan osayleiskaavaan. OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat ja asukkaat Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Uudenmaan liitto) Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy keskustan ja sen lähialueiden kehittämiseen Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita keskustan kehittäminen kiinnostaa OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Järvenpään kaavoituskatsauksessa keväällä 2000. Kaavoituksen sekä katu- ja yleisten alueiden suunnittelun aloittamisesta, suunnittelun lähtökohdista sekä tavoitteista ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja Viikkouutisissa sekä lähettämällä tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaava-alueen kiinteistönomistajille ja naapuritonttien omistajille. Heille varataan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä tulevasta kaavoituksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Järvenpään kaupungin teknisen keskuksen palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin nettisivujen sähköisellä ilmoitustaululla osoitteessa http://www.jarvenpaa.fi /palvelut/kaavoitus. 2. Kaavoituksen sekä katu- ja yleisten alueiden suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja suunnitelmaluonnoksista järjestetään luonnosvaiheen kaavaneuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Asemakaavan muutosluonnos sekä katu- ja yleisten alueiden luonnossuunnitelmat asetetaan nähtäväksi teknisen keskuksen palvelupisteeseen laatimisvaiheen vuorovaikutusta varten. Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin www-nettisivuilla sekä lähettämällä kirjeet kaava-alueen kiinteistönomistajille, naapuritonttien omistajille sekä niille muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Nähtäväksi asettamisesta levitetään tietoa yleisölle tiedotusvälineiden kautta. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja arvioida kaavan vaikutuksia muulloinkin itselleen sopivilla muodoilla ja haluaminaan ajankohtina, mutta heille varataan erityinen mahdollisuus esittää kaavasta, tonttijaosta sekä katu- ja yleisten alueiden suunnitelmista kirjalliset mielipiteensä luonnosten nähtävänäoloaikana (MRL 62, 85, 4
MRA 30 ja 42 ). Nämä mielipiteet käsitellään kirjallisesti ja liitetään asiakirjoihin. Saadut mielipiteet pyritään ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kaavoitusta koskevat kirjalliset mielipiteet liitetään kaava-aineistoon. Katu- ja yleisten alueiden suunnittelua koskevat mielipiteet liitetään katusuunnitteluaineistoon. Kaavan ja tonttijaon muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: - Järvenpää-seura ry - Järvenpään ympäristöyhdistys ry Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamiestahoilta: - Kaupunkitekniikka - Ympäristötoimisto - Rakennusvalvonta - Vesilaitos - Pelastuslaitos - Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Uudenmaan liitto - Fortum sähkönjakelu/ Keski-Uusimaa - Elisa Networks Oy 3. Kaupunginhallitus asettaa asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää siitä tarpeelliset lausunnot. Ehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja nettisivuilla sekä lähettämällä kirjeet kaava-alueen kiinteistönomistajille, naapuritonttien omistajille sekä niille muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Nähtäväksi asettamisesta levitetään tietoa yleisölle tiedotusvälineiden kautta. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallisia muistutuksia kaava- ja tonttijakoehdotuksesta sen nähtävänäoloaikana. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaavan hyväksymistä koskevan kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) esitettyyn muistutukseen, mikäli sitä on kirjallisesti pyydetty. Katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat asetetaan julkisesti nähtäväksi vähintään 14 päiväksi (MRL 85, MRA 43 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin www-nettisivuilla ja lähettämällä kirje kaava-alueen kiinteistönomistajille ja naapuritonttien omistajille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallisia muistutuksia suunnitelmista niiden nähtävillä oloaikana. Nähtävänäolon jälkeen katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia mahdollisesti tarkistetaan, minkä jälkeen ne viedään teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi. ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan ja tonttijaon muutoksen ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia arvioidaan asemakaavatyön yhteydessä kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään asemakaavaselostuksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan muutostyö on aloitettu marraskuussa 2001. Asemakaavan muutosluonnos sekä katu- ja yleisten alueiden suunnitelmaluonnokset pyritään asettamaan nähtäväksi laatimisvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 62, 85 ) arviolta loka-marraskuussa 2004. 5
Asemakaavan muutosehdotus pyritään asettamaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, 85 ) 30 päivän ajaksi arviolta alkuvuodesta 2005. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen syksyllä 2005. Tavoitteena on myös, että tekninen lautakunta hyväksyy katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat vuonna 2005. LAATIJAT Asemakaavan ja tonttijaon muutos laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa ja mittauksessa virkamiestyönä. Asemakaavatyötä johtaa kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, p. 2719 2455, ja suunnittelijana toimii arkkitehti Terttu-Elina Wainio, p. 2719 2353. Kaavan laatijoiden postiosoite on Järvenpään kaupunki, Tekninen keskus, Kaavoitus ja mittaus, PL 41, 04401 Järvenpää. Katu- ja yleisten alueiden suunnittelua johtaa suunnitteluinsinööri Armas Vihanto p. 2719 2423 ja suunnittelijana toimii rakennusmestari Sakari Leimunen p. 2719 2423. Kunnallisteknisen suunnittelun postiosoite on Järvenpään kaupunki, Tekninen keskus, Kunnallistekninen suunnittelu, PL 41, 04401 Järvenpää. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. Fax 2719 2855. Järvenpäässä 20.3.2002 Tarkistettu 19.3.2004 Ilkka Holmila Kaupunginarkkitehti 6