KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Samankaltaiset tiedostot
Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

VYR kylvöalaennuste 2016

Kylvöalaennuste Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. SFS-ISO sertifioitu

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Arvio vuoden 2014 viljasadosta ja sen käytöstä. Selvityksen tulokset uutisjutut

Kuva: Matti Teittinen

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Viljakaupan markkinakatsaus

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljatutkimus 10/2007

Sertifioidun siemenen käyttö

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Raision sopimusviljely

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Tervetuloa! Välkommen! T.G

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Hyönteispölytyksen tila Suomessa ja merkitys ruuan tuotannolle

Luomutuotannon kannattavuus

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Missä mennään viljamarkkinoilla

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

KV-Vilja- ja öljykasvimarkkinakatsaus Avena Nordic Grain Oy - Sam Tallberg, Trade Manager. Rusko

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Ruis ja vehnä luomussa

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Transkriptio:

KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 - Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tutkija: Petri Pethman Työnro: 72049, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 2 E SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 3 Tulokset 4 Grafiikka 10

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 3 E Johdanto Tässä raportissa ennustetaan viljojen ja öljykasvien kylvöpinta-aloja Suomen eri alueilla keväällä 2007. Ennusteen aineistona on käytetty tammikuussa tehtyä informoitua puhelinkyselyä, jossa haastateltiin 502 viljelijää. Kylvöpinta-alaennuste kuvaa näin ollen kyselyajankohtana, alkuvuodesta 2007, vallinneita kylvöaikomuksia. Tuloksia tulkittaessa ja verrattaessa niitä myöhemmin toteutuneisiin kylvöaloihin on otettava huomioon kylvösuunnitelmien muutokset tammikuun ja kylvöajankohdan välissä. Kyselyaineiston perusteella on määritelty muutosprosentti suhteessa vuoden 2006 kylvöalaan. Muutosprosentin avulla on laskettu hehtaarimääräiset pintaalaennusteet vuodelle 2007. Vuoden 2006 pinta-aloina on käytetty TIKE:n 14.12.2006 julkaisemia tilastoja. Aineisto on painotettu käyttäen suuralueilla (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) vallitsevaa viljelyrakennetta. Muina painotusperusteina on käytetty tilakoon ja tuotantosuuntien mukaista tilarakennetta. Ahvenanmaalla ei ole tehty haastatteluja, joten ennusteessa on oletettu Ahvenanmaan kylvöalojen pysyvän ennallaan. Oheisessa taulukossa nähdään vastaajanäytteen rakenne alueittain sekä painotuksen jälkeiset tilamäärät kullakin alueella. Taulukko. Vastaajanäytteen rakenne alueittain. KOKO Etelä- Lounais- Pohjan- Itä- Pohjois- MAA Suomi Suomi maa Suomi Suomi Haastatteluja, kpl 502 107 134 81 119 61 Painotettu tilamäärä, kpl 68466 13453 17390 14269 14566 8788

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 4 E Tulokset Alla olevassa taulukossa on koottuna kasvien toteutuneet pinta-alat vuosilta 2005 ja 2006 sekä pinta-alaennuste vuodelle 2007 ja muutos viime vuoteen. Taulukko. Elintarviketiedon kylvöpinta-alaennuste kasveittain vuodelle 2007(1000 ha) Kasvi 2005 2006 2007e Muutos 06/07 % RUIS 14,3 21,9 33,0 + 67,5 SYYSVEHNÄ 11,7 20,3 34,0 + 50,6 KEVÄTVEHNÄ 203,4 172,1 161,8-6,0 OHRA 594,8 564,4 557,9-1,2 KAURA 345,9 353,6 373,2 + 5,5 ÖLJYKASVIT 80,7 115,1 103,8-9,8 Ruisala kasvaa merkittävästi viime vuodesta. TIKE: n syksyllä tekemän kyselyn mukaan syksyllä kylvetty ruisala on kasvanut yli puolella. Rukiin ja syysvehnän kylvöjä päästiin tekemään hyvissä olosuhteissa, jonka seurauksena kylvöalat kasvoivat kautta maan. Syksyn ja talven olosuhteiden vaikutus rukiin oraisiin jää nähtäväksi, joten syysrukiin lopullinen saattaa jäädä kylvöalaa pienemmäksi. Kevätrukiin kylvöala on otettu mukaan arvioon, joten rukiin kokonaisala on ennusteessa hieman syysrukiin kylvöalaa suurempi. Kevätvehnäala vähenee edelleen aikomusten mukaan 6 % noin 161,8 tuhanteen hehtaariin. Syysvehnän kylvöjen lisääntyessä kevätvehnän alaa aiotaan vähentää erityisesti Lounais-Suomessa, jossa muutos olisi yli 10 prosenttia. Etelä-Suomessa kevätvehnäala pysyy aikomusten mukaan vuoden 2006 tasolla ja muualla maassa lisääntyy hieman. Kokonaisvehnäala kasvaa hieman. Syysvehnäalan kasvun vuoksi kokonaisvehnäala on lisääntymässä 1,0 % viime vuodesta. Kokonaisvehnäala näyttäisi pysyvän merkittävimmillä viljelyalueilla Lounais- ja Etelä-Suomessa viime vuoden tasolla. Ruisalan tapaan myös syysvehnäalaa joudutaan varmasti keväällä jonkin verran kylvämään uudestaan muille kasveille. Huonosti talvehtineiden syysvehnälohkojen mahdolliset uudelleenkylvöt eivät todennäköisesti vähennä vehnän kokonaisalaa kovin paljon, koska rikotuille syysvehnämaille kylvetään usein kevätvehnää. Tosin muuttunut tukipolitiikka saattaa vaikuttaa viljelijöiden keväisiin kylvöpäätöksiin myös vehnäalaa vähentävästi.

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 5 E Ohra-ala pienenee aikomusten mukaan viime vuoteen verrattuna 1,2 %, eli noin 9 500 hehtaaria. Kokonaisuudessaan alaksi muodostuu ennusteen mukaan noin 557,9 tuhatta hehtaaria. Mallasohran viljelyala pienenisi koko maan tasolla noin 12 %, erityisesti Etelä-Suomessa. Rehuohra-ala puolestaan lisääntyisi hieman (1,6 %) kautta maan. Ennusteen mukaan ohran kokonaispinta-ala kasvaa hieman Lounais- Suomessa ja Pohjois-Suomessa ja vähenee muualla maassa. Kaura-ala kasvaa aikomusten perusteella yli 5 % eli lähes 20 000 ha. Kevään 2007 kylvöala olisi tällöin 373,2 tuhatta hehtaaria. Kauran markkinatilanne on kääntynyt viime ja toissa vuonna parempaan päin, joten kaura-alaa aiotaan kasvattaa. Eniten kauraa aiotaan lisätä Etelä-Suomessa, jossa kasvu olisi ennusteen mukaan jopa yli 15 % (12 700 ha). Myös Lounais-Suomessa kauran viljely lisääntyisi noin kuudella prosentilla. Muualla maassa muutokset ovat vähäisempiä. Öljykasviala vähenee tammikuun kylvöaikomusten mukaan 9,8 %, jolloin verrattaessa viimevuotiseen kylvöalaan päädyttäisiin 103,8 tuhanteen hehtaariin tänä vuonna. Kitupellavan eli camelinan viljelyala tosin saattaa laskea enemmänkin kuin kymmenesosalla, jolloin öljykasvien kokonaisala jäisi edellä mainittua pienemmäksi. Selkein lasku on tulossa Etelä- ja Lounais-Suomeen, mutta myös Pohjanmaalla öljykasviala näyttäisi laskevan jonkin verran. Viime vuonna rypsiä ja rapsia kylvettiin talvituhoja kärsineille syysvilja-aloille ja öljykasviala olikin ennätyksellisen suuri. Tänä vuonna rypsin ja rapsin yhteenlaskettu ala on ennusteen mukaan 98 tuhatta hehtaaria. Pieni pudotus viljelyalassa on odotettavissa jo viljelyteknisistä syistä, öljykasvien vaatiman viljelykierron takia viljelyyn soveltuvia peltoja ei välttämättä löydy ja alaa joudutaan vähentämään. Tutkimuksen aineiston mukaan kokonaan uusia öljykasvien viljelijöitä ei ole juuri tulossa. Kesantoala Kesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon pinta-ala oli viime vuonna noin 253 tuhatta hehtaaria. Kyselyn mukaan kesantoala on vähenemässä vuonna 2007 noin 8% ja olisi noin 235 tuhatta hehtaaria, ainakin osa kesantoalasta on aikomusten mukaan siirtymässä viljantuotantoon.

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 6 E Pinta-alamuutosten vaikutus tuotantomääriin Oheisessa taulukossa on laskettu ennusteen mukaisten pinta-alamuutoksen vaikutus satoon, jos hehtaarisadosta tulee kymmenen tai viiden vuoden keskiarvon tasoinen. Kymmenen viime vuoden keskiarvon mukainen satotaso lisäisi kaurasatoa reilut 110 milj. kiloa. Ohrasadon muutos olisi myös huomattava, sillä se laskisi noin 165 milj. kiloa. Kauran osalta suuri lisäys selittyy osittain viime vuoden pitkäaikaista keskiarvoa heikommalla satotasolla, vuoden 2007 tuotantoennuste on laskettu noin 200 kg suuremmalla tasolla kuin viime vuoden toteutunut hehtaarisato. Ohran osalta viime vuoden hehtaarisato oli puolestaan keskiarvoa parempi. Jos tämän vuoden ohran hehtaarisato on viime vuoden tasolla, muutos tuotannossa on taulukoiden lukemia pienempi. Vehnän kohdalla määrän lisäksi sadon laadun merkitys on erityisen suuri. Tasearvio on määrällisesti ylijäämäinen, mutta myllylaatuista vehnää tarvittaisiin yli 300 milj. kiloa, joka on lähes puolet ennusteen mukaisesta tuotantomäärästä. Rukiin tuotanto kasvaa yli 20 milj. kiloa ja rypsin laskee noin 10 milj. kiloa. Yli/alijäämäarvio perustuu vuoden 2005 tilastoituun kotimaan käyttömäärään, joka varmasti tulee muuttumaan mm. peltokasvien energiakäytön kasvaessa. Taulukko. Pinta-alamuutosten vaikutus tuotantoon 10 vuoden keskisadolla. KAURA OHRA VEHNÄ RUIS RYPSI JA RAPSI Kylvöpinta-ala 2007e, 1000 ha 373,2 557,9 195,8 33 98 Keskisato, 1000 kg/ha 3,06 3,24 3,43 2,27 1,42 Tuotanto 2007e, milj. kg 1140,1 1807,6 671,6 75,0 139,2 Tuotanto 2006, milj. kg 1 028,8 1 972,1 684,1 50,9 148,3 Tuotannon muutosarvio 111,33-164,50-12,51 24,08-9,14 Kotimainen käyttö 2005 796,7 1 607,50 762,3 87,7 255,3 Yli-/alijäämäarvio 07/08 343,4 200,1-90,7-12,7-116,1 Taulukko. Pinta-alamuutosten vaikutus tuotantoon 5 vuoden keskisadolla. KAURA OHRA VEHNÄ RUIS RYPSI JA RAPSI Kylvöpinta-ala 2007e, 1000 ha 373,2 557,9 195,8 33 98 Keskisato, 1000 kg/ha 3,10 3,36 3,51 2,35 1,34 Tuotanto 2007e, milj. kg 1157,7 1876,8 688,0 77,4 130,9 Tuotanto 2006, milj. kg 1 028,80 1 972,1 684,1 50,9 148,3 Tuotannon muutosarvio 128,9-95,32 3,9 26,5-17,4 Kotimainen käyttö 2005 796,7 1 607,50 762,3 87,7 255,3 Yli-/alijäämäarvio 07/08 361,0 269,3-74,3-10,3-124,4

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 7 E Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät Kyselyssä tiedusteltiin myös viljelijöiden kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Viljelijöitä pyydettiin mainitsemaan kolme kylvöpäätöksiin eniten vaikuttavaa tekijää. Viljelykierron mainitsi vaikuttavaksi tekijäksi yli puolet (52 %) vastaajista. Vähiten vaikuttava tekijä listassa oli jäljellä olevat varastot. Alla olevassa taulukossa on esitetty tulokset myös tilakokoluokan mukaan jaoteltuna. Suurilla tiloilla viljelykierto, eläinten rehuntarve ja ajankohdan viljamarkkinanäkymät mainittiin useammin vaikuttaviksi tekijöiksi kuin pienemmillä tiloilla, joilla tavat ja tottumukset vaikuttivat enemmän. Taulukko. Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät. Peltoala alle 20 ha 20-50 yli 50 ha Kaikki ha HAVAINTOJA N= 68466 29529 25223 13714 502 97 263 142 Viljelykierto 52% 47% 51% 64% Eläinten rehuntarpeet 40% 28% 46% 53% Perinteet, tavat, tottumukset 25% 35% 20% 13% Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 24% 21% 24% 31% Tukipolitiikka 23% 22% 23% 27% Maan rakenne 17% 16% 17% 19% Edellisvuoden viljamarkkinat 10% 9% 13% 9% Muu, mikä? 10% 12% 10% 8% Edellisvuoden sato 10% 9% 13% 9% Viljelytekniikka 10% 9% 9% 13% Jäljellä olevat varastot 5% 5% 4% 7% (Ei mitkään) 2% 2% 3% -

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 8 E Pinta-alaennusteen toteutuminen aiempina vuosina Alla olevassa taulukossa on koottuna kasvien toteutuneet pinta-alat vuosilta 2005 ja 2006 sekä Elintarviketiedon alkuvuoden ennusteet. erotuksella kuvataan ennusteen toteutumista. Viljelyalaltaan suurimpien kasvien, kauran ja ohran ennusteet ovat aiemmin toteutuneet muita paremmin. Muiden kasvien alan ennustaminen on ollut vaikeampaa syysviljojen talvehtimisen vaikuttaessa yleensä myös kylvettävään kevätvehnän ja öljykasvien alaan. Taulukko. Elintarviketiedon kylvöpinta-alaennusteen toteutuminen 2005 ja 2006 Kasvi 2005e 2005 toteutunut erotus % 2006e 2006 toteutunut erotus % RUIS 9,2 14,3 55,4 % 17,3 21,9 26,6 % SYYSVEHNÄ 11,9 11,7-1,7 % 21,4 20,3-5,1 % KEVÄTVEHNÄ 210,9 203,4-3,6 % 194,5 172,1-11,5 % OHRA 597,4 594,8-0,4 % 580,8 564,4-2,8 % KAURA 366,4 345,9-5,6 % 357,2 353,6-1,0 % ÖLJYKASVIT 75,2 80,7 7,3 % 92,4 115,1 24,6 %

Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 9 E Sopimustuotanto Kyselyssä tiedusteltiin myös toteutunutta sopimustuotantoa 2006 ja viljelijöiden aikomuksia sopimustuotannon toteuttamisesta vuonna 2007. Kyselyn mukaan 34 % viljelijöistä oli viime vuonna ollut sopimustuotantoa jostakin vilja- tai öljykasvista. Aikomusten mukaan sopimusviljelijöiden määrä pysyy ennallaan vuonna 2007. Vain mallasohran sopimustuotanto olisi hieman vähenemässä. Lisäksi tiedusteltiin vuoden 2006 sopimustuotannon alaisen sadon hinnan muodostumista sekä kiinnostusta viljelysopimuksiin, joissa sadon hinta on sovittu jo sopimusta tehtäessä. Noin 70 % kaikista kysymykseen vastanneista ilmoitti vuoden 2006 sadon hinnan ja laatuhyvitysten määräytyneen vasta myyntihetkellä 15 % ilmoitti laatuhyvitysten olleen selvillä jo sopimusta tehtäessä. Kaikista vastaajista 29 % olisi tulevaisuudessa kiinnostunut tekemään viljelysopimuksia joissa sadon hinta on sovittu jo sopimusta tehtäessä. Varastotilanne ja varaston käyttö Viljelijöiltä tiedusteltiin tilalla olevien viljavarastojen suuruutta ja varaston käyttöä. Tutkimusnäytteen pienen koon vuoksi tiloilla olevien varastojen kokonaismäärien arvioiminen kilojen suhteen ei ole mielekästä, mutta verrattaessa edelliseen tutkimukseen varastomäärät vaikuttavat hyvin samankaltaiselta viime vuoden tilanteeseen nähden. Varastossa olevan kauran ja ohran osalta suurin osa on menossa tilojen omaan käyttöön tai toiselle tilalle. Kauppaan tai teollisuuteen aikoo kauraa myydä 26 % ja ohraa 36 % niistä tiloista joilla varastoja on. Sen sijaan vehnä- (54 %), öljykasvi- (54%) ja ruisvarastojaan (58 %) aikoo myydä kauppaan tai teollisuuteen suurin osa vastanneista. Vehnän, rukiin ja öljykasvien kohdalla epävarmuus varastojen käytöstä on huomattavasti suurempaa kuin kaura- ja ohravarastojen osalta.

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 11 Kylvöpinta-alaennuste 15.2.2007 Tutkimusaineiston rakenne Suuralue Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Yhteensä peltoa, ha Alkuperäinen 502 kpl 107 134 119 81 61 vastaajanäyte % 21 27 24 16 12 Painotettu 68 466 kpl 13 453 17 390 14 566 14 269 8 788 vastaajanäyte % 20 25 21 21 13 Alle 20 ha 20-50 ha Yli 50 ha Tuotantosuunta 97 263 142 20 52 28 29 529 25 223 13 714 43 37 20 Maitotalous Muu nautatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muut tuotanto 139 53 28 215 52 15 28 11 6 43 10 3 15 451 6 784 3 330 31 336 8 755 2 810 23 10 5 46 13 4

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 12 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi 12 11 10 15 13 8 14 9 Itä-Suomi 3 5 7 Lounais-Suomi 2 4 6 1 Etelä-Suomi

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 13 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Toteutunut kylvöpinta-ala 2006 ja ennuste 2007 ohra 564,4 557,9 Muutos-% -1,2 % kaura 353,6 373,2 +5,5 % vehnä yht. 192,4 195,8 2006 2007e + +1,0 1,6 % kevätvehnä 172,1 161,8-9,4 % öljykasvit 115,1 103,8-9,8 % syysvehnä 20,3 34,0 +68,5 + 67,5 % ruis 21,9 33,0 +50,6 % 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 1000 ha

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 14 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Toteutunut kylvöpinta-ala 2006 ja ennuste 2007 - ohra Muutos-% Etelä-Suomi 129,7 120,2 2006 2007e -7,3 % Lounais-Suomi 166,1 169,6 +2,1 % Pohjanmaa 134,3 132,5-1,4 % Itä-Suomi 66,1 65,9-0,2 % Pohjois-Suomi 67,0 69,5 +3,8 % KOKO MAA 564,4 557,9-1,2 % 0 100 200 300 400 500 600 700 1000 ha

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 15 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Toteutunut kylvöpinta-ala 2006 ja ennuste 2007 - kaura Muutos-% Etelä-Suomi 81,7 94,4 2006 2007e +15,6 % Lounais-Suomi 106,1 112,5 +6,1 % Pohjanmaa 72,9 76,2 +4,6 % Itä-Suomi 59,3 59,6 +0,6 % Pohjois-Suomi 31,8 31,2-1,7 % KOKO MAA 353,6 373,2 +5,5 % 0 100 200 300 400 1000 ha

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 16 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Toteutunut kylvöpinta-ala 2006 ja ennuste 2007 - vehnä yhteensä Muutos-% Etelä-Suomi 81,9 83,2 2006 2007e +1,6 % Lounais-Suomi 82,4 80,4-2,4 % Muu maa (n=30) 28,1 32,2 +14,6 % KOKO MAA 192,4 195,8 +1,0 + 1,6 % 0 50 100 150 200 250 1000 ha

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 17 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Sertifioidun siemenen käyttöaikomus, osuus pinta-alasta kasveittain Sertifioidun siemenen osuus, käyttöaikomus 2005 Sertifioidun siemenen osuus, käyttöaikomus 2007 Öljykasvit 87 98 Rehuohra Kaura 38 40 43 47 Ruis 32 37 Leipävehnä Rehuvehnä 23 23 23 49 Mallasohra 16 22 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % kasvin kylvöalasta

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 18 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Toimenpiteet ei-sertifioidulle siemenelle kasveittain Kaura Rehuvehnä 19 27 40 55 70 79 80 79 peitattu itävyys mitattu lajiteltu kaikki em. Leipävehnä 57 69 76 89 Rehuohra 42 53 83 82 Mallasohra 69 79 88 90 Ruis 41 47 61 85 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % ei-sertifioitua siementä kylvävistä

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 19 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Varastossa olevan sadon käyttö Myyn teollisuuteen Myyn kauppaan Myyn interventioon Käytän itse Myyn toiselle tilalle (eos.) Kaura (n=266) 12 14 58 27 7 Ohra (n=286) 21 15 1 55 20 8 Vehnä (n=154) 29 25 1 25 6 32 Ruis (n=64) 35 23 27 1 34 Öljykasvit (n=57) 38 16 1 4 48 0 20 40 60 80 100 120 % tiloista % tiloista joilla varastoja

Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 20 Olisitteko kiinnostunut tekemään viljelysopimuksia, joissa sadon hinta ja laatuhyvitykset on sovittu jo sopimusta tehtäessä? Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki 29 18 54 Peltoala: alle 20 ha 24 18 59 20-50 ha 29 17 55 yli 50 ha 39 20 41 Alue: Etelä-Suomi 37 23 41 Lounais-Suomi 40 19 41 Itä-Suomi 16 10 75 Pohjanmaa 29 17 53 Pohjois-Suomi 14 24 63 Sopimusviljelyä 2006 49 26 24 Ei sopimusviljelyä 2006 20 15 65 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % tiloista

uomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 21 Kylvöpinta-alaennuste 14.2.2007 Miten vuonna 2006 tekemissänne viljelysopimuksissa oli sovittu sadosta maksettavan hinnan muodostuminen? Hinta määräytyi myyntiajankohdan markkinahinnan mukaan, laatuhyvitykset määriteltiin sadonkorjuun jälkeen Hinta määräytyi myyntiajankohdan markk.hinnan mukaan, laatuhyvitykset oli määritelty jo sopimusta tehtäessä Sadon hinta ja laatuhyvitykset oli määritelty jo sopimusta tehtäessä Ei osaa sanoa Kaura (n=56) 70 16 10 4 Leipävehnä (n=41) 69 15 2 15 Rehuvehnä (n=30) 63 15 22 Rehuohra (n=52) 53 25 18 5 Mallasohra (n=48) 82 14 2 2 Ruis (n=19) 62 34 4 Öljykasvit (n=70) 71 18 9 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % tiloista