FINGRID 1 (5) Työ-ja elinkeinministeriö PL 32 00023 Valtineuvst kiriaam(a)tem.fi anja.liukk(a)tem.fi Viite: TEM/1753/03.01.01/2017 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAEIKSI UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTOTUESTA ANNETUN LAIN JA TUULIVOIMAN KOMPENSAATIOALUEISTA ANNETUN LAIN 6 :N MUUTTAMISESTA (jäljempänä Fingrid) kiittää mahdllisuudesta lausua työ-ja elinkeinministeriön valmistelemasta lunnksesta Hallituksen esitykseksi laeiksi uusiutuvilla energianlähteillä tutetun sähkön tutanttuesta annetun lain ja tuuliviman kmpensaatialueista annetun lain muuttamisesta. Esitys tutanttukilain muuttamisesta n sa hallituksen energia-ja ilmaststrategian tteuttamista. Strategian mukaan ylimenkauden ratkaisuna ja sumalaisen hankesaamisen ylläpitämiseksi n tarpeen ttaa käyttöön teknlgianeutraalit tarjuskilpailut, jiden perusteella maksetaan sähkön tutanttukea ainastaan kustannustehkkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tutantinvestinneille. Strategian lähtökhtana n llut tarkastella energia-ja ilmastplitiikkaa kknaisvaltaisesti. Siirryttäessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan energia-ja ilmastplitiikan tehtäväksi n linjattu hulehtia tasapainsta kustannustehkkuuden, kestävyyden ja timitusvarmuuden välillä. Fingrid tukee strategian tavitteita ja kats, että siirtyminen hiilineutraaliin sähköjärjestelmään n välttämätöntä ilmastnmuutksen pysäyttämiseksi. Siirtyminen siihen n tehtävä kustannustehkkaasti ja hallitusti, jtta sähköjärjestelmän käyttövarmuus vidaan edelleenkin turvata. Kansallinen energia-ja ilmaststrategia palauttaa sähkömarkkinita takaisin markkinaehtiselle uralle. Fingrid pitää hyvänä, että tarjuskilpailujen kautta myönnetty tuki n ylimenkauden ratkaisu ja että tavitteena n vahvistaa sähkömarkkiniden markkinaehtisuutta ja lupua laajamittaisista uusiutuvan energian tuista vuden 2020 jälkeen. Fingrid ttaa lausunnssaan kantaa lakiesityksen vaikutuksiin liittyen sähköjärjestelmään, tasehallintaan sekä tarjusprsessien ja spimusten sveltuvuuteen.
FINGRID 2(5) Vaikutus sähköjärjestelmään Laki uusiutuvilla energialähteillä tutetun sähkön tutanttuesta 1396/2010, käynnisti Sumessa runsaasti tuulivimahankkeita, jista suuri sa n sijittunut Phjissumeen. Samaan aikaan myös muihin Phjismaihin n rakennettu runsaasti uusiutuvaa energian tutanta, mistä n mudstanut sähkömarkkinille vallitseva tilanne, jssa sähköä siirretään pitkällä käyttöajalla Sumen kantaverkssa phjisesta etelään. Fingrid n vahvistanut phjis-etelä -suuntaista siirtverkka Rannikklinjalla, jka valmistuessaan vunna 2016 n lisännyt Phjis-Sumen ja Etelä-Sumen välistä sähkönsiirtkapasiteettia merkittävästi. Kuitenkin Fingrid arvii, että js uutta sähköntutantkapasiteettia sijittuisi edelleen Phjis-Sumeen, niin lähivusina n ajittainen riski tilanteisiin, jissa kantaverkn phjis-etelä suuntainen kapasiteetti ei le riittävä, jllin visi lla teknistaludellisesi perusteltua jakaa Sumi sähkömarkkiniden tarjusalueisiin. Jak tarjusalueisiin tapahtuisi Sumen kantaverkn sähköteknisin perustein määritetyltä Phjis-ja Etelä-Sumen väliseltä rajalta, jka kulkee maan pikki Pietarsaaresta Iisalmen phjispulitse itään Fingrid n kantaverkn kehittämissuunnitelman mukaisesti valmistelemassa kantaverkn vahvistamista uudella 400 kv vimajhtyhteydellä Oulujelta Keski-Sumeen. Tätä Metsälinja nimistä jhthanketta llaan parhaillaan yleissuunnittelemassa. Hankkeen n suunniteltu valmistuvan vunna 2022. Tämäkään ei kuitenkaan pista hulta kapasiteetin riittävyydestä, sillä uusi phjinen yhdysjht Rutsiin ja Fennviman ydinvimalaitshanke lisäävät tteutuessaan yhä Phjis-Sumen ylijäämää. Vaikutukset tasehallintaan, tasesähkökaupan hjausvaikutukseen ja säätösähkömarkkinihin Fingrid haluaa kiinnittää humita siihen, että ehdtettu lakiesitys, jssa preemita maksetaan tariffijaksn aikana tutetun - ei myydyn - sähkön määrän perusteella, ei humii riittävällä tavalla sähkön reaaliaikamarkkinita ja sähköjärjestelmän tasehallintaa. Fingrid haluaa myös humiida, että ngelma kskee myös nykyisen syöttötariffijärjestelmän tulkintaa ja se tulisi krjata. Lakiehdtuksessa preemita myönnettäisiin tariffijaksn aikaiselle sähkön tutannlle, jka vimassalevan lain pykälän 24 tisen mmentin mukaan määräytyy mittarilukeman perusteella. Tähän mittauksista tdennettavaan tutantn sisältyy myös mahdllinen tuttajan ylijäämäinen tasesähkö, jta ei le myyty markkinilla. Kyseisen ngelman pistamiseksi Fingrid ehdttaa, että lakiehdtusta muutettaisiin siten, että preemita myönnettäisiin sähkön tutannlle muuten samin perustein kuin lakiehdtuksessa n esitetty, mutta kuitenkin enintään sille määrälle tutanta, jnka tuttaja vi tdentaa myyneensä markkinilla, esimerkiksi vurkausimarkkinilla, päivänsisäisessä kaupassa tai kahdenvälisin spimuksin. Näin varmistetaan, että tuttaja ei saa ylimääräistä etua tasevirheestään ja että tukea saavaa tuttajaa kskevat samat tasesähkökaupan hjausvaikutukset kuin muitakin sähkömarkkinasapulia. Fingrid n määrätty järjestelmävastaavaksi kantaverknhaltijaksi, jnka tehtävänä n hulehtia Sumessa sähköjärjestelmän tasehallinnasta käyttötunnin aikana. Tasehallinta tarkittaa sähkön tutannn ja kulutuksen välisen tasapainn ylläpita jka hetki. Tuuliviman ja muun sään mukaan vaihtelevan tutannn lisääntyessä, myös Sumessa etunimi.sukunimi@fingricl.fi
FINGRID 3(5) n dtettavissa sähkötulvatilanteita, jllin sähköstä n hetkellisesti ylitarjntaa. Näissä tilanteissa n tärkeää, että järjestelmässä n sähköntutannlle ikeanlaiset kannustimet, jtka hjaavat myös uusiutuvaa energiaa sallistumaan tasehallintaan. Sähköjärjestelmän tasehallinnan kannalta n tärkeää, että tuttajilla n kannustin suunnitella ma tutantnsa, myyntinsä ja kulutuksensa mahdllisimman tarkasti tasapainn ennen käyttöhetkeä. Käytännössä ennustettu tutant vi kuitenkin piketa tteutuneesta tutannsta, ja tämä pikkeama käsitellään yli- tai alijäämäsähkönä eli tasesähkönä. Tasesähkö n hinniteltu siten, että se hjaa tuttajia tuttamaan sähköä suunnitelman mukaisesti. Näin pyritään minimimaan esimerkiksi se, että ylitutannsta lisi tuttajille etua sillin kun järjestelmässä n ylitarjntaa kk maan taslla. Esityksessä ehdtetaan tuen suuruuden määräytymistä tariffijaksn aikana tutetun sähkön määrän mukaisesti. Tällöin tukea saisi myös siitä sähköstä, jta ei le myyty markkinilla, vaan jka n aiheuttanut tuttajalle ylijäämää eli tasesähköä. Kun tasesähköstä saa preemikrvausta, tasesähkön hinnittelun hjausvaikutus heikkenee. Preemikrvauksen maksaminen heikentää tuttajan kannustinta ennustaa sähköntutantnsa tarkasti. Tämä hankalittaa Fingridille määrätyn järjestelmävastuuseen sisältyvän valtakunnallisen tasevastuun hitamista. Lisäksi ehdtettu esitys tuen suuruuden määräytymisestä tariffijaksn aikana tutetun sähkön määrän mukaisesti heikentää tuttajan kannustimia sallistua säätösähkömarkkiniden alassäätöön. Tasehallintaa varten Fingrid aktivi säätösähkömarkkinilta tarjuksia, jtka säätävät tutanta ja kulutusta tarvittavaan suuntaan. Sähkön tutantlaitkset vivat sallistua säätösähkömarkkinille antamalla tarjuksia jk tutannn lisäyksestä tai vähentämisestä. Alassäätöön sallistuessaan tuttaja situtuu tarjuksessaan vähentämään tutantaan. Tämä tarkittaisi kuitenkin sitä, että tutanta vähennettäessä myös preemikrvaukseen ikeuttava vlyymi pienenee, eikä näin llen näyttäydy kannattavana vaihtehtna tuttajalle. Tarjusprsessi ja spimusten sveltuvuus Fingrid haluaa kiinnittää humita ehdtetun lakiesityslunnksen mukaisen tarjusprsessin (30 ) ja sähkömarkkinalain suhteisiin. On tärkeää varmistaa, etteivät säädökset liittymistarjuksista jhda ristiriitihin sähkömarkkinalain liittämisvelvitteiden kanssa. Hankkeiden tarjuskilpailuun sallistumisen edellytys sähköverkkn liittymisestä n nyt liian ylimalkaisesti esitettyjä rajittaa tarjusprsessin ulkpulelta tulevien liityntöjen tarjamista. Lisäksi ehdtetussa lakiesityksessä hankkeiden tarjusprsessin käsittelyajista ei le säädetty lainkaan. Kun esitetyn lakimuutksen mukainen tarjuskilpailu järjestetään vi syntyä tilanne, jssa paljn uusiutuvan energian hankkeita esitetään samanaikaisesti liitettäväksi sähköverkkn. Tämä n jpa tdennäköistä, kun lakiesityksen lunnksessakin tdetaan, että Sumessa n luvitettuna tuulivimakapasiteettia 4000 MW. Tämän vuksi ehdtamme lakiesityksen tarjusprsessiin ja siihen sallistumisen edellytyksiin tarkennuksia mahdllisten tulkinta epäselvyyksien välttämiseksi. Käytännössä n mahdllista, että tarjttuja hankkeita n yli sähköverkn kapasiteetin. Näemme, että esityslunnksessa esitetty ehdllinen liittymistarjusmenettely n lähtökhtaisesti hyvä. Tällöin myös samaan verkn saan liittymistä tavittelevat
FINGRID 4(5) hankkeet vidaan tarjta tarjusprsessiin, vaikka hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti ylittäisi k. alueen verkn siirtkyvyn. Ehdllisten liittymistarjusten salta n humattava, että verknhaltijan n niiden suhteen nudatettava sähkömarkkinalain säädöksiä. Sähkömarkkinalaissa ei le säädetty ehdllisista liittymistarjuksista, mutta siinä n asetettu verknhaltijille liittämisvelvllisuus (20 ) sekä yleinen velvite tarjta palvelujaan tasapulisesti ja syrjimättömästi (18 ). Ehdllisten tarjusten salta n tärkeä varmistaa, ettei sellaisten tarjaminen jhda mahdllisiin ristiriitihin sähkömarkkinalain velvitteiden kanssa. Tulkintaepäselvyyksien riskiä vidaan nyt käsillä levassa lakiehdtuksessa vähentää seuraavilla timilla: Lakiin (32 ) tai sen perusteella annettavaan asetukseen kirjataan määräaika, missä ajassa Energiavirastn tulee tehdä päätökset preemijärjestelmään hyväksymisestä. Määräajan tulisi lla mahdllisimman lyhyt (esim. 1 kuukausi tarjusten jättämisestä). Perustelut: Ehdllisten tarjusten vimassal n vitava rajata khtuullisen lyhyeksi, sillä kilpailutukseen sallistuville annetut ehdlliset tarjukset rajittavat vimassalnsa ajan verknhaltijan mahdllisuuksia liitynnän tarjamiseen nrmaalin liittymisspimuksen kautta. Keskeinen ehdllisen tarjuksen vimassaln vaikuttava seikka n se, missä ajassa päätökset kilpailutuksen lpputulksista saadaan. Laissa (32 ) tai sen perusteella annettavassa asetuksessa tulee velvittaa Energiavirast julkistamaan lista preemijärjestelmään hyväksytyistä laitksista asetettuna edullisemmuusjärjestykseen. Perustelut: Mikäli kaikkia ehdllisen liittymistarjuksen saaneita sapulia ei vitaisi verkn kapasiteetista jhtuen liittää verkkn tarjuksenmukaisilla ehdilla (liittymispaikka/-aika), tarjttaisiin liityntöjä ehdllisen liittymistarjuksen vastaanttajille Energiavirastn julkaiseman listan mukaisessa etusijajärjestyksessä. Jtta ehdllisissa liittymistarjuksissa vidaan viitata Energiavirastn asettamaan järjestykseen, tulee siitä säätää säädöstaslla niin, että Energiavirastlla n velvllisuus julkistaa etusijajärjestyksen sisältävä lista. HE-lunns ei sisällä tällaista määräystä ja asiaan n viitattu vain 30 :n perusteluissa. Lakiesityksen perusteluihin tulisi sisällyttää maininta siitä, että verknhaltijan tarjtessa liityntöjä verkn kapasiteetin suhteen ehdllisilla liittymistarjuksilla jutuu verknhaltija käytännössä pidättäytymään samaa kapasiteettia kskevien liittymisspimusten testa liittymistarjusten käsittelyn ja vimassaln ajan. Perustelut: Liittymistä kskevien tiedustelujen tarkituksenmukaista käsittelyä varten verknhaltijalla vi lla tarve rauhittaa lyhyt aika ennen ja jälkeen tutanttukea kskevien tarjusten jättämistä, millin se ei situdu liittymisspimuksiin, jtka vähentäisivät kilpailutukseen sallistuville tarjlla levaa verkkkapasiteettia. Yhteensä tällaisen "rauhitusajan" pituus lisi enimmillään muutamia kuukasia. Asian tteaminen perusteluissa tisi verknhaltijalle varmuutta menettelyn hyväksyttävyydestä (tulkintavaikutus suhteessa sähkömarkkinalain 00101 Helsinki 030 395 5000
FINGRID 5(5) mukaiseen liittämisvelvllisuuteen) ja siten edistäisi verknhaltijiden valmiuksia kehittää liittymien tarjamista kskevaa prsessiaan vastaamaan tarkituksenmukaisella tavalla sekä kilpailutuksen järjestäjän että hankkeen tteutumisesta epävarmjen preemikilpailutukseen sallistujien tarpeisiin. Tätä lausuntasiaa Fingridissä hitaa Petri Parviainen, petri.parviainen@finqrid.fi 030 395 5282 Ystävällisin terveisin Kantaverkkpalvelut ja suunnittelu Jussi Jyrinsal Jhtaja, Kantaverkkpalvelut ja suunnittelu