YM002:01/ Lausuntoyhteenveto tuulivoimaloiden melutason ohjearvoja koskevasta valtioneuvoston asetusluonnoksesta

Transkriptio

1 YM002:01/ Lausuntyhteenvet tuulivimaliden melutasn hjearvja kskevasta valtineuvstn asetuslunnksesta

2 Sisällysluettel 1. Taustaa Lausuntkierrkseen ja -palautteeseen liittyviä tietja Lausuntkierrksella lleen asetuslunnksen pääasiallinen sisältö Yleinen suhtautuminen asetuslunnkseen ja sen tarpeeseen Ohjearvt vai raja-arvt? Perustelumuistin yleisperusteluja kskeva lausuntpalaute Pykäläkhtainen lausuntpalaute Sveltamisala (1 ) Knkreettiset humit ja muutsehdtukset Muita säännökseen ja sen käytännön sveltamiseen liittyviä humita Määritelmät (2 ) Pysyvän asutuksen ja vapaa- ajan asutuksen määritelmät Virkistysalueen määritelmä Melupäästön takuuarvn määritelmä Impulssimaisen, kapeakaistaisen ja merkityksellisesti sykkivän melun määritelmät Muita määritelmiä kskevaan säännökseen liittyviä ehdtuksia ja humita Ohjearvt ulkna (3 ) a) Ohjearvjen lukuarvt b) Ohjearvt annetaan keskiäänitasina c) Päivä- ja yöajan hjearvt d) Ohjearvt vapaa-ajan asumiselle e) Ohjearvjen valvnta f) Ohjearvjen perustelut g) Kansallispuistjen humiiminen sääntelyssä h) Lunnnpuistjen ja muiden lunnnsujelualueiden humiiminen sääntelyssä i) Melupäästön takuuarv j) Taustamelun humiiminen k) Muita ehdtuksia ja humita (sveltamisala, menettelyjen laatu) Sisämelu (4 ) Mittaustulkseen tehtävä krjaus (5 ) Pykälään kknaisuudessaan liittyvä lausuntpalaute Lausuntpalaute, jnka mukaan merkityksellinen sykintä n tettava humin mittaustulksen krjaamista kskevassa säännöksessä Lausuntpalaute, jnka mukaan merkityksellistä sykintää ei tule ttaa humin mittaustulksen krjaamista kskevassa säännöksessä Muita merkityksellisen sykinnän sääntelyvaihtehtja sekä muita merkitykselliseen sykintään liittyviä humita ja näkökhtia Vimaantul- ja siirtymäsäännökset (6 ) Muu lausuntpalaute asiakknaisuuksittain Matalataajuinen (eli pienitaajuinen) melu, infraäänet ja mekaaniset äänet Melumallinnuksiin ja -mittauksiin sekä niiden laadunvarmistukseen liittyvät knkreettiset ehdtukset Seuraamukset ja sanktit hjearvjen ylityksistä Melumdien käytöstä Tuulivimamelun häiritsevyydestä ja terveysvaikutuksista Tuulivimamelun vaikutuksista eläimiin Terveisiä plitikille ja virkamiehille Säädöksen sisältöön ja sen sveltamiseen liittyviä tiveita Muuta palautetta Liite 1: Taht, jilta pyydettiin lausunt Liite 2: Lausunnn antaneet taht (lyhenteineen) Liite 3: Muita lyhenteitä... 55

3 3 1. Taustaa 1.1 Lausuntkierrkseen ja -palautteeseen liittyviä tietja Lunns tuulivimaliden melutasn hjearvja kskevaksi valtineuvstn asetukseksi perustelumuistiineen 1 li lausuntkierrksella Lausuntpyynnössä pyydettiin, että lausunnnantajat ttaisivat kantaa asetuslunnkseen kknaisuudessaan sekä erityisesti siihen, tulisik merkityksellinen sykintä ttaa humin mittaustulkseen tehtävää krjausta kskevassa säännöksessä (5 ). Viimeksi mainittuun asiaan liittyvä lausuntpalaute n kttu lausuntyhteenvedn alalukuihin Asetuslunnksesta pyydettiin lausunta 124 tahlta. Nämä taht n lueteltu liitteessä 1. Lausunnn anti 111 taha. Nämä taht n lueteltu liitteessä 2. Lausunnt löytyvät valtineuvstn hankerekisteristä sitteesta: Lausuntkierrksella lleen asetuslunnksen pääasiallinen sisältö Asetuksella säädettäisiin tuulivimaliden melutasn hjearvt ulkna vallitsevalle melulle sekä määriteltäisiin alueet, jilla niitä svellettaisiin. Ohjearvt säädettäisiin tuulivimalan melun aiheuttamien terveyshaittjen sekä tuulivimalan melusta aiheutuvan merkittävän muun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ohjearvja svellettaisiin maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä lupamenettelyissä ja valvnnassa. Saamat hjearvt säädetäisiin pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle, hit- ja ppilaitksille sekä virkistys- ja leirintäalueille. Näitä tiukemmat hjearvt säädettäisiin kansallispuistille. Asetus krvaisi melutasjen hjearvista annetun valtineuvstn päätöksen (993/1992) tuulivimamelun salta. Asetus annettaisiin ääniympäristön laatua kskevaan YSL:n (527/2014) 142 :ään sisältyvän valtuussäännöksen njalla. 2. Yleinen suhtautuminen asetuslunnkseen ja sen tarpeeseen Asetuslunns tuulivimaliden melutasn hjearvista n mnelta sin nnistunut ja kannatettava. (EK, Energiatellisuus ry, Siikajen kunta) Asetuslunnksessa n pystytty hyvin svittamaan tuuliviman rakentamiseen sekä ympäristö - ja terveyshaittihin liittyvät näkökulmat. (STM) Yleisarvi n, että asetuslunns n hyvä ja timiva. (Phjis-Savn Liitt, Hämeen liitt) Yleisarvi n, että asetuslunns selkeä ja yksinkertainen. (Metsähallitus, Sumen Tuulivimayhdistys ry, Uudenmaan liitt, Teknlgian tutkimuskeskus VTT, Maa- ja metsätalustuttajain Keskusliitt MTK ry). Maaja metsätalustuttajain Keskusliitt MTK ry) Asetuslunns n pääsin tyydyttävä (Siemens Osakeyhtiö, ENERCON, Vimamylly Oy & Vimavapriikki Oy, Tuuliklmi Oy, Taaleritehdas). Ehdtetut säännökset vat sellaiset, jiden varassa Sumen situmuksille tärkeä tuulivimatiminta vi saavuttaa sille asetetut tavitteet. (Lumituuli Oy, TuuliSaimaa Oy) Tuulivimaliden melutasn säänteleminen n tärkeää ja tarpeellista. (PIRELY, KASELY, Pr Maalahden-Petlahden Saarist ry, BirdLife Sumi ry, Prin kaupunki, Siikajen kunta, Pyhäjen kunta, 1 Asetus- ja perustelumuistilunnkset n päivätty

4 KESELY, LAPELY, Kuntaliitt, ESAVI, VARELY, Phjis-Phjanmaan liitt, Uudenmaan Liitt, Satakuntaliitt, Varsinais- Sumen liitt, Kainuun liitt, Krsnäs kmmun, Sjöhlm Stefan, Ståhlberg Magnus 2, THL, Sumen Omaktiliitt ry, Vapaa-ajan asukkaiden liitt ry - VAAL). Alla n jitain esimerkkejä lausuntpalautteessa esitetyistä perusteluista: 4 VNP 993/1992 ei riittävästi estä tai pista tuulivimamelun haittavaikutuksia. Asetus selkiyttää tuulivimarakentamista kskevaa suunnittelua ja lupamenettelyä ja yhtenäistää käytäntöjä, kun tähän asti tuulivimahankkeita n tehty kahdella eri hjearvlla, ympäristöministeriön hjeen (4/2012) ja valtineuvstn päätöksen (993/1992) mukaisilla Asetuksen kautta n mahdllista lisätä alueiden käytön suunnittelun varmuutta siten, että ehkäistään tuulivimamelun aiheuttamia terveyshaittja ja tuulivimamelun aiheuttamaa muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Tämä lisää ikeusvarmuutta ja täten vähentää myös ympäristönsujelu- ja terveydensujelulakien eri ennakk- ja jälkivalvntakeinjen käyttöä tuulivimaliden sääntelyssä. Tuuliviman rakentamiseen liittyvien ristiriitjen ja valitusten väheneminen lisää tuulivimatutannn paikallista hyväksyttävyyttä. Tarvetta suurempiin hjearvjen muutksiin ei le, kska ympäristöministeriön aikaisempia hjearvja svelletaan ja tullaan sveltamaan mnien käynnissä levien hankkeiden salta. Tällä hetkellä n j riittävästi hankkeita suunnitteilla uusiutuvan energian suuden tavitteen saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi jatkuvan tutantkehityksen myötä tuulivimalat hiljenevät. (Mustasaari/Länsirannikn ympäristöyksikkö) Nyt esitetyt hjearvt aiheuttavat merkittävää epätasa-arva tuulivimatutannlle suhteessa muihin melulähteisiin. On maankäytön suunnittelun kannalta hankalaa, että melun hjearvt eri timinnille vat erisuuruisia samissa häiriintyvissä khteissa. Lisäksi yhden melua tuttavan lähteen sanktiinti muita kvemmin vi aiheuttaa kansalaisten keskuudessa keskustelua ja tiveita siitä, että muun melun hjearvt muutetaan esitetyn hjeistuksen kaltaisiksi (Varsinais-Sumen liitt) Lähtökhtaisesti n hyvä asia, että tuulivimalle laaditaan mat meluhjearvt, vaikka säädös tuleekin vusia liian myöhään (Haminan kaupunki, ESAVI). Asetus tuulivimaliden melutasn hjearvista tulisi saada npeasti vimaan (VARELY, Raahen kaupunki). Tuuliviman edistämisen kannalta n erittäin hyvä asia, että tuulivimaliden melutassta säädettäisiin npeasti selkeä ja yksinkertainen asetus. Kuitenkin lausunnlla lleesta lunnksesta puuttuu eräitä yksityiskhtaisia säännöksiä ja tästä seuraa riski sille, että valitukset tuulivimaliden rakennusluvista jatkuvat. Näin sa tuulivimalista jutuu jatkssakin naapuruussuhdelain kautta ympäristölupamenettelyn piiriin. (Sumen lunnnsujeluliitt) Valmisteilla leva asetus sisältää yksityiskhtia, jtka tteutuessaan pilaavat Sumen kymmenien tuhansien ihmisten lsuhteet vakituisesta ja vapaa-ajan asumisesta. (Luhelainen) Asetuslunns n humattavasti yksinkertaisempi kuin aikaisemmin mikä n psitiivista. Nyt n kuitenkin vaara, että se n j liian yksinkertainen ja jättää liian paljn kysymyksiä auki. (Pr Maalahden-Petlahden Saarist ry) Asetuslunns n jiltakin sin ristiriidassa esimerkiksi YSL:n 5 ja 142 :ien sekä MRL:n njalla annettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden kanssa. Asetuslunns edellyttää jatktyöstämistä. (Satakuntaliitt) Sääntelyn ja hjauksen keskeisenä tavitteena yleisesti ttaen n minimida tuulivimaliden meluhaittja. Tämä keskeinen tavite ei tteutuisi asetuksessa, kska se mahdllistaa meluarvjen ylittymisen aiheuttaen näin llen terveyshaittja ja ympäristön pilaantumista. (Hus-Pöylän pulesta ry) 3. Ohjearvt vai raja-arvt? Säätämällä tuuliviman melutasn hjearvista valtineuvstn asetuksella halutaan ilmeisesti krstaa näiden merkitystä maankäytön suunnittelussa sekä MRL:n ja YSL:n mukaisessa lupaharkinnassa, vaikka hjeet eivät sitvia lekaan. (OM) 2 Ståhlberg n ilmittanut yhtyvänsä lisäksi kaikkiin Pr Maalahden-Petlahden Saarist ry:n lausunnssa esitettyihin näkökhtiin.

5 5 Ohjearvt käsitetään yleensä hjeina, jihin pyritään mutta niitä ei kuitenkaan tarvitse ehdttmasti täyttää. Tästä syystä tsikn antama hjeen lunteinen mielikuva pitäisi pistaa siten, että suurimmat sallittavat melutast ymmärretään määräyksenä. Otsikk visi lla Valtineuvstn päätös tuulivimaliden melutasista. (Pr Barösundin saarist) On hyvä lähtökhta, että tuulivimamelusta säädetään hjearvt raja-arvjen sijasta (Maa- ja metsätalustuttajain Keskusliitt MTK ry, Sumen Tuulivimayhdistys ry, Energiatellisuus ry, Siemens sakeyhtiö), vaikka perustelumuistin sanamudt humiiden hjearvt tarkittavat käytännössä raja-arvja. (Maa- ja metsätalustuttajain Keskusliitt MTK ry) Ohjearvt mahdllistavat sen, että melutasista vidaan justaa jissakin khteissa tai tapauksissa. Asetuksessa tulisikin ttaa kantaa siihen miten ja minkä tyyppisissä tapauksissa justa hjearvista vitaisiin tehdä sekä kuinka merkittäviä justt visivat lla melutasina (db). Asetuksessa lisi myös selkeästi tutava esiin se, että hjearvt vivat justaa niin ylös kuin alaspäin. (UUDELY) Olisi tarpeen tarkastella vielä sitä, lisik viranmaistiminnan kannalta tarkituksenmukaisempaa säätää tuulivimaliden melutaslle raja-arvt. Raja-arv n velvittava ja näin statukseltaan painavampi kuin hjeelliseksi tarkitettu hjearv. Raja-arv myös sit lupamenettelyissä luvan myöntävää viranmaista, jka ei vi hyväksyä raja-arva suurempia melutasja. Ohjearvja ei sellaisenaan vida sveltaa myöskään valvnnassa. Valvnnan näkökulmasta hjearvja tulisi vida sveltaa raja-arvna, vaikka itse MRL:n mukaisessa hyväksymisratkaisussa tai YSL:n mukaisessa lupapäätöksessä ei lisi hjearvn sitvaksi tuvaa määräystä. (VA- RELY) Raja-arvjen käyttäminen lisi tuulivimalamelun vaikutusten tulkinnan kannalta selkeämpää kuin nyt esitetty hjearvihin perustuva sääntely. Raja-arvt mm. selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät käytäntöjä tuulivimalakaavja ja lupia käsiteltäessä. Prsessien yhdenmukaistuminen ja ennakitavuus parantavat myös resurssitehkkuutta kunnissa ja aluehallinnssa. (PIRELY) Ohjearvt vat yleisesti liian väljä tunnusarv suunnittelun lähtökhtana ja tästä saattaa aiheutua tarkkarajaisia raja-arvja enemmän ristiriitja hankkeiden suunnittelun yhteydessä ja siten myös valituksia. Ohjearvja tarkkarajaisemmat suunnitteluarvt lisivat eduksi kaikkien sapulien näkökulmasta, sillä ne lisivat hankkeiden suunnittelun yhteydessä paremmin ennakitavissa. Asetuslunnksen 3 n kuitenkin kirjitettu siten, että melutast eivät saa ylittää säädettyjä hjearvja, jten tältä sin termiä vidaan pitää riittävän tarkkarajaisena. Tdennäköisesti ikeuskäytäntö mututuu kyseisten hjearvjen salta khti raja-arvtyyppistä sveltamista samalla tavin kuin VNP (993/1992) meluhjearvjen salta n käynyt. Näin llen hjearv termiä ei tarvitse muuttaa. (STM) Kysymyksiä herättää melutasn hjearvjen sitvuus. Onk hjearvilla valitustilanteessa juridista sitvuutta? (Viitasaaren kaupunki) Kaavituksessa ja rakennuslupakäsittelyssä n hyvä lla ehdtn raja. Tällöin timintjen sijittelua suunniteltaessa ei tarvittaisi hjearvjen tulkintaa. (Haminan kaupunki) Ohjearvt tulisi muuttaa raja-arviksi, jllin ne lisivat ikeudellisesti sitvampia. (KESELY) Mallintamisen selkeyttämiseksi n tuulivimalille ehdtetut hjearvt määrättävä ehdttmiksi. Niitä ei saisi ylittää missään lsuhteissa, eikä antaa vapautuksia väliaikaisistakaan meluylityksistä. (Tiutisen kylätimikunta, Savnrannan vapaa-ajan asukkaat) 4. Perustelumuistin yleisperusteluja kskeva lausuntpalaute Jhdant Perustelumuistin jhdannssa (sivu 2) tdetaan, että Tutkimusten mukaan tuulivimamelu ketaan sen erityisluneesta jhtuen häiritsevämpänä kuin esimerkiksi liikenteen tai tellisuusmelu. Tdellisuudessa muuta ympäristömelua suurempi häiritsevyys n tdettu ainastaan yhdessä aineistssa, jten sanamuta n syytä lieventää krvaamalla tutkimusten mukaan esimerkiksi ilmaisulla n jnkin verran näyttöä siitä, että... (THL) Perustelumuistin jhdannssa (sivu 2) tdetaan, että Tutkimusten mukaan tuulivimamelun lyhytaikainen häiritsevyys ei itsessään le terveysvaikutus. Tdellisuudessa tätä ei tietääksemme le tieteellisesti tutkittu. Sanamuta n syytä lieventää krvaamalla tutkimusten mukaan esimerkiksi ilmaisulla vidaan ajatella. (THL)

6 6 Perustelumuistin sivulla 2 melun esiintymiseen kytketään yksilön kkemus. Mikäli henkilö kkee äänen häiritseväksi, kyseessä n melu. Vik melun ymmärtää asetuksessa näin mnitulkintaisesti? (Kymenlaaksn lunnnsujelupiiri ry) On tärkeää, että perusteluissa n syitä, miksi tuulivimamelulle esitetään muusta melupäästöstä pikkeavat arvt. Ilman hyviä perusteita ei le syytä edellyttää erilaista vaatimustasa kuin muilta timinnilta. (Pyhäjen kaupunki) Nykytila / MRL Asetuslunnksen perustelujen selkeyttäminen n tarpeen liittyen mm. MRL:n mukaisiin kaavjen sisältövaatimuksiin ja ikeusvaikutuksiin eri kaavatasilla ja lupia käsiteltäessä. (PIRELY) Asetuksen perustelumuistin khdassa n aiheellista käsitellä valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita ja niiden yhteensvittamista nyt esitettyä laajemmin, myös kulttuuriympäristöjä kskevien erityistavitteiden näkökulmasta. Valtineuvstn päätöksessä valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkistamisesta ( ) tdetaan, että yhteys- ja energiaverkstja kskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvkkaat lunt- ja kulttuurikhteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. (Musevirast) Perustelumuistin khta sisältää vireellisen tteamuksen. Perusteluissa tdetaan, että Sumessa vakinainen asutus ja vapaa-ajan asutus sijittuvat pääsin tistensa lmiin. Tämä tteamus n selkeästi ristiriidassa siihen nähden mitä tilastt kertvat vapaa-ajan asutuksesta. (Tuulivima - Kansalaisyhdistys ry, Järvinen) Nykytila / Sääntely Rutsissa, Tanskassa ja Saksassa On hyvä, että tarkastellaan muiden, enemmän tuulivimakkemusta maavien Eurpan maiden, esimerkiksi Tanskan, melutasvaatimuksia. (Krsnäs kmmun) Asetuslunnksessa ei suriteta vertailua esimerkkimaiden (Rutsi, Tanska, Saksa) melutasn hjearvjen (sisä ja ulk) sekä tuulivimaliden tteutuneiden minimietäisyyksien välillä, vaikka tällaisella lisi merkitystä arviitaessa, kuinka paljn harkintaa asetuksella luvutetaan luvitus- ja kaavitusvaiheisiin? (Kymenlaaksn lunnnsujelupiiri ry) Vertailu Tanskan ja Rutsin raja-arvihin n selektiivinen ja yksipulinen. Vertailu khdistuu vain raja-arvihin ttamatta humin tuulivimarakentamista hjaavien ympäristöikeudellisten säännösten suuria erja. Vertailusta ei myöskään käy ilmi Tanskan matalataajuista melua kskevat tiukemmat raja-arvt sisällä eikä infrmaati raja-arvjen määrittelyyn käytetystä tietphjasta. (Jan-Erik Helenelund) Tuuliviman tutannn erityiskysymykset vat sittautuneet haastaviksi. Mnista syistä jhtuen tuuliviman suuden vimakas lisääminen energiantutannssa n Sumessa tapahtumassa myöhemmin kuin jissain muissa Eurpan maissa. Tämä yhdistettynä Sumen tuulilsuhteisiin ja timintaan liittyviin taludellisiin kysymyksiin, näyttää tuttavan tehltaan ja kltaan humattavasti suurempia vimalita kuin tuulivimatutannn alkuaikina. Tämä kehitys n muistettava, kun sääntelyä verrataan muihin maihin. (PSAVI) Perustelumuistin kansainvälistä selvitystä kskevassa suudessa ei käy selkeästi esille, kuinka laajasti krjaustekijöitä (impulssimaisuus, kapeakaistaisuus ja merkityksellinen sykintä) svelletaan hjearvja käytettäessä. Näiden krjausten huminttaminen erilaisissa säälsuhteissa n mallinnuksessa haastavaa. 5 db alemmilla hjearvilla vidaan ennalta ehkäistä ristiriitatilanteita, jiden hallinta ympäristöluvan avulla jälkikäteen n työlästä ja aiheuttaa myös tuuliviman rakentajalle khtuuttman taludellisen riskin, js vimalan käyttöä judutaan merkittävästi ympäristöluvilla rajittamaan. (KASELY) Perustelusassa n esitetty nähtävästi vertailukhteina ja esimerkkeinä tietja klmen maan tuulivimalamelun melutasn säätelystä. Esityksessä ei kerrta sitä, että eri maiden hjearvjen lukuarvt eivät le keskenään vertailukelpisia. Myös hjearvjen juridinen sitvuus ja hjausvima vivat lla erilaisia eri maissa. Ohjearvsuure ja melun mittaustapakin vi lla eri maissa erilainen. Kaikki edelliset tekijät pitäisi ttaa humin verrattaessa eri maiden meluhjearvja. Lisäksi n syytä ttaa humin se, että yhdenkään näiden klmen maan ympäristömelua kskevissa säädöksissä ei mainita viihtyisyyttä ympäristön laadun kriteerinä/mittana (Insinööritimist Kari Pesnen Oy). Perustelusassa viitataan Rutsin ssiaalihallituksen pienitaajuisen sisämelun hjearvn, 30 db(a). Tällaista arva ei tietjen mukaan le esitetty (Insinööritimist Kari Pesnen Oy).

7 7 Perustelumuistin maavertailusaa tulee muuttaa tdellisuutta vastaavaksi eli faktihin perustuvaksi, kska nyt siihen li pimittu jpa asenteellisesti vain sa tdellisista melusäännöksistä, jka tukisi Sumalaista tiukempaa meluasetusta (Puskakrven Tuulivima Oy, Trvenkylän Tuulivima Oy, Tyngän Tuulivima Oy). Perustelumuistin maavertailussa n tettu humin vertailumaista ainastaan alhaisimmat hjearvt (TuuliWatti Oy, Siemens Osakeyhtiö, Sumen Tuulivimayhdistys ry), minkä seurauksena perustelumuistin lukijalle jää virheellinen kuva, että lunnksen hjearvt lisivat krkeammat kuin vertailumaissa n käytössä (Sumen Tuulivimayhdistys ry, Vimamylly Oy & Vimavapriikki Oy). Näin ei tdellisuudessa le, vaan nyt ehdtetut hjearvt vat samaa tasa tai matalammat, kuin vertailumaissa n yleisesti käytössä. Perustelumuistita tuleekin muuttaa maavertailun salta seuraavasti (Sumen Tuulivimayhdistys ry): Rutsi, perustelumuistin luku 2.2.1, 3. kappale Pikkeuksen pääsääntöön mudstavat tietyt melulle herkät alueet, jissa melutasn hjearv n 35 db(a). Tällaisia alueita vat muun muassa tunturi- ja saaristalueet sekä ulkilualueet. Melutasn 35 db(a):n hjearva svelletaan kuitenkin vain pikkeuksena pääsääntöön, mikäli alue n kaavitettu hiljaiseksi alueeksi. Lisäksi hjearvjen sallima äänitas n 5 db(a) -yksikköä alempi, mikäli melulähteen tuttama ääni sisältää helpsti havaittavia sivia (tnaalisia) ääniä. Tanska, perustelumuistin luku 2.2.2, 3. kappale Meluasetuksen 1 :n mukaan sitä svelletaan vimalan perustamiseen, muuttamiseen ja käyttöön. Tuulivimalan sujaetäisyyden mititus perustuu melumallinnukseen. Tanskassa melun raja-arvt n annettu kahdella eri tuulennpeudella. Melulle altistumisen kannalta herkkien khteiden melutasn raja-arv n 37 db(a) tuulennpeudella 6 m/s ja 39 db(a) tuulennpeudella 8 m/s. Maaseudulla käytetään 6 m/s tuulennpeudella raja-arva 43 db(a) ja 8 m/s tuulennpeudella 44 db(a). Rakennuksen sisätilissa raja-arv ei saa ylittää 20 db. Saksa, perustelumuistin luku 2.2.3, 3. kappale Melutasn sääntely erttelee kuusi eri aluetyyppiä, jille annetaan päiväajan ja yöajan arvt db(a). Saksassa asumiseen käytettävien ydinalueiden, seka-alueiden ja kyläalueiden päiväajan hjearv n 60 db(a) ja yöajan hjearv 45 db(a), yleisten asuinalueiden ja pienasuinalueiden päiväajanhjearv n 55 db(a) ja yöajan hjearv n 40 db(a). Pelkästään asumiseen rajatuilla alueilla päiväajan hjearv n 50 db(a) ja yöajan hjearv n 35 db(a). Saksassa yleisimmin tuulivimarakentamista mitittava hjearv n ydinalueiden, kylä-alueiden ja seka-alueiden yöajan 45 db(a) yöajan hjearv tai yleisten asuinalueiden ja pienasutusalueiden 40 db(a) yöajan hjearv. Saksassa sisämelutasn yöajan arv 25 db. Sisämelutasn arvihin ei vaikuta se, millä alueella rakennus sijaitsee. Js melu sisältää pienitaajuisia kmpnentteja (alle 90 Hz), tulee selvittää aiheutuuk siitä haitallisia ympäristövaikutuksia. Nykytila / Nykytilan arviintia Nykytilanteessa tuulivimahankkeiden suunnitteluun liittyy mm. seuraavia ngelmia, jista n erilaisia tulkintja (Rambll Finland Oy, Suunnittelu- ja knsultintiyritykset SKOL ry): nk yksittäinen asuinrakennus tai lma-asunt alue, jnka kiinteistöllä hjearvt eivät saa ylittyä nk metsästysmaja lma-asuntalue nk maatilan pääkeskus asuntalue mudstaak ulkilureitti ja sen varressa leva laavu virkistysalueen kuinka usein vuden aikana saavat meluhjearvt ylittyä; nk esim. 1 % vuden tunneista hyväksyttävä pikkeus pitääkö meluhjearvja nudattaa lunnnsujelualueilla, jiden luntarvt eivät melusta häiriinny eikä aluetta käytetä lunnn tarkkailuun tai virkistykseen nudatetaank lma-asuntjen hjearvja myös niillä lma-asunnilla, jilla ei talvisin leskella ympäristölupamenettely n jhtanut useiden vusien hallinnlliseen prsessiin

8 8 Vaikutukset Taludellisissa vaikutusarviinneissa tuulivimalarakentamisen vaikutusta maisuuden arvn ei le humiitu. Vaikutus maisuuden arvn tulee humiida k. khdassa. (Sumen maktiliitt ry, Vapaa-ajan asukkaiden liitt ry - VAAL) Perustelumuistin alaluvussa 3.1 Taludelliset vaikutukset mainitaan, että:..asetus mahdllistaa sen, että tuuliviman tutanta harjittavat ja suunnittelevat yhtiöt vivat tuttaa kustannustehkkaasti tuulivimaa. Tämä mahdllistaa tuulivimayhtiöiden kyvyn työllistää, hankkia teknlgiita sekä tuttaa kustannustehkkaasti ympäristöystävällistä energiaa pitkällä aikavälillä. Tämä n yhteiskunnan ja valtin etu. Sijittumiskunta ja valti hyötyvät tuulivimatutannsta kiinteistöverina, liikevitista maksettavina verina, työpaikkina ja niiden tumina vertulina. Lausunnnantajan mukaan teksti sisältää virheitä. Päätöksenten phjaksi päättäjille tulee antaa tuuliviman taludellisista ja muista vaikutuksista ikeaa tieta. Yllä leva perustelu ehdtetulle meluhjearvjen löysentämiselle n lausunnnantajan mielestä vahvasti kyseenalainen. K. perustelutekstiin esitetään eriävä mielipide (Tuulivima-Kansalaisyhdistys ry) Perustelumuistin alaluvussa 3.2 Ympäristövaikutukset mainitaan, että: Tuuliviman edistämisen suurimmat ympäristövaikutukset vat energiantutannn hiukkas- ja hiilidiksidipäästöjen (CO₂) vähentäminen krvaamalla fssiilisia plttaineita käyttäviä energialähteitä. Lausunnnantaja krstaa että fssiilisten plttaineiden käytön vähentämiseen n ilman muuta pyrittävä, mutta tuuliviman tutannlla saaduista hiilidiksidipäästöjen säästöistä n nähdäksemme enemmän mielikuvia kuin tdellista tutkittua tieta. Fssiilisia plttaineita vidaan krvata myös muilla uusiutuvan energian mudilla, esimerkiksi bienergialla tai aurinkenergialla, jiden saama tuki n nyt Sumessa vähäistä tuulivimaan verrattuna. (Tuulivima-Kansalaisyhdistys ry) Perustelumuistin alaluvussa 3.2 Ympäristövaikutukset viitataan WHO:n raprttiin, jnka mukaan tuulivimaliden melutasilla db n yhteys häiritsevyyteen. Muistissa tudaan myös esille, että häiritsevyys vi WHO:n raprtin mukaan aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia. Lausunnnantaja humauttaa, että WHO:n raprtissa tudaan esiin myös muita kuin perustelumuistissa mainittuja asiita. (Tuulivima- Kansalaisyhdistys ry) Perustelumuistin alaluvussa 3.2 Ympäristövaikutukset ei tuda esiin, että tuulivimarakentamisesta syntyy lisäksi lunnn mnimutisuuden pirstutumista ja hiilinieluina timivien metsien hakkuita, kun vimalille tarvitaan kuljetuksia varten leveitä väyliä. (Tuulivima-kansalaisyhdistys ry) Perustelumuistin alaluvussa 3.2 Ympäristövaikutukset ei tuda esiin, että Linnustlle, lepakille, ja lunnn eläimille sekä tuulivimaliden lähialueilla laiduntaville tai eläinsujissa päivä- ja yöaikana leville eläimille mahdllisesti kituvista tuulivimaliden meluhaitista n hyvin vähän tutkittua tieta. Nisäkkäiden kuulaisti vaihtelee lajeittain. Näitä asiita ei myöskään le asetuslunnksessa humiitu. (Tuulivima-Kansalaisyhdistys ry) Asetuslunnksen vaikutusten arviintisaa tulee täydentää etenkin ympäristövaikutusten salta lainsäädäntötyön edellyttämälle vaatimustaslle. (Satakuntaliitt)

9 9 5. Pykäläkhtainen lausuntpalaute 5.1 Sveltamisala (1 ) Knkreettiset humit ja muutsehdtukset Asetuksen sveltamisala n riittävä ja kattaa tuulivimaliden suunnittelun, lupamenettelyn sekä valvnnan riittävässä laajuudessa. (UUDELY) Hyvä, että hjearvja svellettaisiin niin suunnittelussa kuin valvnnassa. (Lumituuli Oy, Tuuliklmi Oy, Puhuri Oy, UPM-Kymmene Oyj, TuuliSaimaa Oy, TuuliWatti Oy) Tekstiin tulisi lisätä pilaantumisen lisäksi myös sen vaaran ehkäiseminen (merkittävän ympäristön pilaantumisen vaara), jtta sanamut vastaisi YSL 142 :n säännöstä taviteltavasta ympäristön laadusta. (YSV ry, Kuntaliitt) Sveltamisalaa kskeva 1 n epäselvä ja se tulee mutilla uudestaan. MRL:n mukaan timinnan sijittuminen ratkaistaan kaavassa tai suunnitteluharkinnalla. Epäselväksi jää, kuinka rakennusluvan tai timenpideluvan harkinnassa vidaan ttaa humin nyt ehdtetut tuulivimalan melun hjearvt, kun tetaan humin MRL:n luvan myöntämiselle asetetut ikeudelliset edellytykset? Näin llen sveltamisala tulisi rajata kskemaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelua sekä YSL:n lupamenettelyä ja valvntaa (Kuntaliitt) Lausunnnantaja ei vi hyväksyä lunnksen 1 :ään kirjattua linjausta, jnka mukaan asetusta svellettaisiin maankäytön ja rakentamisen lupamenettelyn lisäksi valvntaan. Perustelujen mukaan valvnnalla tarkitettaisiin sekä MRL:n että YSL:n mukaista viranmaisvalvntaa. Melussa n kysymys terveellisyyteen liittyvistä kysymyksistä. Rakennusvalvnta ei le viranmainen, jka arvii mahdllisia terveyshaittja. Terveyshaitan arviinti kuuluu terveydensujelua valvville viranmaisille. Js ajatellaan, että rakennusvalvnnan pitäisi puuttua sana jatkuvaa valvntaa mahdllisiin terveyshaittihin, visi rakennusvalvnnan rli rajittua lähinnä vain siihen, että asian arviinti siirrettäisiin muille viranmaistahille. Rakennusvalvnnalla ei le käytössään asian arviintiin tarvittavaa asiantuntemusta tai mittauslaitteita. Rakennusvalvnta jutuisi selvityttämään meluasiaa tuulivimalan mistajalta. Omistaja visi, js epäilyt sittautuisivat perusteettmiksi, vaatia viranmaista krvaamaan selvittämisestä aiheutuneet kustannukset. Ei le muutinkaan järkevää, että saman ngelman parissa timii useampi viranmainen. Yhteiskunta n laajalti linjannut, että julkista hallinta tulee järkeistää ja supistaa. Tämän pyrkimyksen tulee myös näkyä lainsäädännössä, eikä jatkuvasti viedä säännöstämistä ja nrmittamista entistä tarkemmaksi. (Rakennustarkastusyhdistys RTY ry) Säädöstekstissä tulisi selkeästi mainita, että asetus krvaisi melutasjen hjearvista annetun valtineuvstn päätöksen (993/1992) tuulivimamelun salta. (VARELY) Säädöksen sveltamisala n määritelty epätäsmällisesti. Säännöksen mutilu jättää epävarmaksi sen, viitataank lupamenettelyillä ja valvnnalla MRL:n vai YSL:n mukaisiin lupamenettelyihin. Säännöksen perustelut sekä siirtymäsäännös viittaisivat mlempien säädösten mukaisiin lupamenettelyihin, jnka tulisi ilmetä myös sveltamisalasäännöksestä. (OM) Sanamudsta ei käy yksiselitteisesti ilmi, hjaak asetus kaikkien tuulivimaliden melua kskevien lakien (mm. MRL, YSL, TSL) mukaisia menettelyjä. Tarkitus lienee, että sveltamisala rajautuu selkeästi ympäristöja terveysperusteisiin hallintprsesseihin. Sveltamisalarajausta visi tarkentaa yksityiskhtaisemmaksi. (Rambll Finland Oy, Suunnittelu- ja knsultintiyritykset SKOL ry). Asetuksen 1 :ssä tulisi selkeästi tuda esille, että valvnnalla tarkitetaan sekä MRL:n että YSL:n mukaista viranmaisvalvntaa. Vaihtehtisesti valvnnan määritelmä vitaisiin tuda esille asetuksen 2 :ssä. (KE- SELY) Asetuksen sveltamisalassa tulisi enemmän krstaa YSL 142 :ää ja YSL 5 :ää, jtka n mainittu säännöksen perusteluissa (Satakuntaliitt). YSL 142 :n valtuussäännös kattaa (YSL 5 :n perusteella) sekä terveyshaitat että muun merkittävän ympäristön pilaantumisen. Näin llen asetuksessa tulisi humiida kansallispuistjen lisäksi myös lunnnsujelualueet ja lunnnpuistt. (YM/LYMO, Satakuntaliitt). Selvyyden vuksi pykälässä visi lla selventävä viittaus suraan YSL 142 :ään tai YSL:n mukaiseen pilaantumisen määritelmään (Rambll Finland Oy, Suunnittelu- ja knsultintiyritykset SKOL ry). Asetuksessa tulisi selkeästi tuda esille, että hjearvt eivät kske tellisuus- ja satama-alueita (Raahen kaupunki). Tellisuusalueille sijittuvien tuulivimaliden melutasista tulisi kirjittaa selkeästi asetuksen yksityiskhtaisiin perusteluihin. (EPV Energia Oy). Sijitettaessa tuulivimaa tellisuusalueelle, teiden läheisyy-

10 teen tai muulle vastaavalle alueelle, jille hyväksytään tuulivimamelua krkeampi melutas, tulee myös tuulivimalille sveltaa VNP 993/1992 arvja. (Energiatellisuus ry, Sumen Tuulivimayhdistys ry, Lumituuli Oy, TuuliSaimaa Oy, TuuliWatti Oy). Tämä tulee tdeta asetuksessa eksplisiittisesti (Lumituuli Oy) Muita säännökseen ja sen käytännön sveltamiseen liittyviä humita 10 Asetuksella tulee varmistaa se että asetuksen hjearvja nudatetaan sekä suunnittelussa että valvnnassa. (UPM-Kymmene Oyj) Asetukseen tulisi sisällyttää mahdllisuus piketa tuulivimamelua kskevista meluhjearvista ympäristölupamenettelyssä (Taaleritehdas). Säädöksen tarkituksena lienee hjata ennen muuta tuulivimaliden sijittumista ja niiden timintaa. Ohjearvt tulisivat svellettavaksi myös muussa lupaharkinnassa, esimerkiksi haettaessa rakennuslupaa asuintai vapaa-ajan rakennukselle. Tällöin jäisi tapauskhtaisesti ratkaistavaksi se, mikä merkitys hjearville annettaisiin arviitaessa rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä tai rakennushankkeen tteuttamistapaa MRL:n 17 luvun mukaisesti (OM). Asetuksessa tulisi selkeämmin ttaa kantaa siihen, kuinka melu tetaan humin tuuliviman suunnittelussa. YSL:n mukaan tässä asiassa tulisi lla periaatteena mm. ennalta ehkäisyn ja haittjen miniminnin. Tästä seuraa, että suunnittelussa tulisi välttää riittävillä varmuuskertimilla suurten tuulivimaliden rakentaminen liian lähelle asutusta. Asetuksen lisäksi tulee lla tarkemmat hjeet ja nrmit siitä, miten j suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että näitä haittja ei synny ja hje-arvja ei ylitetä. (Pr Maalahden - Petlahden Saarist ry) Sveltamisalaa kskeviin yksityiskhtaisiin perusteluihin tulee suunnitteluvaiheen vertailuun lisätä asetuksen 4 sisämelun raja-arvt. Pelkästään asetuslunnksen krkeisiin ulkmeluarvihin perustuva suunnittelu jhtaa väistämättä liian lyhyeen etäisyyteen asutuksen ja tuulivimalaitsten välillä, mistä taas väistämättä jhtuvat käyttörajitukset tulevat lemaan jatkuvan kritiikin ja ikeudellisten riitjen aihe. (Järvinen) On hyvä, että meluhjearvt asetetaan ihmisten terveydelle kituvien haittjen ehkäisemiseksi. Tämä vi kuitenkin saltaan lisätä painetta keskittää tuulivimahankkeiden suunnittelua yhä syrjäisemmille alueille, kun niitä ei vida enää kaavittaa asutuksen lähelle. Prnhitalueella nämä syrjäisemmät alueet ja varsinkin erilaiset lunnnsujelualueet vat rauhallisuutensa ja yhtenäisyytensä vuksi elinkeinn timinnan ja jatkuvuuden kannalta erityisen merkittävässä rlissa. (Paliskuntain yhdistys) Kyseessä levan asetuksen lähtökhta n ihmisten terveydelle kituvien haittjen vähentäminen. Asetuksessa ei humiida prihin, linnustlle, lepakille tai muihinkaan eläimiin khdistuvia vaikutuksia (Tuulivima- Kansalaisyhdistys ry, Paliskuntain yhdistys). Tätä itsessään visi pitää jnkinlaisena puutteena. Tisaalta lunnn eläinten pitkäaikaista altistumista ja reaktiita pelkästään erilaiseen meluun n myös tutkittu vähän. (Paliskuntain yhdistys) Riittävä etäisyys asutukseen tulee jatkssakin tapauskhtaisesti määritellä tuulivimamelun hjearvjen ja vaikutustenarviinnin perusteella. (Phjis-Savn liitt) 5.2 Määritelmät (2 ) Pysyvän asutuksen ja vapaa- ajan asutuksen määritelmät Asetus n annettu terveys- ja viihtyisyyshaittjen estämiseksi. Tämän vuksi asetusta ei le tarpeen sveltaa asumattmiin pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen rakennuksiin. Tällaisia vat esimerkiksi asumiskelvttmat rakennukset. Asetuksen 2 :n määritelmiä tulee tältä sin täsmentää. (Energiatellisuus ry) Asetus eivät ta kantaa siihen, miten tulisi käsitellä tilanteita, jissa tuulipuistn hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä n asuntja, jilla n rakennuslupa mutta jihin syystä tai tisesta ei le tarvetta sveltaa meluhjearvja. Näitä syitä vi esimerkiksi lla (Sumen Tuulivimayhdistys ry, Taaleritehdas): rakennus ei le enää asuinkäytössä, mutta se ei kuitenkaan le purettu; rakennuksen mistaja haluaa nimenmaisesti, että tuulipuist tteutetaan, vaikka meluhjearvt ylittyvät hänen khdalla; tai hankekehittäjä n stanut kiinteistön tuulipuistn rakentamisen mahdllistamiseksi.

11 11 Edellä tdetun perusteella sääntelyä tulisi selkiyttää sisällyttämällä selkeä maininta siitä, ettei asetusta tarvitse sveltaa tämän kaltaisiin rakennuksiin. (Sumen Tuulivimayhdistys ry, Taaleritehdas). Nykymudssa asetuslunns jättää tulkinnanvaraiseksi kysymyksen siitä, nk kaava-, suunnittelutarve- tai rakennuslupapäätös lainvastainen, mikäli asetuksen mukaista hjearva ei nudateta näiden rakennusten salta (Taaleritehdas). Pysyvän astutuksen ja vapaa-ajan asutuksen määritelmistä (eikä myöskään asetuksen 3 :stä) ei ilmene, kuinka asutusta kskeva alue tulee tulkita. Ilman tarkennusta jää tulkinnanvaraiseksi se, missä khtaa kiinteistöä tulisi mallintaa tai mitata ulkmelutast. Sääntelyä tulee täsmentää siten, että hjearvt kskevat asutuksen (2 :n mukaisesti rakennuksen) välitöntä läheisyyttä, eikä rakennuksen piha-alueen vida katsa ulttuvan kk kiinteistölle. (Sumen Tuulivimayhdistys ry, Taaleritehdas, Energiatellisuus ry, Rambll Oy SKOL ry). Edellä tdetun perusteella 3 :n pykälän 1 mmenttia tulee täsmentää seuraavasti (Rambll Finland Oy, SKOL ry): Melupäästön takuuarvn perusteella määritelty tuulivimaliden timinnasta aiheutuva melutas ei saa ulk-leskelualueilla ja asuntjen pihapiirissä ylittää melulle. Jatkvalmistelussa tulisi harkita pysyvän astutuksen ja vapaa-ajan astutuksen määritelmien tarkistamista. Ehdtuksen mukaan pysyvä asutus ja vapaa-ajan asutus määritellään rakennuksiksi, vaikka näillä ilmeisesti tarkitetaan niitä alueita, jiden pääasiallinen käyttötarkitus n pysyvä asutus ja vapaa-ajan asutus. (OM) Vapaa-ajan asutus n määritelty siten, että se kattaisi käytännössä kaikki muut käyttötarkitukset kuin pysyvän ja ympärivutisen asumisen. Näitä vat tellisuus- ja varastrakennukset ja tämä tuskin n asetuksen tarkitus ja jhtaa erilaisiin tulkintihin. (OM, Hämeen liitt, Uudenmaan liitt, Rambll Finland Oy, Suunnitteluja knsultintiyritys SKOL ry) Ehdtetaan että erityyppisten alueiden käyttötarkituksen lähtökhdaksi tettaisiin alue, jka n mudstunut MRL:n mukaisilla luvilla tai jka n varattu tähän tarkitukseen ikeusvaikutteisessa, rakentamiseen ikeuttavassa kaavassa. Erityyppisten alueiden termeinä tulisi käyttää MRL:n mukaisissa kaavissa ja rakennusluvissa käytettyjä termejä. Edellä tdetun vuksi k. määritelmien tulisi kuulua seuraavasti (Rambll Finland Oy, Suunnittelu- ja knsultintiyritys SKOL ry): Pysyvän asutuksen alueella rakennusryhmää, jnka käyttötarkituksena n MRL:n mukaisen rakennusluvan tai ikeusvaikutteisen sayleiskaavan tai asemakaavan perusteella asuntalue. Lma-asuntalueella rakennusryhmää, jnka käyttötarkituksena n MRL:n mukaisen rakennusluvan tai ikeusvaikutteisen sayleiskaavan tai asemakaavan perusteella lma-asutus. Pysyvän asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen määritelmien mukaan j yksikin pysyvän asutuksen tai vapaa-ajan asutuksen rakennus riittää siihen, että pitää nudattaa pysyvän asutuksen tai vastaavasti vapaa-ajan asutuksen melutasn hjearvja. Tämä eraa VN:n melutasjen hjearvja kskevassa päätöksessä 1992/993 käytetystä sanamudsta, jssa viitataan asumiseen ja lma-asumiseen käytettäviin alueisiin. Asetuslunnksessa käytetty määritelmä selkeyttää tältä sin vallitsevaa tilannetta, jssa epäselvyyttä n jissakin tapauksissa aiheuttanut asumiseen käytettävän alueen määrittely. Keskustelua n herättänyt muun muassa se, miten mnta asuinrakennusta alueella pitää lla, jtta siitä mudstuu asumiseen käytettävä alue (LAPELY, KESELY, Varsinais-Sumen liitt). Ehdtettu ratkaisu, jnka mukaan hjearvja svellettaisiin yksittäiseen asuntn, n hankekehittäjän näkökulmasta timiva ja selkeä. (Taaleritehdas) Asetuksessa n selvennetty aiemmin epäselvyyttä aiheuttanutta ilmaisua asuin- ja lma-asutusalueet siten, että asetuksen hjearvt kskevat pysyvää asutusta ja lma-asustusta eli myös yksittäisiä lma- ja asuinkiinteistöjä. (KASELY) Määritelmissä 2. ja 3. khdassa määritellään pysyvä asutus ja vapaa-ajan asutus. Määritelmät kskevat vain rakennuksia eivätkä ta humin kaavitettuja alueita. Esitettyjä määritelmiä 2. ja 3. tulisi laajentaa siten, että ne tarkittaisivat myös ikeusvaikutteisessa kaavassa sitettuja pysyvän asutuksen rakennuspaikkja tai alueita sekä alueita, jtka vat ikeusvaikutteisessa kaavassa sitettu vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikiksi tai alueiksi. Määritelmän tulisi kskea myös niitä rakennuspaikkja, jille n myönnetty rakennuslupa

12 12 ennen MRL:n vimaantula rakennuslain njalla tai jtka n rakennettu ennen rakennuslain vimaan tula ja jilla ei siitä syystä le lainkaan rakennuslupaa, mutta vat silti laillisesti käytössä levia pysyvän asutuksen tai vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkja. (VARELY, Kuntaliitt, LAPELY, PIRELY, KESELY, UUDELY) Asetuslunnksen 2 khdissa 2) ja 3) tulisi käyttää ilmausta asuinrakennusta, jnka. Tämä täsmentää sitä, että kyse n MRL:n mukaisesta asuinrakennuksesta. Terminlgian tulisi muiltakin sin vastata MRL:n terminlgiaa, esim MRL:n lma-asunt vrt. asetusehdtuksen vapaa-ajan asunt (POPELY, Hämeen liitt, Pirkanmaan liitt). Samihin khtiin tulisi myös lisätä, että määritelmät kskevat myös aiemman rakennuslain mukaisia rakennuslupia sekä asuinrakennuksia, jtka n rakennettu ennen lupavelvitteen säätämistä lakiin. (POPELY) Virkistysalueen määritelmä Virkistysaluetta kskeva määritelmä n epämääräinen ja väljä (Kuntaliitt, KESELY, Vimamylly Oy & Vimavarapiikki Oy). MRL:n salta se kskee kaikkia kaavja kuten esimerkiksi maakuntakaavaa ja ikeusvaikutuksetnta yleiskaavaa. Jhdnmukaista lisi, että virkistysalue kskisi vain ikeusvaikutteisia kaavja seuraavasti (Kuntaliitt, KESELY, MTK ry): MRL:n mukaisessa ikeusvaikutteisessa kaavassa yleiseen virkistykseen sitetut alueet. Virkistysalue tulisi määritellä seuraavasti (Suunnittelu- ja knsultintiyritykset SKOL ry): Yleisessä virkistyskäytössä levia tai MRL:n mukaisessa ikeusvaikutteisessa yleis- tai asemakaavassa yleiseen virkistykseen sitettuja alueita Yleisessä virkistyskäytössä leva alue n määritelmänä liian epämääräinen. Näin llen virkistysaluetta kskevan määritelmä tulee phtia uudelleen (Kuntaliitt) tai virkistysalueet tulee määritellä ainastaan MRL:n mukaisen kaavan käyttötarkituksen perusteella. (Energiatellisuus ry, TuuliSaimaa Oy). Virkistysalueen määritelmä asetuslunnksessa n nnistunut. Määritelmässä viitataan yleisessä virkistyskäytössä leviin alueisiin sekä MRL:n mukaisessa kaavassa yleiseen virkistykseen sitettuihin alueisiin. MRL:n 45 :ssä säädetään ikeusvaikutuksettmasta yleiskaavasta. Nykymudssaan asetuslunns siis velvittaisi humiimaan virkistysalueina ikeusvaikutuksettmassakin yleiskaavassa sitetut alueet. (LAPELY) Määritelmää tulisi täydentää siltä sin, tarkitetaank virkistysalueilla vain ikeusvaikutteisessa kaavassa yleiseen virkistykseen sitettuja alueita, vai halutaank ikeusvaikutuksettmienkin yleiskaavjen virkistysalueet sisällyttää määritelmään. (UUDELY, TuuliSaimaa Oy) Yleisessä virkistyskäytössä leviin alueisiin sisältyy esimerkiksi rantavyöhykkeitä ja vesistö-alueita, jita käytetään vesistöön liittyvään virkistykseen, mutta niitä ei merkitä kaavissa virkistyskäyttöalueiksi (LAPELY) Perustelumuistissa määritelmän 4. khdassa virkistysalueista luetaan pis ulkilureitit. Uudenmaan ELY mielestä ulkilureitit tulisi sisällyttää virkistysaluemääritelmään. Niihin liittyy usein dtus laadullisesti paremmasta ympäristöstä ja tuulivimamelu vi lla häiritsevää merkittävässä sassa ulkilureittiä. (UUDELY)

13 Melupäästön takuuarvn määritelmä Tulevaisuudessa n hyvin mahdllista, että takuissa annetaan arv tuulivimalaitksen melun sykkivyyden tassta. Täten n selvennettävä sitä että kattaak melupäästön takuuarv myös mahdlliset sanktit (jtka ilmenisivät j annetuissa takuissa), vai kskeek sana melupäästö vain laajakaistaista yhden lukuarvn äänitehtasa takuun mukaisella tuulennpeudella. (Pöyry Finland Oy) Asetukseen määritys melupäästön takuuarvsta ja melupäästön takuuarvn perusteella määritelty tuulivimaliden timinnan melupäästö ei helpsti avaudu lukijalle. (Pyhäjen kunta) On hyvä, että melupäästön takuuarv määritellään. Siitä n apua tuulivimapuistjen kaavituksen llessa käynnissä, samin kuin lunnksen hjearvista ulkna (Kemiönsaaren kunta) Kun tuulivimalan perustukset vat yli 60 metriä krkeammalla suhteessa melulle altistuvan khteen maanpinnan (tai vedenpinnan) krkeuteen, kuten esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella levat vimalat. Kyseessä levan vimalan melupäästön takuuarvn lisätään 2 db. Tämä vanha määräys täytyy lla myös uudessa asetuksessa. (Tiutisen kylätimikunta, Savnrannan vapaa-ajan asukkaat) Melupäästön takuuarvn määritelmää tulee tarkentaa tivmuksella että määritelmä perustuisi kansainvälisesti määriteltyyn/ hyväksyttyyn mallinnukseen, missä muuttujat sekä sanktit vat humiitu. Nykyisessä mudssa määritelmä jhtaa ngelmiin (ns. turkkilainen huutkauppa) varsinkin kun mitään ennakkn määriteltyä sanktita ei le. (Petterssn) Melupäästön takuuarvlla, jnka laitteistn valmistaja ilmittaa, ei varmisteta sitä, ettei sallittavaa äänitasa ylitetä. Tämä tulee selventää a. khdassa (määritelmä). (Pr Barösundin saarist) Tuulivimaliden melupäästön takuuarvn määritteleminen asetuksessa n erittäin tärkeä seikka. Se mahdllistaa mallinnuksen ikeellisuuden tdentamisen jälkikäteen, js epäillään, että mallinnuksessa ei le käytetty melupäästön salta ikeita arvja. Melupäästön takuuarv tulee kuitenkin kytkeä melumallinnustarkasteluun. Määritelmä tulee siten esittää asetusehdtuksen 2 :ssä seuraavasti (Tuulivima-kansalaisyhdistys ry): "Tässä asetuksessa tarkitetaan: 1) Melupäästön takuuarvlla tuulivimalan laitteistn valmistajan ilmittamaa saman tuulivimalatyypin melupäästön hajnnasta jhtuvan epävarmuuden humiivaa varmuusarva. Takuuarva käytetään melumallinnustarkastelussa, jka perustuu tuulivimaliden melupäästön ylärajatarkasteluun. Mallinnus tehdään vain sille vimalatyypille ja tehltaan sen kkiselle vimalalle, jka n valittu rakennettavaksi". Melupäästön takuuarvn määritteleminen asetuksessa n hyvä ja tärkeä seikka. Vielä viimeaikinakin ympäristöministeriön hjeistuksesta hulimatta luvanhakijat edelleen teettävät melumallinnuksia nk. tereettisilla melupäästön arvilla, jtka vat tdellisia päästöjä alhaisempia ja antavat harhaanjhtavia tulksia mallinnuksessa. Tämä n miaan jhtamaan kaavituspäätöksiin, jissa tuulivima- laitksia ei le sijitettu riittävän kauas asutuksesta. (Järvinen) Impulssimaisen, kapeakaistaisen ja merkityksellisesti sykkivän melun määritelmät On hyvä, että impulssimaisen ja kapeakaistaisen melun sekä merkityksellisen sykinnän määritelmä n perustelumuistissa määritelty tulevan ympäristöhallinnn hjeesta 4/2014 sekä kirjattu mahdllisuus sen täsmentämiseen. (Teknlgian tutkimuskeskus VTT) Asetuksessa lisi syytä tarkemmin määritellä impulssimainen, kapeakaistainen ja merkityksellisesti sykkivä melu. Käytännössä asia ei le llut selkeä ja jidenkin suunniteltujen ja rakennettujen tuulivimaliden salta n väiteltykin siitä, millin tuulivimalista aiheutuva melu n impulssimaista, kapeakaistaista tai merkityksellisesti sykkivää. (Pyhäjen kunta)

14 14 Merkityksellinen sykintä tulisi määritellä selkeämmin, jtta asiaa kskeva sääntely vidaan sisällyttää säädökseen. (Metsähallitus) 3 Merkityksellinen sykintä tulisi YM:n hjeen 4/2012 mukaisesti muuttaa selvästi sykkiväksi. (YSV ry) Merkityksellisen sykinnän määritelmä tulee esitetyssä mudssa sisällyttää asetukseen. (UUDELY) Merkityksellisen sykinnän määritelmä pitää pistaa asetuksesta. (TuuliSaimaa Oy) Merkityksellisen sykinnän määritelmässä äänenvimakkuuden ajallisia jaksllisia vaihteluja ei le selkeä. Selkeämpiä vaihtehtja vat merkittäviä äänenvimakkuuden jaksllisia vaihteluja tai merkittäviä ajan funktina tapahtuvia äänenvimakkuuden jaksllisia vaihteluja. (THL) Merkityksellisen sykkivyyden salta n selvennettävä mitä sana merkityksellinen tarkittaa. Tästä ei le lemassa vielä kansainvälisesti tiedeyhteisön ja tellisuuden yksimielisyyttä (Pöyry Finland Oy). Merkityksellisen sykinnän määrittely sisältää tulkintariskejä. Määrittelyä tulee täsmentää (Vimamylly Oy & Vimavarapiikki Oy) Muita määritelmiä kskevaan säännökseen liittyviä ehdtuksia ja humita Asetuslunnksessa käytetty (mm. 2 :n 6 ja 7 khdat ja 5 ) melulle altistuva alue n erikseen määrittelemättömänä terminä epäselvä. Mutilua tulisi selkeyttää tarpeettman tulkinnanvaraisuuden pistamiseksi. Asetusta tulisi tältä sin täsmentää siten, että käytetty termi, ja samalla myös hjearvt, täsmennetään kskemaan asutuksen välitöntä läheisyyttä. (Maa- ja metsätalustuttajain Keskusliitt MTK ry) 4 Virkistysalueiden lisäksi mm. mnilla lunnnsujelualueilla sekä melutasltaan muuta ympäristöä hiljaisemmilla alueilla n is merkitys virkistyskäytössä sekä luntmatkailualueina. Tämä tulee ttaa humin asetuksessa esitetyissä määrittelyissä siten, että lunnnsujelualueet, jilla n ääniympäristön rauhallisuuteen liittyviä arvja, tulee lisätä asetuksen määrittelyihin (ja näille alueille tulee 3 :ssä säätää samanlaiset hjearvt kuin kansallispuistille). (Satakuntaliitt) Asetukseen tulee YSL 142 :n valtuussäännökseen perustuen lisätä uusi määritelmä lunnnsujelualueet, jka kuuluisi seuraavasti (YM/LYMO): 6) lunnnsujelualueella lunnnsujelulain (1096/1996) mukaista kansallispuista ja sellaista muuta lunnnsujelualuetta, jlla n erityistä merkitystä virkistyskäytölle, sekä lunnnpuista. Ehdtettu määritelmän lisäys n tarpeen, kska asetuksen 1 :ssä säädettyyn sveltamisalaan kuuluu YSL 142 :n valtuussäännöksen perusteella terveyshaittjen ehkäisemisen hella myös muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen. YSL 142 :ssä viitataan muun merkittävä ympäristön pilaantumisen salta YSL 5 :n 1 mmentin 2 khtaan, jnka mukaan ympäristön pilaantumisella tarkitetaan sellaista päästöä - mukaan lukien melupäästö -, jnka seurauksena aiheutuu haittaa lunnlle ja sen timinnalle (b), ympäristön yleisen viihtyisyyden ja erityisten kulttuuriarvjen vähentymistä (d), sekä ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön sveltuvuuden vähentymistä (e). Määritelmän lisäyksen kautta sääntely saataisiin ultettua kansallispuistjen lisäksi kaikkiin lunnnsujelualueisiin, jilla n merkitystä virkistyskäytön kannalta, sekä lunnnpuistihin. Js asetuksen 1 :ssä ei selkeästi tuda esille, että valvnnalla tarkitetaan sekä MRL:n että YSL:n mukaista viranmaisvalvntaa, tulisi vaihtehtisesti valvnnan määritelmä tuda esille asetuksen 2 :ssä. (KESELY) Se ngelma, että esimerkiksi metsästysmökit, autitalt ja yksittäiset rakennukset pysyvän asutuksen alueella lukitellaan vapaa-ajan asutukseksi, vitaisiin hitaa varsinaisen vapaa-ajan asunnn määritelmää tarkentamalla. (Mustasaari/Länsirannikn ympäristöyksikkö) Asetuslunnksen 2 khdassa 4) n mainittu, että virkistysalueilla tarkitetaan mm. MRL:n mukaisessa kaavassa yleiseen virkistykseen sitettuja alueita. Myös muiden alueiden salta tulisi lla sama periaate: hjearvjen tulee kskea myös kaavissa varattuja alueita eikä pelkästään lemassa levia alueita. (POPELY) 3 Sama jhtpäätös välittyy myös useista alalukuihin ktuista palautteista. 4 Tämä humi liittyy saltaan myös 3 :ään.

15 Ohjearvt ulkna (3 ) a) Ohjearvjen lukuarvt Asetuksen hjearvt vat kannatettavia ja ne mahdllistavat khtuullisesti tuulivimarakentamisen ja estävät terveyshaittjen mudstumisen sekä merkittävän viihtyisyyden vähentymisen. (Energiatellisuus ry) Asetuksessa esitettyjä hjearvja pulletaan. Ne vat tasltaan spivat ja pistavat eriarvisuuden eri maankäyttömudilta. (Haminan kaupunki) Asetuksen mukaiset hjearvt takaavat riittävän alhaisen ulkmelutasn ja laadukkaan ääniympäristön (Prin kaupunki, Raahen kaupunki, Phjanmaan liitt). Ohjearvt vat perusteltuja (Phjis- Phjanmaan liitt, Uudenmaan liitt, THL) Lausunnnantaja humauttaa, että lunnksessa levat hjearvt vat siten 5 10 db krkeammat kuin Rutsissa ja Saksassa ja tämä lisi syytä perustella. Rutsissa hjearv n asuinkhteissa 40 db (lausunnn khteena levassa lunnksessa päivällä 45 db) ja melulle herkillä alueilla kuten tunturi-, saarist- ja ulkilualueille 35 db (lausunnn khteena levassa lunnksessa päivällä 45 db virkistys- ja leirintäalueilla ja 40 db kansallispuistissa). Saksassa yöajan hjearv asuinkäyttöön tarkitetuilla alueilla n 35 db (lausunnn khteena levassa lunnksessa 40 db). (THL) Nyt esitetyt hjearvt pikkeavat merkittävästi valtineuvstn aiemmasta päätöksestä ja YM:n hjeissa esitetyistä melun hjearvista. Perustelumuistista ei käy ilmi miten asetuslunnksen hjearvihin 45 db ja 40 db n päädytty (varsinais- Sumen liitt, Järvinen, Petterssn, Salminen). Perustelumuistin n ansikkaasti kttu taustatieta, mutta muistin (kv- vertailun) perusteella visi lettaa asetuslunnkseen kirjattavien hjearvjen levan alhaisempia kuin mitä esitetään (Järvinen, Petterssn).) Asetuksen jatkvalmistelussa tulee ttaa humin kansainväliset ja kansalliset käyttökkemukset tuulivimatutannsta. (Järvinen). Valmisteluryhmän tulisi phtia vakavasti riittävätkö nykyiset vimassa levat melun hjearvt lisättynä niihin merkityksellisen sykinnän sanktiinti tuulivimamelulle. (Varsinais-Sumen liitt) Asetuslunnksessa esitetyt desibelirajat vat matalia. Käytännössä tämä tarkittaa sitä, että tuulivimatutantn sveltuvia alueita ei Uudellamaalla le löydettävissä varsinkaan maa-alueita, eikä valtakunnallisia tavitteita tuulivimatutannn lisäämiseksi siten vida tteuttaa. (Uudenmaan liitt) Rakennettuun ympäristöön sijitettaviin tuulivimalihin tulisi lähtökhtaisesti sveltaa samja meluhjearvja kuin muullekin rakentamiselle, eli VNp 993/1992 arvt. (Taaleritehdas) Ohjearvt vat ikeansuuntaisia kskien pysyvää asutusta sekä hit- ja ppilaitksia. Ääniympäristöltään rauhallisille tulee asettaa samanlainen hjearv myös yötä kskevalle ulkmelutaslle kuin leirintäalueille n ehdtettu. (Satakuntaliitt) Asetuksessa esitetyt vaki- ja vapaa-ajan asutuksen yöajan hjearvt vat minimit, mutta hjearvjen tulee lla vähintään 40 db -lukkaa, vakiasutuksen khdalla 45 db. Megatuuli Oy). Asetuslunnksessa esitetty 40 db:n raja (yöhjearv) pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle n hyvä. (Riihikski) Lähtökhdaksi tulee ttaa YM:n hjeessa 4/2012 vapaa-ajan asumiselle asetetut hjearvt eli ulkmelutasn tulee lla päivällä 40 db ja yöllä 35 db pysyvässä ja vapaa-ajan asutuksessa (Petterssn) Tulee säätää tiukemmat melurajat kaikilla asetusesityksessä listatuille alueille, humin ttaen vertailumaiden tas (mm. Rutsi ja saksa). On kansantaludellisesti merkittävästi edullisempaa, että ensin kaikille khteille asetetaan humattavan tiukat hjearvt. Js pitkäaikaisissa riippumattmissa seurantatutkimuksissa selviää, että väljemmät hjearvt vat riittävät, vidaan hjearvja muuttaa. Vastaavasti hjearvja tulee kiristää, mikäli pitkäaikaiset seurantatutkimukset niin edellyttävät. (Sumen maktiliitt ry, Vapaa-ajan asukkaiden liitt ry VAAL). Aina varsinainen muuts kskisi lma-asuntjen khdalla svellettavan raja-arvn nusua 35 db:stä 40 db:n hjearvksi. Tämä ainastaan lisää j havaittuja melungelmia tuulivima-alueiden läheisyydessä. (Hus- Pöylän pulesta ry) On ehdttmasti svellettava YM 4/2012 arvja tuulivimamelulle, 35 db yöaikaan. Tämäkään ei pista meluhäiriötä, mutta khtuullistaa sitä jssain määrin. (Luhelainen) Esitettyjä ulkmelutasn hjearvja vidaan pitää asianmukaisina, kska ne eivät le ristiriidassa TSL:n sveltamisalaan kuuluvien sisämelutasjen kanssa. (ESAVI) 40 db tuulivimaliden ulkmelutasn raja-arv takaa sen, että sitä nudatettaessa ei tule syntymään sisä-ääni ngelmia asuin- ja vapaa-ajanrakennuksissa (Paltus-

16 16 mäen Tuulivima Oy, Puskakrven Tuulivima Oy, Trvenkylän Tuulivima Oy, Tyngän Tuulivima Oy, Smart Windpwer Oy) Lausunnnantajan laskelmien mukaan nyt esitetty asetuslunns humii sisämeluvaatimukset varsin hyvin siten, että asuntjen ulkpulella keskiäänitasn llessa 40 db tai alle, riski sisämeluvaatimusten ylittymiselle n pieni. Tämä kskee tilannetta, jssa meluhaitta n tasaista ääntä (ei kapeakaistaista, impulssimaista tai merkityksellisesti sykkivää). Lausunnnantajana laskelmien mukaan 40 db:n ulkmeluvaatimus humiisi useimmissa tapauksissa myös pienitaajuisen melun vaikutukset. Ohjearvtasihin ei le humautettavaa, mikäli merkityksellinen sykintä humiidaan asetuksessa muutin. (STM) Lähtökhdaksi tulee ttaa vapaa-ajan asutuksen suhteen YM:n hjeen 4/2012 ulkmelutasn raja-arvt, jtka vat päiväaikaan (kell 7 22) 35 db ja yöaikaan (kell 22 7) 30 db. Nämä arvt yhdessä sykkivän melun 5 db:n krjauksen kanssa takaisivat, että nyt uhkaavaa ristiriitaa ulk- ja sisämeluarvjen välillä ei syntyisi. (Salminen) Kulttuuriympäristöjen näkökulmasta nykyistä tiukempien hjearvjen asettaminen tuulivimaliden aiheuttamalle melulle n tarpeellista. (Musevirast) Asetuksen tekstiä tulee selkiyttää ja muuttaa seuraavasti (Järvinen): Tuulivimalaits n suunniteltava ja tteutettava siten, että tuulivimalaitksen timinnasta aiheutuva melutas ei ulkna ylitä melulle altistuvalla alueella melun A - taajuuspaintetun keskiäänitasn (ekvivalenttitasn L Aeq ) hjearvja seuraavasti: ulkmelutas L Aeq päivällä kl 7-22 ulkmelutas L Aeq yöllä kl 22-7 pysyvä asutus* 40 db 35 db vapaa-ajan asutus** 35 db 30 db hitlaitkset 40 db 35 db ppilaitkset 40 db - virkistysalueet 35 db - leirintäalueet 35 db 30 db kansallispuistt 35 db - *Vapaa-ajan asutukseen, jka n taajamassa, svelletaan pysyvän asutuksen hjearvja vastaavasti kuin miten hjearvpäätöstä (933/1992) svelletaan. ** Pysyvään asutukseen taajaman ulkpulella svelletaan vapaa-ajanasutuksen hjearvja. Ulkmelutasn hjearvjen määrittely aikaisempaa tiukemmiksi (pienemmiksi) n hyvä kalastajien, metsästäjien ja lunnn virkistyskäyttäjien hyvinvinnin turvaamisen kannalta. Tutkimustiedt tuulivimamelun vaikutuksista riistaeläimiin ja kalihin vat erittäin puutteellisia ja näin llen perusteltua kantaa lukuarvjen tasn (tästä näkökulmasta) ei vida mudstaa. (Riista- ja kalataluden tutkimuslaits) Tuulivimarakentamisen hyväksyttävyyden kannalta ja ihmisiin khdistuvien haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemisen sekä elinljen viihtyvyyden kannalta melutasn hjearvt lisi syytä asettaa: 40 db(a) päivällä ja 35 db(a) yöllä. Tällöin vitaisiin myös harkita, vitaisiink hankalasti mallinnettavasta ja tdennettavasta merkittävää sykkivää melua kskevan krjauksen tekemisestä lupua. (KASELY) Tuulivimaliden suunnittelun ja valvnnan helpttamiseksi tuulivimaliden yleiseksi melutasn raja-arvksi tulisi asettaa: 40 db LAeq, 10 min, jta nudatettaisiin niin päivällä, kuin yöllä. Tällöin ei tarvittaisi erillistä säännöstä merkittävään sykintään liittyvän krjauksen tekemisestä. Lisäksi ennen tuulivimalan käyttööntta sen melupäästö tulisi aina mitata ympäristöministeriön hjeen mukaisesti. (UUDELY). Alla n esityksen perustelut: Tuulivimaliden suunnittelun ja valvnnan kannalta n yksinkertaisempaa, että timintaa hjaa vain yksi tunnusluku, jta nudatetaan timinnassa kaikkina aikina. Lyhyempiaikainen tunnusluku vähentää leellisesti mittausten kesta (vrt. hje tuulivimaliden melutasn mittaaminen altistuvassa khteessa), sekä vähentäisi näin kustannuksia ja tulksen tulkittavuutta. Samalla mittausten laatua saataisiin nstettua ja epävarmuutta pienennettyä. Myös arvit tuulenvimakkuuksien kestista eri päi-

17 17 vinä jäisivät pis. Mikäli merkityksellinen sykintä tai melun leviämisen kannalta sutuisat lsuhteet sittautuisi jssakin khteessa määrällisesti merkittäväksi ja merkittävää viihtyvyyshäiriötä tai elinympäristön laadun merkittävää heikkenemistä aiheuttavaksi ulkna, vitaisiin khteeseen sveltaa YSL:n 527/ mukaista määräystä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ehdtus yksinkertaistaisi tuulivimaliden melutasjen sääntelyä merkittävästi. Suunnittelun ja valvnnan kannalta tilanne lisi yksiselitteinen ja helpsti hallittavissa. Tuulivimaliden melupäästön mittaaminen varmistaisi sen, että tuulivimalan melutasn llessa takuuarvn mukainen, pitäisi mahdllisten ylitysten jhtua ainastaan säätilaan liittyvistä tekijöistä. Melulle altistujien kannalta leellista n se, että sisätilat ja erityisesti makuuhuneet lisivat sujattuja haitalliselta melulta, jsta visi lla terveydellistä haittaa. Timinnanharjittajan kannalta se, että melutasissa ei humiitaisi säälsuhteiden aiheuttamia pikkeuksellisia tilanteita, turvaa timinnanharjittajaa sellaisilta tekijöiltä, jihin se ei vi khtuullisesti ttaen varautua (säälsuhteet). Ehdtus mahdllistaisi kuitenkin puuttumisen säälsuhteista jhtuvaan pikkeukselliseen häiriöön, js häiriö lisi usein tistuvaa ja aiheuttaisi elinympäristön laadun merkittävää heikkenemistä. Asetuslunnksessa n esitetty tuulivimalle vanhjen asuinalueiden salta 10 db(a) ja uusien asuinalueiden salta 5 db(a) kiritystä hjearvihin. Kiristys n humattava tiukennus tuulivimaliden suunnitteluun ja asettaa tuuliviman eriarviseen asemaan muiden ihmistimintjen kanssa. (Sumen Tuulivimayhdistys ry) Ohjearvihin tulee sisältyä varmuusmarginaali, kska melumallinnukset vat tietyissä lsuhteissa antaneet tdellista äänimäärää alhaisemmat luvut. (Mustasaari/Länsirannikn ympäristöyksikkö) b) Ohjearvt annetaan keskiäänitasina On riittävän selvästi esitettävä, että keskiäänitas tarkittaa minkä tahansa yhden päivän tai yhden yön kestävän mittausajan keskiäänitasa. Se ei saa tarkittaa esimerkiksi viikn, kuukauden tai vuden kaikkien päivä- tai yöaikjen keskiäänitasa. (Pr Barösundin saarist) Ohjearvtaulukn alle n syytä kirjata asetuksen perusteluissa mainittu asia, että kyseessä n kunkin vurkauden päiväajan 15 tunnin ja yöajan 9 tunnin keskiäänitas eikä hetkellinen melutas. (Siikajen kunta, Pyhäjen kunta) Keskiäänitas päivälle tai yölle vi mudstua valvnnan kannalta haastavaksi; keskiäänitas tulisi asettaa lla lyhyemmälle ajalle esim. 10 min, kuten tuulivimaliden mittaushjeessa (KESELY) Esitetyt hjearvt vat keskiäänitasja eivätkä kuvaa yksittäisiä melutasn vaihteluita. Lyhytaikaiset hjearvjen ylitykset vivat lla jpa 10 db:n suuruuslukkaa. Perustelumuistilunnksessa n ilmaistu, että mikäli hjearvt ylittyisivät timinnan aikana, lisi timinta järjestettävä siten, ettei ylityksiä tapahtuisi. Perusteluihin tivtan selkeää mutilua siihen, että kuuluvatk myös lyhytaikaiset hjearvn ylitykset timenpiteen perusteeksi. (LSSAVI) Kun melun tunnuslukuna käytetään keskiäänitasa, ei se tunnista tai ta humin merkityksellistä sykintää ilman keskiäänitasa tarkempaa mittausta ja erillistä krjausta. (STM) Asetusta annettaessa tulee humiida se, että pitkältä ajalle annettu (keskiäänitas) hjearv sallii merkittävää vaihtelua melutasissa tarkastelujaksn aikana. Mikäli merkityksellistä sykintää ei humiitaisi mittaustulksiin tehtävissä krjauksissa, vi sallittu melutas aiheuttaa humattavaa häiriötä tuulivimalan ympäristöön. Tämä yhdistettynä hjearvn, jsta vidaan piketa, vi luda tilanteita, jissa melu tulee aiheuttamaan humattavaa häiriötä tuulivimaliden läheisyydessä asuville asukkaille. (UUDELY) Pitkälle ajalle annetussa (keskiäänitas) hjearvssa n heikkutena myös se, että valvnnallisissa tilanteissa, jllin melutast tulee selvittää mittaamalla, tuulivimalan aiheuttama melutas tulee mitata useilla eri tuulenvimakkuuksilla. On myös humiitava, että pitkäaikaiset mittaukset vat harvin mahdllisia siten, ettei jku muu melulähde häiritse niitä merkittävästi. Lisäksi tarvitaan lutettavaa tieta tuulen npeuden kestista eri päivinä, vähintään yhden tunnin tarkkuudella. Edellisten lisäksi tulisi humiida myös ne ajanjakst, jllin melusta aiheutuu merkityksellistä sykintää. (UUDELY)

18 18 Pelkkä tuulivimalan melun vimakkuus (esim. LAeq, 22-07h-tas) ei le yksikäsitteisesti hyvä ja validi haitallisuuden indikaattri. Lyhytaikaisen mittauksen perusteella ei pystytä arviimaan lutettavasti LAeq, 07-22htai LAeq, 22-07h-tasa. (Insinööritimist Kari Pesnen Oy) Js tuulivimalamelun hjearvt halutaan antaa LAeq, 07-22h- ja LAeq, 22-07h-tasina, mittaushjeet n syytä uusia, jtta eri mittaajien ja eri aikina ja eri paikissa tehtyjen mittausten mittaustulkset vastaisivat paremmalla lutettavuudella edes sen päivän tai yön keskiäänitasa, jna mittaus tehtiin. L Aeq, 07-22h - ja L Aeq, 22-07h-tasina annetut hjearvt saattavat lla riittävän valideja mnien krnisten meluvaikutusten indikaattreina, mutta eivät akuuttien vaikutusten, kuten unihäiriöiden. (Insinööritimist Kari Pesnen Oy) Js tuulivimalamelun hjearvt halutaan antaa L Aeq, 07-22h - ja L Aeq, 22-07h -tasina, niin myös tuulivimalamelun laskentahjeet n syytä uusia. Ohjeita tarvitaan etenkin siitä, miten arviidaan sen päivän ja yön tuulilt (npeuden ja suunnan tilastllinen jakautuminen), jnka aikainen keskiäänitas tulee arviida. Tiedetään myös, että laskentamallit ja laskennalliset menetelmät yleensä aliarviivat tuuliväänteen ja tuulen turbulenttisuuden tilastllisen vaikutuksen tuulivimaliden melun tuttn. (Insinööritimist Kari Pesnen Oy) Pitävät melurajat ja asialliset melumallinnushjeet vat tarpeen ja niitä n nudatettava jatkuvasti eikä vain keskiäänitasna. (Sumen maktiliitt ry, Vapaa-ajan asukkaiden liitt ry - VAAL) Asetuslunnksen 3 asettaa vaatimuksia vain laskentatulkselle eli melupäästön takuuarvn perusteella määritellylle tuulivimalaitksen käytön aikaiselle melutaslle ulkna. Tämä n heikennys aikaisempaan sääntelyyn nähden. (Järvinen) c) Päivä- ja yöajan hjearvt Suunnittelun kannalta erilaisilla päivä- ja yöarvilla ei le suurta merkitystä, kska ympäri vurkauden timiville tuulivimalille tulee jka tapauksessa sveltaa yöarvja. Sen sijaan mahdllisten ympäristöluvitettavien tuulivimaliden, jilta edellytetään timinnallista säätelyä, kannalta erttelu vi lla tarpeen. (VARELY) Pykälässä n säädetty hjearvt päivä- ja yöajalle erikseen siten, että päivällä sallitaan 5 db suurempia keskiäänitasja kuin yöllä. Asia n ymmärrettävissä, kska arvjen valmistelun lähtökhtana n llut melun aiheuttaman haitan välttäminen altistuvassa khteessa. Päivällä vidaan hyväksyä suurempia melutasja kuin yöllä. Asetuksen perusteluissa tai erillisessä hjeistuksessa tulisi tuda kuitenkin selkeästi esiin se, että suunnittelun lähtökhtana n syytä lla yöajan hjearvt. (STM) Erilaisten melutasjen antaminen päivä- ja yöajalle n tarpeetnta (UUDELY): Tuulivimalat mititetaan suunnittelussa melupäästön takuuarvn perusteella tietyissä tuulilsuhteissa, jita vi esiintyä tasaisesti eri vurkauden aikina, jten käytännössä mititus judutaan tekemään alhaisimman hjearvn mukaisesti. Erilaiset hjearvt päivällä ja yöllä vivat lisätä jnkin verran timinnanharjittajan mahdllisuuksia man timintansa hjaamiseen. Tuuliviman säätäminen vaikuttaa myös sen tuttamaan tehn ja aiheuttaa näin myös taludellista haittaa timinnanharjittajalle. Erilaiset hjearvt lisäävät merkittävästi mittausten tarvetta ja mittausten epävarmuutta, sekä hankalittavat mittausten tteuttamista ja analyysien tekemistä. Vimaliden suunnittelun ja valvnnan yksinkertaistamisen kannalta lisi perusteltua, että timinnalle annettaisiin vain yksi arv, jta nudatettaisiin niin päivällä, kuin yöllä. Tuuliviman melutasista visi säätää perustellusti myös siten, että päivä- ja yöaikana meluvaatimukset lisivat samat. Pykälää ei kuitenkaan le välttämätöntä muuttaa (STM): Tuulivimatutant n ympärivurkautista ja tuuliviman aiheuttama meluntutt ei riipu vurkauden ajankhdasta, vaan tuuli- ja säälsuhteista. Muun tyyppisissä melulähteissä (kuten liikenne ja tellisuus) melun tutt vaihtelee myös vurkauden ajasta riippuen. Tuulivimatutannn taludelliselle kannattavuudelle n erityisen merkityksellistä se, kuinka paljn vimalaa vidaan käyttää energiantutantn. Tällöin ne hankkeet, jissa tutanta vitaisiin harjittaa esimerkiksi meluvaatimusten vuksi rajitetusti vain päiväaikaan, eivät le taludellisesti hukut-

19 19 televia tai jpa kannattavia. Suunnittelun lähtökhtana käytetään siitä syystä käytännössä yö-ajan meluvaatimuksia. Meluhaitan valvntamittauksissa ei vida myöskään sveltaa päiväajan hjearvja sujuvasti, kska päivällä mitatut melutast vivat syntyä säälsuhteista riippuen myös yöaikaan. Tällöin valvntamittauksissakin tullaan käytännössä tdennäköisesti sveltamaan yöajan hjearvja Yöaikaiset hjearvt n tettava humin myös päivällä. Jak kl ja välisiin erilaisiin melualtistumisen sallimiseen n keintekinen eikä se vastaa nykypäivän yhteiskuntaa. Katsmme, että vakituisten asuntjen meluraja-arv 40 db n ltava vimassa vurkauden ympäri, myös päivällä. (Pr Kimitön Kemiönsaaren pulesta ry) Asetuslunnksessa n nyt määritelty ulkmelutasn päiväajan (kl 7-22) hjearvt seitsemälle ja yöajan (kl 22-7) hjearvt neljälle eri alueidenkäytön tyypille. Er jhtunee siitä, ettei päivällä käytettäviksi letetuille alueille kuten kansallispuistille yleisesti katsta tarvittavan yöajan hjearvja. Tilapäisen leiriytymisen ja lunnn tarvitsemaa rauhaa vidaan tältä sin arviida myös tisin. (Musevirast) Asetuksessa esitetään eri hjearvja päivä- ja yöajalle. Tämä tuttaa ylimääräistä mnimutkaisuutta arviintiin timinnalle, jka tuttaa yhtä paljn melua päivällä ja yöllä. Olisi yksinkertaisempaa ja selvempää asettaa vain yksi hjearv per altistuvien khteiden tyyppi/ryhmä eli käytännössä yöajan perusteella. Samalla tulisi päästä tulkinnanvaraisesta 5 db krjauksesta ern, kska muuta ympäristömelua kireämmissä hjearvissa ajittainen sykintä n j valmiiksi sisäänrakennettu. Ohjearvt visivat tällöin lla seuraavat (Akukn Oy, TL Akustiikka). pysyvä ja vapaa-ajan asutus (ja mahdllisesti muita) 40 db herkät alueet 35 db d) Ohjearvt vapaa-ajan asumiselle Hyvä ja kannatettava lähtökhta, että pysyvälle ja vapaa-ajan asumiselle n samat hjearvt (Trafi, Energiatellisuus ry, Raahen kaupunki, Viitasaaren kaupunki, Lestijärven kunta, Pyhäjen kunta, UUDELY, Phjanmaan liitt, Phjis-Phjanmaan liitt, Pirkanmaan liitt, Metsähallitus, Sumen Tuulivimayhdistys ry, YVA ry, VARELY 5, THL, Vimamylly Oy & Vimavapriikki Oy, Element Pwer, EPV Energia Oy, Taaleritehdas, Siemens Osakeyhtiö, Vestas Nrthern Eurpe, ENERCON, FCG, SITO, Paltusmäen Tuulivima Oy, Puskakrven Tuulivima Oy, Trvenkylän Tuulivima Oy, Tyngän Tuulivima Oy, Smart Windpwer Oy, MTK ry). Alla jitain esimerkkejä perusteluista? Samat hjearvt pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle selkeyttävät muun muassa hjearvjen nudattamista, tuuliviman hankekehitystä, kaavitusta lupamenettelyyn kuuluvia hallintprsesseja ja edistävät saltaan yhdenvertaisuuden tteutumista Asutusmutjen erlla ei le enää niin suurta merkitystä kuin aiemmin, kun kesämökeistä n tullut ympärivutisia ja niiden varustelutas vastaa pysyvää asutusta Oikeudenmukainen lähestymistapa Hyvä ja kannatettava lähtökhta, että pysyvälle ja vapaa-ajan asumiselle n samat hjearvt. Näillä alueilla (ja lisäksi lunnnsujelualueilla ja kansallispuistissa) esitämme hjearviksi päivällä 45 ja yöllä 40 db. Yöajan hjearva ei tarvitsisi nudattaa, mikäli aluetta ei käytetä säännöllisesti yöaikaiseen lunnn tarkkailuun. (Rambll Finland Oy) Asetuslunnksen lähtökhta (että samat hjearvt sekä pysyvälle että vapaa-ajan asutukselle) n hun ja epätarkituksenmukainen. Vapaa-ajan asutukselle tulee asettaa ympäristöministeriön nykyisen hjeen (4/2012) mukaisesti päivä- ja yöajan 40 db(a)/35 db(a) hjearvt. (Tuulivima-Kansalaisyhdistys ry, Sjöhlm, Kemiönsaaren kunta, Uudenmaan liitt, (Mustasaari/Länsirannikn ympäristöyksikkö, Bergström Gunilla ja Hilding, Österhlm-Granqvist Snja ja Granqvist Rland, Häggblm, Ståhlberg, PIRELY, Pr Kimitöön - Kemin- 5 lausunnssa hyvää tekstiä perustelumuistissa hyödynnettäväksi

20 saaren pulesta ry, Petterssn, Tiutisen kylätimikunta, Savnrannan vapaa-ajan asukkaat). Alla n jitain esimerkkejä perusteluista: Sumen 40/35 db(a) ulkmelun hjearvista vapaa-ajan asutukselle ei tule tinkiä, kska muuten sisämelusta tulee ngelma, kun ert eristävyyden tasssa vapaa-ajan ja pysyvän asutuksen välillä vat usein suuret Lma-asumiseen liittyy virkistäytyminen, lunnnrauhasta ja ulkilusta nauttiminen useimmiten taustamelultaan hiljaisilla alueilla. Sumen tuulivimahankkeet n saatu hyvin mahtumaan Sumen kartalle j nykyisiä Ympäristöministeriön hjearvja nudattaen. Tuulivimameluun svellettujen Ympäristöministeriön hjearvjen muuttaminen ilman erityisen painavia perusteita n aiheetnta ja siitä seuraisi jatkssa sekaannusta sveltamisessa. Tulksena lisi ainastaan lisää valituksia tulevaisuudessa. Nykyisin svelletut vapaa-ajan asuntjen hjearvt ympäristömelulle ennen suurten tuulivimaliden rakentamista Sumessa vat lleet timivia käytännössä. Myös vunna 1992 meluntrjuntalain njalla annetussa valtineuvstn päätöksessä (993/1992) vapaa-ajan asunnilla n muuta asutusta tiukemmat melurajat, millä n pyritty tarjamaan vapaa-ajan asukkaille mahdllisuus hiljaiseen ympäristöön. Tämän periaatteen muuttamiselle ei le mitään perusteita. 20 Lma-asutusta kskevan hjearvn salta ei le esitetty sellaisia perusteluita, että vapaa-ajan asuntja tulee kaikkialla käsitellä kuten pysyvää asutusta. Näin llen lma-asutusta kskevan hjearvn määrittämiseen tulisi hakea ratkaisua ääniympäristön yleisistä minaisuuksista sekä vallitsevan taustamelun määrästä ja laadusta. YSL 142 sekä HE 214/2014 antavat em. määrittelylle hyvät lähtökhdat. (Satakuntaliitt) Hyvä elin- ja asuinympäristön viihtyisyys edellyttää taustamelultaan hiljaisilla alueilla (esim. tyypilliset sumalaiset alueet, jilla n vapaa-ajan asuntja) alhaisempia tuulivimalamelun hjearvja, kuin esitetyt L Aeq,07-22h 45 db ja L Aeq,22-07h 40 db. (Insinööritimist Kari Pesnen Oy). Ihmetyttää, että esitetään samja arvja pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle, vaikka tiedetään, että vapaa-ajan asunnt vat rakenteeltaan keskimäärin humattavasti keveämpiä ja niiden seinien ääneneristyskyky (varsinkin pienitaajuisen melun suhteen) n siten hyvin alhainen. Lisäksi suurin sa vapaa-ajan asunnista sijaitsee hiljaisessa maaseutuympäristössä, jssa muutenkin erityisen häiritseväksi ketun tuulivimalamelun häiritsevyys entisestään krstuu. (Salminen) VNP:ssä (993/1992) annettiin tiukemmat (matalammat) melurajat vapaa-ajan asutukselle kuin nrmaalille asetukselle. Tätä perusteltiin aikanaan pyrkimyksellä turvata mahdllisuudesta nauttia hiljaisuudesta ja lunnn äänistä (Pr Maalahden-Petlahden Saarist ry, Järvinen). Tämän pyrkimyksen mukainen mahdllisuus tulee jatkssakin säilyttää lma-asunnlla, leirintäalueella, taajamien ulkpulisilla virkistyslaukeilla ja lunnnsujelualueilla (Järvinen). Tämä pyrkimys tulisi edelleenkin pitää mielessä kun tätä asetuslunnsta mukataan (Pr Maalahden-Petlahden Saarist ry). Perustelumuistissa tdetaan, että mikäli luvuttaisiin vuden 1992 hjearvpäätöksen mukaisista erilaisista hjearvista pysyvälle ja vapaa-ajan asutukselle, se aiheuttaisi muutspainetta myös hjearvpäätöksen (993/1992) sisältöön. Tämä n hyvä tiedstaa päätettäessä tuulivimaliden meluhjearvista. Ratkaisuun pitäisi vaikuttaa, minkälaisia kkemuksia runsaan 20 vuden aikana n saatu erilaisten hjearvjen sveltamisesta pysyvälle ja vapaa-ajan asutukselle. (POPELY) Vapaa-ajan asutus pikkeaa pysyvästä asutuksesta siten, että ainakin vanhempi rakennuskanta n usein rakenteeltaan kevyempää ja näin llen rakennuksen ulkkuren mahdllisuus vaimentaa ulkmelua n heikmpaa kuin pysyvän asutuksen rakennuskannalla. Tällöin n esimerkiksi mahdllista, että tuulivimaliden melun vaikutuksesta vapaa-ajan rakennuksen sisämeluarvt vat selvästi krkeammat kuin sen vieressä sijaitsevalla pysyvän asutuksen asuinrakennuksella. Jtta terveys- ja viihtyvyyshaittjen ehkäiseminen tulee vapaaajan asutuksen salta riittävästi arviitua, tulisi ennen hjearvjen säätämistä vielä tarkemmin phtia, nk tarpeen säätää vapaa-ajan asutukselle tiukemmat hjearvt kuin pysyvälle asutukselle. (Kainuun liitt) STM:n pienitaajuisen melun hjearv tulee ylittymään mnissa vapaa-ajan asunnissa lissa, jissa tuulivimalan melu ei ylitä ehdtettua ulkmelun hjearva L Aeq,22-07h 40 db, mutta n lähellä tätä. Tästä syystä ja, kska käytettävissä ei le (riittävän laajja) mittaustulksia sumalaisten vapaa-ajan asuntjen ulkkuren ääneneristävyydestä, katsn että yöajan ulkmelun hjearvn tulisi lla alhaisempi, enintään 35 db (Insinööritimist Kari Pesnen Oy).