Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma Timo Seppälä VTT, erikoistutkija Terveyskeskusten tuottavuus tutkimushanke, aloitusseminaari GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)
Miksi? TK- tuottavuustutkimuksen ongelma on epätäsmällinen tuotosmittari käyntien, hoitokontaktien, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrät Tarve parantaa oleellisesti mittaristoa Välisuoritekritiikki varsinainen päämäärä on potilaiden ja palvelujen käyttäjien terveydentilan ja hyvinvoinnin edistäminen Ei voida tutkia ennen kuin tiedetään mitä TK tuottaa Tuottavuudessa on havaittu eroja ei ole syytä epäillä etteikö näin olisi myös nykyisellään Tuottavuustutkimus (i) kertoo TKn päättäjille oleellista päätöstietoa, (ii) tarjoaa mahdollisuuden löytää tuottavuuden erojen aiheuttajia, (iii) antaa mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen oppimiseen, (iv) tehostaa resurssien allokaatiota 2
TK-tuottavuustutkimukselle uusi taso ja normisto Mihin tuottavuustutkimuksessa tulee keskittyä Mitä tavoitellaan Mitä mitataan Miten mitataan 3
Esteiden ylittäminen Mitä tavoitellaan Avotoiminnan tarkka tuottavuusmittaus Mitä mitataan Avotoiminnan tuotteita Avotoiminnan panoksia Millä mitataan Hoitoprosessia kuvaavalla tuotteistuksella Resurssit kustannuksina ja työaikapanoksena 4
Tuotteistus i.e. tuotanto Käynti ei ole tuote => pitää verrata samanlaisia tuotteita keskenään => ryhmittelijä => tuotteistus => tuotanto 5
Resursointi Panokset Kerätään samoilla kriteereillä kaikilta TKilta Kerätään sekä kustannustietoina että työaikapanoksena Jaotteleva tarkkuustaso valittavissa Ammattiryhmittäin Toimintayksiköittäin 6
Tuotteistus Avohuollon potilasryhmittelyllä (APR) APR (DRG Medical Systems) toteuttaa tuotteistuksen hyödyntämällä diagnoosi ja toimenpide tietoja (syötettävä 2011 avohilmoon joka tapauksessa) Tuotteet ovat yksikäsitteisiä hoitoepisodeja Mahdollistaa tuottavuuden mittaamisen tarkasti ja antaa samalla kuntapäättäjille työvälineen tuotannonohjaukseen 7
Panostietojen keräys Terveyskeskuksen tuottavuutta selvitettäessä: Terveyskeskuksen / terveysaseman koko avotoiminnan (pl. Hammashoito yms.) käyttömenot keräysjakson ajalta Yksiköiden (vastaanotot/neuvolat jne) tuottavuutta selvitettäessä: Ko. yksikön henkilökunnan potilastyöhön käytetty työaika (tunteina) kahdella tavalla: 1) Kun halutaan selvittää tarkasti henkilökunnan kustannustehokkuutta: Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan toteutunut työaika tuntikirjanpidosta jokaiselta työntekijältä, todelliset palkkakustannukset toteuma-ajalta 2) Kun halutaan selvittää yksikön keskimääräistä tehokkuutta, jossa suunniteltu henkilörakenne tulee huomioiduksi : Keräysaikaiset palkkakustannukset (joissa lomia, koulutuksia ja muita poissaoloja ei ole otettu huomioon) 8
Tällä lomakkeella kerätään tietoja terveyskeskuksen resurssien käytöstä APR tietojärjestelmään liittyvää tuottavuuslaskentaa varten. Tiedot kustannuksista kerätään siitä osasta terveyskeskuksen toimintaa, joka sisältyy AvoHilmo-tiedonkeruuseen (avohoitotoiminta: lääkärien vastaanotto, sairaan- ja terveydenhoitajien vastaanotto, neuvola-, koulu, - ja työterveyshuolto, fysio- ja toimintaterapia, mielenterveystyön yksikön toiminta). Tiedot kerätään ammattiryhmittäin. Vuodeosastotoiminnan, kotisairaanhoidon tai muiden sellaisten yksiköiden toiminnan, joista ei ole tehty APRtiedonkeruuta, kustannuksia ei merkitä. Terveyskeskuksen nimi: 1. Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan edellisen vuoden kokonaiskustannukset Sisältää henkilöstömenot, tiloihin ja laitteisiin liittyvät kustannukset, laboratorio-, röntgen- ym. tutkimuskustannukset, materiaalikustannukset sekä hallinnolliset kustannukset (vyörytykset, keskushallinnon kustannukset ja ostopalvelut, ei kuitenkaan erikoissairaanhoitoa) Mikäli avovastaanoton kokonaiskustannustietoja ei ole suoraan saatavissa edellisen vuoden tilinpäätöstiedoista, avovastaanottotoiminnan osuus arvioidaan suhteessa terveyskeskuksen kokonaiskustannuksiin. 2. Henkilöstömenot Henkilöstömenot eritellään niistä yksiköistä, joista APR-tiedot on kerätty. Merkitse kunkin taulukon ensimmäiselle riville terveysaseman, solun tai yksikön nimi tai muu tunniste. Mikäli APR-tietoa ei ole kerätty yksiköittäin, merkitään koko avovastaanottotoimintaa koskevat tiedot ensimmäiseen ruudukkoon. Ostopalveluna hankitut lääkärit ja hoitohenkilöstö (keikkalääkärit ja - hoitajat) lasketaan mukaan kyseisen ammattiryhmän henkilöstömenoihin siinä yksikössä, jossa työ on tehty. Terveysaseman, solun tai yksikön nimi: Lääkärit Sairaanhoitajat Terveydenhoitajat Fysio- ja toimintaterapeutit Muu henkilökunta 9
Terveyskeskusten tuotanto, resurssit ja tuottavuus APR-piste on hoidon resurssikäyttöä kuvaava mitta => APR-piste on TKn suorite Ottaa huomioon potilaan vaativuuden Raskaampi potilas tuottaa enemmän pisteitä Kontrolloi vertailujoukon heterogeenisyyttä Yhteenlasketut APR-pisteet kertovat tuotannon Yhdistämällä tuotanto ja siihen käytetyt resurssit, i.e. kustannukset kustannuslajeittain, saadaan eri APRtuotteiden kustannus ja TKn tuottavuus APR-pisteen keskikustannuksena 10
EPISODIN MUODOSTUMINEN Käynti sairaanhoitajalla ASL1 Diabetes ATL1 Kroonisen sairauden kontrolli ATL2 Laboratoriokoe/pikatesti ASL1 ASL2 ASL3 ATL3 Käynti lääkärillä Diabetes Iskeeminen sydänsairaus Ääreisverenkierron sairaudet Laaja tutkimus Käynti sairaanhoitajalla ASL4 Virtsatieinfektio ATL4 ATL5 Terveysneuvonta Lääkityksen aloitus/muutos ATL6 Laboratoriokoe/pikatesti ATL7 Konsultaatio ATL8 Lääkityksen annostelu/tarkistus APR1 APR2 APR3 Diabetes ja elinkomplikaatiot (ASL1, ASL2, ASL3) = (ATL1+ATL2+ATL3+ATL4+ATL5+ATL10) Virtsatieinfektio (ASL4) = (ATL6+ATL7+ATL8) Nivelrikko (ASL5) = (ATL9+ATL11) ASL5 Nivelrikko Soitto lääkärille ATL9 Lääkityksen aloitus/muutos JTL Ohjaus muulle terveydenhuollon työntekijälle ASL5 ASL3 Käynti fysioterapiassa Nivelrikko Iskeeminen sydänsairaus ATL10 Kuntoneuvola ATL11 Akuuttihoito
TUOTANTO Kouvolan terveyskeskuksen top30 APR-tuotteet ja tuotanto 1.6.2009-31.5.2010 EpisodiAPR Potilaiden lkm Km. resurssit (A PR-pist.) Kokonaisres. käyttö (A PR-pist.) Kokonaisres. tunteina % resursseista Terve 19 655 141,0 2 771 688 46 195 23,66 Helppohoitoiset infektiot 9 755 140,2 1 367 985 22 800 11,68 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet 5 058 197,0 996 633 16 611 8,51 Diabetes ja elinkomplikaatiot 1 425 453,3 646 021 10 767 5,51 Diabetes 1 680 269,4 452 619 7 544 3,86 Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liitännäissairauksineen 1 672 264,4 442 051 7 368 3,77 Lievä vamma 3 958 82,9 328 198 5 470 2,80 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 2 554 127,3 325 151 5 419 2,78 Selkä- ja kaularangan sairaudet 1 507 210,3 316 864 5 281 2,70 Tuki- ja liikuntaelinsairaus 1 502 182,8 274 578 4 576 2,34 Ihosairaus 2 151 109,3 235 149 3 919 2,01 Vakava vamma tai myrkytys 1 078 207,4 223 600 3 727 1,91 Verenpainetauti 1 343 163,0 218 943 3 649 1,87 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit 1 161 185,3 215 176 3 586 1,84 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen 1 547 127,8 197 755 3 296 1,69 Normaali raskaus 1 013 193,8 196 290 3 271 1,68 Lievät vatsavaivat 1 498 112,6 168 646 2 811 1,44 Endokrinologinen sairaus 1 485 94,6 140 429 2 340 1,20 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet 566 219,0 123 941 2 066 1,06 Nivelrikko 543 207,6 112 726 1 879 0,96 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 1 042 101,2 105 501 1 758 0,90 Muu psyyken sairaus 591 172,7 102 073 1 701 0,87 Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus 1 018 91,6 93 271 1 555 0,80 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen 986 87,1 85 852 1 431 0,73 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen 454 188,9 85 749 1 429 0,73 Krooninen keuhkosairaus 462 179,8 83 063 1 384 0,71 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 307 259,4 79 624 1 327 0,68 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen 765 98,1 75 057 1 251 0,64 Kaikki yhteensä 48 197 243,0 11 714 224 195 237 100,00
KUSTANNUKSET Kouvolan terveyskeskuksen top30 APR-tuotteet ja tuotehinnat 1.6.2009-31.5.2010 EpisodiAPR Potilaiden lkm Kokonaisresurssit, Tuotehinta, /episodi euroa Terve 19 655 5 185 828 264 Helppohoitoiset infektiot 9 755 2 559 500 262 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet 5 058 1 864 700 369 Diabetes ja elinkomplikaatiot 1 425 1 208 705 848 Diabetes 1 680 846 850 504 Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liitännäissairauksineen 1 672 827 077 495 Lievä vamma 3 958 614 058 155 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 2 554 608 358 238 Selkä- ja kaularangan sairaudet 1 507 592 853 393 Tuki- ja liikuntaelinsairaus 1 502 513 735 342 Ihosairaus 2 151 439 964 205 Vakava vamma tai myrkytys 1 078 418 356 388 Verenpainetauti 1 343 409 642 305 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit 1 161 402 594 347 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen 1 547 370 000 239 Normaali raskaus 1 013 367 259 363 Lievät vatsavaivat 1 498 315 537 211 Endokrinologinen sairaus 1 485 262 743 177 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet 566 231 894 410 Nivelrikko 543 210 910 388 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 1 042 197 392 189 Muu psyyken sairaus 591 190 979 323 Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus 1 018 174 510 171 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen 986 160 629 163 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen 454 160 436 353 Krooninen keuhkosairaus 462 155 411 336 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 307 148 977 485 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen 765 140 432 184 Kaikki yhteensä 48 197 21 917 313
RESURSSIEN ALLOKAATIO 20,3 Ehkäisevä terveydenhuo lto Lyhytaikaiset sairaudet Pitkäaikaissairaudet 52,7 26,9
Tutkimukselle löytyy sijaa ja mahdollisuuksia Uuden tekijöinä VATT HY Aalto-yliopisto Kunnat 16
Päätavoitteet: Tavoitteet (I) Tarkastella tuottavuutta ja selittää eroja Parantaa TK-vertailujen tuottavuustarkastelujen tarkkuutta Luoda edellytykset pysyväisluontoiselle tilastotuotannolle 16
Tavoitteet (II) Eritystavoitteet: Resurssien allokaation vaikutukset Taloudellisten olosuhteiden vaikutukset Ulkoistamisen ja muiden järjestämistapojen tehokkuusvaikutukset Ennalta ehkäisevän toiminnan vaikutukset Alueellisten ominaisuuksien ja tekijöiden vaikutukset 17
Terveyskeskustason Aineisto Tuotosaineistot potilas- ja käyntitietoaineisto, johon sovelletaan kevytapr-ryhmittelyä Panosaineistot Kerätty edelläesitetyn mukaisesti 18
Kunnat Mukaan (alustavasti) ilmoittautuneet kunnat: Kerava Jyväskylä (Muurame,Hankasalmi) Keski-Satakunta Sipoo Porvoo Kuopio Lohja (LOST: Lohja, Siuntio, Inkoo, Karjalohja) Kouvola Rovaniemi Turku Kotka Karviainen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) 19
Menetelmät Indeksiteoria sekä moderni ekonometria tarjoaa useita erilaisia menetelmiä tuottavuuden, tehokkuuden tarkasteluun sekä tarkasteluissa löydettyjen erojen selittämiseen Menetelmän valinta tarkentuu valittavan tutkimuskysymyksen ja aineiston laajuuden mukaan 20
Vaiheet ja aikataulu Vaihe I: Kunnat, tietotekniset ratkaisut ja tutkimussapluunat olemassa olevalla aineistolla 2011 Vaihe II: Tutkimusaineiston muodostaminen ½ 2011 ja ½ 2012 Vaihe III: Tutkimustulokset, menetelmien muokkaus, lisätutkimustarpeen kartoitus 2012 21
Taloudelliset resurssit VATT Osallistuvat TKt Muut kansalliset rahoittajat 22
Tulokset ja vaikuttavuus (I) Ensimmäinen kvantitatiivinen TK-tuottavuustarkastelu, jossa verrataan omenoita omenoihin Tuottavuusmenetelmien tutkimus Poistaa verhon esim. ennaltaehkäisevän hoidon resurssoinnista Yhtenäinen terveyskeskusten tuotteistus 23
Tulokset ja vaikuttavuus (II) Mahdollistaa yhteyden perus- ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen tuottavuustarkasteluun Parantaa mahdollisuuksia sähköisen potilasjärjestelmän saavutettavuudelle Tuottaa arvokkaan ja toimivan järjestelmän terveydenhuollon politiikkareformien arvioinnille Aluevertailut Terveydenhuollon rahoitusuudistuksen tarkastelu Ajallisen kehityksen tarkastelu Ulkoistuksen ja järjestämistapojen tuottavuusvaikutukset Laki- ja asetusmuutosten (tuottavuusvaikutus)tarkastelut ja kokonaisvaikutustutkimukset 24
Kuinka hanke käytännössä etenee? Timo Seppälä VTT, erikoistutkija Terveyskeskusten tuottavuus tutkimushanke, aloitusseminaari GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) 25
1. Mukaan tulevat kunnat Mukana: Kerava Jyväskylä (Muurame,Hankasalmi) Keski-Satakunta Sipoo Porvoo Kuopio Lohja (LOST: Lohja, Siuntio, Inkoo, Karjalohja) Kouvola Rovaniemi Turku Kotka Karviainen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) 26
2. Tietotekniset ratkaisut Mukaan lähtevälle kunnalle täytyy tehdä tietotekninen ratkaisu (DMS) Ratkaisun tuottamiseksi sopimus Kunta - DMS 27
3. Opastus Kunta saa opastuksen tietoteknisen ratkaisun sovelluskäyttöön (DMS) Kirjaamiset Potilas- ja toimintatiedon siirtäminen Resurssikäyttötiedon keruu 28
4. Aineisto Aineisto karttuu välittömästi tietoteknisen ratkaisun käyttöönajettua Vaiheittainen eteneminen tarkemmalle tasolle a) alkuvaiheessa kirjataan nykykäytännön mukaisesti b) tavoitteena saada 1-2 kk jo vuoden 2011 lopussa kaikkien ammattiryhmien kirjaamaa potilastietoa c) 3-4 kk vuoden 2012 alkupuoliskolta kaikkien ammattiryhmien kirjaamaa potilastietoa 29
4.1 KevytAPR:tä varten siirrettävä kontaktin tietosisältö Siirretään otantoina DMS auttaa tarvittaessa tietojen käännössä Kontaktin numero Kontaktin päivämäärä ja kellonaika Henkilönumero Kontaktityyppi (vastaanottokäynti, puhelu, kirje/sähköinen yhteydenotto, konsultaatio ) Toiminta (sairaanhoito, terveydenhoito) Toimintayksikkö (vastaanotto, äitiysneuvola, lastenneuvola ) Kontaktin luonne (ensikäynti, seurantakäynti, kiireellinen käynti, välitöntä hoitoa vaativa käynti) Ammattiryhmä Terveyskeskus Terveysasema Yksikkö (terveyskeskuksen oma) Työntekijä Diagnoosi (ICD10, ICPC tai ASL) 30
5. Aineistonkäyttö Tutkimusaineiston saattamiseksi analyysikäyttöön tehdään aineistonkäyttösopimukset Kunta-VATT Aineiston rahallinen kompensaatio kunnalle riippuu käytävien rahoitusneuvotteluiden lopputuloksesta 31
6. Analyysit VATT tuottaa alustavat analyysit vuoden 2011 loppuun mennessä sillä tarkkuudella, johon aineisto taipuu Analyysit tarkentuvat ja monipuolistuvat vuoden 2012 aikana Pysyväisluontoiseen tilastotuotantoon tarkoitetut indikaattorit ottavat muotonsa vuoden 2012 aikana 32
7. Tulevaisuus Hankkeen tarkoituksena on tuottaa pysyvä vertailuaineiston tuotanto Hanke laajenee itsestään kattamaan suuremman osajoukon Suomen terveyskeskuksista Tulokset tarkentuvat aineiston karttuessa Aikajännetarkastelut ajallisen tuottavuuskehityksen seuraamiseksi mahdollistuvat 33