SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Transkriptio

1 SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

2 Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset Näkökulma ohjaukseen ja raportointiin -palvelupakettipilotit

3

4

5

6 Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri

7 Maksettujen sairauspäivärahajaksojen kestot ennen hoitoa (A) ja hoidon jälkeen (C) sekä hoidon kestot (B) Suomessa vuosina 2000 ja 2013 aivohalvaus-, masennus-, lonkantekonivel- ja polven nivelrikkopotilaiden keskuudessa Aivohalvaus (I63) Masennus (F32 ja F33) N A B C A+B+C Vuosi ,2 14,0 188,4 231,7 Vuosi ,5 22,2 180,4 226,1 Vuosi ,5 28,2 105,6 181,4 Vuosi ,9 30,6 76,8 137,3 Lonkan tekonivelleikkaus (NFB30, NFB40, NFB50 ja NFB60) Vuosi ,5 3,7 119,6 222,8 Vuosi ,0 10,0 123,0 213,0 Polven nivelrikko (M17) Vuosi ,6 2,7 109,5 208,8 Vuosi ,5 2,2 80,2 141,9 ABC-2, Vohlonen et co.

8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TUTKIMUSTULOKSIA Lähes kaikkien tutkittujen potilasryhmien osalta toipilasajan sairauspoissaolot ( C ) ovat pidentyneet tai pysyneet ennallaan Kaikkien tutkittujen potilasryhmien osalta hoidonkestot ( B ) ovat lyhentyneet Kaikkien tutkittujen potilasryhmien osalta sairauspoissaolot ennen hoitoa (A ) ovat pidentyneet TERVEYSPOLIITTISIA PÄÄTELMIÄ Osaoptimointi (tahallinen tai tahaton) on lisääntynyt seuranta-aikana Hoitotakuulailla ei ole ollut oleellisia vaikutuksia sairauspoissaolojen kestoon Suomessa edelleen sairauspoissaolot ennen ja jälkeen hoidon ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin pitkiä Terveysturvan kokonaiskustannuksista voitaisiin vähentää C:n ja A:n osalta huomattavasti ja näin tehostaa julkisten menojen ohjausta merkittävästi C:n ja A:n lyhentämiseen tähtääviä toimenpiteitä voidaan ja tulisi aloittaa riippumatta tulevista SoTe-ratkaisuista, esimerkiksi toimeenpanevilla kokeiluilla.

9

10 Maakuntien välinen vertailu tapahtuu ensisijassa palvelupaketti- ja toiminto-tasoilla Maakunta 1 Maakunta 2 Pakettitaso Hoiva ja hoitopalvelupaketti Pakettitaso Hoiva ja hoitopalvelupaketti Vertailu maakuntien välillä Toimintotaso Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Toiminto 4 Palvelutaso Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Toimintotaso Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Toiminto 4 Palvelutaso Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Vertailu mahdollinen maakuntien välillä Ei vertailua maakuntien välillä

11 Geneerinen mittaristo ylimmälle tasolle Strategisen tason mittariston rakenne Kustannukset ja tuottavuus Vaikuttavuus ja asiakas Kustannus / Asukas Asiakastyytyväisyys Hoitotakuu Palvelunkäyttäjiä/ asukkaita Kustannus / palvelunkäyttäjä Terveyskyselyt Erikoisalakohtaiset vaikuttavuusmittarit Hallinnon Kustannus / kontakti Kontakteja/ palvelunkäyttäjä Tukitoiminnan kustannus / kontakti Ydintoiminnan kustannus/ henkilötyövuosi Muut kontaktit / henkilötyövuosi Kustannus / kontakti Ydintoiminnan kustannus / kontakti Kontakteja/ henkilötyövuosi Käyntejä / henkilötyövuosi Ylätasolle valitaan sellaiset mittarit, joiden perusteella voidaan päätellä pitäisikö kehittämisfokusta suunnata kustannustehokkuuteen, tuottavuuteen, prosessien kehittämiseen, henkilöstön hallintaan vai vaikuttavuuteen. Mittareiden keskinäiset suhteet on tärkeätä määritellä, jottei mikään tuloskortin mittari jää kokonaisuudesta irralliseksi. Kaikki alempienkin tasojen mittarit on linkitettävä tuloskortin mittareihin hierarkisesti, jotta haluttuihin strategisen tason muutoksiin on helposti löydettävissä vaikuttimet myös alemmilta tasoilta. Kaikille muutoksille voidaan siis määritellä selvä tekijä ja tekijän vaikutuksen suuruus. Käynnin kesto Käyntien osuus kokonaistyöajasta Sairauspoissaolojen osuus työajasta Sitra 2016

12 Palvelupaketit Eksotessa (kustannukset ilman yleiskustannuksia) Riviotsikot Summa kustannus 1. Suun terveydenhuolto Päivystys Ensihoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuissosiaalityö Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten palvelut Lääkinnällinen kuntoutus Vastaanottopalvelut Vaativa erikoissairaanhoito N/A Kaikki yhteensä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 26

13 Palvelupaketit Eksotessa (asiakkaat) Riviotsikot Eri määrä hetu 1. Suun terveydenhuolto Päivystys Ensihoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuissosiaalityö Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten palvelut Lääkinnällinen kuntoutus Vastaanottopalvelut Vaativa erikoissairaanhoito N/A 563 Kaikki yhteensä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 27

14 Palvelupaketit palvelun käytön näkökulmasta (Eksote) Asiakkaat / asiakasryhmät käyttävät palveluja useista eri organisaatioyksiköistä sekä palvelupaketeista Suurimpia, perinteisiä siilorakenteita on pyritty välttämään kokoamalla yhteen palvelupakettiin palveluita erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta => Siiloutumista voi kuitenkin syntyä uusiin rajapintoihin Osaoptimointia voidaan ehkäistä seuraamalla valikoitujen asiakasryhmien kulkua organisaatiossa ja palvelupaketeissa

15 Palvelupakettien ristiinkäyttö (alustavia tuloksia) 1. Suun terveydenhuolto 10. Päivystys 11. Ensihoito 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 4. Aikuissosiaalityö 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelut 7. Lääkinnällinen kuntoutus 8. Vastaanottopalvelut 9. Vaativa erikoissairaanhoito 1. Suun terveydenhuolto 8 % 1 % 0 % 1 % 6 % 1 % 0 % 0 % 1 % 3 % 1 % 10. Päivystys 4 % 8 % 3 % 4 % 5 % 3 % 3 % 1 % 3 % 5 % 4 % 11. Ensihoito 2 % 2 % 48 % 2 % 1 % 3 % 2 % 0 % 2 % 2 % 2 % 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4 % 3 % 3 % 35 % 3 % 14 % 2 % 1 % 2 % 4 % 3 % 3. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 11 % 5 % 1 % 6 % 40 % 5 % 0 % 1 % 2 % 6 % 4 % 4. Aikuissosiaalityö 3 % 2 % 1 % 8 % 4 % 36 % 0 % 0 % 1 % 4 % 2 % 5. Hoito- ja hoivapalvelut 29 % 26 % 20 % 10 % 2 % 9 % 66 % 14 % 30 % 25 % 30 % 6. Vammaisten palvelut 5 % 3 % 1 % 3 % 1 % 2 % 4 % 66 % 9 % 4 % 4 % 7. Lääkinnällinen kuntoutus 4 % 6 % 3 % 6 % 2 % 4 % 6 % 7 % 14 % 5 % 6 % 8. Vastaanottopalvelut 6 % 4 % 2 % 4 % 6 % 4 % 3 % 1 % 4 % 10 % 5 % 9. Vaativa erikoissairaanhoito 25 % 40 % 16 % 22 % 30 % 18 % 12 % 9 % 32 % 33 % 40 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % ETELÄ-KARJALA 34

16 Alustavia kommentteja palvelupaketeista sote-seurannassa Kun käytettävissä on riittävän laaja ja tarkkatasoinen tietopohja, on eri näkymien muodostaminen mahdollista eivätkä organisaation, asiakkaan ja palvelupaketin näkökulmat ole toisiaan poissulkevia Alueellinen näkökulma Alue, jonka sisällä alueen asukkaat sote-palveluita käyttävät (käytännössä sairaanhoitopiirin alue + ostopalvelut) Voidaan liittää mukaan Kela ja yksityiset palveluntuottajat Henkilötason näkökulma Palvelujen käytön tiedot eri palveluista ovat yhdistettävissä henkilöön Palvelujen käytön kustannukset eri palveluista ovat yhdistettävissä henkilöön (= potilas/asiakaskohtainen kustannuslaskenta)

17 Alustavia kommentteja palvelupaketeista sote-rahoituksessa Huomioitava erilaiset palvelurakenteet Ennaltaehkäisevät, kevyet palvelut vs. raskaammat ympärivuorokautiset palvelut Uudet palvelukanavat (liikkuvat, sähköiset) Rahoitusta varten tarvitaan lisäksi tietoa alueen väestörakenteen kehityksestä sairastavuudesta alueen harvan asutuksen laajuudesta lainsäädännön edellyttämistä muutoksista

18 Alustavia kommentteja palvelupaketeista yleisesti Palvelupaketit on ehkä parempi lähestymistapa kuin perinteiset tuotteistusmenetelmät, joissa ongelmaksi muodostuu sosiaalitoimen kohdentuminen Kaikkia palveluja ei voida kiinnittää episodiin, mutta ne voidaan kiinnittää palvelua tuottavaan yksikköön ja asiakkaaseen (näiden yhdistelmänä muodostuvat palvelupaketit) Vältettävä liikaa yksityiskohtaisuutta Pakettien määrittelyn tulee olla integrointia tukevaa ja niin joustavaa, että se ei sido organisaation tai johtamisen rakenteita