Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla"

Marika Kahma
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto Äne 2000 / E..R-L 1

2 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä ja niiden yhteydestä asiakkaiden seksuaalija lisääntymisterveyteen ei ole systemaattisesti kerätty Äitiysneuvoloiden suhdetta muihin toimijoihin (muu neuvolatoiminta, lisääntymisterveyspalvelut terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoito) ei ole kartoitettu Äne 2000 / E..R-L 2

3 Tarkoitus Kuvata äitiysneuvolatoiminnan järjestämistapaa ja sen yhteyttä naisten ja perheiden terveyteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Äne 2000 / E..R-L 3

Äitiysneuvolat Suomessa 2000 luvulla Aineisto: 2009 kaikki Manner-Suomen 398 kuntaa vuonna 2008 (= 228 tk) Kuntakohtainen vastausprosentti 79 (tk

4 Äitiysneuvolat Suomessa 2000 luvulla Aineisto: 2009 kaikki Manner-Suomen 398 kuntaa vuonna 2008 (= 228 tk) Kuntakohtainen vastausprosentti 79 (tk 82%) Kuntien luokittelu asukasluvun mukaan: alle vähintään asukasta Äne 2000 / E..R-L 4

5 Tuloksia äitiysneuvolan sijainti päätöksenteon hierarkia suhde muihin toimijoihin (muu neuvolatoiminta, lisääntymisterveyspalvelut terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoito) äitiysneuvolatoiminnan keskittäminen/hajauttaminen henkilökunnan koulutus, määrä, toimenkuvat toimintaan liittyvä kustannustietoisuus järjestämistavan yhteys äitien ja lasten terveyteen Äne 2000 / E..R-L 5

6 Äitiysneuvoloiden (toimipisteiden) lukumäärä kunnassa vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä < Yhteensä n=116 n=109 n=50 n=29 n=7 n= tieto puuttuu Yhteensä Äne 2000 / E..R-L 6

7 Äitiysneuvolatoiminnan toteuttaminen kunnassa vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä < Yhteensä Järjestämistapa: n % n % n % n % n % n % Erillinen äitiysneuvola 5 4, , , ,5 1 14, Äitiysneuvola ja perhesuunnittelu/ ehkäisyneuvola 41 35, , ,6 5 17, ,7 Äitiys- ja lastenneuvola 24 20, , , ,9 5 71, ,6 Useampi yhdistelmä tai muu tapa 45 39, ,5 9 18,4 3 10,3 1 14, ,7 Yhteensä Äne 2000 / E..R-L 7

8 Äitiysneuvolatoimintaa koskevien asioiden valmistelija kunnan/kuntayhtymän (tai vastaavan) poliittisille päättäjille vuonna 2008 Kunnan asukasmäärä < Yhteensä n=116 n=109 n=50 n=29 n=7 n=311 terveyskeskuksen johtava lääkäri terveyskeskuksen johtava hoitaja neuvolatyöstä vastaava lääkäri neuvolatyöstä vastaava hoitaja neuvolatyöryhmän puheenjohtaja muu useampi yhdistelmä tieto puuttuu Yhteensä Äne 2000 / E..R-L 8

9 Äitiysneuvolalääkäreiden työsuhdelaatu ja suurimmasta asiakasmäärästä vastaavien koulutusjakaumat Kunnan asukasmäärä < Yhteensä n=115 n=111 n=49 n=29 n=7 n=311 % % % % % % Lääkärin työsuhde: Nimetty terveyskeskuslääkäri 80,0 89,2 93,9 100,0 85,7 87,5 Erikoisairaanhoidon virkalääkäri 1,7 2,7 0,0 6,9 28,6 2,9 Lääkäri ostopalveluna 20,9 21,6 18,4 31,0 0,0 21,1 Muu 12,2 4,5 6,1 0,0 28,6 7,7 Lääkäreiden koulutusjakauma* Naistentautien erikoislääkäri 8,7 12,8 6,1 10,3 14,3 10,0 Yleislääketieteen erikoislääkäri 29,6 37,6 38,8 51,7 14,3 35,6 Laillistettu yleislääkäri 35,7 35,8 32,7 24,1 71,4 35,0 Lääketieteen lisensiaatti 25,2 11,0 20,4 10,3 0,0 17,5 Lääketieteen kandidaatti/muu 0,9 2,8 3,4 0,0 0,0 1,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 *Suurimmasta asiakasmäärästä vastaavan koulutus Äne 2000 / E..R-L 9

10 Äitiysneuvoloiden hoitohenkilöstön määrä koulutuksen mukaan 2008 Kunnan asukasmäärä < yhteensä n=115 n=111 n=49 n=29 n=7 n=311 Koulutus: yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) yht. ka (sd) Kätilö 13 0,1 (0,4) 12 0,1 (0,4) 8 0,2 (0,5) 9 0,3 (1,0) 5 0,7 (1,3) 47 0,2 (0,5) Terveydenhoitaja 220 1,9 (2,7) 242 2,2 (3,1) 167 3,4 (4,1) 238 8,8 (5,3) ,1 (76,1) ,2 (14,2) Kätilöterveydenhoitaja 70 0,6 (0,9) 78 0,7 (1,2) 67 1,4 (1,6) 71 2,5 (2,2) 85 12,1 (7,0) yht = henkilöstöä yhteensä kokoluokan kunnissa, ka = henkilöstöä keskimäärin kokoluokan kunnassa, sd = keskihajonta 371 1,2 (2,4) Äne 2000 / E..R-L 10

11 Hoitajakohtaiset vuosittaiset asiakasmäärät kunnan asukasmäärän ja koulutustaustan mukaan Kunnan asukasmäärä < Yhteensä Th** K-th** Th K-th Th K-th Th K-th Th K-th Th K-th % % % % % % % % % % % % 20 29,9 2,6 12,5 4,0 0,0 3,4 3,7 4,2 0,0 0,0 14,7 3, ,0 34,2 45,0 44,0 41,7 13,8 25,9 20,8 57,1 50,0 43,3 31, ,2 39,5 21,3 34,0 19,4 41,4 14,8 25,0 0,0 0,0 14,3 33,3 80 6,9 23,7 21,3 18,0 38,9 41,4 55,6 50,0 42,9 50,0 21,8 32,0 yhteensä **Th=Terveydenhoitaja, K-th=Kätilö-terveydenhoitaja Äne 2000 / E..R-L 11

12 Äitiysneuvoloissa (pääsääntöisesti): Lapsettomuuden hoidon perusselvitykset Papa-seulonnat Gestaatiodiabetes Monikulttuurisuus Synnytysvalmennus Lyhki seuranta Synnytyksen jälkeinen kotikäynti Ehkäisyneuvonta Raskauden keskeyttämiseen liittyvä ohjaus Keskenmenopotilaiden hoito Synnytyskeskustelu Vavu-erityistuki Imetystuki Masentuneen äidin hoito Äne 2000 / E..R-L 12

13 Kuntajakauma pääsääntöisestä hoitopaikasta vuonna 2008: Ehkäisyneuvonta synnytyksen jälkeen, % Asukkaita < Yhteensä n=116 n=109 n=50 n=29 n=7 n=311 Äitiysneuvola 95,7 95,4 90,0 86,2 85,7 93,5 Muu neuvola 1,7 2,8 8,0 10,4 14,3 4,2 Keskusneuvola Paikallis-/aluesairaala Keskussairaala/ yliopistollinen keskussairaala Ei toteutettu Osana muuta toimintaa 2, ,0 Tieto puuttuu 0 1,8 2,0 3,4 0 1,3 Yhteensä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma Tavoitteet Synnytyksen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä vähenee Toimenpiteet Terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri selvittää jälkitarkastuksessa äidin fyysisen kunnon lisäksi myös psyykkisen tilan, perheen psykososiaalisen tilanteen ja antaa perheen selviytymistä edistävää ohjausta ja tukea, keskustelee perhesuunnittelusta sekä loppuraskaudessa että synnytyksen jälkeen ja antaa seksuaalineuvontaa yksilöllisesti tarpeen mukaan. Jälkitarkastuksessa terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri tehostaa parisuhteen tukemista, synnytyksen jälkeisen ehkäisyn aloittamista ja siihen liittyvää neuvontaa erityisesti painottaen pitkäaikaisen ehkäisyn, kuten kierukoiden ja kapseleiden käyttöä Äne 2000 / E..R-L 13

14 Tietoteknisten järjestelmien mahdollistama yhteistyö (esim. laboratoriovastaukset) vuonna Äne 2000 / E..R-L 14

15 Johtopäätöksiä: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tulisi organisoida saumattomina hoitoketjuina ja yhteisistä toimintatavoista, hoitoohjeista ja asiakkaille annettavista ohjeista olisi sovittava Äne 2000 / E..R-L 15

16 Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla: Äitiysneuvolatoiminnoille olisi hyödyllistä rakentaa järjestelmällinen seurantakäytäntö asiakkaiden eriarvoisuuden vähentämiseksi ja vaikuttavien yhtenäisten toimintokäytäntöjen turvaamiseksi Äne 2000 / E..R-L 16

17 Kiitos! Äne 2000 / E..R-L 17

Samankaltaiset tiedostot

Äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti

Äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti terveydenhuoltotutkimus Eija Raussi-Lehto THM, tutkija THL, seksuaalija lisääntymisterveys -yksikkö eija.raussi-lehto@thl.fi Mika Gissler FT, VM, tutkimusprofessori THL, hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot