Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Transkriptio

1 Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä selvästi todennäköisemmin todettu sairaus 45 diagnoosiryhmässä analyysissa olevista 49 diagnoosiryhmästä sekä muita suurempi suun terveydenhuollon tarve. Sosiaali- ja terveysvirasto: Toimeentulotuen asiakkuus on selvimmin yhteydessä lisääntyneisiin päihde- ja mielenterveyskäynteihin ja -hoitojaksoihin, perusterveydenhuollon käynteihin ja -akuuttihoitojaksoihin sekä päivystysvastaanottokäynteihin ja -hoitojaksoihin. Näissä palveluissa toimeentulotuen asiakkaiden kustannukset ovat keskimäärin palvelumuodosta riippuen miehillä % ja naisilla % suuremmat kuin muilla asiakkailla keskimäärin. Toimeentulotuen asiakkuus ei ole yhteydessä sosiaali- ja terveysviraston erikoislääkäritutkimuksiin eikä suun terveydenhuollon käynteihin ja osassa erikoislääkäritutkimuksia toimeentulotuen asiakkaan käynti on suhteellisesti epätodennäköisempi kuin muiden terveyspalvelujen asiakkaiden käynti. HUS: Toimeentulotuen asiakkuus on selvästi heikommin yhteydessä HUS:n käynteihin kuin sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollon käynteihin. Toimeentulotuen asiakkuus selittää miehillä vammojen ja myrkytysten, hermoston sairauksien ja infektioiden hoidollisten pääryhmien käyntejä ja naisilla sisäerityselinten ja ruoansulatuselinten sairauksien sekä infektioiden käyntejä. Hoitojaksoista toimeentulotuen asiakkuus selittää sisäerityselinten, ihon ja ihonalaiskudoksen, hermoston ja hengityselinten sairauksien hoitojaksoja. Tuloksissa hoidon tarvetta ei ole vakioitu. JN ja MA

2 JN ja MA

3 JN ja MA

4 Kymmenen peruspiiriä, joissa toimeentulotuen asiakkuus yleisintä ja vähäisintä v Peruspiiri N N Mellunkylä 3194 Suutarila 509 Vuosaari 2673 Lauttasaari 498 Herttoniemi 2005 Taka-Töölö 449 Kallio 1752 Munkkiniemi 430 Malmi 1716 Vironniemi 169 Kaarela 1638 Itä-Pakila 105 Haaga 1521 Kulosaari 97 Vartiokylä 1426 Tuomarinkylä 94 Latokartano 1393 Länsi-Pakila 51 Pitäjänmäki 1026 Östersundom 9 - Terveyspalveluja käyttäneissä toimeentulotuen asiakkaissa oli muita terveyspalvelujen käyttäjiä suhteellisesti enemmän eronneita, leskiä ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia JN ja MA

5 Odds ratio, ristitulosuhde Ristitulosuhde, odds ratio (OR) on kahden kaksiarvoisen muuttujan riippuvuuden mitta, OR=1 merkitsee, ettei riippuvuutta ole Esim. ristitulosuhde 1.3 tarkoittaa, että kyseinen selittävä ominaisuus lisää tapahtuman todennäköisyyttä 30 % Ristitulosuhde 0,8 tarkoittaa, että kyseessä oleva ominaisuus esim. naissukupuoli vähentää tapahtuman todennäköisyyttä 20 % 5 JN ja MA 2016

6 JN ja MA

7 Toimeentulotuen asiakkaiden suun terveydenhuollon käyntien riskisuhde (RR) referenssinä muiden 15 v. suun terveydenhuollon käynnit = 1,0 -Riskisuhde (RR) on selittäjän ja kumulatiivisen selitettävän välisen yhteyden mitta. Esim. RR=suun terveydenhuollon käyntien riski toimeentulotuen asiakkailla/suun terveydenhuollon käyntien riski muilla palvelujen käyttäjillä. -Mallin vakioinnit: ikäryhmä, sukupuoli, hammaskaries (k02), hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet (K04) sekä hampaan kiinnityskudosten sairaudet (K05) 7 JN ja MA 2016

8 JN ja MA

9 JN ja MA

10 JN ja MA

11 JN ja MA

12 JN ja MA

13 Toimeentulotuen asiakkaiden ja muiden potilaiden hoitopäivien summan keskiarvo ja (mediaani) vuodelta 2014, ei vakioitu Toimeentulotuen asiakas Ei toimeentulotuen asiakas Perusterveydenhuollon akuuttihoito 39,6 (20) 40,6 (22) Päivystyksen akuuttihoito 6,4 (4) 6,1 (4) Kuntoutuksen laitoshoito 33,0 (29) 37,0 (25) Akuuttipsykiatria 23,6 (13) 20,2 (12) JN ja MA

14 Toimeentulotuen asiakkaiden hoitopäivien lukumäärän riskikerroin v suhteessa muihin sosiaali- ja terveysviraston terveydenhuollon asiakkaisiin ikä, sukupuoli ja diagnoosiryhmä vakioituna Riskisuhde (RR) p Perusterveydenhuollon akuuttihoito 2,50 <.0001 Päivystyksen akuuttihoito 2,31 <.0001 Akuuttipsykiatria 3,51 <.0001 Kuntoutuksen laitoshoito 2,45 <.0001 JN ja MA Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä

15 Toimeentulotuen asiakkaiden käyntien/ hoitojaksojen lukumäärän riskikerroin suhteessa muihin sosiaali- ja terveysviraston terveydenhuollon asiakkaisiin (ikä, sukupuoli ja diagnoosiryhmä vakioituna) Käyntien lkm Miehet, riskisuhde (RR) Naiset, riskisuhde (RR) v v. 65 v.- p Avosairaanhoidon lääkärin vastaanotto 1,34 1,34 1,38 1,35 1,12 <.0001 Avosairaanhoidon hoitajan vastaanotto 1,41 1,42 1,49 1,41 1,15 <.0001 Aikuisten TK-päivystys 1,41 1,28 1,29 1,34 1,68 <.0001 Psykiatrian poliklinikka 1,77 2,08 1,95 1,89 2,44 <.0001 Sisätaudit 1,62 1,52 1,85 1,27 1,57 <.0001 Perusterveydenhuollon kirurginen päivystys 1,42 1,38 1,29 1,58 1,72 <.0001 Selviämisvastaanotto 5,15 7,49 5,02 4,08 8,28 <.0001 Päihdetyö terveysasemilla 2,49 3,08 2,95 2,42 3,84 <.0001 Hoitopäivien lkm Perusterveydenhuollon akuuttihoito 2,59 2,05 6,51 3,31 1,92 <.0001 Päivystyksen akuuttihoito 2,41 1,99 3,95 2,2 1,8 <.0001 Akuuttipsykiatria 2,63 3,10 2,94 2,37 4,24 <.0001 Kuntoutuksen laitoshoito 2,69 2,28 6,14 2,5 1,92 <.0001 JN ja MA

16 Useammassa kuin yhdessä sosiaali- ja terveysviraston yksikössä v käynnin tehneiden toimeentulotuen asiakkaiden (N=42 442) ja muiden potilaiden (N= ) osuudet (%) ja lukumäärät Ei toimeentulotuen asiakas (N= ) Toimeentulotuen asiakas (42 442) Avosairaanhoidon lääkärin ja hoitajan vastaanottokäynti 28,9 % ( ) 34,9 % (14 800) Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottokäynti ja aikuisten TK-päivystyskäynti 5,2 % (21 157) 12,1 % (5149) Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottokäynti ja sisätautien poliklinikkakäynti 3,7 % (15 120) 6,3 % (2660) Avosairaanhoidon lääkärin vo-käynti ja perustason kirurginen päivystyskäynti 3,2 % (13 108) 8,1 % (3423) Avosairaanhoidon lääkärin -ja hoitajan vo-käynti sekä TK-päivystyskäynti 3,7 % (15 047) 8,9 % (3759) Avosairaanhoidon lääkärin -, hoitajan -, TK-päivystys- ja sisätautien poliklinikkakäynti 0,8 % (3360) 2,0 % (859) Avosairaanhoidon lääkärin -,hoitajan-, TK-päivystys-, sisätautien poliklinikka -ja perustason kirurginen päivystyskäynti 0,3 % (1019) 0,9 % (388) JN ja MA

17 Useammassa kuin yhdessä sosiaali- ja terveysviraston yksikössä v käynnin tehneiden toimeentulotuen asiakkaiden (N=42 442) ja muiden potilaiden (N= ) osuudet (%) ja lukumäärät Ei toimeentulotuen asiakas (N= ) Toimeentulotuen asiakas (42 442) Aikuisten TK-päivystyskäynti ja psykiatrian poliklinikkakäynti 0,6 (2584) 3,5 (1497) Aikuisten TK-päivystyskäynti ja päivystyksen akuuttihoitojakso 0,6 (2456) 1,2 (496) Psykiatrian poliklinikkakäynti ja akuuttipsykiatrian hoitojakso 0,3 (1241) 2,1 (889) Psykiatrian poliklinikkakäynti ja päivystyksen akuuttihoitojakso 0,2 (930) 1,1 (466) Psykiatrian poliklinikkakäynti ja päihdetyö terveysasemilla 0,1 (433) 0,9 (377) Aikuisten TK-päivystyskäynti ja akuuttipsykiatrian hoitojakso 0,08 (331) 0,8 (328) Aik. TK-päiv.käynti ja psykiatrian poliklinikkakäynti ja päivystyksen akuuttihoitojakso 0,07 (301) 0,5 (205) Aikuisten TK-päivystyskäynti ja päihdetyö terveysasemilla 0,06 (239) 0,7 (290) Aikuisten TK-päivystyskäynti ja selviämisvastaanotto 0,07 (282) 0,9 (388) Päivystyksen akuuttihoitojakso ja akuuttipsykiatrian hoitojakso 0,02 (101) 0,2 (88) Päivystyksen akuuttihoitojakso ja akuuttipsykiatrian hoitojakso 0,02 (101) 0,2 (88) JN ja MA

18 JN ja MA

19 JN ja MA

20 JN ja MA

21 JN ja MA

22 JN ja MA

23 Johtopäätökset: Kun hoidon tarvetta ei ole vakioitu, toimeentulotuen asiakkaat käyttävät muita enemmän sosiaali- ja terveysviraston päihde-ja mielenterveyspalveluja sekä perusterveydenhuollon ja päivystyksen palveluja. Toimeentulotuen asiakkaiden kustannukset näistä palveluista ovat keskimääräistä selvästi suuremmat. Tulos toistaa kansainvälisestikin yleisen havainnon, että huono-osaiset käyttävät muita saman ikäisiä enemmän perusterveydenhuollon palveluja mutta eivät erikoislääkäri- ja erikoissairaanhoidon palveluja. Syynä voi olla näiden palvelujen heikompi saatavuus tälle ryhmälle, laatuongelmat, kustannukset tai se, miten hyvin potilaat osaavat navigoida terveydenhuoltojärjestelmässä ja saada tarvitsemiaan/haluamiaan palveluita. Olisi selvitettävä terveyspalveluja koskien heikompien väestöryhmien tiedonsaantia, palvelujen ymmärrettävyyttä, osallistumista hoitopäätösten tekoon, tietoisuutta omasta terveyspalvelujen tarpeesta sekä tarjolla olevasta palvelujen määrästä ja laadusta ja sitä miten palvelut vastaavat väestöryhmien odotuksiin. Analyysia olisi mahdollista tarkentaa esimerkiksi tutkimalla lähetekäytäntöjä Koska toimeentulotuki siirtyy ensi vuoden alusta KELA:n hoidettavaksi, sosiaali- ja terveysvirastossa olisi selvitettävä toimeentulotukea koskevien asiakaskohtaisten tietojen saatavuus Ehdotetaan, että johtoryhmä merkitsee analyysin tulokset tiedoksi ja linjaa, miten tulokset otetaan huomioon palveluja uudistettaessa JN ja MA