Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Transkriptio

1 Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

2 Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain 6 lukuun 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 48 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta (voimaan 2014 alusta) 49 Muu valinnan mahdollisuus 50 Kiireellinen hoito 51 Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy 52 Erikoissairaanhoitoon pääsy 53 Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa 54 Kunnan tai sairaanhoitopiirin velvollisuus hankkia palveluita muualta

3 HE 90/2010, 47 :n yksityiskohtaiset perustelut toteavat sääntelyn tarkoituksesta mm. seuraavaa: Valinnan mahdollisuuden lisäämisen tavoitteena olisi varmistaa potilaiden mahdollisuudet saada hänen tarvitsemiaan palveluja hänelle sopivassa paikassa hänelle sopivaan aikaan. Lisääntyvä valinnan mahdollisuus voisi toimia myös palvelujärjestelmän uudistumisen käyttövoimana. Aktiivinen valinnan vapauden käyttö voisi parhaimmillaan johtaa asiakaslähtöisempiin palveluprosesseihin sekä palvelujen laadun ja turvallisuuden kehittymiseen. Myös järjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus voisi lisääntyä, jos valinnan mahdollisuus lyhentäisi potilasjonoja ja vähentäisi hoitoprosessin pilkkomista tarpeettoman moneen käyntiin tai hoitojaksoon. Valinnan mahdollisuus voisi myös lisätä asiakkaiden luottamusta julkisiin palveluihin

4 Henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuoltolain 2 (terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) ja 3 luvussa (erikoissairaanhoito) tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Terveydenhuoltolain perusteluiden mukaan Terveysasema on käytössä vakiintunut käsite, jolla ymmärretään kunnallisen terveydenhuollon toimintayksikön terveyskeskuksen eri sivuvastaanottoja ja toimipisteitä kunnassa. Terveydenhuollon kiireetön palvelu muodostuu hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidosta mukaan lukien ennaltaehkäisevät toimet. Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveysasemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta

5 Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaaajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin kuntansa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. Henkilön on tehtävä ilmoitus valinnastaan siten kuin 1 momentissa säädetään. Eli: Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveysasemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta

6 Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön erityisvastuualueella, jossa hänellä on kotikunta. Valinta voi kohdistua muuhunkin erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Terveydenhuoltolain perusteluiden mukaan tämä tarkoittaa sitä, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja että lääkäri esittää potilaalle vaihtoehdot

7 Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, henkilö voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen erikoissairaanhoidon toteuttamiseen muun kuin kuntansa erityisvastuualueen kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön palveluja hoitovastuun siirtymättä. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa

8 Erityisvastuualueella olevan korkeakoulun sekä muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan sinä aikana, jonka hän opiskelun vuoksi joutuu oleskelemaan muulla erityisvastuualueella, sairaanhoitoa tämän erityisvastuualueen sairaanhoitopiirin sairaalassa tai muussa toimintayksikössä. Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä

9 Kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita tuotetaan paitsi niiden omana toimintana, myös esim. osayhtiömuodossa. Valintaoikeus ei sellaisenaan pidä sisällään yhtiöitettyä toimintaa Mutta jos koko tietty palvelu (esim. tietyntyyppiset leikkaukset) tuotetaan yhtiön puitteissa, käynee tosiasiassa niin, että jos valinta kohdistuu yhtiön emoon, potilas ohjautuu yhtiön palveluiden piiriin. Muuten valintaoikeus menettäisi yhtiöittämistilanteissa merkityksensä. Ongelmaton tällainen tulkinta ei kuitenkaan ole, jos esim. yhtiön palveluiden hinnoittelu poikkeaisi merkittävästi kunnallisen terveydenhuollon hinnoittelusta