Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes

Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Mielenterveys voimavarana

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Valintavaihe Asiantuntijatyö

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Psyykkinen toimintakyky

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

Oppilashuolto ja työhyvinvointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Hyvinvointi ja liikkuminen

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Miksi koulu on olemassa?

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Perustehtävä ja arvot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Mielenterveys voimavarana

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen

ISYYDEN TUKEMINEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Murrosikäisen kehitys

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

Musiikki oppimisympäristönä

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Transkriptio:

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee nuorina, mutta naiset kituu enemmän

Mitä on hyvinvointi? Lukemattomia erilaisia tulkintoja Kaksi päänäkökulmaa: Ulkoinen Yleinen Hyvinvoinnin summaindeksi Erityinen Eliniän odote Sisäinen Miten voit? Miten voi parisuhteesi?

Mikä uhkaa hyvinvointiamme? Tuhoammeko itse luontomme? Ilmaston muutos Kestääkö talous, oikeudenmukaisuus? Köyhyys, pahoinvoinnin kasautuminen Kestääkö aineenvaihduntamme arkea? Metabolinen oireyhtymä Tulemmeko toimeen toistemme kanssa? Läheisväkivalta, kiusaaminen Jaksavatko aivot informaatiotulvassa? Varhainen dementia: Aivohyvinvointi 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Onko pahoinvointinäkökulmalle vaihtoehtoa? Hyvinvointi voimavarana (= pääoma, rahasto ) joka jatkuvasti kuluu ja uusiutuu Hyvinvointitase = uusiutuminen/kuluminen Lähtötilanne syntymässä (DNA, elinolot, vanhemmat) HVtase kehittyy jatkuvasti kulumisen ja uusintamisen suhteena Sydäninfarkti on hyvinvoinnin biologinen suoritustila/konkurssi

Hyvinvointi kuluvana ja uusiutuvana voimavarana Kuluminen Syntymä Hyvinvointitase K A S V U - V A N Hyvinvointitase H E M I Hyvinvointitase N E N Uusiutuminen

Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi" Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Geeniperimä 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi" "Tuonpuoleinen" 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Sosiaalinen/fyysinen ympäristö + geeniperimä Yksilötaso Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Yksilön hyvinvoinnin perustekijöitä Jätetään hetkeksi sosiaalinen/fyysinen ympäristö ja geeniperimä sivuun Olennaista neljän tekijän tasapaino: Sosiaalinen vuorovaikutus Ravinto Kuormitus (fyysinen, psyykkinen), kuluminen Lepo, rentoutuminen, uusiutuminen 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Viestit - mieli - elimistö 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Viestit Vaistomainen Vanhemmat - mieli korjausliike varhais- - elimistö lapsuudessa 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Vaistomainen reagointi muuttuu tietoiseksi tulkinnaksi 2-5 vuoden iässä Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit 7.6.2011 Lapsen oma tietoisuus - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen Toiminta 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielialan muuntelu: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Seuraavaksi tarkastelen hyvinvointiosaamista ja hyvinvointioppimista

Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista myös pahoinvointia "opitaan"! Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii yhdessä 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointiosaamisen/oppimisen ulottuvuuksia Elimistön ja mielen viestit/tulkinta Itsehoito Hygienia, vammat, taudit, jne Puhuminen/vuorovaikutus sosiaaliset taidot/kompetenssit Liikkuminen Ravinto Arjen rytmit/rakentuminen Levon, kuormituksen, ruokailun, yms. suhde toisiinsa Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointioppiminen antaa myönteisen perustan ja päämäärän selkeän teoriaperustan oppimisen ja opetuksen tutkimuksesta rakentaa tulevaisuutta mutta ei uhkakuvilla riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointiopettaminen Jokainen aikuinen on lamyös hyvinvointiopettaja Tahtoi hän sitä tai ei Tiedostamatta esimerkkinä: Vanhemmat Tietoisesti maallikkona: Valmentajat ja harrastusten ohjaajat Tietoisesti ja ammattitaitoisesti: Opettajat Hyvinvointiopettamisen ammattitaito? Opettamisen ammattitaito + ymmärrys hyvinvoinnin kehityksestä 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Kriittiset vaiheet: Varhais- ja keskilapsuus Tärkeintä tukea lapsiperheiden ja lasten hyvinvointioppimista! Lasten varttuessa hyvinvointiopettamisen tarve vähenee Mutta ei lopu kokonaan 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Miehet vs. naiset? Biologinen ero lisääntymisessä: Mies Siittiöitä ja yhdyntä Nainen Kuukautiset Raskaudet Imettäminen Vaihdevuodet

Biologinen ero lisääntymisessä tuottanut eroja hyvinvointiosaamisessa??? Elämänkulun myötä nainen oppii seurustelemaan elimistönsä kanssa Jatkuvaa vuorovaikutusta Viestien havaitsemista, tulkintaa, sanoittamista ja toimintaa Erityinen kulttuuri Periytyy naissukupolvelta toiselle Äidiltä tyttärelle

Miehillä ei luonnonvoimaista pakkoa seurustella elimistönsä kanssa Pojat/miehet usein lukutaidottomia Eivät tunnista elimistönsä/mielensä viestejä Eivät osaa sanoittaa

Lopuksi Ylläpidetään ja vahvistetaan vanhemmuuden ja isovanhemmuuden onnea! matti.rimpela@uta.fi 7.6.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen