Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 Perheen taustalla (esim.) Yksilö vai ryhmäkulttuuri tai jotain näiden väliltä Suhde aikaan Suhde hyvinvointiin, terveyteen ja sairauteen Ajatus perheestä, yksin olemisestä/yksinäisyydestä/identiteetistä Vanhemmuuden roolit Asettumisen ja kotoutumisen tilanne -> perheenjäsenten erilaiset tilanteet Suhde transnationaaliin missä sosiaaliset, emotionaaliset ja taloudelliset verkostot Mahdollisuus liikkua rajojen yli Muutto pakosta vai vapaaehtoisesti Suhde viranomaisiin palveluiden järjestämisen tavat viranomaisten roolit

3 Tieto palveluista Kauankin Suomessa asuneet saattavat olla hyvin tietämättömiä heille kuuluvista oikeuksista/palveluista Tieto palveluista on monitasoinen asia ja se on sidoksissa muihin asioihin kuten, palvelujärjestelmän ymmärtämiseen (esim. miksi mikäkin palvelu on olemassa), kielitaitoon ja luottamukseen Tieto prosessoituu vuorovaikutuksessa Puskaradion merkitys -> resurssihenkilöt välittävät tietoa ja tuovat palveluihin Perhesiteen perusteella tulleet ovat riippuvaisia puolisoista ja tämän lähipiiristä

4 Informaation kontekstointia Informaation kautta tehtävällä työllä mahdollistetaan uuteen kontekstiin pääsy Ihmisen käyttäytyminen elämäntilanteeseen nähden järkevää (esim. Kriisissä olevan ihmisen käyttäytyminen on kriisissä olevan ihmisen käyttäytymistä, ei kulttuuria) Rodullistamisen uhka = prosessi, jossa ihmisryhmään liitetään ihonvärin/uskonnon/etnisen taustan perusteella tiettyjä piirteitä, ominaisuuksia ja stereotypioita

5 Vanhemmuus ja hyvinvointi vanhempien näkemyksissä Vanhemmuus palautuu laajempaan elämänhallintaan ja perheen akkulturaatioon -> perheiden syrjäytymisprosessien samankaltaisuus kaikissa perheissä, heijastuu lasten kasvatukseen Riskinä kapea näkemys perheen hyvinvoinnista esimerkiksi kulttuurisina tulkintoina -> vanhemmat itse puhuvat voimakkaasti kulttuurisia tulkintoja vastaan ja korostivat yksilöllisen ja ennakkoluulottoman kohtaamisen tärkeyttä Sidoksissa kokonaisvaltaiseen toimijuuteen yhteiskunnan jäsenenä Toive verkostoitua paikallisten vanhempien kanssa Vanhempien mukaan myös lapset toivovat vanhempien olevan aktiivisia kodin ulkopuolella -> parantaa kodin ilmapiiriä

6 Perhedynamiikan muutoksia ja haasteita erityisesti pakkomuuttajien perheissä Ydinperheessä suuret tunne-elämän vaatimukset perheenjäsenten välillä Naisille usein uusi myöntekinen rooli Miehet menettävät elämäntehtävänsä statuksen pudotus Isan rooli/arvo putoaa Lapsilla usein kaksoislojaliteetteja Lapsista tehdään usein aikuinen, välittäjä ja hän ei saa käydä läpi traumojaan Perhesalaisuudet Joissakin tapauksissa perheen ongelmista ei puhuta, koska kodin sisäisten asioiden puhuminen koetaan häpeällisenä tai palveluihin ei luoteta

7 Turvallisuuden kokemusten luominen Asettumisen ambivalenttisuus Tunnesuhteet ylirajaisia Akkulturaatiostressin monimutkaisuus ( kulttuurishokki) Traumojen sosiaalinen ulottuvuus (social pollution) -> sovinto menneen kanssa kestää voi kestää sukupolvia, sovinnon ylirajaisuus rakentuu paikallisesti ja ylirajaisesti oikeudenmukaisuuden kokemusten kautta (aktiivinen rauha, oma tulevaisuus)

8 Huomioitavaa paleluiden tarjoamisessa Riittävät aikaresurssit Osaamisen ajantasaisuus Työnohjaus ja konsultaatio Kaikkien vanhempien keskinäisen verkostoitumisen tukeminen Kolmannen sektorin, ammattilaisten ja vanhempien tiivis yhteistyö Työn arvon ja haastavuuden tunnistaminen Monikielisyyden vahvistaminen Yleistämisen välttäminen, kuuntelu Joustava, luova työote Verkostoitunut ja moniammatillinen työote

9 Turtiainen, Kati & Hiitola, Johanna (2015) Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustaisille perheille - Ammattilaisten ja perheiden kokemuksia, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja