Sisällys AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 2 Johdanto 2 Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 3 Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle 5 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet 10 Erityispedagogiikan perusopinnot 25 OP 11 Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op 11 Oppimisen haasteet 6 op 12 Syrjäytyminen 5 op 12 Tuen tarve 5 op 13 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op 13 Ammattipedagogiset opinnot 35 OP 14 Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op 14 Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op 16 Erityisopetuksen ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen 4 op 18 Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op 19 Kehittämistyö 7 op 22 Valinnaiset opinnot 5 op 24 Ammatillisen erityisopettajan kehittymisen JATKUMO 25 OPISKELIJAPALVELUT 28 Erityisopettajankoulutuksen aikataulu 32 1
AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS 60 op Tämä on HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas. Opas sisältää ammatillisen erityisopettajan opintojen opetussuunnitelman, sekä opintojen rakennekuvauksen ja opiskelun kannalta olennaisesti huomioitavat asiat. Ammatillisen erityisopettajan opinnot (60 op) rakentuvat ammatillisen erityisopettajan osaamisalueiden perustalta. Osaamisalueet ovat ohjausosaaminen, yhteisö- ja verkosto-osaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Opinnot koostuvat kahdesta laajasta kokonaisuudesta: osaamisalueiden teoreettisista opinnoista eli erityispedagogisista perusopinnoista (25 op) ja osaamisalueiden soveltavista opinnoista eli ammattipedagogisista opinnoista (35 op). Opintoihin sisältyy työ- ja toimintaympäristöjen kehit tämistä, oppimistehtävien tekemistä, pienryhmäja verkkotyöskentelyä, opintokäyntejä, opetus- ja ohjausharjoittelua ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöissä, kirjallisuuden lukemista sekä osallistumista lähijaksoille. Opinnot voi suorittaa 1½ vuodessa. Johdanto haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (haagahelia aokk) toiminta perustuu ajatukseen, että opettajana toimiminen on jatkuvaa oman osaamisen sekä työ- ja toimintaympäristön kehittämistä. Tämä aktiivinen työn ja toiminnan kehittäminen toteutuu erityisopettajaopinnoissa siten, että olet aktiivinen toimija oman oppimisesi ja ammatillisen ympäristön ja yhteistyön kehittäjänä. Saatat osallistua ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen uutena opettajana tai jo vuosia erityisopetustyötä tehneenä. Voi myös olla, että työskentelet ohjaus- ja koulutustehtävissä muussa taustayhteisössä tai organisaatiossa kuin oppilaitos. Ammatillisen erityisopettajan opintoihin osallistuvat tuovat opetus- ja ohjauskokemuksen lisäksi mukanaan paljon monipuolista työkokemusta, eri alojen osaamista ja asiantuntemusta. Osallistujien erilaisista taustoista johtuen ammatillisen erityisopettajan opinnoista muodostuu jokaiselle yksilöllinen ja hieman erilainen polku. Sinulla saattaa olla selkeitä opettajan työstä nousseita toiveita asioista, joihin haluat opintojesi aikana paneutua. Voit lähteä avoimin mielin etsimään omaa ammatillista erityisopettajaidentiteettiäsi. Opintojen alussa tutkimme yhdessä, mitkä asiat ovat sinulle ja työyhteisöllesi tärkeitä ja mitä haluat opintojesi kuluessa erityisesti kehittää. Näistä muodostetaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, heks. Erilaisten oppimistehtävien ja heksien avulla opiskelijoiden polut eriytyvät sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti. 2
Erityispedagogisten ohjaus- ja opetusympäristöjen kehittämiseksi ammatillisessa erityisopettajaopinnoissa perehdytään kehittävän tutkimuksen lähestymistapoihin ja menetelmiin. Opiskelijat tutkivat ja kehittävät hankkeissaan omaa työtään suhteessa ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen erityisopetukseen ja työelämään sekä sisäistävät uutta ammatti-identiteettiä ammatillisen erityisopetuksen erilaisissa tehtävissä. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteena on antaa mahdollisimman laaja-alaiset valmiudet toimia ammatillisen koulutuksen kentällä erilaisissa erityisopetuksen tehtävissä ja toimintaympäristöissä. Opintoihin sisältyvää osaamista on voinut kertyä myös aiemmin tai muualta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana ovat opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen ja opetussuunnitelmassa mainitut ammatillisen opettajan osaamisalueet. Hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi ammatillisen erityisopettajan opintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnustaminen. Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on esitetty kuviossa 1. Osaamisensa opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Olennaista osaamisen arvioinnissa on sen suhde ammatillisen erityisopettajan osaamisalueisiin. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa heks-keskustelun ja ohjausprosessin yhteydessä sovitulla tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston tai näytön perusteella ohjaaja arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää tunnustamisesta. Sisällyttäminen pohjautuu ohjaajan kanssa heks-keskustelussa sovittuihin muualla suoritettuihin ja suoritettaviin opintoihin, jotka sisällytät osaksi ammatillisen erityisopettajaopintojasi. Tällaisia opintoja voivat olla n Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen tarjoamat opinnot n Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhdessä tarjoamat opinnot n Muiden korkeakoulujen tarjoamat ammattipedagogiset opinnot. Aiempien erityispedagogisten perusopintojen korvaaminen Opiskelijan aiemmin suorittamat yliopistolliset erityispedagogiikan perusopinnot (25 op / 15 ov) hyväksiluetaan ammatillisen erityisopettajan pedagogisiin opintoihin. Hyväksilukua ei tarvitse erikseen anoa, vaan opintokokonaisuus kirjataan suoraan opintorekisteriin, mikäli todistus opinnoista on yhteishakulomakkeen liitteenä. Opiskelija voi anoa hyväksilukua myös erityispedagogiikan perusopintojen erillisistä opintojaksoista. Opintojen, joilla hyväksilukua haetaan, tulee vastata sisällöllisesti ammatillisen erityisopettajankoulutusohjelman teoreettisia opintoja, jonka opiskelija anomuksessaan osoittaa. 3
Tunnistaminen n toteutuu osaamisalueiden soveltavissa opinnoissa Sisällyttäminen n muualla suoritettujen tai suoritettavien opintojen sisältymisestä osaksi erityisopettajaopintoja n toteutuu osaamisalueiden soveltavissa opinnoissa Korvaaminen n erityisopettajaopiskelija hakee korvaavuutta erityispedagogiikan perusopintojen erillisistä opintojaksoista tai valinnaisista opinnoista Erityisopettajaopiskelija kuvaa ja osoittaa osaamisensa ohjaajalle Erityisopettajapiskelija sopii ohjaajan kanssa HEKSkeskustelussa muiden opintojen sisällyttämisestä Erityisopettajaopiskelija toimittaa hakemuksen opintotoimistoon Ohjaaja päättää arvionsa perusteella aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta Ohjaaja kirjaa opintorekisteriin suorituksen Hyväksilukupäätös kirjataan opintotoimistossa opintorekisteriin Kuvio 1. Hyväksilukeminen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 4
Lähtökohtia ammatilliselle erityisopettajankoulutukselle Ammatillinen erityisopettajankoulutus on jatkumoa ammatilliselle opettajankoulutukselle. Erityisopettajankoulutus on ammatillisissa oppilaitoksissa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta erilaisiin muuttuviin koulutuksen tehtäviin sekä erityisopetukseen. haaga-helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun (hh aokk) toteuttaman ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteisiin ja toteutukseen vaikuttavat keskeisesti muuttuvat ja kehittyvät ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöt ja työelämä. Lähtökohtana ammatillisessa koulutuksessa on tasavertaisuus jokaisella on oikeus osallistua. Ajatuksena on, että kaikilla oppijoilla on vahvuuksia, osaamista ja vaikutusmahdollisuus. Osalla oppijoista on kuitenkin monenlaisia tuen ja ohjauksen yksilöllisiä tarpeita. Näin ollen tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa korostuvat opintojen henkilökohtaistaminen, yksilöllisen oppimisen mahdollistaminen sekä niihin tarvittavan erityisen tuen ja ohjauksen järjestäminen, jotka rakentuvat oppijan vahvuuksiin, osaamiseen ja tavoitteisiin. Ammatillista erityisopettajaa tarvitaan asiantuntijana myös ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu asetus (16.12.2010/1168) määrittää erityisopettajan kelpoisuuden seuraavanlaisesti: Ammatillinen koulutus 16 Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö 1) jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja 2) vähintään 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai 8 :ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot tai 3) tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakevilta edellytetään, että he ovat hankkineet riittävää koulutusjärjestelmän tuntemusta ja kokemusta opettajan työstä. Opiskelijat hankkivat ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen erityisopettajan opinnot kolmen lukukauden pituisena opiskeluna, joka toteutetaan monimuotoisesti työn ohella. Ammatillisen erityisopettajan opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa lukuunottamatta lähiopetusjaksoja ja opetusharjoittelua. Lähiopetukseen osallistuminen on välttämätöntä opiskelun prosessimaisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vuoksi. Yhteisöllisyys on ammatillisen erityisopetuksen kannalta tärkeää, koska ohjauksen ja opetuksen interventiot oppilaitoksissa toteutetaan pääsääntöisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Yhteisöllisen oppimisen idea ammatillises- 5
sa erityisopettajankoulutuksessa korostaa sitä, että opiskelijat jakavat kehittämisohjelman eri kognitiivisia ja sosiaalisia osa-alueita ja niihin liittyviä tehtäviä. Yhteisöllisen oppimisen optimitulos on enemmän kuin osiensa summa. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintoja ja koulutusprosessin kokonaisuutta on kuvattu kuviossa 2. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen aikana kasvetaan yhdessä kohti uutta identiteettiä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisen (heks) ja pienryhmätyöskentelyn (pits) avulla, joita tuetaan opetussuunnitelman opintokokonaisuuksien opinnoilla. Ammatillinen erityisopettajankoulutus HEKS-työskentelyn prosessikuvaus Henkilökohtaisen kehittymisohjelman suunnitelma ja toteutuminen Ryhmäprosessi Kehittävä arviointi ja reflektointi 1. Lähijakso Etäjakso 2. Lähijakso Etäjakso 3. Lähijakso Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen työskentelyprosessi Heksin ja PiTsin rakentaminen. Opintojen alku. n Heksin täydentäminen n Oppimistehtävät n Opetusharjoittelun suunnittelu ja toteutus Erityispedagogiikan käsitteistöön ja kirjallisuuteen tutustuminen Kohti uutta ammatti-identiteettiä ja henkilökohtaisia tavoitteita Kuvio 2. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opinnot ja koulutusprosessin eteneminen. 6
Ammatillisen erityisopettajan osaaminen Ammatillisen erityisopettajan osaamisen perustana on ammatillisen opettajan osaaminen, joka koostuu alan substanssiosaamisesta, ohjausosaamisesta, yhteisö- ja verkosto-osaamisesta sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisesta (kuvio 3). Ammatillisen opettajan osaamiseen yhdistyy koulutuksen aikana erityispedagoginen osaaminen ja samalla vahvistetaan ammatillisen opettajan osaamisalueita, mm. yhteisö- ja verkosto-osaamisessa moniammatillista yhteistyötä ja verkostoja. Ammatillisen erityisopettajan osaaminen Ammatillisen opettajan osaaminen Ohjausosaaminen Yhteisö- ja verkosto-osaaminen Tutkimus- ja kehittämisosaaminen Kuvio 3. Ammatillisen erityisopettajan toiminnan perusta 7
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteena on kehittää opettajan ja ohjaajan erityispedagogisia ja ohjauksellisia valmiuksia sekä osaamista kohdata esim. monikulttuurisuutta, erilaisuutta ja oppimisen moninaisuutta. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi kehittää toimivia alueellisia yhteistyöverkostoja ja parantaa opettajan osaamista ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden toteuttajana. Yleisenä tavoitteena on laaja-alainen oppimisen ohjauksen ja erityisopetuksen asiantuntijuus, joka perustuu yksilön, yhteisön ja ympäristön vuorovaikutuksen tiedostamiseen ja jäsentämiseen. Kulttuurisen, yhteiskunnallisen ja ammatillisen osaamisen kehittymisen kautta erityisopettajaopiskelija muodostaa yhteistoiminnallisen, tutkivan ja omaa työtään jatkuvasti arvioivan sekä reflektoivan opetus- ja ohjaustavan. Tavoitteena on opiskelijan aktiivinen suhtautuminen elinikäiseen oppimiseen sekä oman työn ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen erityisopetuksessa. Ammatillinen erityisopettajankoulutus luo pohjan, josta voidaan suuntautua ammatillisen erityisopetuksen erilaisille tehtäväalueille. Tässä yhteydessä laaja-alaisuus käsitetään ammatillisten valmiuksien monipuolisena joustavana soveltamisena erilaisiin työtehtäviin ja -organisaatioihin. Oppimisen ohjaus nähdään laajempana elinikäisenä prosessina, joka alkaa koulussa ja jatkuu työelämään siirtymisvaiheen tukena. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ohjaukseen ja opetukseen liittyvää tietoa ei nähdä enää ongelmattomana, ulkoisena riippumattomana tai lausumiksi pelkistettävänä asiana. Tieto nähdään pikemminkin jatkuvan aktiivisen konstruoinnin tuloksena muuttuvassa, epävarmuustekijöitä sisältävässä maailmassa. Syntyvä tieto on yksilöllistä, tilannekohtaista tietoa, jonka tekee vahvaksi se ympäristö, jossa sitä hankitaan ja aktiivisesti käytetään. Erityisopettajuus ja sen sisältämä asiantuntijuus on sosiaalisesti muotoutuva ja kehittyvä prosessi. Keskeistä siinä ovat vuorovaikutuksen ja kommunikaation monet muodot, joilla kompetenssia rakennetaan. Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna prosessissa on kyse myös organisaation kulttuurin, toimintatapojen, rakenteiden, Kognitiivinen ristiriita Formaali, DEKLARATIIVINEN tieto Ohjattu itsetutkimus Portfolio Aikaisemmat uskomukset n Merkitysskeemat ja -perspektiivit Dialogi ITSESÄÄTELYTIETo Kollaboraatio UUDET KÄSITYKSET n henkilökohtainen käyttöteoria Käytännöllinen, PROSEDURAALINEN tieto Kuvio 4. Konstruktiivinen näkökulma käsitteellisen muutoksen edistämiseen (Silkelä, Väisänen 2000). 8
taustalla olevien koulutusideologioiden ja pedagogisten käytänteiden muokkaamisesta palvelemaan erilaisten oppijoiden osaamisen vahvistamista ja kehittymistä. Koulutus antaa perusvalmiudet toimia ammatillisena erityisopettajana ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä aikuiskoulutuksessa ja vapaan sivistystyön piirissä. Lisäksi ammatillinen erityisopettaja voi toimia erilaisissa opetuksen ja ohjauksen kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä ns. sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin tehtäväkentässä. Ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvien koulutustehtävien lisäksi erityisopetuksessa painottuvat entistä enemmän myös ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, sekä konsultatiiviset ja kehittämistehtävät erityisopetuksen parissa. Ammatillinen erityisopettajankoulutus rakentuu lähiopetusjaksoista ja itseohjautuvasta opiskelusta sekä etätyöskentelystä joko itsenäisesti tai pienryhmän kanssa (kuvio 5). Oppimisympäristöinä ovat autenttiset erityisopetuksen toimintaympäristöt, mm. oppilaitokset, järjestöt, työelämä, tietoverkkoympäristö, jotka tukevat ammatillista kasvua ammatilliseksi erityisopettajaksi. Ammatillinen erityisopettajankoulutus Etäopiskelun prosessikuvaus Etäjaksot Itseohjautuva opiskelu itsenäisesti ja pienryhmässä Autenttiset toimintaympäristöt Ammatillinen kasvu Tutustumiskäynnit ja opetusharjoittelut erilaisissa erityisopetuksen toimintaympäristöissä Henkilökohtainen oppimisprosessi n teoria ja käytäntö n Erityispedagogiikan perusopinnot n Ammattipedagogiset opinnot: n Opetusharjoittelu n Kehittämisopinnot Henkilökohtainen ohjaus ja tuki Mitä teen? Miten teen? Miksi teen? Henkilökohtaisen kehittymisohjelman hahmottaminen ja jäsennys Kuvio 5. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen rakentuminen koulutuksen aikana. 9
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintokokonaisuudet Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelma korostaa laaja-alaista asiantuntijaosaamista. Opinnot koostuvat kahdesta osiosta: erityispedagogiikan perusopinnot 25 op ja ammattipedagogiset opinnot 35 op. Kuviossa 6 ne on jäsennetty neljään opintokokonaisuuteen, joiden pohjana on opettajan osaamisalueet. Opintokokonaisuudet ovat: erityispedagogiikan perusopinnot ja ammatillinen erityisopetus, opetusharjoittelu ja kehittämisopinnot. Ammatillisen erityisopetuksen osaamisen perusta Erityispedagogiikan perusopinnot Opetusharjoittelu Ammatillinen erityisopetus Kehittämisopinnot Ammatillisen opettajan osaaminen Kuvio 6. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen rakentuminen ja opintokokonaisuudet 10
Erityispedagogiikan perusopinnot 25 op Erityispedagogiikan perusopinnot koostuvat osioista Akseli I-, Akseli II- ja Akseli III. Opinnot suoritetaan Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti ja toteutetaan yhteistyössä yliopiston kanssa. Mikäli erityisopettajaopiskelija on jo suorittanut nämä opinnot, hänen ei tarvitse osallistua niihin. Tavoitteet Perusopinnoissa opiskelija tuntee erityispedagogiikan tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän perehtyy tieteenalan määrittelyyn, sovellusalueisiin, alaan liittyvään lainsäädäntöön ja tieteenalan historialliseen kehitykseen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Lisäksi opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden sosiaaliseen malliin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Opiskelija hankkii perusvalmiudet tutkimusmenetelmien käyttöön. Arviointi Kaikki erityispedagogiikan perusopintojen opinnot arvioidaan asteikolla 0 5. Akseli I Opetettavuus ja koulutettavuus Erityispedagogiikan peruskurssi 6 op Tavoitteet Opiskelija saa yleiskäsityksen erityispedagogiikasta tieteenalana ja käytännön toimintana. Hän tuntee tieteenalan määritelmän, sovellusalueet, alaan liittyvän lainsäädännön ja tieteenalan historiallisen kehityksen. Hän tutustuu käytännössä opetukseen, opetussuunnitelmiin ja kuntoutukseen erilaisissa yhteyksissä. Suoritteet Lähiopetukseen ja opintokäynteihin osallistuminen ja annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja vierailukäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Hautamäki J. & al. 2001. Erityispedagogiikan perusteet. wsoy. 252 s. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. 2001. Toim. M. Jahnukainen. Lastensuojelun keskusliitto. 396 s. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2007 tai uud. Toim. S. Salminen. 869+16 s. 11
Oppimisen haasteet 6 op Tavoitteet Opiskelija perehtyy lasten ja nuorten erityiskasvatukseen. Hän tuntee yleisopetuksen periaatteita ja käytäntöjä. Opiskelija tutustuu lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin sekä kommunikoinnin haasteisiin ja niihin kohdistuviin interventioihin. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen ja annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 1999. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Special data Oma: Jyväskylä. 151 s. Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun. PS-Kustannus. 240 s. Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. 2000. K. Launonen & A-M. Korpijaakko-Huuhka (toim.) Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 268 s. Kieli, kuulo ja oppiminen kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. 2002. M. Takala & E. Lehtomäki, E. (toim.) Finnlectura. Tampere: Tammer-Paino. 261 s. Akseli II Erityispedagogiikka ja yhteiskunta Syrjäytyminen 5 op Tavoitteet Opiskelija perehtyy erityispedagogiikan ja kuntoutuksen yhteiseen ainekseen, vammaisuuden erilaisiin malleihin ja erityispedagogiikkaan tukitoimena, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Suoritteet Lähiopetukseen ja opintokäynteihin osallistuminen ja annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja opintokäynteihin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Salmi, V. 2004. Varhaisnuorten normirikkomukset ongelma vai osa nuoruutta. Nuorisotutkimusverkosto. Julkaisuja 40. 195 s. tai Laitinen, A. & Aromaa, K. 2005. Rikollisuus ja kriminologia. Vastapaino. 272 s. Lasten- ja nuorisopsykiatria. 2004. Toim. I. Moilanen & al. 3. uud. painos. Duodecim. Luvut I ja III, sivut 15 128 ja 191 371. Salmivalli, C. 1998. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus. 184 s. 12
Tuen tarve 5 op Tavoitteet Opiskelija perehtyy erityiskasvatukseen yleisesti ja saa käsityksen erilaisista kasvua ja kehitystä haittaavista tekijöistä. Hän tutustuu varhaisen puuttumisen periaatteisiin ja funktionaalis-ekologiseen työskentelytapaan. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen ja annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Määttä, P. 1999. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Opetus 2000. Atena Kustannus. 139 s. Pihlaja, P. & Viitala, R. 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. wsoy. 373 s. Erityispedagogiikka ja aikuisuus. 2003. T. Ladonlahti & R. Pirttimaa (toim.) Palmenia-kustannus. 216 s. Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Tampere: Vastapaino. 263 s. Akseli III Tutkimusmenetelmät Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op Tavoitteet Opiskelija saa käsityksen tieteellisen tutkimuksen teon perusteista erityispedagogiikassa. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen ja annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Asteikolla 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut 1 ja 3. Erityispedagogiikan alueelta tehdyt väitöskirjat. 13
Ammattipedagogiset opinnot 35 op Ammatillisen erityisopetuksen opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Ammatillinen erityisopetus, opetusharjoittelu ja kehittämisopinnot. Arviointi Kaikki ammattipedagogiset opinnot arvioidaan hyväksytty täydennettävä. Ammatillinen erityisopetus 13 op Ammatillisena erityisopettajana kehittyminen 4 op Tavoitteet Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa arvioida omaa toimintaansa osana ammatillista identiteettiään. Oman toiminnan pohdiskelun kautta rakentuu myös erityisopettajanopintoihin liittyvä henkilökohtainen opiskeluja kehittymissuunnitelma (heks). Erityisopettajaopiskelija osaa luoda ja kehittää monipuolisia erityispedagogisia oppimisympäristöjä, joissa pyritään huomioimaan työelämän tarpeet, edistämään ja tukemaan erityisopiskelijan yksilöllisiä valmiuksia ja oppimista mahdollisimman mielekästä ja hyvää elämää varten. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija kykenee arvioimaan omaa ammatillista kehittymistään, oppimistaan ja opiskelulle asettamiaan tavoitteita sekä ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsityksiään suhteessa erityisopettajan työhön sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Hän ymmärtää jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen merkityksen työssään sekä osaa kehittää omaa työtään ja toimintaansa. Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen verkossa. Verkko-opetus liittyy myös opetus- ja ohjaustilanteisiin, joissa erityistä tukea tarvitsevan ohjaus sekä verkkopedagogiset ratkaisut ovat keskeisiä. Verkkoopetuksen yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa mahdollisimman toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä verkko-opetusta ja ohjausta kehittäviä työryhmiä. Ammatillisen erityisopettajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutuksen perustuvaa. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on myös laadukkaan verkko-opetuksen ja -ohjaamisen kulmakivi. Verkko-opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä erityisopettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää luovia monikanavaista oppimista tukevia verkkopedagogisia ratkaisuja. Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen sekä opetuksen osaksi. Teemat n Osaamiseni ja kehittämiskohteeni ammatillisen erityisopettajan osaamisalueiden näkökulmasta n Erityisopetuksen arvoperusta, eettiset kysymykset n Ammatillinen erityisopetus ja yhteisöllisyys sekä myönteiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen oppilaitoksessa 14
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Yhteistoiminnallinen oppiminen, ohjaus ja vuorovaikutus verkko-ohjauksessa Oppimisalusta Verkko-opetus- ja ohjausmateriaali etä- ja lähiopiskelun tukena 1. Tuki ja ohjaus verkossa 2. Erilaiset toteutusmuodot 3. Jatkuva yhteistoiminnallinen kehittäminen ja arviointi Pienryhmien vuorovaikutus: Ohjaus yksilö ja ryhmä Ohjaus yksilö ja ryhmä Opiskelijan oppimispolku verkko-oppimisympäristössä Tavoitteiden selkiyttäminen, oppimisstrategian luominen, yhteistoiminnallisuus Verkko-oppiminen Henkilökohtaiset tavoitteet, Heks Yhteistyö n pienryhmät n ohjaaja n Moodle n Skype n Connect Pro Opetussuunnitelma Työskentelytavat Kuvio 7. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen verkko-oppimisympäristöjä n Osaamiseni ja kehittämiskohteeni opintojen tarjoamien opintokokonaisuuksien näkökulmasta n Erityisopetuksen nykytila omassa työssäni ja oppilaitoksessani n Suunnitelmani kehittämistyöksi n Henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu n Omaa oppimista ja osaamista koskeva itsearviointi n Koulutusta koskeva prosessipalaute n Tutkiva työote opiskelussa ja ammatillisessa erityisopetuksessa Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. 15
Kirjallisuus Hirvonen, M. 2006. Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin. Ammatillisen erityisopettajan työ muutoksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 64. Honkanen, E. 2007. Ennakoiva moniosaaja moniammatillisessa verkostossa ammatillisen erityisopettajan ammattitaitovaatimuksista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja (3), 23-27. okka-säätiö. Laine, K..1997. Ameba pulpetissa. Sukellus koulun arkikulttuuriin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tirri, K. 1999. Opettajan ammattietiikka. Juva: wsoy. Etiikka koulun arjessa. 2002. Opetusalan ammattijärjestö ja kustannusosakeyhtiö. Keuruu: Otava Ammatillinen erityisopetus ja yhteiskunta 5 op Ammatillisen erityisopettajan persoonallisuus, hänen käsityksensä omasta itsestään ja sen merkityksestä, on tärkeä työväline. Erilaisiin ohjauksen ja opetuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää ammatilliselta erityisopettajalta itseohjautuvuutta, aktiivisuutta, itseluottamusta, luovuutta, joustavuutta ja kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen. Näitä ominaisuuksia hänen tulee tukea ja kannustaa myös kohtaamissaan opiskelijoissa. Opintokokonaisuuden tavoitteena on määritellä ammatillisen erityisopetuksen käsite ja liittää se yhteiskunnalliseen kehitykseen tai sieltä nouseviin kehittämishaasteisiin. Lisäksi opintokokonaisuuden aikana analysoidaan aikakauden yhteiskunnallisia ja työelämän kehityssuuntia sekä niiden yhteyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä ammatilliseen erityisopetukseen. Erityisopettajaopiskelija tietää erityisopetuksen arvolähtökohdat, tunnistaa oman suhtautumisensa ja lähestymistapansa erilaisuuteen. Lisäksi hän osaa toimia tiedostaen omat eettiset perusteensa ja lähtökohtansa. Hän on perehtynyt ammatillisen erityisopetuksen peruskäsitteistöön ja osaa käyttää teoreettisia lähtökohtia oman työnsä suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. Opiskelija tietää ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet ja hänellä on valmiudet kehittää erityisopetuksen toiminta- ja oppimisympäristöjä siten, että ne ovat oppimista kannustavia tarkoituksenmukaisia yksilön, oppilaitoksen ja yhteiskunnan kannalta. Erityisopettajaopiskelija tuntee ammatillisen erityisopetuksen järjestämisen perusteet ja osaa kehittää inklusiivista opiskelijalähtöistä oppimisympäristöä. Tavoitteet Erityisopettajaopiskelija tietää nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyvät psykososiaaliset kehitysvaiheet, tunnistaen ja ymmärtäen eri ikä- ja elämänvaiheisiin liittyviä ilmiöitä ja tuen tarpeita. Hän osaa kohdata opiskelijansa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa opiskelupolun ja ammatillisen kasvun eri vaiheissa. Erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä ehkäistä toiminnallaan oppijoiden syrjäytymistä. Opiskelija osaa analysoida yhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja -järjestelmän sekä työelämän nykytilaa ja tulevaisuutta koskevaa arviointi- ja ennustetietoa. Hän kykenee arvioimaan ja kehittämään oppilaitoksensa opetustoimintaa ja erityisopetusta suhteessa yhteiskunnan muihin kehityslinjoihin. Opiskelija tuntee oppilaitoksensa ohjaus-, tuki-, ja opiskelijahuoltosuunnitelmat sekä osaa tuottaa ja kehittää edellä mainittuja suunnitelmia moniammatillisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelija osaa toimia moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä asiantuntijajäsenenä erityisopiskelijan edun mukaisesti. Opiskelija osaa arvioida opetus- ja ohjaustoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaten käyttää arviointitietoa ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä. 16
Teemat n Ammatillinen erityisopetus -käsitteen määrittely n Elämänkaariajattelu sekä nuoruus ja aikuisuus elämänvaiheena n Ammatillinen erityisopetus ja lainsäädäntö sekä tulevaisuus koulutuspoliittisissa linjauksissa n Erityisopiskelijan työllistymisen edistäminen sekä uudet toimintatavat ja mahdollisuudet n hojksin laatimiseen liittyvät puitteet n Oppilaitosten kehittämishaasteet oppimisvaikeuksien tunnistamisen parantamiseen, erityisopiskelijoiden opintojen ohjauksen tehostamiseen sekä työelämäyhteistyön aluelliseen kehittämiseen. n Erityisopetuksen toteutus ja kehittämistarpeet oppilaitostasolla n Yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutokset ja ratkaisut sekä niiden vaikutus ammatillisen erityisopettajan työhön n Erityisopetuksen suunnitelmat n Opiskelijahuoltosuunnitelma ja opiskelijahuoltoryhmässä tehtävä työ Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Honkanen, E. & Suomala, A. 2009. Oppilashuollon käsikirja. Helsinki: Tammi. Miettinen, K. 2008. Opetussuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Asiakirja- ja kyselytutkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta ammatillisesta erityisopetuksesta. Acta Universitatis Tamperensis; 1308. Tampere University Press. Koulutus ja tutkimus vuosina 2007 2012 VNp 5.12.2007. tai uudempi versio. Opetusministeriö 2004. Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Taustamuistio. Opetusministeriön monisteita 2004:1. Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2003. hojks II: yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. Jyväskylä: PSkustannus. Oman oppilaitoksen erityisopetuksen suunnitelma Vehkamäki, P. & Tamminen-Dahlman, A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Helsinki: Opetushallitus. Lisäksi: Opetushallituksen julkaisemat Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet/näyttötutkintojen perusteet koskien nuorten, aikuisten ja ammatillista koulutusta. 17
Erityisopetuksen ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen 4 op Tavoitteet Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toimia ammatillisen koulutuksen kentällä ammatillisen erityisopettajan työssä toteuttaen opetusta ja ohjausta opetussuunnitelman perusteiden, erityisopetussuunnitelman ja muiden työtä ohjaavien normien mukaisesti. Erityisopettajaopiskelija perehtyy monialaisten asiantuntijatiimien soveltamismahdollisuuksiin toimiessaan työyhteisön kehittäjänä ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen ohjaajana sekä konsultatiivisena tukena. Hän osaa toimia aktiivisesti yhteistyössä alueensa muiden tahojen kanssa ja osaa luoda uusia ammatillisia yhteistyösuhteita sekä ylläpitää ja kehittää yhteistyöverkostoaan. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa oppijoiden vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet. Hän osaa käyttää erilaisia tunnistamisen välineitä ja kehittää saadun tiedon pohjalta omassa oppilaitoksessaan tukimuotoja ja -menetelmiä oppimiseen moniammatillisessa yhteistyössä. Hän osaa tunnistaa maahanmuuttajaopiskelijan oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja tukea heitä opinnoissaan. Hän osaa valmentaa erityisopiskelijoita työssäoppimiseen ja edistää heidän työllistämistään ja toimia työvalmentajamaisesti. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toteuttaa erityisopetusta ja ohjausta eri menetelmiä hyödyntäen sekä toimia itsenäisesti ja ammatillisesti henkilökohtaisissa ja ryhmänohjauksen tilanteissa. Hän osaa opettaa ja ohjata noudattaen ammattieettisiä periaatteita ja soveltaa ammatissaan vaitiolo- ja salassapitosäädöksiä. Erityisopettajaopiskelija osaa kohdata erityistä tukea tarvitsevat opiskelijansa, nuoren tai aikuisen, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa aidosti ja osaa arvioida omia opetus- ja ohjaustaitojaan, asettaa itselleen kehittymistavoitteita sekä kehittää systemaattisesti opetus- ja ohjaustaitojaan. Teemat n Erilaiset erityisopetuksen ja ohjauksen toimintamuodot ja niihin liittyvät menetelmät n hojks ja muut mahdolliset erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaukseen ja tukemiseen liittyvä toiminnat n Erityisopetuksen ja ohjauksen ammattieettiset näkökulmat n Tiedottaminen ja neuvonta (vanhempainillat, ammattitaitokilpailut, avoimet ovet, yhteishaku, poikkisektorinen yhteistyö työhallinnon sekä opiskelijan kotikunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa, työssäoppimispaikkojen järjestäminen sekä työssäoppimisen ja erilaisten työharjoittelujen ohjaus) n Hanketoiminta ammatillisen erityisopetuksen kehittämisen tukena n Yksilölliset ohjauksen ja tuen tarpeet nuoruudessa ja aikuisuudessa n Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaaminen ja heidän tuen tarpeidensa huomioonottaminen ohjauksessa ja opetuksessa n Ammatillisen erityisopettajan työn perusulottuvuudet (mielekkään elämänsuunnittelun, oppimisen ja opiskelun tuki sekä ohjaus) opiskelupolun eri vaiheissa n Ammatillinen erityisopetus erilaisissa toimintaympäristöissä (ammatillinen II aste, erityisammattioppilaitokset, ammatillinen aikuiskoulutus, poikkisektoriset yhteistyö- ja kehittämishankkeet) n Tuen tarpeen tunnistaminen, esim. mielenterveyden ongelmat ja moniongelmaisuus, hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet, laaja-alaiset oppimisvaikeudet, lukivaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet, aistivammaisuus, kehityksen viivästymät ja kehitysvammaisuus, monikulttuurisuuden haasteet 18
n Yksilöllinen hojks-prosessi n Opetuksen yksilöllistäminen, esim. opetusmenetelmät ja opetusteknologia. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Aunola, U. (toim.) 2004. Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. Opetushallitus: Hakapaino Helsinki. Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. hamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2006. Honkanen, E, Kaikkonen, L. & Kotila, H. 2008. Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. Helsinki: wsoy. Jahnukainen. M. (toim) 2001. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Lastensuojelun Keskusliitto. Lyytinen, H., Ahonen, T. Korhonen, T., Korkman, M. & Riita, T. 2002. Oppimisvaikeudet Neuropsykologinen näkökulma. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. 2004. Matematiikka Näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Opetusharjoittelu erityisopetuksessa 10 op Opetusharjoittelussa syvennetään erityisopettajan opetusja ohjausosaamista erityisopiskelijoiden erilaisissa oppimisympäristöissä (kuvio 8). Ammatillisen erityisopettajaopiskelijan ammatillista ydinosaamista on erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen ohjaaminen, itsenäistymistaitojen tukeminen ja monipuolisten oppimis- ja toimintaympäristöjen yhteistoiminnallinen kehittäminen. Elinikäinen oppiminen ja yhteistyö sekä rakentava vuorovaikutus ovat tiiviisti sidoksissa opiskelun ohjaamiseen ja erityispedagogisten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Ammatilliselta erityisopettajalta vaaditaan tietoista näkemystä työelämän muuttuvista toimintaympäristöistä ja niiden kehittymisestä sekä tulevaisuudessa tarvittavan ammatillisen osaamisen luonteesta. Uudet ja monipuoliset oppimisympäristöt ja niiden erityispedagoginen hyödyntäminen laajentavat perinteistä käsitystä ammatillisen erityisopettajan työtehtävistä. Ammatilliselta erityisopettajalta edellytetään valmiutta ja rohkeutta etsiä ja kokeilla uudenlaisia toiminnallisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimisen ohjaamiseen, tukemiseen ja työllistymiseen. Erityisopettajaopiskelija on mukana erilaisten ammatilliseen erityisopetukseen liittyvien pedagogisten toimintaympäristöjen kehittämisessä. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää erityisopettajalta yhteisöllisiä kehittämisvalmiuksia sekä ymmärrystä organisaation toiminnasta (esim. opetussuunnitelmatyö, oppilaitosten laatutyö ja erilaisten projektien valmistelu ja toteuttaminen). 19
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Opetusharjoittelun opintokokonaisuuden prosessikuvaus Pedagogisen kehittymisohjelman henkilökohtainen suunnitelma ja toteutuminen kehittävä arviointi ja reflektointi 1. Opetusharjoittelun seuranta 2. Opetusharjoittelun omat opetustunnit 3. Raportti erityispedagogisista opetusmenetelmistä Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetusharjoitteluprosessi Autenttiset ja uudet ammatillisen erityisopetuksen opetus- ja ohjausympäristöt Suunnitelman rakentaminen Opiskelija/ohjaaja Erityispedagogisten opetusmenetelmien suunnittelu ja toteutus n Erityispedagogisiin opetusja ohjausmenetelmiin/ kirjallisuuteen tutustuminen n Kokeileva ja kehittävä pedagoginen toiminta > Ohjausja opetustilanteet n Yhteistyö n Verkostot n Opiskelijahuolto Kohti uutta ammatti-identiteettiä ja henkilökohtaisia tavoitteita Kuvio 8. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetusharjoittelu 20
Tavoitteet Opetusharjoittelun tavoitteena on kehittää ammatillisen erityisopettajaopiskelijan valmiuksia toimia erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opettajana ja ohjaajana. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tunnistaa erilaisia yksilöllisiä oppimistyylejä ja oppimisvaikeuksia sekä rakentaa mielekkäitä oppimisympäristöjä yhdessä opiskelijan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa toimia moniammatillisessa verkostossa sekä oppilaitoksen sisällä että alueellisesti. Hän osaa soveltaa oppimiaan erityispedagogisia malleja opetustilanteissa. Erityisopettajaopiskelija osaa luoda hyviä erityisopetuksen käytäntöjä ja konsultatiivisin menetelmin tuoda ratkaisuja esille oppilaitoksen arjessa. Hän tuntee koulutusalansa työllistymismahdollisuuksia ja pystyy rakentamaan opiskelijoille yksilöllisiä urapolkuja työelämään tai mahdollistamaan ja tukemaan mielekkään elämän sisältöjä. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa arvioida yksilöllisiä oppimisvalmiuksia, suunnitella ja toteuttaa oppimista tukevia tarkoituksenmukaisia erityispedagogisia ratkaisuja omassa toimintaympäristössään. Hän osaa tunnistaa erilaisia oppimisvaikeuksia ja osaa rakentaa oppimista monipuolisesti tukevia ja kannustavia mielekkäitä oppimisympäristöjä yhteistyössä oppijan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa työelämälähtöisiä yksilöllisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamiseksi. Ammatillinen erityisopettajaopiskelija osaa tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä oman ja taustayhteisönsä erityispedagogisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hän osaa käyttää ammatillisen erityisopettajan työssä tarvittavia opetusmateriaaleja, oppimisen apuvälineitä sekä verkkopedagogiikkaan liittyviä opiskelijalähtöisiä työkaluja ja sovelluksia. Opiskelijat perehtyvät erityisopetusta, yksilöllisen oppimisen arviointia ja ohjausta käsittelevään kirjallisuuteen. Opetusharjoittelu erityisopetuksessa on itsenäistä työskentelyä, jota perusryhmä, ohjaava opettaja, kollegat ja työelämän erilaiset yhteisöt tukevat. Opetusharjoittelun voi liittää myös osaksi erityisopettajaopintojen kehittämishanketta. Opiskelija määrittelee opintojaksoa varten omat kehittymistavoitteensa, joista sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Opetusharjoittelun kehittymistavoitteet voivat liittyä esim. n erilaisen opiskelijan kohtaamiseen, työssäoppimiseen tai näyttöihin n haastavaan käyttäytymiseen liittyviin tilanteisiin n voimavarakeskeiseen lähestymistapaan ohjauksessa ja opetuksessa n verkostotyötaitojen kehittämiseen opiskelijahuollossa, kuntoutuksessa ja työllistymisessä n yhteistyön ja tiimityöskentelyn kehittämiseen oppilaitoksen sisällä ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Toteutus Opetusharjoitteluun valmistautuminen Opetusharjoittelu tapahtuu ammatillisissa erityisopetuksen ympäristöissä. Siihen kuuluu n luokkamuotoinen osuus (esim. opetusta ja/tai ohjausta integroidussa erityisopetuksessa, pienryhmässä, työssäoppimispaikalla jne.), n opiskelijahuoltoon liittyvä osuus n verkostotyöskentelynä toteutettava osuus. 21
Erityisopetuksellisen kokonaisuuden suunnittelu Suunnittelun kohteeksi otettava erityisopetuksen opetuksellinen kokonaisuus sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Oman ohjaajasi tulee hyväksyä suunnitelma ennen sen toteuttamisen aloittamista. Erityisopetustilanteiden havainnointi Opetusharjoitteluun sisältyy vähintään 20 tuntia erityisopetuksen havainnointia erilaisissa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä. Opetusta voi seurata esimerkiksi opetuksen sisällöllisestä tai erityisen opetusmenetelmän soveltamisen näkökulmasta, tai seurannan myötä voi tutustua eri oppilaitosmuotoihin ja verkostoihin. Erityisopetuksen toteuttaminen Toteutetaan suunnitelman mukainen erityisopetus. Suunnitelma lähetetään ohjaavalle opettajalle hyväksyttäväksi viimeistään 4 päivää ennen opetuksen toteuttamista. Ohjaava opettaja seuraa opetusta 1-2 kertaa. Tämän lisäksi perusryhmän jäsenet ja muut opettajakollegat seuraavat opetusta noin 15 tuntia ja antavat niistä palautetta. Opetusharjoittelun arviointi ja raportointi Opetusharjoittelun arviointi sisältää itsearvioinnin, (esim. oppimispäiväkirja), kollegan palautteen ja ohjaavan opettajan palautteen (muistiinpanot palautekeskusteluista). Lisäksi analysoit omaa opetustasi opiskelijoittesi palautteen pohjalta. Opetusharjoittelu raportoidaan, ja raportin muodosta ja sisällöstä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Pajukoski, S. ja Koskinen, S. (toim.) 2003. Erilaiset oppijat näytöissä. Opetus, ohjaus ja näytön toteutus ammatillisessa peruskoulutuksessa. ii väliraportti. Raportti 1/2003. Helsinki: Helsingin seudun erilaiset oppijat ry. Näyttö-projektin väliraportit ja näyttö-opas (http://www.lukihero.fi/naytto-projekti/raportit.html). Peltomäki, M. & Silvennoinen, H. (toim.) 2003. Työssäoppimisen pedagogiset mallit ammatillisessa peruskoulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Ikonen, O. (toim.)1995. Erilainen oppija I Erityisopetuksessa kehitettyjä arviointi- ja opetusmenetelmiä. Ikonen, O. 2000. Oppimisvalmiudet ja opetus. Jyväskylä: ps-kustannus. Ammattipedagoginen kirjallisuus Erilliset verkkoaineistot Kehittämisopinnot 12 op Kehittämisopinnot rakentuvat kehittämistyöstä ja valinnaisista opinnoista. Kehittämistyö 7 op Opintokokonaisuuden tarkoituksena on kehittää valmiuksia oppilaitoksen toimintakentässä soveltuvaan tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä hakea käyttökelpoisia ratkaisuja erityisopetuksen ja oppilaitoksen sekä työelämän kehittämisen tarpeisiin. 22
Ammatillinen kehittyminen edellyttää myös tutkivan työotteen omaksumista, joka luo pohjan reflektiivisen työskentelyotteen omaksumiselle. Tämän vuoksi ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen sisältyy kehittämistyö. Sen tarkoituksena on kehittää valmiuksia työn ja työyhteisön sekä verkostoissa toimimisen kehittämiseksi. Erityisopettajaopiskelijat perehtyvät kehittämistyön suunnittelussa, toteuttamisessa ja sen raportoinnissa tarvittavaan kirjallisuuteen ja muuhun lähdeaineistoon. Lisäksi opiskelijat tutustuvat toisten erityisopiskelijakollegoiden kehittämistöihin yhteistoiminnallisesti. Erityisopettajaopiskelijat tuottavat mahdollisimman uutta ammatilliseen erityisopetukseen liittyvää tietoa ja taitoa sekä soveltavat sitä käytännön ohjaus- ja opetustyössä. Kehittämistyö raportoidaan ammatillisena hankedokumenttina ja posterina. Kehittämistyön tuloksia ja kokemuksia käsitellään ja arvioidaan yhteisseminaareissa. Kehittämistyöt ovat julkisia ja niiden tiivistelmät julkaistaan verkossa. Tavoitteet Erityisopettajaopiskelija osaa suunnitella oppilaitosyhteisöä hyödyntävän kehittämistyön yhdessä oppilaitoksen johdon kanssa. Hän osaa toteuttaa kehittämistyön yhteisöllisesti sekä arvioida hankkeen tuloksellisuutta ja toimivuutta. Kehittämistyön avulla harjaannutaan pitkäjännitteiseen kehittämistyöhön organisaatiossa. Kehittämistyö nivoutuu osaksi oppilaitoksen ja/tai opiskelijan ammatillista kehittymistä. Kehittämistyön tuloksia hyödynnetään oppilaitosten ammatillisen erityisopetuksen kehittämisessä laajemmassa kontekstissa. Erityisopettajaopiskelija osaa tarkastella erityisopettajan työn muutosta ja kehittää omaa osaamistaan erityisopettajana sekä työyhteisön jäsenenä. Lisäksi hän osaa soveltaa erityispedagogista peruskäsitteistöä omassa toiminnassaan ja työyhteisössään. Erityisopettajaopiskelija suunnittelee kehittymistään ja ammatillista kasvuaan oman erityisopettajuuden kehittämiseksi. Erityisopettajaopiskelija ymmärtää ammatillisen erityisopetuksen kokonaissuunnittelun merkityksen oppilaitoksessa ja sen toiminnassa tai taustayhteisössään. Erityisopettajaopiskelija kehittää yhteistyössä työyhteisönsä erityisopetusta ja -ohjausta suunnitelmallisesti työyhteisön tarpeet huomioiden. Erityisopettajaopiskelija osaa määrittää oman oppilaitoksen tai taustayhteisönsä erityisopetuksen kehittämisen tavoitteita. Lisäksi hän osaa ottaa vastuuta erityisopetuksen kehittämisestä suunnittelemalla ja toteuttamalla työyhteisön osaamista ja hyvinvointia edistävän kehittämistyön yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hän osaa käyttää tiedonhankinnassaan asianmukaisia ja ajankohtaisia lähdeaineistoja ja tuottaa kirjallista asiantuntijatekstiä. Erityisopettajaopiskelijalla on valmiuksia rakentaa ja tuoda näkyväksi omaa käyttöteoriaansa, jossa yhdistyy teoreettinen tieto ja käytännöllinen osaaminen. Lisäksi hänellä on valmiuksia oppia ja kehittyä saamastaan palautteesta sekä reflektoida omaa osaamistaan ja ammatillista kehittymistään. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Lambert, P. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2010. Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. haaga-helia Tutkimuksia 1. 23
Vanhanen-Nuutinen, L. & Lambert, P. (toim.) 2005. Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Edita Oy. Virkki, P. & Somervuori, A. 2002 (4-7. uud.painos). Projektityö, kehittämisen moottori. Helsinki: Edita, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu. Oheislukemisto Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. 2. uud. painos. Tampere: Vastapaino. Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi. Engeström, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino. Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus. Hakala, J.T. 1996. Opinnäyte ja sen ohjaaminen. Helsinki: Gaudeamus. Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Moilanen, P. 1999. Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Atena kustannus. Juva: wsoy. Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (toim.) 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2002. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11 (1): 3-12. Metodix tutkimusmenetelmien verkkoympäristö http:// www.metodix.com Valinnaiset opinnot 5 op Valinnaisten opintojen tarkoituksena on syventää ja monipuolistaa erityisopettajaopiskelijan omaa osaamista hänen omista lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan joltain valitulta erityisopetuksen alueelta. Valinnaisissa opinnoissa voi hyödyntää sovitusti myös haaga-helia aokk:n täydennyskoulutuksen tarjontaa tai muualla suoritettavia erityispedagogiikkaan pohjautuvia opintoja. Suoritusten hyväksymisestä osaksi koulutusta sovitaan ohjaavan opettajan kanssa ennen valinnaisten opintojen alkamista. Valinnaisena kurssina opetussuunnitelmassa tarjotaan vuonna 2012: Luovat menetelmät erityisopetuksessa 5 op Erityisopettajaopiskelija perehtyy luovien menetelmien (mm. draama, musiikki, tanssi, kuvataide) käyttöön erityisopetuksen ja ohjauksen tukena. Hän oppii käyttämään ja soveltamaan menetelmiä osana erityisopetusta voimaannuttavan ja dialogisen ohjauksen näkökulmasta. Erityisopettajaopiskelija kokeilee valitsemiaan menetelmiä käytännön ohjaustilanteissa ja oppii toimimaan niissä yhteistoiminnallisesti toisten ammattilaisten ja erityisopiskelijoiden kanssa. Suoritteet Lähiopetukseen osallistuminen sekä annettujen tehtävien tekeminen. Arviointi Hyväksytty-täydennettävä. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista lähiopetukseen ja annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti. Kirjallisuus Kirjallisuus tarkentuu ja siitä ilmoitetaan koulutuksen aikana ennen opintojen toteutumista. 24