ITK2015 TAO TULEVAISUUS Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 15. 17.4.2015 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 1 TAO TULEVAISUUS
ITK -konferenssin järjestää Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Helsingin kaupungin Mediakeskuksen, Luokanopettajaliitto ry:n, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Tekesin teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen kanssa. Suunnitteluryhmän jäsenet Viteli Jarmo, puheenjohtaja Arra Olavi Heino Aarre Huovinen Liisa Ilomäki Liisa Joutsenlahti Jorma Kangasniemi Jouni Karjalainen Sari Koskinen Kimmo Kylämä Marja Lehtinen Erno Leinonen Teemu Lind Liisa Lippo Asko Multisilta Jari Mäenpää Heikki Ollikainen Pekka Piipari Martti Saarinen Jorma Salo Hanna Setälä Mika Sinko Matti Sintonen Sara Sorjonen Reetta Tertsunen Tauno Tulivuori Jukka Vainio Leena Vainionpää Jorma Varis Tapio Vähähyyppä Kaisa Konferenssin rakenne Kolmipäiväinen ITK2015-konferenssi rakentuu keskiviikon workshopeista sekä torstain ja perjantain varsinaisesta konferenssista. Torstain ja perjantain konferenssiohjelma koostuu keynote-luennoista, teemaseminaareista, foorumeista, Invited speaker -luennoista, ITK-torista, pechakuchista sekä postereista. ITK-näyttelyosastolla alan yritykset, tuotteiden ja palvelujen tarjoajat sekä konsultit ja kouluttajat esittäytyvät konferenssiyleisölle. Tiivistelmät on koottu jätettyjen esitysehdotusten teksteistä ja niitä ei ole editoitu. Hämeen kesäyliopisto ei vastaa tekstien sisällöistä. Tiivistelmäkirjasen koostaminen Hanna Salo ja Reetta Sorjonen Taitto Sanna Säynäjäkangas Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B Kustantaja: Hämeen kesäyliopisto, Sibeliuksenkatu 25 B, 13100 Hämeenlinna puh. 050 5502170 www.hameenkesayliopisto.fi www.itk.fi Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2 TAO TULEVAISUUS
Sisällysluettelo TERVETULOA ITK2015-KONFERENSSIIN! 4 WORKSHOPIT keskiviikko 15.4.2015 6 KEYNOTE JA INVITED SPEAKER torstai ja perjantai 16. 17.4.2015 8 FOORUMIESITYKSET torstai 16.4.2015 9 FOORUMIESITYKSET perjantai 17.4.2015 53 TEEMASEMINAARIT torstai ja perjantai 16. 17.4.2015 81 ITK-TORI torstai ja perjantai 16. 17.4.2015 101 POSTERIT torstai ja perjantai 16. 17.4.2015 111 PECHAKUCHAT torstai ja perjantai 16. 17.4.2015 123 Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 3 TAO TULEVAISUUS
Tervetuloa ITK2015-konferenssiin! ITK-konferenssi 25 -vuotta opetuksen ja oppimisen puolesta Vuonna 1989 palasin takaisin Yhdysvalloista, jossa olin jatko-opiskellut Asla-stipendin turvin tietokoneiden mahdollisuuksista opetuksessa ja oppimisessa. Tohtoriopintojen merkittävä osa oli valmistella tutkimuspapereita esitettäväksi alan konferensseissa. Suomalaiselle nuorelle tutkijanalulle asia oli uusi ja niinpä kiertelin useampia konferensseja ja innostuin. Monet konferenssit eivät olleetkaan pelkästään tutkijoille vaan myös opettajille ja opetusteknologiasta kiinnostuneille päättäjille. Mukana oli myös alan yrityksiä ja niinpä ajattelin tällainen tapahtuma pitää myös kehittää Suomeen, missä tutkijat, opettajat, kehittäjät, suunnittelijat, päättäjät ja yritysmaailma kohtaavat. Silloin olivat termit hypermedia ja multimedia kaikkien huulilla ja mm. Applen Hypercard herätti paljon innostusta. Vihdoinkin voin yhdistää asioita toiseen vain klikkaamalla linkkinä toimivaa sanaa tai kuvaa. Kuulostaako tutulta? Tämä oli siis ennen WWW:tä Saisikohan tällaista syntymään Suomeen? Palattuani Suomeen ei muuta kuin toimeksi. Aloitin kierrokseni kouluhallituksesta, jossa kohteliaasti kuunneltiin ja oltiin jopa vähän innostuneita. Yrityksissä asia sai paremmin tulta ja mm. IBM ja Apple olivat innolla mukana. Puhujiksi sain houkuteltua mukaan niin Erno Lehtisen, Kytömäen Jussin kuin monia muita.. Suunnittelimme Hämeen kesäyliopiston kanssa, kaksipäiväisen konferenssin, perjantai-lauantai, jotta opettajat voisivat hyödyntää lauantain VESO-päivänä ja yrityksille tulisi vain yksi menetetty arkipäivä. Olin varma, että paikalle tulisi ainakin 500 800 osallistujaa. Muutama viikko ennen ITKkonferenssia oli muutama kymmenen ilmoittautunutta ja olin valmis peruuttamaan koko homman. Lopulta saimme paikalle reilut sata ihmistä, joista varmaan puolet esiintyjiä. No takkiin tuli ja manasin asiaa Applen edustajalle, Klaus Oeschille todeten, että taisi olla viimeinen kerta kun järjestin ITK:n ja suunnittelin palaavani USA:n missä mielestäni asiat silloin ymmärrettiin paremmin. Klasu, viisaana miehenä, totesi minulle: Jarmo, ITK on ihan hyvä juttu, mutta se on hieman aikaansa edellä - jatka vaan. Niin tein ja ymmärsin, että mukaan järjestelyihin on saatava parhaita voimia kouluhallituksesta ministeriöön, opettajajärjestöistä alan kellokkaisiin. Iso kiitos kuuluukin ITK:n suunnitteluryhmäläisille, jotka ovat vuodesta toiseen innovoineet uusia tapoja kehittää konferenssia ja ovat tehneet vaativan arviointityön esitysten osalta. Myös Hämeen kesäyliopiston väki on tehnyt aina upeaa työtä ITK.n järjestelyjen osalta. Parasta minusta on se, että ITK on teidän osallistujien ja esiintyjien tekemä. Yksin tekemisen aika on ohi niin koulussa, korkeakoulussa kuin laajemminkin työelämässä. Siitä se lähti ja tässä ollaan. Hienoa, että olet täällä tänään. Olemme kulkeneet hienon matkan Hypercardeista Internetiin, kännyköistä älypuhelimiin ja pc:stä tabletteihin. Samalla olemme Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 4 TAO TULEVAISUUS
oppineet, ettei teknologia ole ratkaisu ihmisenä kasvamiseen ja uuden oppimiseen vaan niissä tarvitaan toisia ihmisiä, kanssakulkijoita - vanhemmista opettajiin ja kavereihin. Teknologia avaa meille yhä uusia näkymiä oppimisen tukemiseen, luovuuden kehittämiseen ja yhteiseen tekemiseen. Ollaan kriittisen avoimia uudelle, kuten olemme tehneet viimeisen 25 vuoden aikana ITK:ssa. Lämpimästi tervetuloa! Jarmo Viteli ITK-konferenssin johtaja vuodesta 1990 - Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 5 TAO TULEVAISUUS
> WORKSHOPIT > keskiviikko 15.4.2015 ITK-workshopit ovat pääasiassa yhteen teemaan keskittyviä joko puolen päivän tai koko päivän koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuudet ovat luonteeltaan toiminnallisia, eli osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja / tai tekemään itse asioita. Avoin Data & Digitaalisuus mahdollisuuksia ja haasteita oppimiseen ja kehittämiseen Järjestäjä: Hämeen liitto Bring Your Own Device opiskelijan oma päätelaite opetuksessa Järjestäjä: Lahden ammattikorkeakoulu Esteettinen lukutaito Järjestäjä: Otavan Opisto, Avoin ajatuspaja Fronter workshop Järjestäjä: Fronter Pearson Getting the most out of digital annotations Järjestäjä: Finned Oy Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan! Järjestäjä: itslearning AS Office 365 pilvipalvelu opetuksessa Järjestäjä: Microsoft Oy Ohjelmoi Kodulla ja opi hauskasti! Järjestäjä: Osuuskunta Idea-Miilu Ohjelmointia yläkoululaisille ja lukiolaisille Järjestäjä: Joensuun normaalikoulu Opeka ja Oppika: mitä oppilaat osaavat? Mitä pitäisi osata? Järjestäjä: Tampereen kaupunki Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 6 TAO TULEVAISUUS
OPEN BADGES OSAAMISMERKIT TUTUIKSI Järjestäjä: Discendum Oy Oppimisanalytiikka Järjestäjä: HY, Aalto, TTY, TAY Oppimisratkaisujen arviointia opetusta pelillistämällä Järjestäjä: Helsingin yliopisto Oppireitit kouluissa, ideointi, luonti ja valmistus Järjestäjä: Citynomadi Oy OPS2016 ja tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa Järjestäjä: Otavan Opisto OPTIMA AKATEMIA Järjestäjä: Discendum Oy Physical Apps for Learning Järjestäjä: Things Around Oy Sähköiset kokeet ja arviointi ViLLE-järjestelmän avulla Järjestäjä: Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos TAO opettajan tie! Toiminta Arviointi Osaaminen Järjestäjä: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tiviittori osataanko teillä vai luullaanko vaan? Järjestäjä: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Toiminnallisuutta matematiikkaan Järjestäjä: Hämeen liitto / Hämeen kesäyliopisto Tutkijatapaaminen Järjestäjä: Tampereen yliopisto - TRIM-tutkimuskeskus ja Aalto yliopisto Työtilan luominen verkkoalustalle Opettaja jakaa digitaalista materiaalia ja työkaluja opetusryhmälleen ja seuraa oppilaiden oppimishistoriaa Järjestäjä: Sanoma Pro Oy Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 7 Workshopit
> KEYNOTE JA INVITED SPEAKER > torstai ja perjantai 16. 17.4.2015 16.4. KONFERENSSIN AVAUS Tutkimusjohtaja, konferenssin johtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto / TRIM Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto FT Lauri Järvilehto 16.4. INVITED SPEAKER -esitykset Miten johtaa IT:tä osana strategista ja pedagogista johtamista? Erityissuunnittelija Pasi Silander, Helsingin opetusvirasto Yksikön johtaja Marja Kylämä, Suomen Akatemia Semideus: kävely lukusuoralla voi opettaa enemmän kuin tuhat piirakkaa Yliopistotutkija Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto 17.4. KONFERENSSIN PÄÄTÖSLUENTO Googlekaan ei anna vastausta kaikkiin hakuihin Arkkipiispa Kari Mäkinen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 8 TAO TULEVAISUUS
> FOORUMIESITYKSET > torstai 16.4.2015 Ammatillisen opettajan monenlaiset oppimisympäristöt Marja Olsonen, Raija Lietonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillisen opettajan perustehtävänä on kouluttaa työmarkkinoille osaavia työntekijöitä, jotka oppivat työssä ja kehittävät työtä. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistuksen yhteydessä opettajan tehtävät edellyttävät toimimista monenlaisissa oppimisympäristöissä. Koska työelämän muutokset tuovat uusia työprosesseja ja -menetelmiä, koulutuskinsiirtyy uudenlaisiin ympäristöihin, joissa työelämätaidot monipuolistuvat. Ammatillisen koulutuksen ja opiskelijoitten työhön ohjauksen on näin ollen monipuolistuttava. Foorumiesityksessä kuvaamme ammatillisen opettajan monenlaisia oppimisympäristöjä. Kehittelemme opettajankoulutuksessa uusia ratkaisuja, joissa toteutuvat oppijalähtöisyys, reflektiivisyys ja interaktiivisuus. Fyysisten oppimisympäristöjen lisäksi hyödynnämme virtuaalisia tiloja. Näitä ovat blogit, wikit ja muut interaktiiviset oppimisalustat, kuten Padlet, Lino, GoogleDrive, ja monet miellekarttasovellukset. Mobiililaitteet mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen ja oppimisen ohjaamisen etätyöskentelynä ajasta ja paikasta riippumatta. Näin toteutuu sekä oppijan yksilöllinen oppimisprosessi että ryhmän yhteisöllinen prosessi. Foorumiesityksen monenlaiset ratkaisut sijoitamme virtuaaliselle whiteboardille. Tämä RealTimeBoard-ympäristö on keskus, jonne sekä opiskelijat että ohjaaja voivat tuoda omia ehdotuksiaan. Niitä kommentoidaan ja kehitetään yhdessä. RealTimeBoard mahdollistaa sekä fyysisten että virtuaalisten oppimisympäristöjen toiminnan esittelyn verkkoympäristössä. Näin toimien monipuolistamme oppimista ja ohjaamista sekä lisämme koulutukseen uuden teknologian tuomia ratkaisuja. Kuvaamamme monet mahdollisuudet irrottavat sekä yksilöllisen että yhteisöllinen oppimisprosessin fyysisestä luokkatilasta muunneltaviin ja joustaviin oppimisympäristöihin. Tämä puolestaan haastaa ammatillisen opettajan ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja uuteen ohjausajatteluun. Arkiympäristö pelikenttänä Riku Alkio, Tero Kulha, Lentävä Liitutaulu Oy Esitykseen liittyvä linkki: http://lentavaliitutaulu.fi/ Foorumiesityksessä esitellään SmartFeet sovellusta ja sen taustalla olevia pedagogisia lähtökohtia. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaisia käytännön työkaluja. SmartFeet on skaalautuva ja helppo työkalu opettajalle. Sen avulla uusissa opetussuunnitelmissa painotettavia tulevaisuuden taitoja voidaan opetella koulun arkipäivässä. Meidän opettajien on syytä kehittää uuden- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 9 Foorumiesitykset
laista pedagogiikka, jossa oppilaiden omat laitteet otetaan opiskeluvälineiksi. Mobiililaitteet on tehty liikkumaan, niiden avulla oppiminen voidaan siirtää ulos luokkahuoneesta. SmartFeet on verkossa toimiva sovellus, joka liittää virtuaalisuuden ja autenttisuuden mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Verkkosovelluksen avulla fyysinen ympäristö ja virtuaalimaailma sulautuvat yhdeksi oppimisympäristöksi. SmartFeet -pedagogiikka pohjautuu tutkivaan ja kokemukselliseen oppimiseen. SmartFeetoppimisympäristössä opettaja voi helposti rakentaa oman pelin oppilailleen. Pelialueena voi olla esimerkiksi kaupunki, kaupunginosa, koulun piha, koulutila, kampusalue tai messuhalli. Pelaavilla joukkueilla on tablettilaitteet tai puhelimet mukanaan, ja he avaavat tehtäviä digitaaliselta pelilaudalta. Opettaja johtaa peliä omalta tietokoneeltaan: hän arvioi tehtävät ja antaa pelaajille palautetta reaaliaikaisesti. Peleissä hyödynnetään myös vertaisoppimista, sillä pelejä pelataan joukkueissa. Arkiympäristössä tapahtuva oppiminen konkretisoi tunneilla opittuja asioita. Pelin avulla pelaajat oppivat näkemään lähiympäristönsä uusin silmin. Opiskeltavan asian lisäksi peleissä harjoitellaan tulevaisuuden taitoja, tiimityöskentelyä sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltamista. Tiimin sisällä on paljon asiantuntemusta ja osaamista, jota joukkueet hyödyntävät tehtäviä suorittaessaan. Tehtäviin voi liittyä videointia, haastatteluita, tiedonhakua verkosta, valokuvia, tekstintuottamista jne. Yhteinen kokemus ja ongelmanratkaisu tekevät oppimisesta yhteisöllistä, jossa teknologialla on mahdollistajan rooli. Kun peliin yhdistetään yhdessä tekeminen ja fyysinen liikkuminen, oppimisen luonne muuttuu kokonaisvaltaiseksi yhteisöllisyydeksi, jonka mobiiliteknologia mahdollistaa. Jos tehtävien vaikeusaste on kohdallaan ja pelin dramaturgia onnistunut, pelaajat uppoutuvat peliin. Foorumiesityksessä pohditan, millä tavoin opettaja voi valmistautua uusien ops:ien tuloon. Esittelemme helpon työkalun, jonka avulla opettaja voi tuoda pelillisyyttä ja tutkivaa oppimista koulun arkeen. Autenttisuutta oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden oppimiseen esimerkkinä oppilaslähtöinen ja ongelmaperustainen geometrian opiskelu Susanna Pöntinen, Sinikka Räty-Záborszky, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Joensuun normaalikoulun 3a luokassa toteutettiin keväällä 2014 geometriaprojekti, jossa oppilaat ja opettaja yhdessä toimivat tiedon rakentajina. Projektin aikana oppitunneilla käytettiin aitoja toimintatilanteita, ylitettiin oppiainerajoja ja hyödynnettiin uusia välineitä sekä materiaaleja että erilaisia ympäristöjä. Keskeisenä tavoitteena oli, että oppilaat keskustelevat, pohtivat ja suullistavat geometriassa opiskeltavia ilmiöitä ja sisältöjä toistensa kanssa. Oppilaiden työskentelyprosessi haluttiin myös taltioida autenttiseksi videomateriaaliksi opettajankoulutukseen. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 10 TAO TULEVAISUUS
Tätä varten työskentelyn eri vaiheita kuvattiin sekä ryhmän että yksilöllisen työskentelyn näkökulmista. Ryhmän näkökulman taltioinnissa videointi tapahtui perinteisesti tutkijan toimesta koko ryhmää kuvaten. Yksilöllisen näkökulman taltioinnissa käytettiin oppilaan päähineeseen kiinnitettyä GoPro-kameraa, jolloin työskentely taltioitui yksittäisen oppilaan näkökulmasta. Geometriaprojekti edisti oppilaiden sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja oppimisen reflektointia. Tarkoituksena oli erityisesti tuoda omaa ajattelua näkyväksi kuulluksi. Oppimistehtävät eivät olleet ennakolta tiukkaan strukturoituja, vaan ongelmat olivat avoimia, ja vaativat oppilailta laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Avoimuus ja ongelmaperustaisuus oppimisen lähtökohtana haastoivat oppilaita 1) soveltamaan sääntöjä 2) vaiheistamaan ongelmanratkaisuprosessia 3) käyttämään työkaluja joustavalla tavalla sekä 4) tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Projektin aikana oppilaat käyttivät tablettilaitteita monipuolisesti; sekä suljettujen että avointen ongelmien ratkaisemisessa itsenäisesti, pareittain, yhdessä ryhmän ja luokan kanssa. Lisäksi työskentely luokkahuoneessa ja luokkahuoneen ulkopuolella laajensi oppimisen ympäristöä. Lopuksi oppilaat muun muassa tuottivat omia opetustuokioita ulkona koulun pihalla ja jopa metsässä kuvaamalla ipad:illä. Oppilaiden autenttista geometriaprojektia hyödynnetään opettajankoulutuksessa projektin aikana taltioidut videomateriaalit ovat eläviä esimerkkejä oppilaiden ja opettajan yhteisestä tiedonrakentelusta. Blogipedagogisia sovelluksia: opettajien ja oppilaiden kokemuksia Annika Meder-Liikanen, Reetta Nisonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun yläluokkien ja lukion kuvataideopetuksessa on usean vuoden ajan kehitetty ja kokeiltu Blogger-blogialustan pedagogisia sovelluksia. Esityksessä esitellään erilaisia, opetustyössä kokeiltuja ja hyväksi havaittuja tapoja hyödyntää blogialustaa pedagogisena työkaluna. Tapausesimerkkien lisäksi esitellään oppilaiden ajatuksia ja kokemuksia blogin käyttämisestä työvälineenä. Oppilaiden näkökulmaa on tutkittu haastatteluilla ja kyselyillä. Vaikka tapausesimerkit ovat kuvataideopetuksesta, ne soveltuvat mainiosti muidenkin aineiden opetukseen. Annika Meder-Liikanen on kuvataiteen päätoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Kokemusta bloggaamisesta löytyy paitsi monien pedagogisten kokeilujen osalta, myös vapaa-ajan innokkaan blogiharrastuksen myötä. Reetta Nisonen on kuvataiteen sivutoiminen tuntiopettaja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Oppilaiden kokemukseen blogityöskentelystä pureutuva tutkimus on osa hänen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuvataidekasvatuksen lopputyötä. Nisonen viimeistelee myös mediakasvatuksen maisteriopintojaan Tampereen yliopistolla. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 11 Foorumiesitykset
Case Kauniaisten lukio - valmiina sähköiseen yo-tutkintoon (?) Ilpo Ahlholm, Sanna Wahlman, Kauniaisten lukio Esitykseen liittyvä linkki: http://www.kauniaistenlukio.fi Miten sähköiseen ylioppilastutkintoon ja sähköisen pedagogiikan tuloon voi valmistautua lukiossa monella sektorilla ja miten tulokset näkyvät opiskelijoiden toiminnassa? Kauniaisten lukio on pääkaupunkiseudulla sijaitseva 375 opiskelijan lukio. Esityksessä on katsaus rehtorin, opettajan ja it-palveluja tuottavan yrityksen äänin koulun kehityksestä kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia sekä pedagogisesta muutoksesta, joka on tapahtunut siirryttäessä käyttämään opiskelijoiden henkilökohtaisia päätelaitteita kolmen vuoden aikana. Opiskelijat käyttävät kolmenlaista henkilökohtaista päätelaitetta eri vuositasoilla: abit IPadeja, kakkoset Microsoft Surface RT:tä ja ykköset HP Pro Bookia. Ykkösten Digabi-kelpoinen laiteratkaisu on järjestetty yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan, Opinsys Oy:n kanssa. Malli rakentuu opiskelijoiden itsensä ostamista laitteista ja koulun tarjoamista ylläpitopalveluista. Opinsysin edustaja kertoo mallin toteuttamisesta ja koulun tietoteknisestä palvelukonseptista. Koneita käytetään hyvällä menestyksellä koulukeskuksen avoimen langattoman verkon kautta. Paitsi tekniikkaa muutos lukiossa on paljon työyhteisön pedagogista kehitystä, kuten työtapojen, sähköisten oppimateriaalien käytön ja sähköisen arvioinnin opettelua. Esityksessä kerrotaan myönteiseen kehitykseen johtaneista ratkaisuista osaamisen jakamisessa ja opettajien muusta kouluttautumisesta sekä esitetään opettajille suunnatun kyselyn tuloksia. Opettajien kokeiluja sähköisestä arvioinnista sekä Digabi-ympäristön hyödyntämisestä tuodaan esille. Myös opiskelijoiden kokemuksia tietokoneiden opetuskäytöstä, sähköisestä arvioinnista sekä opiskelijoiden omista ratkaisuista tietokoneiden käyttökulttuurissa tuodaan esille, mukana on muutamia videoklippejä opiskelijoiden haastatteluista. Kauniaisten lukion opettajat ja opiskelijat ovat varsin valmiina siirtymään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ilman paniikkia. Muutos tuntuu hallitulta, kiitos ajoissa alkaneen kehitystyön ja onnistuneen kehityksen annostelun. Tämä siitä huolimatta, että kaikki yksityiskohdat eri aineiden osalta ja sähköisen tutkinnon käytännön toteuttamisen osalta eivät ole vielä selvillä. City Compass -pelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen Laura Pihkala-Posti, TaY/ LTL / Tampereen kaupunki Pekka Kallioniemi, TAY/SIS Yhteistoiminnallisella City Compass -virtuaaliseikkailupelillä potkua poikienkin vieraan kielen oppimiseen Suurimmalle osalle vieraan kielen oppijoita abstrakti kielioppi- ja tekstipainotus ei ole optimaalisin lähestymistapa. Niiden rinnalle tarvitaan toiminnallisempia, elämyksellisiä vaihtoehtoja sekä autenttisuutta opiskelumotivaatiota nostamaan. Erityisesti teknis-matemaattisesti suuntautuneet pojat tarvitsevat aiempaa enemmän onnistumisen tunteita motivoituakseen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 12 TAO TULEVAISUUS
kielenoppimiseen. Pelillisen, immersiivisen lähestymistavan soveltaminen sopii juuri tähän tarkoitukseen. Design-tutkimusprojektimme onkin kehittänyt interaktiivisen teknologian pedagogista hyödyntämistä modernin viestintäpainotteisen kieltenopetuksen edistämiseksi. Monitieteinen tutkimusryhmämme on luonut vuorovaikutteiseen moniaistiseen teknologiaan pohjautuvaa innovatiivisen puhe- ja toimintasovelluskonseptin. Siinä seikkaillaan eri maissa ja kaupungeissa suullisesti parin kanssa muun muassa reitinneuvontatehtäviä ja visuaalisten haastavien ympäristöjen kuvausta suorittaen. Järjestelmä tarjoaa multimodaalista apua viestinnän tueksi, mikä mahdollistaa tutkimusaineistomme valossa eritasoisille oppijoille oppimismotivaatiota nostavia onnistumisen kokemuksia. Myös kehollisuus voidaan tuoda osaksi kokemusta silloin, kun mukaan otetaan Kinect-ohjain. Erityisesti pojat suoriutuvat pelillisistä tehtävistä nopeasti saaden näin positiivista palauttetta ja rohkaisua suulliseen vieraalla kielellä viestintään. Sovellus toteuttaa oppija-autonomiaa parhaimmassa mielessä. Kaksi kielenoppijaa seikkailee ja viestii virtuaaliympäristössä sen tarjoamaa tukea itse parhaaksi katsomallaan tavalla hyödyntäen ilman opettajan ohjausta. Tehtäväkeskeisyys johtaa luonnollisenkaltaiseen viestintään, jossa tavoitteeseen pääseminen nousee etusijalle, jolloin viestinnän sujumista vaikeuttavat estot katoavat ja puhe alkaa matkan varrella useimmiten sujua yhä paremmin. Digitaalinen tarinankerronta (DST) osallistavana ops-työn välineenä Iida-Maria Peltomaa, Otavan Opisto Hanna Mehtonen-Rinne, Be. Tell. Esitykseen liittyvä linkki: http://www.ebarometri.fi/oppilaiden-aanta-kuulemassa-oppimisen-kaikkiallisuus/ Kaksikielisen paikkakunnan suomen- ja ruotsinkielisen peruskoulun oppilaat pureutuivat mobiililaitteilla digitaalisen tarinankerronnan menetelmällä OPS2016-perusteluonnoksen teemoihin oppimisen kaikkiallisuudesta ja oppimisvälineiden käytöstä tulevaisuuden koulussa. Kaksikielisenä toteutetussa työskentelyssä opettajat ja oppilaat osallistettiin OPS-prosessiin tulevan opetussuunnitelman hengessä: osallistujia aktivoiden, monipuolisia menetelmiä hyödyntäen ja koulun ovia avaten. Työskentelytapaan tutustumisen jälkeen oppilaille esitettiin mm. seuraavat kysymykset: Missä kaikkialla olet oppinut tai voit oppia? Mitä, keiden kanssa? Mitä välineitä voit käyttää avuksesi oppimisessa? Mitä hyötyä koulussa oppimistasi asioista on vapaa-ajalla ja tulevaisuudessa? Mitä hyötyä muualla oppimistasi asioista on koulussa, miten ne voitaisiin huomioida paremmin? Digitaalinen tarinankerronta on menetelmä, joka perustuu henkilökohtaisten ajatusten, tunteiden ja mielipiteiden avoimeen kertomiseen ja kuuntelemiseen. Työskentelyssä hyödynnetään tablet-laitteita sekä mm. videoeditorisovelluksia (esim. imovies). Työskentelyssä osallistujat oppivat sekä käyttämään tablet-laitteita ja sovelluksia että syventymään niiden avulla käsiteltävään teemaan. Tarinankerronnan menetelmin työstettävä teema voidaan valita kunkin koulun tai ryhmän kiinnostuksen ja tilanteen mukaan. Työskentelyn lopputuotoksina syntyneet kahdeksan 1-2 minuutin kestoista videotarinaa ovat oppilaiden kannanottoja yhteen tai useampaan edellä mainituista kysymyksistä. Oppilaat sai- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 13 Foorumiesitykset
vat apua tekniseen toteutukseen, muutoin videoiden tuottamisprosessi on käsikirjoituksesta editointiin oppilaiden oma tuotos, jonka sisältöä ei ole sensuroitu. Tuotoksissa korostui mm. mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisessa sekä opettajan luottamus ja kunnioitus oppilaita kohtaan. Oppilaiden työskentely sitouttaa kouluja tulevaan opetussuunnitelmaan ja sen paikallistamiseen ja julkaistut menetelmäkuvaukset ja tuotokset antavat muille kouluille ideoita oppijoita ja opettajia osallistavaan OPS-prosessiin ja siinä hyödynnettäviin tvt- ja muihin menetelmiin. Digitaalisen tarinankerronnan keinoihin pohjautuvaa työskentelyä jatketaan syyslukukauden 2014 aikana samoilla sisältöteemoilla toisella paikkakunnalla opetushenkilöstön kanssa. Flipped Classroom ja ketterät menetelmät YAMK-koulutuksessa Miikka Ruusunen, Mikko Mäntyneva, HAMK Tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta uudistettaessa lähtökohtana on ollut rakentaa se entistä enemmän työstä oppimiseen perustuvaksi ja aikuisopiskelijan omaa vastuuta lisääväksi. HAMKin YAMK- koulutuksen toteutustapa muutettiin luentopainotteisesta opetuksesta kohti käänteistä oppimista (Flipped Classroom). Opiskelijat kasvattavat osaamistaan ja pääsevät oppimistavoitteisiin pienissä tiimeissä itsenäisesti työskennellen. Ohjattuja opettajavetoisia verkkokohtaamisia järjestetään kuukauden välein. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat työskentelevät opintojensa aikana täysaikaisesti omissa työyhteisöissään. Verkkoympäristö ja työn ohessa opiskelu asettavat opiskelijoiden toiminnalle ja heidän ohjaukselleen haasteita. Aiemmin on toteutettu aikuiskoulutusta verkon yli enemmän opettajavetoisesti, jolloin opetuksen toteutustapana on pitkälti ollut verkkoluento, jota on tukenut oppimateriaali ja oppimistehtävät digitaalisessa oppimisympäristössä. Oppimista on kuitenkin haluttu muuttaa oppijaa enemmän aktivoivaksi. Tähän on haettu ratkaisua soveltamalla ohjelmistokehityksestä tuttuja ketteriä menetelmiä. Opiskelijatiimit työskentelevät itsenäisesti hyödyntäen verkon pilvipalveluita, mutta läpinäkyvästi siten, että ohjaaja voi seurata oppimisprosessia koko koulutuksen ajan. Samalla opiskelijat hallinnoivat ja seuraavat omaa kulloiseenkin oppimisteeman määriteltyä oppimisprojektiaan sekä pystyvät kehittämään tiiminsä toimintaa tehokkaammaksi reflektoimalla sitä säännöllisin väliajoin. Opiskelijat hyödyntävät opiskeluissaan laajasti erilaisia verkkopalveluita. Pilvipalveluna tarjottava Microsoft O365-projektisivusto mahdollistaa opiskelijatiimille selkeän työnjaon ja aikataulun määrittämisen. Keskinäisiin viikoittaisiin tiimipalavereihin he voivat käyttää reaaliaikaista verkkokonferenssijärjestelmää. Oppimistehtävänsä opiskelijat tekevät oppimisteemasta riippuen joko yhteistoiminnallisesti verkossa tai yksilötehtävinä. Esityksessä kuvataan käänteiseen oppimiseen ja ketteriin menetelmiin pohjautuvan tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä vaiheittain kehittämisen kehän (PDCA) avulla, jota hyödynnetään myös osana korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. HAMKissa ylemmän amk-tutkinnon Liikeoiminnan kehittäminen -koulutus siirtyi syksyllä Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 14 TAO TULEVAISUUS
2014 moduulimuotoisiin toteutuksiin. Esitys perustuu sekä ensimmäisen moduulin syksyllä 2014 aloittaneen opiskelijaryhmän kokemuksiin että moduulin toteuttaneen opettajatrion havaintoihin. Tässä Työyhteisötaidot-moduulissa pilotoidaan erityisesti pilvipalveluja ketterän yhteisöllisen käänteisen oppimisen mahdollistajana. Tämä pilotti on osa valtakunnallista YAMK-koulutus vahvaksi TKI-toimijaksi -hanketta. Siinä rakennetaan ja konseptoidaan mm. erilaisia kohtaamis- ja oppimisympäristöjä. Aikaisempi SysTech-hanke antoi pohjan verkkotyökalujen soveltamiseen. Helppoa graafista ohjelmointia Scratchillä Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki, evarikko Esitykseen liittyvä linkki: http://scratch.mit.edu Miksi ohjelmointia? Uudessa OPSissa korostetaan ohjelmoinnin tärkeyttä osana tieto- ja viestintätekniikan osaamista - eikä suotta! Ohjelmointi kehittää oppilaiden loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä parantaa tietoteknisiä taitoja. Lisäksi perinteinen tietotekniikkaopetus kyllästyttää oppilaita, mutta ohjelmointi antaa uusia haasteita. Graafinen ohjelmointi on asetettu mm. 3.-6.-luokkalaisten matematiikan osaamistavoitteisiin. Miten liikkeelle helposti? Graafisen ohjelmointia voi opettaa vapaasti käytettävällä MIT:n kehittämällä Scratch-alustalla. Se on sopiva ohjelmoinnin ajattelutavan tutustumiseen ja helppo myös opettajien ottaa haltuun, vaikkei ohjelmointiosaamista olekaan. Scratchillä voi ohjelmoida animaatiota, pelejä, tarinoita jne. ja jakaa niitä. Palvelussa voi ottaa muokattavaksi muiden julkaisemia ohjelmia. Palvelu on suomenkielinen ja toimii verkkosivujen kautta (Flash) tai omassa tietokonesovelluksessaan. Ohjelmoiminen Scratchillä on kuin Lego-palikoiden pinoamista yksinkertaiseksi komentojonoksi. Vaikka Scrachin käyttäminen on yksinkertaista, sillä voi tehdä yllättävänkin monimutkaisia ohjelmia. Esityksessä demotaan lyhyesti, miten Scratchillä ohjelmoidaan. Kokemuksia Eräs alakoulu on käyttänyt Scrachiä opetuksessa syksystä 2014 lähtien. Esityksessä kerrotaan heidän kokemuksistaan Scratch-ohjelmoinnista. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa Sini Kontkanen, Teemu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa on vuoden 2014 alusta alkaen otettu käyttöön Microsoftin Office 365 ohjelmisto. Ohjelmiston tämänhetkinen versio tarjoaa opiskelijoille muun muassa sähköpostin, kalenterin, Twitteriä muistuttavan Newsfeed-palvelun, Office työkalut (myös omalle koneelle ladattavaksi), Lync-pikaviestipalvelun sekä Sites ryhmätyöskentelyn välineet. Tässä esityksessä keskitytään Office 365ympäristöön liittyvään kokeilutyöhön Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen yksikön osalta. Yksikössä ohjelmiston käyttöönottoa edis- Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 15 Foorumiesitykset
tetään kahdesta näkökulmasta. Opetushenkilökuntaa rohkaistaan yhä enemmän hyödyntämään esimerkiksi Sites-työkaluja kontaktiopetuksen tukena, jatkossa yhä enemmän Moodlen korvaavana ympäristönä. Tavoitteena on näin kehittää ja tutkia Office365:n soveltuvuutta yliopisto-opintojen välineeksi. Tämän lisäksi opiskelijoita rohkaistaan Officen365:n omaehtoiseen käyttöönottoon, tavoitteena Office 365 ympäristön näkeminen opiskelijoiden henkilökohtaisena oppimisympäristönä. Opiskelijat muun muassa laativat eportfolion ympäristöä käyttäen. Office 365:n kaltaiset ympäristöt, kuten PedaNet tai Google Apps For Education, tuovat henkilökohtaisille oppimisympäristöille tyypillisen näkökulman verkko-oppimisympäristöjen käyttöön opettamisen ja opiskelun välineenä. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus itse käyttää ja rakentaa ympäristöjä oman ja vertaisopiskelijoiden oppimisen tueksi hyödyntäen samoja työkaluja kuin opettaja. Office 365 sisältää sekä opettajien laatimat materiaalit, välineet ja ympäristöt että opiskelijoiden käyttöönottamat työkalut muodostaen kokonaisuuden. Opiskelijalle tarjotaan välineitä, joiden avulla hänen on helpompi seurata opintojaan mm. yksittäisiä kurssiympäristöjä tai dokumentteja, tehdä oppimisprosessista läpinäkyvämpää sekä laatia omia opiskeluverkostoja, ryhmiä ja sisältöjä. Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opintojen välineenä on kuitenkin haastavaa ja vaatii kehitys- ja tutkimustyötä. ITK-esityksen aikana kerromme tarkemmin kokemuksista Office365 ohjelmiston käyttöönotosta. Esitys kohdistuu opetushenkilöstön kokemuksiin sekä opettajaopiskelijoiden näkemyksiin. Hyvä netti, paha netti Marju Markkanen, Kariston koulu Marju Markkanen kuvailee miten oman koulunsa oppilaat näkevät netin vaarat ja haasteet. Lisäksi hän kertoo oppilaiden kokemuksista sekä ajatuksista netin käyttöön liittyen. Innostavaa osaamisen tunnustamista osaamismerkeillä. Sanna Brauer, Oamk/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Satu Järvinen, Espoon Seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Esitykseen liittyvä linkki: http://www.oppiminenonline.com Jokainen on seppä syntyessään. Osaaminen on useiden pienten osa-alueiden henkilökohtainen kokonaisuus, missä eri osaamisen osat yhdessä muodostavat laajempia asiakokonaisuuksia ja rakentavat ammatillista osaamisprofiilia. Silti itse kullekin on aika ajoin vaikeaa pukea tuo osaaminen tunnistettavaan muotoon. Ilman sopivaa ohjausta tai välinettä yksittäiselle opettajallekin voi olla hyvin haastavaa tuoda oma osaamisensa esiin tavalla, joka tukee häntä oman ammatillisen kasvupolkunsa rakentamisessa. Onnistumisen kokemukset, oman osaamisen tunnistaminen ja siitä saatava tunnustus motivoivat tehokkaasti oppimaan lisää. Learning by doing on jo oppimisen arkea ammatin opetuksen Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 16 TAO TULEVAISUUS
parissa työskenteleville. Osaamisen tunnustaminen digitaalisin merkein (Mozilla Open Badges) tuo arkeen juhlan tuntua, joka sopivasti palasteltuna auttaa ymmärtämään mitä osaamisperusteisuus on ja kuinka se motivoi jatkamaan uuden oppimista ja opitun käytäntöön soveltamista. OppiminenOnline käsittää pelin rakentamisen avoimissa verkkoympäristöissä, avoimet verkkosessiot, innostavan ja kannustavan ohjaamisen online, osaamisen tunnustamisen Open Badges-järjestelmällä sekä avoimet aineistot (tallenteet ja materiaalit), jotka julkaistaan hyödynnettäväksi verkosta. Pelin pienistä kokonaisuuksista voi rakentaa itselleen syvempää osaamista haluamistaan aiheista. OsaOppi III-hankeverkostolla on tarjolla 50 teemaa ja verkkosessiota seuraavista aihealueista: pedagogiset mallit, oppimisen tvt-välineet, verkostotyö hankkeissa ja kehittämisessä sekä rikastettu oppiminen. Myös OppiminenOnline kouluttajat ovat rohkeasti hypänneet peliin mukaan: uuden rakentaminen on aitoa yhteistyötä ja yhteistä tekemistä - valtakunnallisesti. Täydennyskoulutus toteutetaan kehittyvien Ope.fi-taitotasojen viitekehyksessä. Pelillinen täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden koota yhteen opettajan jo olemassa oleva osaaminen ja nyt hankittu uusi osaaminen. Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi sekä itselle että muille ja auttavat hahmottamaan, miten edetä seuraavaksi henkilökohtaisen kehittymisen monimuotoisilla verkko-opintopoluilla. Oppiminen online on OsaOppi III - osaamispisteet pelissä -hankkeessa toteutettava avoin pelillinen täydennyskoulutuskokonaisuus: peli, MOOC ja osaamisen tunnustamisen prosessi, jossa keskiössä on oman osaamisensa kehittämisestä ja jakamista innostunut opettaja. ITK-foorumiesityksessä haluamme välittää sitä aitoa innostusta ja oppimisen iloa, jota OppiminenOnline voi tarjota. Sen vuoksi osallistujat pääsevät itsekin esityksen yhteydessä kokeilemaan peliä ja hankkimaan tunnustusta omalle osaamiselleen badgejen kautta. Koko koulun kokeet sähköisinä - kuinka se tehdään? Eija Immonen, Sotungin lukio ja etälukio Ari Immonen, Sotungin etälukio Syksyllä 2013 asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen tehdä kaikki etälukion viidennen jakson kokeet sähköisinä. Muutamat lukiomme opettajat olivat jo kokeilleet kokeiden sähköistämistä, mutta nyt olimme liikkeellä koko etälukion opettajakuntana, noin 20 opettajaa. Miten sen teemme, mitä pitää ottaa huomioon, millaisia kokeita, avoimella netillä vai ilman, miten tekniikka saadaan toimimaan, miten mahdolliset ongelmatilanteet hoidetaan, monia kysymyksiä heräsi ja niihin yhdessä mietimme ratkaisuja lukuvuoden mittaan. Kokeet päätettiin järjestää edelleen koululla koeviikon iltoina. Eri oppiaineissa teimme erilaisia ratkaisuja kokeen tehtävätyyppien suhteen. Nettiä emme halunneet sulkea, joten kysymystyypit piti miettiä tarkkaan. Kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa, kaikissa oli omat haasteensa. Toisissa oppiaineissa sähköistys onnistui paremmin, toisissa huonommin. Kerromme muutaman esimerkin eri oppiaineiden ratkaisuista ja kokemuksista. Opettajakunnan yhdessä tekeminen ja vertaistuki olivat kokeiden tekemisessä isossa roolissa. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 17 Foorumiesitykset
Teknisiin ongelmiin pyrimme varautumaan mahdollisimman hyvin ja kaupungin tietohallinto oli avuliaasti mukana, jotta kaikki sujuisi hyvin, mutta kaikista varotoimista huolimatta emme välttyneet ongelmilta. Tule kuulemaan, millaisia vaikeuksia kohtasimme ja miten ne voitimme. Täysin emme tavoitteeseemme päässeet - erilaisista syistä ihan kaikilla kursseilla ei sähköistä koetta toteutettu, mutta koeviikon jälkeen päällimmäisenä oli onnistumisen ja tyytyväisyyden tunne. Tänä lukuvuonna olemme toteuttaneet sähköisiä kokeita entistä useammin. Jo syksyn 2014 aikana nousi lukuisia ideoita tehdä sähköinen koe jollakin uudella tavalla. Etälukiossa saadut kokemukset ovat innostaneet ja kokeiden sähköistäminen on ryöpsähtänyt laajalti myös päivälukion puolelle. Näitä kokemuksia haluamme jakaa. Askel kerrallaan, yhdessä tehden, toisiamme tukien ja innostaen uskomme olevamme valmiit kohtaamaan sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Foorumiesityksessä keskitymme erityisesti koko koulun toimintakulttuurin muuttamiseen oppilaitosjohdon ja opettajakunnan yhteistyönä, pedagogiikka jätetään tarkoituksella vähemmälle huomiolle. Sähköinen arviointi haastaa koulun kaikki toimijat uudenlaisen kulttuurin rakentamiseen. Suunnitteluprosessi edellyttää monen osaajan yhteistyötä, ennakkoluulotonta heittäytymistä, kokeilua, innostamista, virheistä oppimista ja onnistumisesta iloitsemista. Miten sähköiset kokeet muuttavat opiskelijoiden työtä? Miten opiskelijat ottavat muutoksen vastaan? Opiskelijoiden palautetta keräämme läpi koko lukuvuoden. Tule kuulemaan tuoreimmat opiskelijoiden kommentit paikan päälle. Koulu laajentaa museon todellisuutta virtuaaliseksi Petri Lounaskorpi, Konneveden lukio Uusien opetussuunnitelmien odottelun myötä ideat kehittyvät nykyisen teknologian hyötykäytön arkipäiväistämisessä. Koulumme vieressä oleva kotiseutumuseo tarjosi verrattoman hyvän oppimisalustan sekä historiaan, yhteiskuntaoppiin, kielten opiskeluun että tietotekniikkaan. Museokäyntiensä jälkeen oppilaat ideoivat pienryhmissä uusia tapoja esitellä museokohteita sekä paikallishistoriaa. Syntyi ideavyöry videoista lisättyyn todellisuuteen. Ideoita lähdettiin työstämään yhdessä kulttuurilautakunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanssa ja saatiin aikaiseksi tuotantosuunnitelmat merkittävimpien museokohteiden virtualisoimiseksi. Oppilaat suunnittelivat yhdessä opettajien kanssa tuotannot ja toimintamallit. Oppiaineyhteistyöllä saatiin aikaan tarvittavat tuntiresurssit. Tuotannot käynnistyivät käsikirjoittamisella, jossa oppilaat loivat oman kohteensa virtualisointisuunnitelmat ja toteutussuunnitelmat. Suunnitelmat vaihtelivat QR-koodista käynnistyvistä toiminta- ja työnäytösvideoista Aurasma käynnistyviin lisätyntodellisuuden kuvagallerioihin. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 18 TAO TULEVAISUUS
Oppilaat tuottivat sisällöt, kuvasivat videot (useimmiten kännykkäkamerallaan) keräsivät ja etsivät valokuvat sekä haastattelivat asiantuntijat pienryhmissä. Materiaalille luotiin hakemisto pihvipalveluun, josta koosteet latautuivat mobiilivälineisiin. Museolle tehtiin palvelun käyttöohjeistukset monikielisesti. Myös aplikaatioiden ja muuhun tarvittavaan laadittiin lyhyet ohjeet vierailijoille. Oppilaat toimivat projektissa erinomaisesti ja oppivat projektinomaisen työskentelyn kautta töidensä ohjelmointia, ajoittamista ja hallintaa. Myös opettajat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä kehittyneistä projektiohjelmointitaidoista, joista on töiden suunnittelussa merkittävää hyötyä. Koulun toimintakulttuuri TVT:n opetuskäytön estäjänä tai edistäjänä Teemu Mikkonen, Antti Syvänen, Tampereen yliopisto / TRIM Julkistamme esityksessämme LeaD hankkeeseen liittyvän osatutkimuksen lopputuloksia rehtorien ja opettajien TVT:n opetuskäyttöä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Tutkimuksemme lähtökohtana oli selvittää opettajien ja rehtorien selityksiä, puolusteluita ja kritiikkiä liittyen TVT:n käyttöön ja koulun yhteisöllisyyteen. Näiden näkemysten uskomme heijastavan sitä miten opettajat innostuvat ja sitoutuvat käyttämään TVT -välineitä opetuksessaan pedagogisesti perustellulla tavalla. Merkittävin TVT:n opetuskäyttöön liittyvä tekijä oli tekemämme kvantitatiivisen että kvalitatiivisen analyysin perusteella koulun toimintakulttuuri. Koulun toimintakulttuuria määritteleviksi tekijöiksi tulkitsimme erilaiset yhteisölliset tekijät. Näitä olivat mm. opettajien ja rehtorien kommentit liittyen työilmapiiriin, yhdessä tekemiseen, jakamiseen ja opettajien päätösvaltaan. Tutkimustemme mukaan erityisesti kouluissa, joissa taloudelliset resurssit laitteisiin ja koulutukseen ovat vähäisemmät, tukevat yhteisölliset tekijät TVT:n opetuskäyttöä. Toisaalta, vaikka laitteistoa ja koulutusta olisi koulussa riittävästi, saattaa niiden käyttö opettajien keskuudessa olla vähäistä, jos koulun toimintakulttuuri ei ole toimiva. Esittelemme esityksessämme haastatteluista nousseita näkemyksiä TVT:n opetuskäytön haasteista ja mahdollisuuksista peruskoulujen arjessa. Eri näkemyksiä vertailemalla olemme muodostaneet viitekehyksen, joka auttaa hallintoa ja kouluja suunnittelemaan TVT-hankintoja ja ymmärtämään TVT:n roolia koulun arjessa. Kuudesluokkalaisten internetlukutaidot Carita Kiili, Anu Sandvik, Miika Marttunen, Paavo Leppänen, Jyväskylän yliopisto Internet on muuttanut lasten ja nuorten lukemistapoja. Koululaisilta vaaditaankin uudenlaisia lukutaitoja: internetin käyttäjän on osattava tunnistaa relevantteja lähteitä, arvioida niitä kriittisesti ja hyödyntää useita eri lähteitä oppimisessaan. Tässä esityksessä kuvataan tutkimusta, jossa selvitetään kuudesluokkalaisten internetlukutaitoja. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 19 Foorumiesitykset
Syksyn 2014 aikana noin 170 kuudesluokkalaisen internetlukemisen taitoja arvioidaan avointa internetiä simuloivassa oppimisympäristössä. Oppimisympäristössä oppilaat saavat erään kuvitteellisen koulun rehtorilta ongelmanratkaisutehtävän ratkaistavakseen. Tehtävän ratkaisemiseksi oppilaita pyydetään etsimään informaatiota netistä ja yhdistelemään neljältä nettisivulta löytämiään asioita. Heitä pyydetään myös arvioimaan kahta nettisivua, joista toinen on asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Lopuksi oppilaat laativat rehtorille sähköpostiviestin, jossa he ottavat kantaa esitettyyn ongelmaan ja perustelevat kantansa tekemänsä selvityksen pohjalta. Oppilaiden oppimisympäristössä kirjoittamista vastauksista arvioidaan neljää internetlukemisen osa-aluetta: 1) tiedonhakua, 2) informaation kriittistä arviointia, 3) eri lähteistä löydettyjen asioiden yhdistämistä sekä 4) kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille. Tiedonhakutehtävistä arvioidaan hakukyselyiden laatimista, relevanttien linkkien valitsemista hakutuloksista sekä tiedonhakuun käytettyä aikaa. Informaation kriittisessä arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin oppilas osaa arvioida nettisivun laatijan asiantuntijuutta sekä sivun luotettavuutta. Lähteiden yhdistelyssä arvioidaan, kuinka hyvin oppilas osaa poimia olennaisimman asian yksittäisistä lähteistä sekä yhdistää eri lähteistä löytämänsä asiat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Oppilaiden kykyä kommunikoida lähteisiin perustuva näkemys muille arvioidaan puolestaan heidän laatimastaan sähköpostiviestistä. Sähköpostiviestistä arvioidaan otsikkoa, vastaanottajan huomioimista sekä oman kannan esittämistä ja sen perustelemista nettilähteistä löydetyn informaation avulla. Alustavat tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja muun muassa siitä, että informaation kriittinen arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Vain osa kuudesluokkalaisista osasi tunnistaa kaupallisen internetsivun puolueellisuuden. Sitä vastoin asiantuntijatekstin luotettavuuden perusteleminen näyttäisi sujuvan oppilailta hieman paremmin. Kymmenen tikkua tabletilla Maria Hukkanen, Nina Orpana, Siltamäen ala-aste Esitykseen liittyvä linkki: http://kymmenentikkuatabletilla.blogspot.fi/, http://oppimaisema. fi/?290&project_id=262 Millaista on tulevaisuuden oppiminen? Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Miten koulu voi opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja? Miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Miten teknologia nivoutuu osaksi koulun toimintakulttuuria? Halusimme toteuttaa projektin, jossa eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä teknologiaa hyödyntäen. Tavoitteenamme oli saada yhteistyöhön mukaan oppilaiden vanhemmat sekä joku koulun ulkopuolinen taho. Toteutimme noin 20 tunnin mittaisen projektin, jossa 1. ja 5. luokkalaiset oppilaat tekivät yhdessä virtuaaliset peliohjeet entisaikojen peleistä. Lisäksi meillä toimi koko projektin ajan 5. luokkalaista oppilaista koottu dokumentaatioryhmä, joka kuvasi projektin kulkua ja päivitti projektille avattua blogia. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 20 TAO TULEVAISUUS