Puheeksiottaminen ja myötätuntouupumus Mielenterveys ja oppiminen-koulutus 25.3.2014 Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura
Varhainen puuttuminen Ongelmia havaitaan, tartutaan niihin, jotta ne eivät paisu Säästää inhimillistä kuormaa ja kustannuksia
Dialogitaidot Aito kuuntelu Itsensä suoraan ilmaisu Kunnioitus muita kohtaan Maltti, pohtiminen, taito odottaa
Kun on puututtava 1. Tee havaintoja 6. Ehdota toimintaa, tarkista 2. Selvitä merkitys itselle 5. Jaa päätelmä, tarkista 4. Kerro, mitä näet (käyttäytyminen) tarkista 3. Päätä, teetkö jotain
Arvioi Huoleton Pieni huoli Tuntuva huoli Suuri huoli Tavoitteena on avata yhdessä ajattelemisen prosessi
Valmistaudu Miten tulkitset tilanteen? Mitä kysymyksiä ja aiempia kokemuksia sinussa herää? Millaisesta konkreettisesta avusta ajattelet ihmisen hyötyvän? Miten ajattelet toimia? Miten voit ottaa havaintosi puheeksi, ilman että se koetaan syytöksenä? Ennakoi, mitä tapahtuu
Puheeksiottamisen keinot Aina rakentavaa ja kunnioittavaa Kerro omasta havainnostasi / huolestasi KYSY KUUNTELE
Carl Rogers: auttamistyön yleiset tekijät Kaikki apu perustuu asymmetriseen suhteeseen Terapeutin toimintatavat ratkaisevat Haasteena se, että terapeutti asettautuu työskentelemään asiakkaan edellytysten tai rajoitteiden puitteissa
Puheeksiottamisen keinot REEFLEKTOI: heijasta, sano omin sanoin, kerro mitä kuulit henkilön sanovan
Puheeksiottamisen keinot KYSY UUDESTAAN Tai TEE YHTEENVETO; kerro omat velvollisuutesi ja oikeutesi, ohjaa avun pariin
Oleellista selvittää Omat roolit, velvollisuudet, rajat
Keskustelun päätteeksi Arvioikaa yhdessä, mitä huolen puheenottaminen merkitsee Jatkon kannalta Kuulluksi tulemisen kannalta
Perusvalmiudet JÄRKEVÄ AJATTELU (tieto- ja taitoperusta) MYÖTÄTUNTO (arvoperusta) YSTÄVÄLLISYYS (viestintävalmiudet)
JÄRKEVÄ AJATTELU Tyo ntekija n tieto- ja taitoperusta: itsetuntemus ka sitys toiminnan sisa llo sta ka sitys toiminnan rajoista ja ma kkyys ja johdonmukaisuus
YSTÄVÄLLISYYS Tyo ntekija n viestinta a : sanalliset viestit eleiden viestit hyva kuuntelu asiakkaan huomioonottaminen kunnioituksen osoittaminen
MYÖTÄTUNTO Tyo ntekija n arvoperusta: ihmiska sitys eettinen ajattelu henkilo kohtainen kaikupohja, jolla tyo ntekija voi tuntea yhteista ihmisyytta asiakkaan kanssa. EMPATIA = toisen tunteiden ymma rta mista SYMPATIA = samojen tunteiden kanssa tuntemista
Kohtaamisen taito Toiseus on erilaisuutta. Se toinen on erilainen ja samanlainen. Ymma rrys on kohtaamisen tavoite ja tulos. Ymma rryksella hallitaan omaa mielta : jos ymma rra n, en tuomitse. Kaikkea ei voi hyva ksya, mutta toisen henkilo n la hto kohtia voi ymma rta a.
Kohtaamisen vaikeus Oman tehta va n epa selvyys sisa lto ja rajat. Oikeiden sanojen puuttuminen. Oman persoonan rajat. Masennus-ahdistus: umpimielinen olo, ujous ja ihmispelko. Epa jalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, ha pea ja turtumus. Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus. Silloin kohtaan oman vihani ja pelkoni.
Muutosvastarinnan kohtaaminen Älä mene suoraan "asiaan" Tunnustele ja luo turvallinen ilmapiiri Kuuntele, kysy, kuuntele Perustele (miksi näin tehdään?) Vakuuta, että suunnitelma onnistuu Kunnioita työntekijän ajatuksia Pyydä tarvittaessa tukea motivointiin.
Ohjeita kohtaamiseen Tyhjenna ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mita toinen haluaa sinulle sanoa. Katso silmiin ja kerro, etta olet kiinnostunut siita mita toinen sinulle puhuu. Malttia. Va lta takertumasta ensimma isiin sanoihin, silla niiden perusteella tehdyt pa a telma t voivat johtaa harhaan ja meneta t samalla seuraavan lauseen sanoman. Va lta keskeytta ma sta puhujaa ja va lta myo s arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaa.
Keskustelu herättää meissä tunteita.
Vastatunteet vastaan tuleva ymmärtäminen Älyllinen ymmärtäminen joka perustuu asiakkaan tarjoamaan materiaaliin ja terapeutin ammatilliseen tietoon Yleinen vaikutelma A:sta henkilönä Empaattinen samaistuminen Terapeutin transferenssi asiakkaaseen Terapeutin omasta taustasta nousevat vastatunteet, jotka nousevat vasteina asiakkaan toiminnasta -ruumiillisia -täydentävä tai samaistuva -ajatus, muisto, mielikuva, tunne -tiedonlähde!
Transferenssi ja säilöminen Terapeutin ydintehtävää on sietämättömien tunnetilojen vastaanottaminen, sietäminen ja kuunteleminen Kriittinen tietoisuus: mikä on minua, mikä on asiakasta Etäisyys ja välimatka: Mihin minua kutsutaan? Palauta sopivalla tavalla, sopivassa hetkessä älä kiirehdi! Malta, siedä, älä rynnistä
Miten toimia transferenssin kanssa? Työntekijän tulee tietoisesti Havainnoida itsessä nousevia vastatunteita Pohtia kenestä havainto kertoo, mitä Muistaa, että usein T:n tehtävä on vain sietää Varoa vastaamalla sillä tavalla, mihin asiakas kutsuu/haastaa Käyttää transferenssia oman työn tukena -ystävällinen, salliva asenne -asiakkaan rohkaiseminen tutkimaan transferenssia -empatia
Transferenssista -käsitteitä Positiivinen transferenssi: myönteinen tunnesuhde terapeuttiin Negatiivinen transferenssi: vihamieliset tunteet siirretään terapeuttiin Vastatransferenssi: asiakkaan terapeutissa herättämät tiedostamattomat tuneet ja reaktiot (pidetty hoidon edistymisen esteenä) Vastatransferenssireaktio virhelähde! Asiakas edustaa tiedostamattomasti jotakin (lapsuuden) kohdetta johon T reagoi samoin tuntein kuin aikanaan varhaiseen objektiin
Empatia Yhteistyön ydinainesta Epäaitous (esim. myötäsukaisuus, miellyttämisen halu) tunnistettavaa Oikein kohdentaminen! Ihmiset sietävät eri tavoin Empatia liikaa lohduttamatta!
Empatia on eri asia kuin Samanmielisyys, myötäkarvaan oleminen Lämpö Vakuuttelu, myötäsukaisuus Asianajamista Ratkaisujen ehdottamista Menneisyyden kokemusten jakamista
Emotionaalinen samaistuminen Kyky tunnistaa ja hyväksyä asiakkaan tunteet ovat auttamistyön ydintä Emotionaalinen samaistuminen: HETKELLISTÄ, RAJATTUA Kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta ovat asiakkaalle eheyttäviä > muista rajaaminen
Tunteiden kanssa työskentely voi uuvuttaa
Myötätuntouupuminen T:n on samaistuttava asiakkaan kokemukseen, jotta hän ymmärtää avun tarpeen ja pystyy tarjoamaan apua Edellytyksenä tietoinen ERILLISYYDEN kokeminen ja ylläpitäminen; Muuten riski jäädä kiinni tunteisiin, kantaa asiakasta mukanaan Jatkuva haaste ei aina onnistu Tunnekuorma käy ylivoimaiseksi
Myötätuntouupumisen tunnistaminen Asiakkaiden hätä tarvitsevuus- haastaa työntekijöiden ajatus- ja arvomaailmaa Ja käsitystä itsestä ja maailmasta Virittää omia kokemuksia ja kipuja Voi asettua ristiriitaan työntekijän omien (ammatillisten) toiveiden ja tarpeiden kanssa Käsitys omasta selviytymiskyvystä voi muuttua > hätä > toivottomuus/väsymys
Figley (1995): myötätuntouupumuksen synty A:n kohtaam inen Kyky empatiaan Empaattinen huoli Empaattinen vaste tyytyväisyys rajaaminen Vähittäinen kuormittumi nen MYÖTÄTUNTO UUPUMUS
Empaattinen vaste Terapeuttisen työn ydin: voima ja riski T pyrkii vähentämään A:n kärsimystä, jolloin A:n kokemus/tila voi tunkeutua T:n ihon alle Suojaa: 1) Tunne jonkin saavuttamisesta -tyytyväisyys -ratkaisevaa työntekijän itse itselle asettamat tavoitteet, odotukset ja vaativuus itseä kohtaan 2) Kyky päästää irti tapaamisten välillä ( disengagement ) -tietoinen irrottautuminen asiakastyöstä
Tiedosta ja suojaudu Itse --- yksillöllinen valenssi! Työyhteisössä PUHE SOSIAALINEN TUKI OMIEN EMOOTIOIDEN TYÖSTÄMINEN TYÖNOHJAUS REHELLISYYS ITSELLE ONGELMANRATKAISUTAIDOT
Myötätuntouupuminen vs. sijaistraumatisoituminen Syntyy pitkissä asiakassuhteissa Muuttaa kielteisesti työntekijän minuutta Voi heikentää (omien) tunteiden sietokykyä Voi heijastua ihmissuhteisiin, kun työntekijän uskomukset itsestä, toisista ja maailmasta muuttuvat
Terapeutin sudenkuopat Tarve tehdä puolesta, rynnätä tekemään Tarve ymmärtää liian nopeasti Passivoituminen, vetäytyminen Kutsuun vastaaminen Joustamattomuus Kykenemättömyys sietää keskeneräisyyttä
Terapeutin tukipilarit Kirkas ajatus siitä, miksi työtä tehdään ja mitä kohden Rajaaminen: työtavan tarjoamat rakenteet, terapeutin tehtävät Tietoinen suhtautuminen itseen työntekijänä (Asiakkaiden) Yksilöllisyyden arvostaminen Työnohjaus Tiimi, vertaistuki
Ohjeita kohtaamiseen Kuuntele enemma n kuin puhut. On mahdotonta kuunnella ja puhua samanaikaisesti. Kiinnita huomiota ilmeisiin, eleisiin ja a a nenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi harhapolut ja hera ttele itsea si, jos ajatuksesi alkavat harhailla. Kehittynyt kuuntelija ka ytta a kuunteluaikaa yhdistelema lla kuulemiaan asioita ja muodostaa niista kokonaisuuksia, jotta voi paremmin ymma rta a.