VARHAINEN PUUTTUMINEN

Transkriptio

1 VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Varhaisesta puuttumisesta puhutaan mm. sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä Varhaisen puuttumisen lisäksi tarvitaan hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä. 1

2 MILLOIN VOIT PUUTTUA? Oma subjektiivinen huolesi riittää Kun kohtaat avun tarpeessa olevia aikuisia, selvitä myös heidän lastensa tilanne ja avun tarve Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2

3 VARHAIN PUUTUTAAN: kun aikuisella/työntekijällä nousee huoli lapsesta/nuoresta tai -ryhmästä kun halutaan estää lasten ongelmien kärjistyminen tai kasautuminen kun halutaan ehkäistä tai pysäyttää syrjäytyminen kun kriisitilanteen alkuvaiheessa on vielä paljon mahdollisuuksia tarjota tukea ja löytää ratkaisuja. 3

4 HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. 4

5 MITEN PUUTUT Kun puutut, tarjoa tukea ja yhteistyötä Pyri kunnioittavaan vuoropuheluun Tue perheen voimavaroja, luo toivoa Tarvittaessa hae yhteistoimintaa muiden työntekijöiden tai aikuisten kanssa Puutu rakentavasti ja vastuullisesti: varmista, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun. 5

6 HUOLIKARTOITUS Huolen vyöhykkeistön avulla kartoitetaan työn-tekijöiden subjektiivista huolta heidän työssään kohtaamistaan lapsista ja nuorista Viikon ajan tukkimiehen kirjanpidolla tehtävä kartoitus tuottaa tietoa siitä, paljonko ja minkä asteista huolta lapsista koetaan Tuntuvan huolen alueella saadaan näkyviin tiiviim-pää yhteistyötä tarvitsevien lasten ja nuorten osuus Voidaan toteuttaa työyksikössä, asuinalueella, kunnassa tai seutukunnassa. 6

7 DIALOGISET YHTEISTYÖPALAVERIT Tavoitteena eri osapuolten vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettinen suunnitelma Erilaisia palaverimuotoja aiheen ja osallistujien mukaan Ulkopuoliset verkostokonsultit ohjaavat palaverin kulkua Vuoropuhelurakenne varmistaa moniäänisen, voimavarakeskeisen ja tasavertaisen keskustelun Turvataan kaikkien mahdollisuus puhua, tulla kuulluksi ja kuunnella. 7

8 KESKUSTELU VS. DIALOGI Keskustelu on vuoropuhelu, jossa tuodaan esiin oma kanta ja puolustetaan sitä. Dialogi on vuoropuhelu, jossa - ihmiset ajattelevat yhdessä - on monia näkökulmia - kukaan ei ole väärässä - omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä - painopiste on vuorokuuntelussa - lopputulos on jotain kaikille uutta. 8

9 TULEVAISUUDEN MUISTELU Kysymykset perheelle: Vuosi on nyt kulunut ja asiat ovat aika hyvin. Miten ne ovat sinun kannaltasi? Mitä sinä teit tämän myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi? Mistä ja keneltä sait tukea ja millaista tukea? Kysymykset työntekijöille: Kuten kuulitte, asiat ovat perheessä nyt aika hyvin. Mitä sinä teit tämän myönteisen kehityksen tueksi? Saitko jostakin tukea, millaista? Lopuksi kaikille kysymys: Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten ja mikä sai huolesi vähenemään? 9

10 DIALOGISUUDEN PERUSPILARIT Läsnäolo Kunnioitus Kuunteleminen Avoimuus Luottamus Subjektiivisuus, minä-puhe 10

11 ASIAKASLÄHTÖISYYS Puututaan omaan huoleen Pidetään kokemustietoa yhtä arvokkaana kuin asiantuntijatietoa Haetaan tarvittaessa muilta apua Huolehditaan siitä, että asiakas ja hänen läheisensä ovat mukana kaikissa elämäänsä koskevissa pohdinnoissa Haetaan voimavaroja ja luodaan toivoa Rakennetaan dialogisia kohtaamisia 11

12 STAKESIN TUKI KUNTIEN VARPU- TOIMINTAAN Puheeksiottomene-telmän kouluttaja-koulutus Huolen vyöhykkeistö ja varhaisen puuttumisen hyvät työkäytännöt koulutus Dialogisten yhteistyöpalaverien vetäjien kouluttajakoulutus Opas huolen puheeksiottamiseen varhain ja tukea antaen Opas huolikartoituksen tekemiseen ja hyvien työkäytäntöjen kokoamiseen Käsikirja dialogien vetäjille 12

13 HUOLEN PUHEEKSIOTTOMENETELMÄ Lomake, joka auttaa valmistautumaan keskusteluun vanhempien kanssa Puheeksi otetaan henkilökohtainen lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelma Puheksiottoon valmistaudutaan pohtimalla, mitä voimavaroja perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi Etukäteen mietitään, millainen tapa ottaa huoli puheeksi on vanhempia arvostava ja yhteistyötä rakentava 13

14 POHDITTAVAKSI Mitä varhaisen puuttumisen työmuotoja sinulla on tällä hetkellä käytössäsi? Mitkä edellä kuvatuista varhaisen puuttumisen menetelmistä voisit ottaa melko helposti käyttöön? Mitkä menetelmät ovat sellaisia, että tarvitsisit tukea niiden käyttöön? Millaista tukea ja mistä? 14