Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta"

Olavi Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

2 Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä -> yhteenkuuluvuuden tunne on parantava tekijä Mahdollisuus opetella vuorovaikutustaitoja Vertaisryhmässä voi olla helpompi jakaa ajatuksia ja tunteita, antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä oppia uusia selviytymiskeinoja, esim. -> heikkous ei ole häpeä -> voin pyytää ja antaa apua -> harjoitella eri mieltä olemista ja ein sanomista -> mustavalkoinen ajattelu vähenee Tarjoaa mahdollisuuden itsetuntemuksen ja vastuunoton kasvuun -> itsensä hyväksyminen helpottuu ja itsetunto kohoaa

3 Kaksi avaintekijää: turvallisuus Valitse ryhmään sopivat henkilöt (ks. Vinkkejä ryhmähaastatteluun). Tavoitteena on, että ryhmään osallistuisi joka kerta. Kerro riittävästi ryhmästä ja anna aikataulut etukäteen. Vakioaika ja paikka kerran viikossa on toimiva käytäntö. Ensimmäiselle ryhmäkerralla tarvittaessa saattaen vaihtaen (tukihenkilö). Ryhmään osallistumisen edellytys on luottamus eli kaikki sitoutuvat siihen, ettei muiden asioista puhuta ryhmän ulkopuolella.

4 Kaksi avaintekijää: suvaitsevuus Hyväksyvä ja salliva ilmapiiri lisää turvallisuuden tunnetta -> Ryhmän slogan voisi olla esimerkiksi : isyys on yhdistävä tekijä, mutta muuten olemme erilaisia ja se on rikkaus Ole esimerkkinä : ole utelias ja kysy, älä tuomitse tai tulkitse Tasapuolisuus on tärkeää Hyödynnä vertaistuki toisten isien tarinoiden kuuleminen on tehokkaampaa kuin ohjaajan kokemukset

5 Minustako ryhmänohjaaja? Mieti, minkälaisia kokemuksia sinulla on ryhmän jäsenyydestä? Millainen oli hyvä ryhmänohjaaja? Ryhmän ohjaamista on hyvä harjoitella. Pohdi voisitko päästä havainnoijaksi tarkkailemaan ja tutustumaan kokeneemman ryhmänohjaajan työskentelyä. Tekemällä oppii. Kaipaako kollegasi ohjaajaparia? Hyvä ennakkovalmistautuminen ja ryhmäkerran jälkeiset palaute- ja purkukeskustelut auttavat kehittymään ryhmänohjaajana.

6 Ryhmänohjaajana toimiminen on vaativaa, mutta palkitsevaa työtä Ryhmänohjaajan ominaisuuksista Kannustava, rohkaiseva, avoin, aito ja empaattinen suhtautuminen sekä asiakkaiden kunnioittaminen ovat ohjaajan valttikortit. Ryhmän ohjaaminen kysyy myös kärsivällisyyttä, jämäkkyyttä, kykyä konkretisoida asioita sekä johdonmukaisuutta. Tarvitaan uskallusta ottaa vaikeitakin asioita puheeksi, kyetä kuuntelemaan ahdistumatta ja ryhtymättä heti neuvomaan. Paras apu voi tulla ryhmältä! Luovuus ja huumorintajukaan eivät ole pahitteeksi.

7 Ryhmänohjaajana toimiminen on vaativaa, mutta palkitsevaa työtä Ryhmänohjaajana jaksaminen Ryhmänohjaamista suositellaan tehtäväksi työparina: enemmän ideoita suunnitteluvaiheessa voi jakaa tarvittavia valmistelutöitä ja rooleja/tehtäviä (esim. aktiivinen-tarkkailija, aikataulu ja eteneminen- yksilöllinen huomiointi) vaatimukset, tunteet, odotukset kohdistuvat kahteen -> voi hyödyntää toisiaan ryhmän jälkeisessä purussa. Ryhmän ja ryhmän jäsenten herättämistä tunteista ja ajatuksista on tärkeää keskustella. On myös hyvä käydä läpi ryhmän kulkua sekä tutkia omia asenteitaan. Ryhmänohjaajille ryhmämuotoinen työnohjaus voi olla hyvä keino kehittyä ammatillisesti.

8 Miten edistät ryhmän toimintaa? Pidä huoli ryhmän rakenteista: - tila ja aikataulu - Ryhmäkerran vaiheet: aloitus (esim. kahvi ja kuulumiskierros), keskivaihe (työskentelyä) ja lopetus (yhteenvetoa, palautteita, seuraavan kerran teema) -> pidä mielessä tavoitteet Ohjaa tarvittaessa keskustelua: - lisää vuorovaikutusta ryhmäläisten välillä - tee kokemukset oikeutetuiksi validoimalla (todentamalla) - kannusta hiljaisia - erimielisyys on sallittua - aseta kysymyksiä joko-tai, sekä-että - minä- ja sinämuodot tekevät keskustelusta henkilökohtaisemman

9 Pidä huoli ryhmän ilmapiiristä ja jäsenistä: Luota ryhmään ja ryhmäläisiin. Anna aikaa työstää asioita ja ilmaista mielipiteitä, puutu päälle puhumiseen. Kunnioita jokaisen rajoja, kuinka paljon ja mistä hän on valmis puhumaan. Kannusta vertaiskokemusten kertomiseen. Ole empaattinen, aidosti kiinnostunut ja anna rakentavaa palautetta. Interventiomahdollisuuksia: Muista sanaton viestintä! Kysy mielipiteitä. Siirrä tarvittaessa puheenvuoroa. Tee yhteenvetoa. Anna tietoa. Pyydä palautetta ja arviota. Tuo uusi näkökulma. Ihmettele! Käytä toiminnallisia menetelmiä( musiikki, rentoutus, taukojumppa). Kysy toiveita. Käytä fläppitaulua. Kokeile paritehtäviä. Anna rakentavaa palautetta.

10 Isäryhmän kokoamisesta Mieti onko tuleva ryhmä avoin, suljettu vai täydentyvä. Hyvä nyrkkisääntö on: mitä lyhyempi ryhmä, sitä suljetumpi. Aina kun ryhmään tulee uusi jäsen, ryhmä aloittaa ikään kuin alusta. Lyhyessä avoimessa ryhmässä ei ehdi myöskään syntyä mehenkeä ja luottamuksen rakentuminen on haasteellista. Täydentyvässä ryhmässä ryhmäläisille kerrotaan, että esim. neljänteen kertaan asti ryhmään voi tulla uusi jäsen. Ryhmää informoidaan viimeistään edellisellä kerralla uudesta jäsenestä. Suljettuun ryhmään ei oteta uusia jäseniä. Ensimmäiseen ryhmäkertaan olisi tärkeää osallistua jokaisen jäsenen! Pohdi mikä on ryhmän pituus ja tavoitteet, sisältö ja menetelmät.

11 Isyys on isäryhmän yhteinen tekijä. Jokaisella olisi hyvä olla myös samaistumiskohde eli kaksi nuorta isää, kaksi eikantasuomalaista jne. 6-8 isää on sopiva ryhmäkoko.

12 Ryhmätilasta ja pari muutakin juttua Ryhmätilan tulisi olla rauhallinen, missä ryhmän aikana ei käy ulkopuolisia. Tilan tulisi olla joka kerta sama. Tila on hyvä kalustaa tarkoituksen mukaan, esim. vauvojen ollessa mukana patjat lattialle ja isien kerroilla jokaiselle (myös poissaolevalle) nojatuoli ympyrään. Puhelimet suljetaan ryhmän ajaksi. Tarvittaessa pidetään lyhyt tauko. Äidit saattavat olla mustasukkaisia isien ryhmästä. Hyviä kokemuksia on saatu, kun ohjaajat ovat kertoneet äideille ryhmän tavoitteista ja sen tärkeydestä myös lapsen ja äidin hyvinvoinnille.

13 Ryhmätilanteita, joihin ohjaajan on syytä puuttua. ryhmässä on suuri yksimielisyyden vaatimus ( me olemme sitä mieltä ) isoja ristiriitoja, joiden käsittelyyn ei pystytä voimakkaiden tunnereaktioiden tai tiukan ehdottomuuden takia manipulatiivista käytöstä (esim. dominoivaa, vaikenevaa) yksittäiseen jäseneen kohdistuu liiallinen paine (esim. syntipukki-ilmiö) keskustelu harhautuu teemasta eikä ryhmä palauta sitä kohtuullisessa ajassa (koskee teemaryhmiä) havaitsee ryhmäläisen voimakkaan ahdistuksen (tms. sanattoman avunpyynnön) alkoholin vaikutuksen alaisena ryhmään ei voi osallistua aggressiivisuutta ei ryhmässä hyväksytä

14 Suojautumiskeinoista ryhmässä Ryhmään tullaan oppimaan uutta ja se tarkoittaa muutosta. Muuttuminen on vaikeaa ja se saa meidät torjumaan, kieltämään tai vähättelemään sen tarvetta. Ambivalenssia ilmenee sekä työntekijöillä että ryhmäläisillä, jokaisella on muutosta puoltavia ja vastustavia voimia. Ammattilaisilla se voi ilmetä toisaalta haluna auttaa asiakkaita, toisaalta usko muutoksen mahdollisuuteen voi olla kadoksissa. Ryhmäilmiönä ambivalenssi voi näkyä vastarannankiiskenä muiden ollessa hyviä ryhmäläisiä. Ylimitoitetut suojautumiskeinot ovat tavallisia, kun keinot selvitä ahdistavista tilanteista tai kohdata kipeitä tunteita ovat puutteelliset : huomion siirtäminen toisaalle, arvostelu, syyttäminen, poissaolot, myöhästely. Tutkikaa näitä!

15 Ohjaajien oivalluksia En arvannut, että ryhmästä voi tulla niin tärkeä osa isien arkea. Mitä vähemmän olen äänessä, sen parempi. Oli helpottavaa kun tajusin, ettei minun tarvitse yksin ratkaista kenenkään ongelmia. Ryhmästä löytyi aina ideoita tai sitten ymmärrystä. Me-henki, avoimuus ja rehellisyys yllättivät.

16 Jokainen ryhmä on ainutlaatuinen!

Samankaltaiset tiedostot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015