NOSTA KUUNTELEMISEN TASOA!
|
|
- Noora Karjalainen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NOSTA KUUNTELEMISEN TASOA! Miniopas - Itsearvio Tämän oppaan avulla voit arvioida omia kuuntelutaitojasi ja -tottumuksiasi. Kuuntelemisen taito on tärkein vuorovaikutustaitomme, kannattaa siis hetkeksi pysähtyä pohtimaan sitä.
2 Nosta kuuntelemisen tasoa! Kuunteleminen on tärkein vuorovaikutustaito, joka meillä on. Se on arvokas taito ja sen kehittäminen on täysin omissa käsissämme. Kuuntelemisella on valtava merkitys niin töiden sujumiseen kuin hyvään työilmapiiriinkin. Viestinnässä on tärkeää paitsi viestin lähettäminen myös sen vastaanottaminen. Kuuntelijalla on keskustelussa ihan yhtä suuri vastuu vuorovaikutuksen onnistumisesta kuin puhujalla. Tämä korostuu ryhmätilanteissa, kun vain yksi voi puhua kerrallaan ja muiden rooli on kuunnella. Olisi mukava sanoa, että kuuntele paremmin, niin sinuakin kuunnellaan. Ikävä kyllä tämä ei kokemuksemme mukaan pidä paikkaansa, vaan päinvastoin: mitä paremmin kuuntelet, sitä enemmän saat kuunnella. Siksi on tärkeää, että alatte kehittää kuuntelemista porukalla. Tämä miniopas on täydennettävä pdf-tiedosto. Kun tallennat tiedoston, saat omat merkintäsi talteen. Tietysti voit myös tulostaa oppaan ja täydentää sitä. Tulostukseen suosittelemme A5-kokoa (siis esimerkiksi Vihko-tulostus tai Kaksi sivua arkille). Tämä miniopas on ote e-oppaasta Kuuntelemisen tärkeä taito. Jos haluat koko e-oppaan työyhteisösi käyttöön, niin ota yhteyttä.
3 Itsearviointi Pohdi omia ja työpaikkasi kuuntelutottumuksia. Valitse seuraavien väittämäparien välistä se kohta, joka mielestäsi parhaiten kuvaa omaa tilannettasi. Minun on helppo keskittyä kuuntelemaan muita ihmisiä. Minun on vaikea keskittyä kuuntelemaan muita tai ajattelen, että minulla ei ole siihen aikaa. Olen kiinnostunut muiden ihmisten ajatuksista ja mielipiteistä. Muiden ajatukset eivät juuri kiinnosta minua. Kun kuuntelen toista ihmisiä, pidän tärkeänä varmistaa, että ymmärrän hänet oikein. Jos puhuja ei ilmaise itseään ymmärrettävästi, on se hänen oma ongelmansa, ei minun. Joudun hyvin harvoin väittelytilanteisiin muiden kanssa. Ajaudun helposti väittelyyn muiden kanssa. Minulle on tärkeää löytää muiden ihmisten kanssa yhdistäviä tekijöitä ja asioita, joista olemme samaa mieltä. Minulle on tärkeää kertoa puhujalle, mistä olen eri mieltä ja ilmaista pienetkin puutteellisuudet hänen esittämissään asioissa.
4 Kuuntelen toisten ajatuksia mielelläni, esitän asioista kysymyksiä ja muutenkin rohkaisen kertomaan lisää. Keskeytän yleensä toisen puheen alkuunsa ja kerron oman mielipiteeni tai omia kokemuksiani asiasta. Muut pitävät minua hyvänä kuuntelijana ja keskustelevat kanssani mielellään. Minua ei pidetä hyvänä kuuntelijana. Kanssani keskustellaan vain, kun se on välttämätöntä asioiden eteenpäin viemiseksi. Työpaikallani ihmiset kuuntelevat toisiaan. Työpaikallani ei yleensä keskitytä toisten aktiiviseen kuuntelemiseen. Työpaikallani kuunnellaan asianosaisia tasapuolisesti heidän asemastaan riippumatta. Työpaikallani on sitä helpompi saada äänensä kuuluviin, mitä korkeammassa asemassa on. Jos vastauksesi painottuvat vasempaan reunaan, ovat asiasi hyvällä mallilla, toki aina voi parantaa. Jos painotus on oikeassa reunassa, suosittelemme toden teolla panostamaan asiaan. Kuuntelutaitojen parantaminen kannattaa aloittaa nyt heti perehtymällä seuraaviin kuuntelemisen tasoihin.
5 Kuuntelemisen tasot Oman kuuntelemisensa parantaminen on varmasti helpoin tapa parantaa omia vuorovaikutustaitojaan. Kuuntelemista estävät erilaiset ympäristön häiriötekijät. Suurin kuuntelemisen este yleensä kuitenkin on meissä itsessämme. Estämme itseltämme kuuntelemista esimerkiksi omilla ennakkoluuloilla, tunnekuohuilla tai itsekorostuksen tarpeella. Kuuntelemisen taitoa voit kehittää pohtimalla eri kuuntelemisen tilanteissa, millä kuuntelemisen tasolla toimit ja pyrkiä nostamaan tätä tasoa. Lukaise seuraavana oleva kuvaus kuuntelemisen tasoista ensin kokonaan läpi, jotta saat käsityksen tasojen eroista. Palaa sitten lukemaan uudelleen tasosta 1 lähtien ja pohdi myös tason kohdalla olevaa kysymystä.
6 1 Kuuntelemattomuus Alin kuuntelemisen taso on kuuntelemattomuus. Kuuntelija on kuuntelevinaan ja ehkä jopa elein ja äännähdyksin antaa vaikutelman kuuntelemisesta. Tosiasiassa hänen ajatuksensa vaeltavat muissa asioissa, hän ei keskity kuuntelemiseen eikä kuule puhujaa. Hänelle saattaa jäädä keskustelutilanteesta mieleen yksittäisiä sanoja tai lauseita mutta hän ei pysty rakentamaan niistä ymmärrettävää kokonaisuutta. Joskus tästä seuraa jopa väärinymmärryksiä, kun joku asia on jäänyt mieleen ilman sen yhteyttä kokonaisuuteen. Tarvitseeko aina sitten kuunnella? Ei tarvitse. Mutta tällöin puhujalle on myös oltava selvää se, että et kuuntele. Se, että olet kuuntelevinasi, on ajanhukkaa teille molemmille. On parempi, että reilusti ja selkeästi olet kuuntelematta ja keskityt siihen asiaan, jota pidät sillä hetkellä tärkeämpänä. Millaisissa tilanteissa työpaikallasi ollaan kuuntelevinaan, vaikka oikeasti ei kuunnella? Mitä tästä seuraa?
7 2 Itsekäs kuunteleminen Seuraava taso on itsekkään kuuntelemisen taso, jossa kuuntelija keskittyy kokonaisvaltaisen kuuntelemisen sijaan omiin kokemuksiinsa käsiteltävästä asiasta. Tällaisessa tilanteessa kuuntelija lopettaa aktiivisen kuuntelun hyvin pian ja pyrkii sen sijaan saamaan puheenvuoron itselleen kertoakseen omat ajatuksensa, tietonsa ja kokemuksensa. Itsekkään kuuntelemisen tilassa keskustelu saattaa mennä kilpailuksi, jossa osapuolet puhuvat toistensa päälle ja keskeyttävät toisiaan. Keskustelijat eivät kuuntele toisiaan vaan keskittyvät siihen, mitä itse sanovat seuraavaksi, kunhan saavat puheenvuoron. Millaisissa keskusteluissa ja kenen kanssa huomaat kuuntelevasi itsekkäästi? 3 Samaa mieltä - eri mieltä Kolmas taso on samaa mieltä eri mieltä -kuuntelemista. Kuuntelijalla on itsellään vahva käsitys siitä, miten asiat ovat eikä hän halua luopua tästä käsityksestä. Hän peilaa kuulemaansa siihen, onko hän asiasta samaa vai eri mieltä. Hän ottaa vastaan asiat, jotka hän hyväksyy ja jättää huomioimatta asiat, joista hän on eri mieltä. Tämä on ihmiselle hyvin luontaista: mielemme
8 huomioi herkemmin ne asiat, jotka tulevat omaa ajatteluamme kuin eriävät asiat. Tästä on huomattavaa haittaa, jos viemme tarinaa eteenpäin puolinaisesti, kertoen eteenpäin asiasta vain sen osan, joka meitä itseämme miellyttää. Huomaatko työpaikallasi tällaista samaa mieltä - eri mieltä - kuuntelemista? 4 Soveltavan kuuntelemisen taso Soveltavan kuuntelemisen tasolla kuuntelija arvioi kuulemaansa suhteessa siihen, mitä hän jo tietää ja osaa ja ajattelee. Hän pyrkii parhaansa mukaan soveltamaan kuulemaansa näissä rajoissa mutta ei tule oman ymmärryksensä ja käsityksensä ulkopuolelle. Olemassa olevat omat käsitykset, mallit ja agendat rajoittavat kuuntelemista. Millaisissa tilanteissa mielestäsi tämä kuuntelemisen taso on riittävä?
9 5 Osallistuvan kuuntelemisen taso Viides taso on osallistuvan kuuntelemisen taso. Kuuntelija kuuntelee tarkkaavaisesti, pyrkii aktiivisesti ymmärtämään kuulemansa suhteessa aikaisempaan tietoonsa ja on valmis vastaanottamaan uutta informaatiota. Kuuntelemista kuitenkin rajoittaa se, että kuuntelija tulkitsee kuulemansa oman maailmankuvansa kautta. Jos puhujan maailma on hyvin erilainen, kuulijan on vaikea ymmärtää tätä tai hän jopa ymmärtää asian aivan toisin kuin puhuja tarkoitti. Tuleeko mieleesi tilanteita, joissa keskusteluun osallistujien erilainen maailma on aiheuttanut sinulle hankalia tilanteita - joko puhujana tai kuuntelijana? 6 Ymmärtävä kuuntelu Korkein kuuntelemisen taso on ymmärtävä kuuntelu. Kuuntelija haluaa ymmärtää puhujan sanomaa tämän omasta maailmasta käsin. Kuuntelija tiedostaa omat tietonsa ja käsityksensä asiasta ja pystyy kyseenalaistamaan ne. Hän on avoin uusille ajatuksille, omille oivalluksilleen ja intuitiolle. Aikaisempi ymmärrys ja käsitykset asiasta eivät rajoita hänen kuuntelemistaan.
10 Kuuntelija kuuntelee ikään kuin tyhjällä päällä ja on täysin läsnä tilanteessa. Tällaisessa keskustelussa voi tulla myös hiljaisia hetkiä, joita on turha pelätä. Parempi, että kuuntelet ihan rauhassa ja pysähdyt sitten hetkeksi miettimään mitä itse sanot, kuin että olet kuuntelevinasi ja oikeasti valmistelet mielessäsi omaa puheenvuoroasi. Ymmärtävään kuunteluun liittyy myös tietoinen oman ymmärtämisen varmistaminen. Jos vähänkään epäilet sitä, oletko ymmärtänyt oikein, niin tarkistat sen puhujalta: sanoit äsken, ymmärsinkö oikein, kun ajattelen sinun tarkoittavan tällä että. Missä tilanteissa huomaat sinulle olevan helppoa kuunnella tällä tasolla? Entä vaikeaa? Missä tilanteissa sinun kannattaa nostaa kuuntelemisen tasoasi? Tavoitetila vuoropuhelussa on se, että kaikki osallistujat kuuntelevat ymmärtävän kuuntelemisen tasolla. Näin saadaan aikaan uusia ideoita, uudenlaista ajattelua ja yhteisen oivaltamisen riemua. Kokeile ja harjaannuta ymmärtävää kuuntelemista tietoisesti mahdollisimman monissa vuorovaikutustilanteissa - niin työssä kuin vapaa-ajalla!
11 Miten tästä eteenpäin? Miltä tämän arvion tekeminen tuntui? Mitä ajatuksia se herätti? Tuliko sinulle joitakin oivalluksia pohtiessasi näitä kysymyksiä? Onko joitakin asioita, joihin kaipaat parannusta? Usein pienilläkin muutoksilla on suuri merkitys, kun ne kohdistuvat oikeaan asiaan. Keskustelitteko arvioista yhdessä? Millaista keskustelua syntyi? Yllätyittekö toistenne ajattelutavasta? Pääsittekö yhteisymmärrykseen? Onko teillä jotain yhteisiä asioita, joita lähteä kehittämään paremmaksi? Ja voitteko tukea ja sparrata toisianne henkilökohtaisissa parannuksissa? Työn alle kannattaa valita sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä ja merkityksellisiä hyvinvoinnin ja/tai työn tuloksellisuuden kannalta. Sellaisia asioita, jossa parannuksille saa parhaan mahdollisen panos-hyöty -suhteen. Mieti konkreettinen ja tarpeeksi yksinkertainen ja helppo uusi toiminta- tai ajattelutapa, joka parantaa tilannettasi. Ala toteuttaa tätä tapaa. Toista, kunnes siitä tulee itsestään selvyys. Muista palkita itseäsi kaikesta edistymisestä. Tämä miniopas on ote e-oppaasta Kuuntelemisen tärkeä taito. Jos haluat koko e-oppaan työyhteisösi käyttöön, niin ota yhteyttä.
12 Saammeko auttaa? Autamme mielellämme niin pienissä kuin suurissakin asioissa sinua ja työyhteisöäsi entistäkin parempaan tulokseen ja työhyvinvointiin. Tulemme myös mielellämme keskustelemaan asioista ihan kasvotusten, jos vain kutsut meidät! Jos mielessäsi on jo selkeä tarve, teemme sinulle tarjouksen toiveittesi mukaan mahdollisimman pian. Tarvittaessa otamme yhteyttä ja kysymme lisätietoa. Tarjouksen pyytäminen ei tietenkään sido sinua mihinkään. Ota yhteyttä Tutustu palveluihimme www-sivujemme avulla klikkaamalla tästä:
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotKOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje
KOKEILE KOUTSAUSTA! Ratkaisukeskeinen coaching-ohje Miniopas Mitä koutsaus on? Coaching - tai suomalaisittain koutsaus - on tehokas työkalu. Se on tulostavoitteista ja konkreettiseen toimintaan tähtäävää.
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotENERGIAN PERUSPILARIT
ENERGIAN PERUSPILARIT Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu tekijöitä, jotka vaikuttavat energiaan, tuloksiin, vireystasoon ja henkiseen hyvinvointiin. Arvioi oppaan avulla omaa tilannettasi tällä
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotKANNUSTAVA PALAUTTEENANTO
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotKEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
LisätiedotVuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen
Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotVIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy
Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä
LisätiedotKlassinen 360 palaute DEMO
Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila
KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,
LisätiedotKORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN
KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN WWW.ERATAUKO.FI SISÄLLYSLUETTELO Näin käytät keskustelukortteja 1 Mitä on dialogi? 2 Oman kuuntelutaidon parantaminen 3 Valmistautuminen keskustelun vetämiseen 4 Esimerkki
LisätiedotKORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN
KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN WWW.ERATAUKO.FI MITÄ ON DIALOGI? Dialogi on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella, jossa tähdätään toisten ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen. Parhaimmillaan dialogissa
LisätiedotToimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu
Tervetuloa! Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström, Kataja Parisuhdekeskus ry sari.liljestrom@parisuhdekeskus.fi Vuorovaikutus = vaikuttaminen+ vaikuttuminen + vuorot
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotPapuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman
Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
LisätiedotDialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotKOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa
KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat
PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat
PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotOnnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund
Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotDialogisia menetelmiä uraohjaukseen
Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotViestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotKeskusteleva demokratia Anne Tastula
Keskusteleva demokratia Anne Tastula anne.tastula@kvs.fi Tänään Kuunnellaan ja kuullaan Käydään dialogia Pohditaan hyvää osallistamista Kokeillaan fasilitointia Tutustutaan osallistavan keskustelun menetelmiin
LisätiedotLapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä
Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
LisätiedotKORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN
KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN WWW.ERATAUKO.FI SISÄLLYSLUETTELO 1 Näin käytät keskustelukortteja 2 Mitä on dialogi 3 Oman kuuntelutaidon parantaminen 4 Valmistautuminen keskustelun vetämiseen 5 Esimerkki
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 28.8.2019 Turku/Skype Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani?
LisätiedotMiks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017
Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotKielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.
Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto 10.11.2017 Esityksen rakenne Helpon suomen alkeet: miten
LisätiedotLataa Tarinat työn tukena - Merja Mäkisalo-Ropponen. Lataa
Lataa Tarinat työn tukena - Merja Mäkisalo-Ropponen Lataa Kirjailija: Merja Mäkisalo-Ropponen ISBN: 9789512656967 Sivumäärä: 219 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tarinallisuuteen tutustuminen ja
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotMinä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle
Minä luen sinulle Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle Lukuhetki tuo iloa kaikille Hyvä lukija, tämä opas tarjoaa sinulle vinkkejä, kuinka järjestää maahanmuuttajien lukuhetki iäkkäille tai kehitysvammaisille
LisätiedotKORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN
KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN WWW.ERATAUKO.FI SISÄLLYSLUETTELO 1 Näin käytät keskustelukortteja 2 Mitä on dialogi? 3 Oman kuuntelutaidon parantaminen 4 Valmistautuminen keskustelun vetämiseen 5 Esimerkki
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotTervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.
Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 22.5.2019 JKL Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani? Miten
LisätiedotOhjausryhmän six-pack
Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotMatematiikan assistenttien koulutuspäivä
Matematiikan assistenttien koulutuspäivä 6.9.2010 Linda Havola, Helle Majander Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Sisältö Esittäytyminen Hyvän laskuharjoitusten
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ
Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden
LisätiedotKORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN
KORTIT KESKUSTELUN VETÄMISEEN WWW.ERATAUKO.FI SISÄLLYSLUETTELO 1 Näin käytät keskustelukortteja 2 Mitä on dialogi? 3 Oman kuuntelutaidon parantaminen 4 Valmistautuminen keskustelun vetämiseen 5 Esimerkki
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotOPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ
OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
Lisätiedot