Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Transkriptio

1 Hyviä kohtaamisia päiväkodissa Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin.

2 Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan nämä pyhät arvot turvallisuudesta ja läheisyydestä alkaen. Vahvistetaan henkilöstön kykyä huomata lasten omat tarpeet, muutkin kuin nälkä ja pissahätä Jukka Mäkelä Helsingin sanomat, sunnuntai

3 Pienen lapsen viestien ymmärtäminen ei aina ole helppoa Tarvitaan kykyä kurkistaa lapsen näkyvän käyttäytymisen taakse ja halua pohtia reaktioiden takana olevia ajatuksia, tunnetiloja, motiiveja tai aikomuksia. kykyä - tavoittaa ja ymmärtää myös oman käyttäytymisen taustalla olevia tunnetiloja. Tätä ihmiselle luontaista ominaisuutta kutsutaan psykologisin termein MENTALISAATIOKYVYKSI Arkisemmin, ei-tieteellisesti, sitä voisi nimittää MIELENLUKUTAIDOKSI

4 Pysähdy, jos luulet osaavasi lukea lapsen mieltä Toisen ihmisen - pienen tai ison - mielen ja kokemuksen tavoittaminen on helppoa teoriassa, vaikeampaa läheisissä ihmissuhteissa. Mentalisaatiokyky Kehittyy eri elämänvaiheiden myötä Vaihtelee samalla ihmisellä eri tilanteissa Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin

5 Toisen ihmisen lapsen tai aikuisen - mielen lukeminen perustuu aina tulkintoihin, jotka ovat subjektiivisia ja voivat olla tilannekohtaisesti vääristyneitä tai kapeutuneita tulisi perustua todellisiin havaintoihin eli kykyyn lukea, ja tulkita käyttäytymis- ja tunnetason viestejä edellyttää kykyä ymmärtää, miten omat tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiin ihmiseen ja päinvastoin

6 Kasvattajan hyvään mielenlukutaitoon liittyy: Myönteinen uteliaisuus lapsen ajatuksia kohtaan sekä oman mielen avoimuus => haluan ymmärtää, mitä mielessäsi liikkuu Aktiivinen lapsen mielen pohtiminen: mitkä hänen toimintansa motiivit mahtavat olla Hyväntahtoinen ponnistelu lapsen kokemuksen tai käyttäytymisen takana olevien tunnetilojen tavoittamiseksi Kyky ja halu pohtia myös omien tunnetilojen tai oman käyttäytymisen vaikutusta lapsen käyttäytymiseen eri tilanteissa Lapsen erilaisuuden ja erillisyyden kunnioittaminen (esim. lapsen kokemus vs. aikuisen kokemus arjen eri tilanteissa)

7 Entä kun mielenlukihäiriö yllättää? Jos aikuinen ei tunnista lainkaan lapsen mielen tiloja (tunteita, kokemuksia, aikomuksia, motiiveja) vaikeudet näkyvät mm. lapsen tarpeiden tunnistamisessa lapsen tarpeiden näkemisessä erillisenä omista tarpeistaan lapsen tarpeiden asettamisessa etusijalle Merkittävää on myös oman elämäntarinan vaikutus tähän päivään

8 Aikuisen oma elämän tarina ja aiemmat kokemukset kohtaamisista vaikuttavat siihen, millaisia tunteita eri tilanteet lapsen kanssa itsessä herättää? miten tulkitsee lapsen tapaa toimia eri tilanteissa? kuinka suurta stressiä kohtaaminen itsessä herättää miten kykenee ottamaan vastaan joskus rajutkin lapsen reaktiot kykyyn kohdata lapsi lempeästi ja arvostavasti, vaikka lapsen tarina tai hänen tapansa kertoa siitä herättäisi työntekijässä hankalia tunteita tai vastustusta.

9 Kasvattajan riittävän hyvä mentalisaatiokyky helpottaa kaikkea yhteistyötä lasten, vanhempien ja työyhteisön muiden aikuisten kanssa. tarvitaan sekä opettamisessa että oppimisessa lisää ja laajentaa kasvattajan osaamista ja ymmärrystä erilaisista asiayhteyksistä ja merkityksistä suhteessa lapsiin, vanhempiin ja työtovereihin. auttaa ymmärtämään kuka minä olen / keitä me olemme lisää ymmärrystä sekä toisista että ja itsestä Mentalisaatiokyky (mielenlukutaito) on perusta sille, että kykenee navigoimaan omissa sosiaalisissa verkostoissaan. (Soveltaen: Patric Luyten: What is Mentalization, 2012)

10 Kolme tapaa reagoida Ohjauksesta huolimatta lapsi juoksentelee ja riehuu, kaatuu ja loukkaa polvensa. Miten aikuinen reagoi? (Mukaellen M. Kalland 2015)

11 1. Aikuisella on oma mieli mielessä, ei lapsen kokemusmaailma Ei minuakaan ole koskaan lohdutettu pikku kolhuissa! Oma syy, miksei hän totellut, kun sanoin, ettei täällä voi juoksennella ympäriinsä! Olisikohan minun kuitenkin pitänyt valvoa tilannetta tarkemmin? 2. Aikuisen mielessä sisäinen ja ulkoinen todellisuus eivät kohtaa Ei tuo sattunut, ihan pieni naarmu vain. Lopeta tuo turha itku! Vaikka olisi sattunutkin, sillä ei ole enää merkitystä, koska mitään suurempaa vahinkoa ei tapahtunut ei sentään luita mennyt poikki!

12 Jos pieni lapsi ei tunnista aikuisen peilissä omaa kokemustaan Lapsi ei pysty jakamaan omaa tunnekokemustaan Lapselle varmistuu ajatus siitä, ettei jatkossakaan ole odotettavissa, että aikuiset voisivat ymmärtää, miltä hänestä tuntuu. Lapsi oppii tukahduttamaan oman itkunsa Lapsi jää yksin oman kokemuksensa kanssa

13 Aikuisen vääristynyt peilaaminen Esim. nauraminen lapsen kokemukselle, väheksyvä hymy tai sarkastinen huomautus voi jo pienessä lapsessa saada aikaan vahvan kokemuksen kohtaamattomuudesta. tunteen siitä, ettei ole vanhemmille tai muille hoivaaville aikuisille riittävän tärkeä ja arvokas ja ettei pysty täyttämään aikuisten odotuksia Seurauksena häpeä joka ilmenee mitättömyyden ja arvottomuuden tunteena. varhaisin häpeä liittyy kokemukseen emotionaalisen virittäytymisen puutteesta ensimmäisellä ikävuodella. Näkymätön lapsi Tove Jansson

14 Kun aikuinen humpsahtaa Kun aikuinen hätääntyy ja voivottelee ja peilaa liian suorasti lapsen kokemusta lapsi saa vahvistuksen tunnekokemukselleen. hänessä vahvistuu myös tunne siitä, että tapahtuma oli oikeasti vaarallinen. hän saa kokemuksen, ettei aikuinen kykene tarjoamaan turvaa tilanteessa.

15 Kun lapsen mieli on aikuisen mielessä lapsi huomaa, että aikuinen tavoittaa hänen kokemuksensa sekä tunnistaa aikuisen peilissä oman pahan mielensä ja kipunsa, mutta huomaa samalla, ettei mitään aivan kauheaa tapahtunut ja oppii että tunnekokemuksia voi jakaa. että aikuinen voi ymmärtää miltä lapsesta tuntuu, vaikka hänellä itsellään ei ole samanlaista kokemusta. luottamaan aikuisen arvioon tilanteen vakavuudesta ja siihen, että aikuinen on aina tarvittaessa emotionaalisesti saatavilla.

16 Mieti aika ajoin jokaista ryhmäsi lasta omana itsenään Mitä arvelet hänelle kuuluvan juuri nyt? Mistä voit päätellä, että lapselle kuuluu juuri nyt tuota, mitä ajattelet tai kerrot? Onko hänellä hyvä olla päiväkodissanne? Mistä sen voi päätellä?

17 Tapa, jolla puhut lapselle tai lapsesta on yhteydessä siihen, miten hyvin lapsi kykenee myöhemmin katsomaan maailmaa myös toisen ihmisen silmin (Meins 1999). Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta. Sinä olet sellainen minulle, miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä teet minulle, miten kuuntelet minua, sellainen minusta tulee. Paula Määttä: Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt

18 Kiitos!