KARHUNPÄÄN (.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTIN 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1673 Porin aupunisuunnittelu.10.017 Vireilletulo 3.1.01 Luonnosvaihe nähtävillä..016 9.9.016 KH 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Aseaavan muutos osee: Porin aupungin Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tonttia 17 Aseaavan muutosella muodostuu: Porin aupungin Karhunpään (.) aupunginosan ortteli (osa) Kaavan laatija aavoitusaritehti Miro Laurinen Aseaavan vireilletulo: 3.1.01 Aseaavan vireilletulosta seä osallistumis- ja arviointisuunniteln nähtävilläolosta ilmoitettiin uulutusella 3.1.01 sanolehdissä, aupungin verosivuilla seä irjeellä osallisille.
1. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Porin esustassa, osoitteessa Yrjönatu 1, vastapäätä auppaesus BePOP:a. Kaavamuutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja taroitus Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tontin 17 aseaavan muutos 609 1673 Aseaavan muutosessa tontin 609---17 raennusoieutta ja suurinta sallittua errosluua nostetaan. Tontille aiotaan sijoittaa asuinerrostalo. Tontin raennusoieus asvaa 1 30 -m ja suurin sallittu errosluu Yrjönadun puoleisella osalla nousee V u /3:aan (I). 1. Luettelo selostusen liiteasiairjoista 1. Aseaavan seurantaloe. Sataunnan auntaaava, vahv. 30.11.011, ote 3. Kantaaupungin yleisaava 0 (KV hyv. 10.1.007), ote. Ajantasa-aseaava, ote. Osallistumis- ja arviointisuunnitel 6. Aseaavaehdotus, aavamerinnät ja -määräyset 7. Havainnepiirroset, aritehtitoimisto Eero Lahti Oy..017. Raennushistoriaselvitys Yrjönatu 1. TSTELMÄ.1 Kaavaprosessin vaiheet Aseaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Palininuln (Yrjönatu 1) aloitteesta. Aseaavan muutosessa tontin 609---17 äyttötaroitus säilytetään asuin-, liie ja toimistoraennusten orttelialueena (AL). Tontin Yrjönadun puoleisen osan errosluu ja raennusoieus nousevat. Tontilla sijaitseva, 190-luvulta peräisin oleva liie- ja asuinraennus on taroitus orvata uudella asuinerrostalolla, jona pohjaerros on liieja toimistotilaa. - Kuulutus, vireilletulo seä osallistumis- ja arviointisuunnitel, SK, UA, www.pori.fi 3.1.01 - Kuulutus, aavaluonnos, SK, Sataunnan Viio, www.pori.fi..016 - Luonnosvaiheen nähtävilläolo.. 9.9.016 - Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, Sataunnan Viio, www.pori.fi - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo - Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi
. Aseaavan sisältö.3 Aseaavan toteuttaminen - Aseaavan muutosehdotus päätettävänä (KH, KV) - Aseaava lainvoiinen Kaavamuutosen vireilletulosta ja aavaluonnosesta on ilmoitettu uulutusella sanolehdissä, aupungin verosivuilla ja irjeellä osallisille. Aseaavassa tontti 609---17 on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3, AL-1). Tontin raennusoieus asvaa 6660 -m:sta 790 -m:n. Kerrosluu Yrjönadun varressa nousee I:sta V u /3:een. Aseaavan toteutuessa Yrjönatua rajaava olmierrosinen asuin- ja liieraennus puretaan. Tilalle raennetaan uusi asuinerrostalo, jona alin erros on liie- ja toimistotilaa. Tontin sisäpihalla oleva pysäöintiansi säilyy. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Yrjönadun ja Mionadun risteysessä. Alue äsittää tontin 609- --17, jona pinta-ala on 33 m. Tontin omistavat sillä sijaitsevat iinteistö- ja taloyhtiöt. Alue sijaitsee ävelyadun alupäässä vastapäätä auppaesus BePOP:a. Alueen sijainti on eseinen ja näyvä. Suunnittelun ohteena olevalle tontille on vuonna 009 raennettu 6 7-errosinen errostalo. Raennus rajaa Mionatua. Varsinainen suunnittelutehtävä osee Yrjönatua rajaavan liie- ja asuinraennusen orvaamista uudisraennusella. Suunnittelun ohteena oleva tontti 609---17 rajautuu etelässä 6 errosiseen toimisto- ja liieraennuseen (iint. Oy Palojoenul). Lännessä tontti rajautuu suojeltuihin puutaloihin. Tontin sisäpihalla sijaitsee asierrosinen pysäöintilaitos, minä lisäsi autopaioja on myös pihalla. Tontin aseaava on vuodelta 006. 3.1. Luonnonympäristö 3.1.3 Raennettu ympäristö Vas: Mionatua rajaava asuinerrostalo. Oi: Palininuln (Kenäpori) raennus Yrjönadulta nähtynä. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaavamuutosen ohteena olevalla tontilla sijaitsee vuonna 19 valmistunut liie- ja asuinraennus, joa rajaa Yrjönatua. Raennusen on suunnitellut vuonna 191 Einari Teräsvirta. Tyylillisesti raennus on edustanut funtionalismia ja sodanjäleistä modernismia. Raennusen pohjoisosassa on olme errosta, joista alin on liietilaa.
Raennusessa on sijainnut mm. onditoria Martan leipomo ja vuosina 197-017 enäauppa Kenäpori. Raennus on orotettu olmierrosisesi todennäöisesti 1960- luvulla. Julisivut on pellitetty ja levytetty 1960-luvun jäleen. Raennus on nyyisin muutetussa asussaan ja aluperäisestä tyylistä muistuttavat lähinnä nauhaiunat näyteiunat ja ereripääty. Tontilla 609---17 sijaitsee lisäsi Mionatua rajaava asuinerrostalo, joa on raennettu vuonna 009. Raennusessa on 7 errosta, joista ylin on atulinjasta sisäänvedetty. Raennusen Mionadun puoleinen julisivu on tiiliverhoiltu ja päädyt betonielementtiä. Katutasossa on vähäisessä määrin liietilaa ja autotallit uudelle autolle. Tontin sisäpihalla on pysäöintiansi, jossa on asi pysäöintitasoa ja yhteensä 3 autopaiaa. Suunnittelualueesta atsoen Yrjönadun vastapuolella sijaitsee auppaesus BePOP, joa on valmistunut vuonna 199. Raennusen on suunnitellut Jyri Tasa ja se edustaa tyyliltään 190-luvun postmodernismia. Raennus ja sen sisäänäyntiatos on Yrjönadun ameri. Suunnittelualue rajautuu lännessä tonttiin 609---3., jolla sijaitsee suojeltuja 190-luvun puutaloja. Tonttien välillä on raennusrasite, joa hdollistaa rajaan iinni raentamisen. Etelässä suunnittelualue rajautuu 6-errosiseen toimisto ja liieraennuseen (iint. oy Palojoenul, 1990). Suunnittelualue sijaitsee näyvällä ja eseisellä paialla Yrjönadun ävelyadun jateena. Yrjönatu on Porin vilain auppaatu. Liite : Raennushistoriaselvitys Yrjönatu 1 3. Suunnittelutilanne Maauntaaava ja Porin ansallinen aupunipuisto Sataunnan auntaaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.011. Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C1). Lisäsi alue on osoitettu aupuniehittämisen ohdevyöhyeesi (1), tailun ehittämisvyöhyeesi (mv) ja Koemäenjoen joisuiston tulvarisin selvitysalueesi (se1). Yleisaava Alueella on voissa 10.1.007 hyväsytty Porin antaaupungin yleisaava 0 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiutteinen. Osayleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Yrjönadun ävelyatu on osoitettu aupuniesustan evyenliienteen pääaselisi. Aseaava Suunnittelualueella on voissa aseaava n:o 609 16 (hyv. 11.1.006). Aseaavassa alue on osoitettu asuin, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL- 3). Pysäöintinormi on 1 ap/100 asunto-m. Aluetta osee aavamääräys: AL-3 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueella on iinnitettävä erityistä huomiota siihen miten uudisraennuset liittyvät P--orttelin suojeltuihin raennusiin. Tontin 609---17 raennusoieus on 6 660 -m, josta on äytetty 6 31 -m. Tontin suurin sallittu errosluu on u /3. Suunnittelualueen eteläpuolinen tontti 609---17 on aseaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (K). Lännessä suunnittelualue rajautuu palveluraennusten orttelialueeseen (P-). Lähiympäristön aavatilanne ja suunnitelt Lähiympäristöön ei ole vireillä aseaavan muutosia.
Tonttijao ja reisteri Tontti 609---17 on meritty aupungin iinteistöreisteriin ja reisteröity 6..19. Pohjaartta Alueen pohjaartta MK 1:1000 on Porin aupungin mittaustoimen laati ja artta täyttää 3.1.1999 annetun aavoitusmittausasetusen 1/99 vaatimuset. Raennusjärjestys Porin aupungin raennusjärjestys on tullut voian 1.1.016.. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.1 Suunnittelun tarve ja sitä osevat päätöset. Osallistuminen ja yhteistyö..1 Osalliset.. Vireilletulo ja aseaavaluonnos Aseaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Palininuln anomusesta (KAUS/763/01). Aseaavan muutos on pantu vireille viramiespäätösellä VP 61/1.1.01. Aseaavamuutosen tavoite on hdollistaa tontilla 609---17 sijaitsevan liie- ja asuinraennusen orvaaminen uudella asuinerrostalolla. - aavamuutosalueen anomistajat ja -haltijat - naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - Sataunnan pelastuslaitos - teninen lautaunta - perusturvalautaunta - ympäristölautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - Porin Vesi - DNA Oy, Länsi-Suomi - Sataunnan Museo Suunnittelu tuli vireille viramiespäätösellä VP 61/1.1.01. Aseaavan vireilletulosta uulutettiin lehdissä 3.1.01 ja aseaavaluonnosen nähtävilläolosta..016. Aseaavasta oli nähtävillä olme eri luonnosvaihtoehtoa...3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelsta saatiin ysi mielipide. Aseaavaluonnosesta saatiin nähtävilläolon (.-9.9.016) perusteella lisäsi ysi mielipide..3 Aseaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Aseaavan muutosesta laadittiin luonnosvaiheessa olme eri suunnitelvaihtoehtoa. Tavoitteena oli sopivan raennusssan ja raentamistavan löytäminen näyvälle paialle. Vaihtoehdot olivat toiminnallisesti ja raennusoieudeltaan sansisältöiset, mutta raennusen ssoittelu vaihteli.
Aseaavaluonnosen yhteydessä nähtävillä olleet suunnitelvaihtoehdot 1-3 / Aritehtitoimisto Eero Lahti Oy
. ASEMAKAAVAN KUVAUS.1 Kaavan raenne.1.1 Mitoitus.1. Palvelut Muutetussa aseaavassa tontti 609---17 on osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3, AL-1). Tontin uusi yhteenlasettu raennusoieus on 7 90 -m. Tontin raennusoieus nousee aavamuutosessa 130 - m. Katutasoerros tulee toteuttaa pääosin liie- tai toimistotiloina. Tontin 609---17 raennusoieus on 790 -m. Raennusoieus nousee aavamuutosessa 130 -m. Autopaiat ja pysäöinti Tontin autopaiavaatimus on autopaiaa, jota on tontille jo toteutettu. Autopaiat sijoittuvat tontilla olevalle pysäöintiannelle, pihalle ja asuinraennusissa oleviin autotalleihin. Mionatua rajaavalle As Oy Porin Mionportille ja As Oy Porin Mionpihlajalle on osoitettu autopaiavaatimus 3 ap ja uudelle Yrjönadun varteen sijoittuvalle asuinerrostalolle vaatimus 1 ap. Em. autopaiojen määrä taroittaa, että suurimlla osalla tontille raennettavista uusista asunnoista ei ole oa autopaiaa. Tämä hyväsyttiin suunnittelun lähtöohdasi, osa suunnittelualue sijaitsee ydinesustassa ja haneessa haluttiin edistää autotonta asumistapaa. Kaavamuutosalueella äytetään Porin esustan palveluita.. Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen.3. Aluevarauset. Kaavan vaiutuset Alueen eseisen sijainnin taia aseaavassa on määrätty mm. raennusten atutason tilojen äytöstä, enimmäisraennusoreudesta, julisivuteriaaleista ja parveeiden sijoittamisesta. Tontti 609---17 on aseaavassa osoitettu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3 ja AL-1). Kaavamuutosen myötä Yrjönatua nyyisin rajaava olmierrosinen liie- ja asuinraennus puretaan ja tilalle raennetaan asuinerrostalo. Pihajärjestelyihin aavamuutosella on vähäiset vaiutuset. Kuva: Kaavan toteutuessa purettava liietalo vuodelta 19.
..1 Vaiutuset raennettuun ympäristöön Suunnittelualueen näyvä sijainti auppaesus BePOP:ia vastapäätä asettaa sen raentamistavalle vaatimusia. Aseaavan vaiutusia ympäristöön tutittiin luonnosvaiheessa eri suunnitelvaihtoehdoin. Suunnittelussa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa Yrjönatua rajaava raennusssa daltuu porrastetusti ohti BePOP:a. Tällöin auppaesusen atos säilyy aupuniuvallisena dominanttina. Kaavamääräysillä on lisäsi arsittu aiein tavanoisimt asuntoraentamiseen liittyvät julisivurataisut paiaan sopittomina. Yrjönadun varteen sijoittuvan raennusen alin erros on määrätty toteutettavasi pääosin liie- ja toimistotiloina. Kaavan toteutumisen myötä tontilta poistuu vuonna 0-luvulla raennettu liie- ja asuinraennus. Aseaavan toteutuminen aiheuttaa todennäöisesti jonin verran pulaa autopaioista tontilla 609---17.. Kaavamerinnät ja määräyset Haveinnepiirros: näymä Yrjönadulle / Aritehtitoimisto Eero Lahti Oy AL-1 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Asuin-, liie- ja toimistoraennusen antasoerros on toteutettava pääosin liie- tai toimistotiloina. Raennusen aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Maantasoerrosen errosoreus on vähintään 3,30 metriä. Maantasoerrosen atujulisivuista yli 0% tulee olla lasia. -6. Kerrosessa pääasiallinen julisivuteriaali on rappaus, ivi- tai metalliaineiset julisivulevyt, lasi tai puu. Tiiliverhous on sallittu sisäpihalla. Katettuja attoterasseja saa sijoittaa ainoastaan niille varatuille raennusaloille (-6). Kattoterassien raenteet saavat näillä osuusilla ylittää aavaan merityn suurimn sallitun julisivuoreuden. Parveeet tulee atujulisivuilla toteuttaa ns. ransalaisina parveeina tai muun julisivun tasoon sisäänvedettyinä. Raennuseen liittyvät atoset saavat ulottua atualueelle enintään 1, metriä.
Yleiset määräyset Korttelialueen tonttien autopaioja saadaan sijoittaa sassa orttelissa viereisille tonteille. Asuaiden yhteistilat uten pesutuvat, uivaushuoneet, saunat ja harrastetilat, saa raentaa aavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Kellarierroseen saa sijoittaa päääyttötaroituseen liittyviä tiloja, ei uitenaan asuntoja. Maanalainen ellarierros saa ulottua aavaan merityn raennusalan ulopuolelle. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen sisäpihalle tulee järjestää pelastustie Mionadun autta. Pelastustie osoitetaan raennusluvan haemisen yhteydessä asepiirustusessa..6 Nimistö Alueen nimistö ei muutu aavamuutosen myötä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutosalueella tehtävistä raennustoimenpiteistä vastaa alueen omistaja. Porissa.10.017 Kaavoitusaritehti Miro Laurinen Kaupunisuunnittelupäälliö Mio Nurminen
Aseaavan seurantaloe Aseaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 609 Pori Täyttämispvm 03.10.017 Kaavan nimi Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tontin 17 aseaavan muutos Hyväsymispvm Ehdotuspvm 01.10.017 Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm 3.1.01 Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus 609 1673 Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,33 Uusi aseaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Aseaavan muutosen pinta-ala [ha] 0,33 Ranta-aseaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Orantaiset Ei-orantaiset Loraennuspaiat [lm] Orantaiset Ei-orantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0,33 100,0 790, 0,0000 130 A yhteensä 0,33 100,0 790, 0,0000 130 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä
Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 0,33 100,0 790, 0,0000 130 A yhteensä 0,33 100,0 790, 0,0000 130 AL 0,33 100,0 790, 0,0000 130 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
Liite ALUEEN SIJAINTI OTE SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASTA Ympäristöministeriö vahvistanut 30.11.011 Lainvoiinen oreimn hallinto-oieuden (KHO) päätösellä 13.3.013 Taristettu 1..01
Liite 3 KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 0 Kaupunginvaltuusto hyväsynyt 10.1.007
10 1600 33 119 t l, 3 to 0% 17 ap.m 37 t t I 00 a 7 300 t AL- 37 91 9 6 LPA- 3000 Itsenäisyydenatu I a 90 I 100 pysäöintitila t 17 7 33 3 1 3 7 3 6 0 79 le- 0 0 a l,to0% 1ap/100as 1 70l,to 17 le a V 0 0 7 1 1 V 130 I AL 77 V 0 1ap/110as 7 l,to 3 36 17 1 AL 31 16 17 1 36 369 10 I AL-3 1ap/100as/ 1 7 l,to 7 t ---M01t 1 13 6 17 10 7 6 ---M01 3 t 717 0 9 t AL I 10 11 l,to 0% 11 1 13 7 t 300 00 100 300 1/ 10 I I LSANKATU AL-6 600 600 V V 100 1/ 37 I 31 73 9 I 0 7 3 AL 37 9 6 0 11 13 1 19 AL 90 l,to 30% 1ap/100as m 1ap/70 l,to m 9 as 30 db 7 00 a- +10.0 100 pysäöintitila 9 Antinatu a 10 I 30 a AL-19 K-0 36 1 7 6 7 3 1 16 600 7 9 7 77.m I ANTINKATU I -1 1 Y 7 3 37 7 K 00 1 1 ALt I 00 u-1 6 7 13 K t AL-1 7 u 300 V 7 73 1 1ap/100as m 1ap/70l,to m V 000 t 6 t 000 7 116 16 K 70 V 13 3 11 P009 3 3 1 0 v 7 169 7 1 6 3 1ap/70 1167 16 1169 7 KARHUNPÄÄ. 6 t 00 I 70 1 10 17 6 sr- 3 600 u 300 sr-0 sr- P- ol 6070 as 1ap/70 1 1 17 3 Antinatu t 3as 000 le AL-3 00 1ap/110 1600 +.00 V u ol 3 K-9 19. u/3 AL-3 1ap/100as 70l,to 9 17 +11.00 v I +1.0 13 660 a-. 17 AL +1.0 +11.0 1100 19. 396 000 1 7000 9000 AL K I I I VP 7 7 900 7 13 19 1 1 0 11 1 7 1 I 3100 100 AL 0 3600 t 7 7 1 7 7 17 t t 116 17 10 7 1/ 000 6 16 7 13 10 I Liisanatu 9 pysäöintitila 11 10 K AL 3 9 10 I I 3 +16. -.0 Mionatu 1 I 700 7 17 pl 1 7 t YRJÖNKATU 3 3 +0. 6 0 Yrjönatu 3 r+9 600 as 1 19 100ap 1 1 3 7 9 167 16 1:1 11 3 KY-1 11 1 +1. i+a.0 000 1 Yrjönatu IV 100 1 0 K009 0 1 9 10 Kesusauio ITÄPUISTO 00 K 397 1 17 ITSENÄISYYDENKATU Kesusauio KESKUSAUKIOP009 Kesusauio L009 pp-c K 1 as 1ap/70 IV I 3 YRJÖNKATU I 1300 1/ 000 +0. +6.0 +.0 VP LP KESKUSAUKIO 1/ I 1/ 6 1 7 7 9 A 1/ X I I X LK 7 t t 00 K16 1/ 00+h00 610 1 I u1/3 1300 39 K MIKONKATU 1/3 IV 1/10 1360 K 300 YRJÖNKATU y- pp-1 t Yrjönatu 7 1 Itsenäisyydenatu pp-c 7 7 7 1 7 7 3 7 6 7 6 6 1 600 00 LSANKATU 37 I Liite Ote ajantasa-aseaavasta 1:000 I +6.0 166 K- 6 +. tierasite a 39 0 900 +3.0 K009 r- EETU SALININ AUKIO 39 K-9 39 AL-67 le/ol/ la-m +6.0 I 16 u-lp-16 70+h110 33 K-3 as % 1ap/70 pp-1 la-pp RHIKETO 9. Kesusauio p 39 7 9 7 7 7 p 7 7 13 1 0 00+30 p-3 m lp-16 X Isolinnanatu UUSIKOISTONTIE 0 K00 0 1 0 ITÄPUISTO IV I I -te 7 7 IV 1 100 p-3-700+1000 37 7 9 y-3 1 I 100 p-- nä V 1900 y- 00 100 I V 000 ITSENÄISYYDENKATU K670 1 pp-1 6 7 1 Salininpuisto 7 1 679 7 3 SALININ- P30 VP7 7 1 7 37 37 3 7 3 7 3 7 3 7 PUISTO7 7 1 1 1 p--3 13 10 106 1 10 107 1 1 Poistuva aava 9 1 3 1 13 1 37 11 9 30 9 K-36 1ap/110as, I 70l,to MIKONKATU 3 MAAHERRANKATU 3 db 0 u1/ 3600 I I 3 db 190 AL-36 310 33 AL- I sr-0 700 I 600 1ap/110as/70l,to -9901-00-M I 00 I y ITÄTULLINKATU 1 AL- 6 I1/3 100 300 y I 0 I 0 700 3dB 1 K-la 3000 as % 30ap 11 33 7 ISOLINNANKATU V I t t 7 3 7 9 3 1 11 10 3 1 7 99 7 r Linja-autoase 6 1 7 7 7 3 7 717 10 1 7 3 7 70 6 0 11 3 7 9 3 1 1 33 1 I 1 6 1 6 9 7 0 7 1 7 0 1 0 I 3 VÄHÄLINNANKATU Vähälinnanatu
Dnro KAUS/763/01 VP 61/1.1.01 609 1673 1.1.01 Karhunpään (.) aupunginosan orttelin tontin 17 aseaavan muutos OSALLISTUMIS- JA AROINTISUUNNITELMA OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Suunnittelualue sijaitsee Porin esustassa, osoitteessa Yrjönatu 1. Suunnittelun ohteena oleva tontti sijaitsee vastapäätä auppaesus BePOP:a, Yrjönadun ävelyadun alupäässä. ALOITE TAI HAKIJA Kiinteistö Oy Palininul (Yrjönatu 1). SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue. Kaavamuutos osee Kenäporin taloa. www.pori.fi/aavoitus etunimi.suunimi@pori.fi puh. 0 61 1600 fasi 0 63 93 Postiosoite: PL 9 101 Pori Porin aupuni Kaupunisuunnittelu Valtaatu
Suunnittelualue sijaitsee Yrjönadun ja Mionadun risteysessä. Alue äsittää tontin 609---17, jona pinta-ala on 33 m. Tontin omistavat sillä sijaitsevat iinteistö- ja taloyhtiöt. Alue sijaitsee ävelyadun alupäässä vastapäätä auppaesus BePOP:a. Alueen sijainti on eseinen ja näyvä. Suunnittelun ohteena olevalle tontille on vuonna 009 raennettu 7-errosinen errostalo. Raennus rajaa Mionatua. Varsinainen suunnittelutehtävä liittyy Yrjönatua rajaavan liie- ja asuinraennusen orvaamiseen uudisraennusella. Suunnittelualue rajautuu etelässä 6 errosiseen toimisto- ja liieraennuseen (iint. Oy Palojoenul). Lännessä alue rajautuu suojeltuihin puutaloihin. Vas: Mionatua rajaava asuinerrostalo Oi: orvattava Kenäporin raennus LÄHTÖTIEDOT Maauntaaava Sataunnan auntaaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.011. Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C1). Lisäsi alue on osoitettu aupuniehittämisen ohdevyöhyeesi (1), tailun ehittämisvyöhyeesi (mv) ja Koemäenjoen joisuiston tulvarisin selvitysalueesi (se1). Yleisaava Alueella on voissa 10.1.007 hyväsytty Porin antaaupungin yleisaava 0 osayleisaava. Osayleisaava on oieusvaiutteinen. Osayleisaavassa alue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C). Yrjönadun ävelyatu on osoitettu aupuniesustan evyenliienteen pääaselisi. Aseaava Suunnittelualueella on voissa aseaava n:o 609 16 (hyv. 11.1.006). Aseaavassa alue on osoitettu asuin, liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (AL-3). Pysäöintinormi on 1 ap/100 asunto-m. Aluetta osee aavamääräys: AL-3 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueella on iinnitettävä erityistä huomiota siihen miten uudisraennuset liittyvät P--orttelin suojeltuihin raennusiin. Tontin 609---17 raennusoieus on 6 660 -m, josta on äytetty 6033 -m. Tontin suurin sallittu errosluu on u /3. Suunnittelualueen eteläpuolinen tontti 609---17 on aseaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten orttelialueesi (K). Lännessä suunnittelualue rajautuu palveluraennusten orttelialueeseen (P-). Ote ajantasa-aseaavasta
3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Kiinteistö Oy Palininul on anonut alueelle aavamuutosta, jossa sallittaisiin viisierrosisen asuinerrostalon raentaminen Yrjönadun varrelle. Haija on esittänyt että tontin 609---17 Yrjönadun puoleisen osan raennusoieutta nostettaisiin 3037 errosalaneliömetriin (ny. 000 -m) ja suurin sallittu errosluu nostettaisiin olmesta viiteen. Suunnittelutehtävänä on anomusen muaisesti tutia tontin eri raentamishdollisuusia, ja laatia alueelle aseaavan muutos un sopiva rataisu on löytynyt. Keseisen sijainnin taia suunnittelutehtävässä painottuvat toiminnalliset ja aupuniuvalliset teijät. Alue sijaitsee Porin vilaimn jalanulu- ja ostosadun varrella. Suunnittelualuetta vastapäätä sijaitsee auppaesus BePOP (Jyri Tasa, 199). Kauppaesus on 190-luvun postmodernin aritehtuurityylisuuntausen merittävimpiä edustajia Suomessa. Suunnittelualueen nyyinen raennusanta on 190-luvulta ja tenisen äyttöiänsä lopussa. Alustavan arvion muaan raennusiin ei liity merittäviä ulttuurihistoriallisia arvoja, jota estäisivät niiden orvaamisen. Alueen eseisen ja näyvän sijainnin taia aseaavan muutosen pohjasi laaditaan erilaisia aritehtisuunnitelmia ja raentamista tutitaan tarvittaessapienoisllin avulla. Työn yleiset tavoitteet: - Toiminnallisesti ja aupuniuvallisesti oreatasoisen suunniteln luominen alueelle ja aseaavan muuttaminen suunnitelan perustuen. - Aseaavassa rataistaan alueen pysäöinnin järjestäminen. Alueen pysäöintipaiatarve asvaa, mutta toisaalta sijainti ydinesustassa hdollistaa jopa täysin autotton errostalon toteuttamisen. - Kaava annustaa toimivien atutason liietilojen raentamiseen - Tulevat raennuset tuevat Yrjönadun äyttöä auppa-ja ävelyatuna. - Raennuset sopivat oonsa, ssoittelunsa ja uloaritehtuurinsa osalta BePOP:in yhteyteen. - Raennuset parantavat Porin esustan aupuniuvaa ja lisäävät esustan vetovoia. Aseaavan toteutusesta tehdään anäyttösopimus. Aseaavaa valmistellaan yhteistyössä aupunisuunnittelun ja aavamuutosen haijan seä haijan asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden anssa. AROITAVAT VAIKUTUKSET Kaavamuutosen laadinnan yhteydessä arvioidaan mm. seuraavat asiat: - täydennysraentamisen toiminnallinen ja aritehtoninen soveltuminen paialle - aavamuutosen vaiutuset aupuniuvaan mm. raennusten ssoittelun, teriaalien ja errosluvun osalta - vaiutuset pysäöintitarpeeseen ja liienteeseen - liittyminen ympäröivään unnallisteniiaan - vaiutuset esustan vetovoian ja viihtyisyyteen Vaiutusten ollessa vähäisiä, arvioinnin suorittaa pääasiassa aavan laatija apunaan eri hallintountien asiantuntemus. OSALLISET VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Tiedottaminen ja ai- - suunnittelualueen ja naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - aii muut, joihin aavamuutos saattaa vaiuttaa - Satauntaliitto - teninen lautaunta - ympäristölautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - DNA Oy, Länsi-Suomi - Sataunnan pelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY-esus - Sataunnan museo Aseaavan muutosen eri vaiheista tiedotetaan ilmoituslehdissä, irjeitse osalli-
neisto sille seä aupunisuunnittelun internet-sivuilla http://www.pori.fi/aupunisuunnittelu. Aseaavamuutoseen liittyvää aineistoa on nähtävillä Porin aupunisuunnittelussa ja Porin aupungin internet-sivuilla. Haneen alu ja vireilletulo Haneen vireilletulosta ilmoitetaan uulutusella sanolehdissä talvella 01/016, internetissä ja irjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitel on nähtävänä aupunisuunnittelussa, jonne hanetta osevat irjalliset ja suulliset mielipiteet voi esittää. Miäli osallinen atsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaiutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian taristamista ja orjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ELY-esuselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, unnan ja ELY-esusen esen, jos neuvottelu unnan anssa ei tuota tulosta. Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Aseaavaehdotusen hyväsyminen Aiataulu Kaavamuutoseen liittyvien selvitysten ja luonnossuunnitelmien laadinta aloitetaan haneen vireilletulon yhteydessä. Luonnosvaiheessa alueelle laaditaan aseaavaluonnos. Luonnosvaiheen aineisto asetetaan valmistuttuaan nähtäville 1 vr ajasi. Luonnosen nähtävilläolosta ilmoitetaan uulutusella sanolehdissä, internetissä ja irjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähtävänä aupunisuunnittelun internet-sivuilla ja aupunisuunnittelussa. Nähtävilläoloaiana osalliset voivat esittää aupunisuunnittelulle aavaluonnosaineistoa osevia suullisia ja irjallisia mielipiteitä. Palautteen pohjalta aavaluonnosvaiheen aineisto täydennetään aseaavaehdotusesi. Kaupunginhallitusen äsittelyn jäleen aseaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävänä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja hdollisten muistutusten teemistä varten. Lausuntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat orjauset aseaavaehdotuseen. Tavoitteena on saada aseaavaehdotus KH:n ja KV:n äsittelyyn vuonna 016. Kaupunginhallitus esittää aupunginvaltuustolle aseaavaehdotusen hyväsymistä. Kaupunginvaltuuston päätösestä on hdollisuus tehdä valitus Turun hallinto-oieuteen ja edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. Kuulutus vireilletulosta ja luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, www.pori.fi Osallistumis- ja arviointisuunniteln nähtävilläolo talvi 01/016 Aseaavaluonnosen nähtävilläolo esä 016 Luonnosvaiheen vuorovaiutusten arviointi ja aseaavan muutosehdotusen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, www.pori.fi Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Aseaavan muutosehdotus aupunginhallitusessa ja aupunginvaltuustossa v. 016 Aiatauluarvio riippuu mm. suunnittelun estosta, aavaan ohdistuvista muistutusista ja valitusista seä muista vastaavia lisäselvitysiä vaativista seioista. Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja irjalliset palautteet seä aavoitusen etenemisen tiedustelut voi osoittaa aupunisuunnitteluun aavan laatijalle: Kaavoitusaritehti Miro Laurinen, (0) 701 160. seä aupunisuunnittelun neuvontaan puh. (0) 61 160, äyntiosoite Valtaatu (7 rs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelsta voi antaa aavan laatijoille nähtävilläolon loppuun saaa. Kaupunisuunnittelupäälliö Olavi Mäelä
300 u-1 903 V 000 V 6 6191 AL 16 V 6 7 00 I 0 0 100 1:1000 13 19 Antinatu sr- 3 K P- u 300 sr-0 I ol 6070 as 1ap/70 3as 000 I 7 600 3 3 1 le sr- 169 00 ol 1169 AL-3 1600 u AL-3 1ap/100as 70l,to 900 I 100 AL 1ap/110 +.00 0 3600 1 t V 3K-9 19. 17 3 3 ap v 13 1ap/70 +11.00 +1.0 17 1167 AL-3 1 ap -6 167 330 u/3 660 a- K 3. pysäöintitila +16. -.0 +1.0 +11.0 I 1100 I 700 t Mionatu 1 19. 3 +0. KARHUNPÄÄ 1. 000 AL K KY-1 600 as 1 100ap V 1. r+9-6 17.0-6 17.0 u/3 +1. i+a.0 IV 100 70l,to AL-1 0 7 9 Yrjönatu Yrjönatu 1 0 K009 1 0 9 10 00 1 ap pp-c IV I YRJÖNKATU 7 9 I 1300 +0. 7 t t +6.0 +.0 17 Yrjönatu 7 7 00 1/ ITSENÄISYYDENKATU 39 K 1/3 IV 1/10 1 u1/3 1300 MIKONKATU 1360 K 300 1 pp-1 Itsenäisyydenatu 6 6 600 LSANKATU 6199 6199 903 11 1 10 17 1 1 0 1 7 1 9 6 16 13 7 9 11 10 10 16 17 19 1 6 1 3 1 1 3 I 37 +6.0 166 K- tierasite +. a 39 39 0 Aseaavan muutosehdotus 609 1673 Karhunpää. aupunginosan ortteli (osa) LTE 6 1 6 911 7 7 +3.0 911 6191
609 1673.10.017 Mio Nurminen ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKINNÄT AL-3 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Korttelialueella on iinnitettävä erityistä huomiota siihen miten uudisraennuset liittyvät P--orttelin suojeltuihin raennusiin. AL-1 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Asuin-, liie- ja toimistoraennusen antasoerros on toteutettava pääosin liie- tai toimistotiloina. Raennusen aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Maantasoerrosen errosoreus on vähintään 3,30 metriä. Maantasoerrosen atujulisivuista yli 0% tulee olla lasia. -6. Kerrosessa pääasiallinen julisivuteriaali on rappaus, ivi- tai metalliaineiset julisivulevyt, lasi tai puu. Tiiliverhous on sallittu sisäpihalla. Katettuja attoterasseja saa sijoittaa ainoastaan niille varatuille raennusaloille (-6). Kattoterassien raenteet saavat näillä osuusilla ylittää aavaan merityn suurimn sallitun julisivuoreuden. Parveeet tulee atujulisivuilla toteuttaa ns. ransalaisina parveeina tai muun julisivun tasoon sisäänvedettyinä. Raennuseen liittyvät atoset saavat ulottua atualueelle enintään 1, metriä. 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Eri aavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Poiiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merintä ohdistuu Ohjeellinen tontin raja.. Kaupunginosan numero. KARHUNPÄÄ Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. 000 Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Roolainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimn sallitun errosluvun. u /3 Murtoluu roolaisen numeron jäljessä osoittaa, uina suuren osan raennusen suurimn errosen alasta ullaon tasolla saa äyttää errosalaan lasettavasi tilasi. Tämän aseaavan alueella tonttijao laaditaan sitovana ja erillisenä. Käsittelyt: Aloituspvm. 10.0.01 MRL 63 oas 3.1.01 Luonnos näht..0.016 Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. ol Oleselualueesi varattu alueen osa. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE PORIN KAUPUNGIN KARHUNPÄÄ. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTTIA 17 Liite 6 määräyset Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 3 ap Merintä osoittaa, uina monta autopaiaa tonttia varten on raennettava. YLEISET MÄÄRÄYKSET Korttelialueen tonttien autopaioja saadaan sijoittaa sassa orttelissa viereisille tonteille. Asuaiden yhteistilat uten pesutuvat, uivaushuoneet, saunat ja harrastetilat, saa raentaa aavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Kellarierroseen saa sijoittaa päääyttötaroituseen liittyviä tiloja, ei uitenaan asuntoja. Maanalainen ellarierros saa ulottua aavaan merityn raennusalan ulopuolelle. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen sisäpihalle tulee järjestää pelastustie Mionadun autta. Pelastustie osoitetaan raennusluvan haemisen yhteydessä asepiirustusessa. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU PORIN KAUPUNGIN KARHUNPÄÄ. KAUPUNGINOSAN KORTTELI (OSA) 19.m Raennusen julisivun enimmäisoreus metreinä. Raennusala. PORIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaupunisuunnittelupäälliö Raennusala. -6 Raennusala, jolle saa sijoittaa atetun attoterassin aavamerinnän osoittamiin errosiin. Suunnittelija Suunn.avustaja Miro Laurinen Satu Lindqvist Kaavatunnus Säil.nro Pvm. a- Raennusala ahteen tasoon raennettavaa auton säilytyspaiaa varten. Raennuseen jätettävä uluauo. Pohjaartta on JHS 1..01 muainen. Apulaisaupungingeodeetti Koordinaattijärjestelmä ETRS GK- Koreusjärjestelmä N000 Pvm..10.017 Tarastanut Teemu Salonen
PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI ILMAKUVA..017 /7 p. 03-300 - Postiatu 7, 33100 Tampere - eil: tsto@aeloy.com
PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI NÄKYMÄ YRJÖNKADULTA..017 3/7 p. 03-300 - Postiatu 7, 33100 Tampere - eil: tsto@aeloy.com
000 3600 3000 3000 3000 300 00 300 300 17000 ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT ASUINHUONEISTOT 0 LKEHUONEISTOT / YHTEISTILAT LEIKKAUS A-A 1 : 0 1000 00 KATUPROJKETIO YRJÖNKADULTA 1 : 0 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI LEIKKAUS, KATUPROJEKTIO..017 /7 000 17000 3300 100 p. 03-300 - Postiatu 7, 33100 Tampere - eil: tsto@aeloy.com
367 933 13000 pp autoatos ap 700 700 000 6600 1100 100 670 B A Uvv Irt.var Ten Liietila 0. m² VSS Irt.var Var Irt.var Tele Pesula/uiv Lvv Sähö S Lvv Liietila 0. m² Liietila 31.0 m² Liietila 31.0 m² Liietila 0. m² Liietila.0 m² 661 30 00 6600 6600 00 10970 100 1100 13300 700 B A As 9.0 m² As 0.0 m² As 7. m² As 7. m² As 36.0 m² As. m² As 36.0 m² As. m² As 1. m² 13030 6700 000 330 As 7. m² As 63.0 m² 6600 00 00 6600 6600 00 11000 000 000 3600 6900 00 700 700 00 6900 3600 B A hissi As 7.0 m² As 6. m² As 1.0 m² Lasitettu terassi Lasitettu terassi terassi terassi Lasitettu terassi Lasitettu terassi terassi 13030 3600 930 100 17000 000 100 17000 100 3300 p. 03-300 - Postiatu 7, 33100 Tampere - eil: tsto@aeloy.com YRJÖNKATU 1 KERROS 1 : 00 KATUPROJEKTIO MIKONKADULTA 1 : 0 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI.-.KERROS 1 : 00 POHJAPRROS, KATUPROJEKTIO..017 /7 6.KERROS 1 : 00
3 1 JULKISIVUOTE 1 : 100 PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI 6 1 Hiottu väribetoni, graafinen uviointi, hara Metalliasetti (levy), testuroitu alumiinilevy, anodisoitu harjattu pronssi 3 Metalliasetti, sileä, sininen Metalli, alattu alumiini, hara Galvanoitu teräs, hara 6 Lasi 7 Alumiiniprofiili, sininen JULKISIVU POHJOISEEN 1 : 00 JULKISIVU ETELÄÄN 1 : 00 JULKISIVUT..017 6/7 JULKISIVU ITÄÄN 1 : 00 JULKISIVU LÄNTEEN 1 : 00 p. 03-300 - Postiatu 7, 33100 Tampere - eil: tsto@aeloy.com 7
PALININKULMA ALUSTAVAT LUONNOKSET YRJÖNKATU 100 PORI KATUNÄKYMÄ..017 7/7 p. 03-300 - Postiatu 7, 33100 Tampere - eil: tsto@aeloy.com
Nimi: Yrjönatu 1 Raennustunnus: 609---17 Raennustyyppi: asuinerrostalot Ap.äyttötar: 039 muut asuinerrostalot Ny.äyttötar: 039 muut asuinerrostalot Ajoitus: 191 Suunnittelija: Einari Teräsvirta Kerroslm: (1)+3+(1) Perustus: betoni Runo: tiiliruno betonipilarein Vuoraus: 1960-luvulla alirappaus, 1970-0-luvulla pelti- + mineriittivuoraus Uloväri: Mineriitti-levy luonnonvaloinen, profiilipellitys eltainen. Iunoiden välitilat vaalean rusea. Kattomuoto: pulpettiatto Kate: sauttu pelti Iunat: Pääosin aluperäiset puuiunat LTE
Historia Yrjönatu 1 sijaitseva ohde on Einari Teräsvirran suunnittele vuonna 191. Raennus edustaa Yrjönadulla jälleenraennusauden oleiista ja hillittyä raennusantaa. Yrjönatu 1 vuonna 1967. Kuva. Voitto Niemelä, Sataunnan Museo. Julisivut Raennus on suunniteltu alujaan asuin- ja liiehuoneistosi. Pohjoispäädyn pyöreät iunat seä uloneva ul teevät raennuseen oleiisen piirteen. Vaia raennus valmistumisajanohtansa muaan edustaisi jälleenraennusauden modernismia, on Yrjönatu 1 seleästi enemmän funtionalistinen uin modernistinen. Aluperäisissä piirustusissa liieerros on lähes auttaaltaan suurta näyteiunaa. Toinen erros on ollut alirapattu ja iunat uleneet lähes nauhaisesti välitilojen ollessa pystypaneloidut. Katolle on sijoitettu attolyhyt. Kate on alujaan meritty huopaatteesi ja myöhemmin muutettavasi pellisi. Materiaalivaihdosessa lienee ollut yse raennustarviepulasta. Soelin pintateriaalisi on piirustusissa meritty lineri. Raennusen pohjoispäätyyn on suunniteltu asi esenään eriooista iunaa. Pihan puoleinen fasadi on ysinertaisempi: tuuletusluuulliset iunat ovat sijoitetut symmetrisesti. 1. errosen iunat ovat ysiruutuiset pystyiunat. Sisäänäyntien päällä on betoniatos, joa muodostaa L- muotoisen uln jatuen ahan. Ovet ovat 190-luvulle tyypilliset, sahalaitauvioidut (salmiaiuviointi). Toiseen erroseen on sijoitettu pienet parveeet. Vuonna 197 raennusen pohjoispäätyä (Mionatu) on muutettu lisäämällä päätyyn tila onditorialle, jossa piirustusten muaan on toiminut Martan leipomo.
Raennuspiirustusten puuttuessa raennusen seuraavat muutosvaiheet ovat arvioitavissa näyvistä muutosista julisivussa. Raennusen pohjoispäätyä on orotettu yhdellä errosella todennäöisesti 1960-luvulla, johon viittaa raennusen attolli. Mahdollisesti orotusen yhteydessä raennusen alialattu pinta on levytetty mineriitti-levyllä ja raennusen hienot, aiaaudelle tyypilliset julisivurataisut on peitetty. Yhdellä iunavälillä Yrjönadun puoleisella fasadilla on vielä nähtävissä pystypanelointi iunoiden välissä. Katolle on tehty attolyhdyt todennäöisesti orotusen yhteydessä. Eteläpääty näyttää äiseltään uin erilliseltä raennuselta, miä johtuu raennusen errosluvusta, attollista seä julisivuteriaalista. Eteläpäädyssä on asi errosta, joista ensimmäisessä on liietilat, toinen on asuinäytössä. Raennus on vuorattu adun puoleiselta fasadilta eltaisella profiilipellillä, joa peittää raennusen aluperäisasun. Ainoa todiste 190-luvun raennusajanohdasta on galvanoitu pelti näyteiunoiden yläpuolella seä näyteiunat ja ovet, jota ovat aluperäiset lähes auttaaltaan. Pihan puoleiselta fasadilta raennus on 1970 0-luvun ja 000-luvun muutosasussaan. Raennusen toinen erros on profiilipellitetty, alaosa on laudoitettu. Pellitys yhdenmuaistaa ja peittää raennusen luontaiset ysityisohdat. Salmiaiuvioidut ulo-ovet ovat aluperäiset. Hieno ysityisohta ovat myös aluperäiset iunat, jota toisessa ja olnnessa errosessa aueavat pystysuoraan. Raennuseen on suunnitteluvaiheessa piirretty linerilaatoitus soeliin, mutta inventointiesänä 016 soeli oli uritettua pesubetonia, joten linerilaatoitusta ei ole todennäöisesti toteutettu. Vuonna 00 pihan puolelta purettiin raennus, joa oli iinni talassa osassa. Raennusen puramisen jäleen talamn osan seinät paneloitiin vuonna 006 pystylaudoitusella ensimmäisen errosen osalta. Koonaisuudessaan raennusen aluperäisen raennusajanohdan ysityisohdat ovat arisseet ovaouraisten muutosten myötä. Hieno ysityisohta on raennusen vinoereri seä pyöreät iunat Mionadun ja Yrjönadun ulssa. Raenne Raennuspiirustusten muaan uloseinät ovat tiilimuuratut. Kantavina elementteinä ovat betonipilarit. Väliseinät ovat muuratut. Raennus on oenut viime aioina vesivahinoja aton ourujen jäädyttyä ja veden tullessa atosta sisään ylimpiin errosiin. Osa olnnen errosen asunnoista on äyttämättä vesivahingon vuosi. Asuinhuoneistot Toiseen erroseen on vuoden 191 piirustusissa suunniteltu 6 asuinhuoneistoa. Pohjoispäädyn asunto on tilavin; uuhuonetta, halli, ylpyhuone/ wc, olohuone, ruoasali seä eittiö, jona yhteydessä on palvelijan huone. Asunnot ovat olleet auttaaltaan tilavia ja pienimmässäin asunnossa (1h +) on o wc/ylpyhuone ja tilava eittiö. Vuonna 19 on tilavinta huoneistoa muutettu jatalla olohuonetta seä lisäämällä asunnon tiloihin uivaushuoneen. Aluperäiset asunnot on myöhemmin pilottu osiin ja tehty tiloihin useita pieniä asuntoja. Inventointihetellä 016 iinteistössä oli 1 vuorahuoneistoa (alup. 6 asuntoa).
Tyhjillään oleva huoneisto olnnessa errosessa. Lattiassa alanruotoparetti. Ullao Kohteen ullaotilan äyttöä ei ole aluperäisissä raennuspiirustusissa määritetty. Raennusen pohjoispäätyyn on uitenin sijoitettu sauna seä pesu- ja puuhuoneet. Kellari Kellariin on aluperäisten piirustusten muaan sijoitettu niin myymälän varastotilat, uin tenisiä tiloja seä talousellarit. Liietilat Aluperäisten, vuoden 191 piirustusten muaan oo adulle antava julisivu oli myymälätilaa. Raennusen taaosaan oli sijoitettu taahuoneet seä suuremmissa liietiloissa johtajan huone. Liietilojen taahuoneisiin on piirretty lisäsi wc-tilat. Raennus on aluperäisten piirustusten muaan piirretty "Palinin talosi" ja raennusessa toimiin autoliie, unnes vuonna 197 tiloihin muutti Kenä-Pori. Kenä-Porin omistajan muaan eniä oli alusi ahdessa errosessa; valinnan varaa oli naisten ja miesten enien lisäsi lasten engistä seä lauuista. Ysityisiä enäliieitä oli Porissa tuolloin runsaasti, omistajan arvion muaan noin ymmenen ävelyadun varrella. Kenä-Porin perusti nyyisen omistajan isän äiti eli yritys on jatunut suvussa pitään. Aritehti Yrjönatu 1 ohteen on suunnitellut aritehti Einari Teräsvirta (7.1.191 3.11.199) Viipurissa syntynyt Teräsvirta oli aritehti, professori, olympiavoittaja ja telinevoimistelija. Ensimmäiset
Olympia-mitalinsa Teräsvirta voitti ennen abiturientti vuottaan 17-vuoden iässä Los Angelesin Olympialaisista vuonna 193. Aritehdisi Teräsvirta valmistui Helsingistä 1939 ja palattiin san tien Eri Huttusen aritehtitoimistoon, jossa työsenteli 10 vuotta. Vuonna 19 Teräsvirta voitti Olympia-ullan Lontoon Olympialaisista ja seuraavana vuonna, 199 hän perusti on toimiston. Einari Teräsvirta oli tuottelias aritehti, joa suunnitteli paitsi urheiluraennusia, myös teollisuusraennusia. Teräsvirta arvosti auneutta ja tenistä osaamista ja pyri työstämään ot piirustusensa hyvin pitälle itse. Aritehtina Teräsvirta oli huolellinen ja työsti piirustusiaan pienimpiä detaljeja myöten. Teräsvirran suunnittelemia raennusia ovat mm. - Satauntatalo, Helsini (19) - Karjalantalo, Joensuu (19) - Helsingin yliopiston ylioppilasunnan irjasto (19) - Luhangan talviiro (19) - Hotelli Marsi (196) - Itran uihalli (196) - Kalastajatorppa (päähotelli) (197) (lähteet: https://fi.wiipedia.org/wii/einari_ter%c3%asvirta) (http://www.mfa.fi/aritehtiesittely?apid=1971) Kuvaus Yrjönatu 1 on Einari Teräsvirran vuonna 191 suunnittele funtionalismia ja jälleenraennusauden modernismia edustava liie- ja asuinraennus. Kohteen huomionarvoisia ysityisohtia ovat Yrjönadun ja Mionadun uln vinoereri, joa teee raennusesta oleiisen ävelyadun raennusannassa. Raennus on pääosin 1960-0-luvun muutosasussaan, jota ovat häivyttäneet sen raennusajanohdalle ominaisia piirteitä ja ysityisohtia. Säilymisedellytyset Tontille on tulossa aavamuutos, jona johdosta raennus todennäöisesti puretaan. Syysuussa 016 Sanna Kuusiari