Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus JA Kaavaselostus ehdotusvaihe

Transkriptio

1 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus JA 0..0 Kaavaselostus ehdotusvaihe L0 Suurlohjanatu. aupunginosa Anttila Kortteleiden ja seä atualueen asemaaavan ja tonttijaon muutos

2 . perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Asemaaavan muutos osee: Lohjan aupunginosa. Anttila, orttelit ja seä atualuetta. Asemaaavan muutosella muodostuu: Lohjan aupunginosa. Anttila, ortteli tontti ja ortteli tontit ja seä atualuetta. Asemaaavan muutos on laadittu Lohjan aupungin aavoitusessa. Kaavan laatija: asemaaava-aritehti Juha Anttila, Suurlohjanadun asemaaavanmuutos sisältyy aupunisuunnittelulautaunnan 0..0 hyväsymään Lohjan aupungin aavoitusohjelmaan 0-0 ja..0 hyväsymään päivitettyyn aavoitusohjelmaan 0-0. aava-alueen sijainti Asemaaavan muutosalue sijaitsee Anttilan aupunginosassa, aivan Lohjan ydinesustassa. Suunnittelualueeseen sisältyvät nyyinen Suur-Seudun Osuusaupan liieortteli, osia viereisestä orttelista, näiden väliin jäävä osa Nummentaustantiestä, seä iertoliittymän järjestelyjen vaatimat Suurlohjanadun ja Nyyriinadun atualueet. KAAAN TARKOITUS Kaavanmuutosen taroitusena on ehittää orttelin orttelialuetta raentamalla purettavan Soosen tavaratalon paialle uusi liieraennus ja asuntoraentamista, seä suunnittelualueen järjestely esustan osayleisaavan muaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, suunnittelun lähtöohdat ja aavamääräyset ovat erillisinä liitteinä. Kaava-alue opasartalla

3 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetidot Kaava-alueen sijainti Kaavan taroitus Sisällysluettelo. Asemaaavamuutosen tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet altaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Asemaaavan laadulliset tavoitteet Aloitusneuvottelu. Asemaaavamuutosen uvaus valmisteluvaiheessa aiutuset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön aiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen aiutuset liienteeseen aiutuset yhdysunta- ja energiatalouteen aiutuset luontoon ja luonnonvaroihin aiutuset aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön. asemaaavamuutosen uvaus ehdotusvaiheessa Nähtävillä olo 8 almisteluvaiheessa saadut lausunnot 8 almisteluvaiheessa saadut mielipiteet 8 almisteluvaiheen jäleen tehdyt lisäselvityset, päätöset ja suunnitelmat almisteluvaiheen palautteen seä lisäselvitysten ja -suunnitelmien perusteella tehdyt muutoset aavaehdotuseen Raenne Nimistö. Kaavan vaiutuset ja tavoitteiden toteutuminenaavan vai- aiutuset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön aiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen aiutuset liienteeseen aiutuset yhdysunta- ja energiatalouteen aiutuset luontoon ja luonnonvaroihin aiutuset aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön Ympäristön häiriöteijät. Asemaaavamuutosen toteuttaminen LTEASIAKIRJAT Suunnittelun lähtöohdat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamääräyset voitteiden toteutuminen. ASEMAKAAAN KUAUS valmisteluvaiheessa

4 . ASEMAKAAAMUUTOKSEN TAOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston..0 hyväsymässä esustan osayleisaavassa (ei lainvoimainen) Nummentien ja Suurlohjanadun risteysessä on iertoliittymä, johon yhdistyy myös Nummentaustantie. Asemaaavan muutosen tavoitteena on suunnittelualueen järjestely esustan osayleisaavan muaisesti. Kortteliin mahdollistetaan auppaesusen raentaminen ja ortteliin muodostuvalle uudelle tontille asuin- liie- ja toimistoraennusten raentaminen. Samalla orttelin tonttijaoa seleytetään altaunnalliset alueidenäyttötavoitteet altioneuvosto päätti valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista vuonna 000. Päätöstä taristettiin..008 tavoitteiden sisällön osalta. Muilta osin, uten tavoitteiden oieuerustan ja oieusvaiutusten osalta, vuoden 000 päätös jäi voimaan. Lisäsi valtioneuvosto on..00 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi altaunnallisesti merittävät raennetut ulttuuriympäristöt (RKY 00) orvaa valtaunnallisissa alueidenäyttötavoitteissa mainitun vuoden inventoinnin. Maanäyttö- ja raennuslain muaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maaunnan suunnittelussa, untien aavoitusessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tätä asemaaavatyötä ohjaavat etenin seuraavat ohdat: Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu Alueidenäytöllä edistetään yhdysuntien ja elinympäristöjen eologista, taloudellista, sosiaalista ja ulttuurista estävyyttä. Olemassa olevia yhdys- untaraenteita hyödynnetään seä eheytetään aupuniseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdysuntaraennetta ehitetään siten, että palvelut ja työpaiat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuusien muaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henilöautoliienteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liienneturvallisuutta seä jouoliienteen, ävelyn ja pyöräilyn edellytysiä parannetaan. Alueidenäytöllä edistetään elineinoelämän toimintaedellytysiä osoittamalla elineinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuusia olemassa olevaa yhdysunta-raennetta hyödyntäen. Runsaasti henilöliiennettä aiheuttavat elineinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdysuntaraenteen sisään tai muutoin hyvien jouoliienneyhteysien äärelle. Kaupuniseutuja ehitetään tasapainoisina oonaisuusina siten, että tueudutaan olemassa oleviin esusiin. Kesusia ja erityisesti niiden esusta-alueita ehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaiojen ja vapaa-ajan alueina. Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto Liiennejärjestelmiä suunnitellaan ja ehitetään oonaisuusina, jota äsittävät eri liiennemuodot ja palvelevat seä asutusta että elineinoelämän toimintaedellytysiä. Liiennejärjestelmä ja alueidenäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henilöautoliienteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän uormittavien liiennemuotojen äyttöedellytysiä. Erityistä huomiota iinnitetään lisäsi liienneturvallisuuden parantamiseen. toimiva alueraenne Alueidenäytöllä tuetaan alueraenteen tasapainoista ehittämistä seä elineinoelämän ilpailuyvyn ja ansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia raenteita seä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen estävää hyödyntämistä. Alueraenteen ja alueidenäytön ehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuusiin ja sijaintiteijöihin.

5 t. ASEMAKAAAN KUAUS valmisteluvaiheessa almisteluvaiheessa aavamuutosesta oli nähtävillä asi vaihtoehtoista aavaluonnosta A ja B. aava-alue on ummassain ooltaan n. ha. Alue, jolla sijaitsee Suur-Seudun osuusaupan tavarataloraennus on meritty ummassain aavaluonnosessa KM-merinnällä, eli liieraennusten orttelialueesi, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön. Raennusoieutta KM-alueella on 00 -m². Suurin sallittu errosluu on I, joa on Suurlohjanadun puoleisella sivulla paollinen. Maanalainen pysäöinti on sallittu. Korttelialueelle on liieraentamisen lisäsi mahdollista sijoittaa myös palvelu- ja toimistotiloja. Korttelialueella saa raentaa asemaaavaan merityn errosalan lisäsi pääasialliseen äyttötaroituseen liittyviä auppaäytäviä, tenisiä tiloja, varastotiloja, huoltotiloja ja -äytäviä, tasonvaihdon rataisuja, maanalaisia väestönsuojatiloja seä maanpäällisiä pysäöintitiloja. Tilat, joita ei laseta errosalaan, eivät mitoita autopaioja. Autopaioja tulee osoittaa vähintään ysi -m² liietilaa ohti ja ysi 0 -m² toimisto- ja palvelutiloja ohti. Raennusten uloasun tulee osaltaan lisätä aupunimaisen esustaympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Raentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään miljööseen, ja orttelissa olevien raennusten tulee muodostaa yhtenäinen oonaisuus. Huoltopihat, jätehuoneet seä taloteniian vaatimat raenteet eivät saa näyä hallitsevina julisivuissa. Korttelin suunnittelualueeseen uuluvat tontit on meritty AL-merinnällä, eli asuin- liie- ja toimistoraennusten orttelialue. aihtoehdossa A nyyiselle atualueelle ja huoltoaseman K- alueelle on osoitettu raennusoieutta yhteensä 000 -m². aihtoehdossa B yhteensä 00 -m². Maanalainen pysäöinti on sallittu. Suurin sallittu errosluu molemmissa on. Samoin viereisen As Oy Suurlohjanatu :n aturaennuselle on sallittu errosluvun orottaminen olmesta viiteen. Olemassaoleville raennusille on meritty nyytilanteen muaiset raennusalueet. Molemmissa vaihtoehdoissa taloyhtiölle on osoitettu yhteensä 00 -m² raennusoieutta, joa vastaa olemassaolevaa tilannetta. Puolittain ysityisellä ja aupungin maalla sijaitseva 00 -m²:n I-errosinen raennusala on poistettu luonnosvaihtoehdoissa. 0 tasi 0 t. I 0 t 0 0. I I 8 I I L 8 8 t al I : 0 0. I au al 000 :8.. :8 AL :0 : KM :88 I a 8 : I p 8 I I 0 : : I at L0 E A Mittaaava 8:00 Sala 0 8 tu atu Suurlohjanatu Nyyriinatu ihdinatu talo Sibeliusenatu 88 t Liieraennus Liieraennus ma/p Karjalohjanatu Kiro Nyyriinatu Kullervonatu ma/p Nummentie Ras.C Nähtävillä ollut valmisteluvaiheen vaihtoehtoinen aavaluonnos A Ras.A Pusulanatu

6 t Asuinraennusten maantasoerrosiin tulee sijoittaa liie-, toimisto-, ravintola- ja ooontumistiloja tai julisia lähipalveluita. Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden ulotilat ja parveeet ovat melulta suojatut. Parveeet tulee lasittaa. Jätehuolto-, huolto-, varastoja teniset tilat tulee sijoittaa ensisijaisesti raennusten pohjaerroseen. Pihaannelle saa raentaa vain leiiin ja oleseluun liittyviä raennelmia. Korttelin errosalasta on vähintään 00 m² varattava atutasossa liie- tai toimistotiloja tai muita asuinympäristöön soveltuvia työtiloja varten. Nämä tilat tulee sijoittaa ensisijaisesti ympäröivien atujen ulmiin. Porrashuoneiden m² ylittävä osa on sallittua raentaa ussain errosessa asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % sallitusta errosalasta asumista palvelevia asunnon ulopuolisia aputiloja, uten varasto, harrastus-, erhoja saunatiloja. Raennusten uloasun tulee osaltaan lisätä aupunimaisen esustaympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Raentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään miljööseen, ja orttelissa olevien raennusten tulee muodostaa yhtenäinen oonaisuus. Julisivuissa ei sallita näyviä elementtisaumoja. Leii- ja oleselualueet on ympäröitävä suojaistutusilla. Pihaansi seä raentamatta jäävät alueen osat, joita ei äytetä leiialueesi tai liienteeseen, on istutettava. Autopaioja on raennettava vähintään ysi autopaia utain asuntojen errosalan 0 neliömetriä ohti, ysi vierasautopaia / 800 -m² seä ysi autopaia utain liiehuoneistoa ohden. Suurlohjantien iertoliittymälle ja Nummentaustantien linjausen siirtämiselle on osoitettu riittävä tila erillisen atusuunnitelman muaisesti.. t I I I 8 I I L 8 8 t al I : 0 0. I au al 000 :8.. :8 :0 : KM 000 AL. :88 0. I a : I I p I 0 : : I 8 8 at :8 L0 E B at 8 Mittaaava :00 0 Sala 0 atu luatu Suurlohjanatu Nyyriinatu ihdinatu Sibeliusenatu :88 t Liieraennus Liieraennus ma/p Karjalohjanatu Kiro Nyyriinatu Kullervonatu ma/p Nummentie Ras.A Ras.C Ras.B Ras.A Pusulanatu Nähtävillä ollut valmisteluvaiheen vaihtoehtoinen aavaluonnos B

7 aiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen Kaupuniesustan alue- ja yhdysuntaraenteen eheytyminen Uusien asuntojen, työpaiojen ja palvelujen sijoittuminen esusta-alueelle Olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö aiutuset liienteeseen Kiertoliittymän ja liiennealueiden järjestäminen osayleisaavan muaisesti Kävelyalueen lisääntyminen esusta-alueella (ihdinatu) aiutuset yhdysunta- ja energiatalouteen Kesustan aupallisen vetovoimaisuuden vahvistuminen aiutuset luontoon ja luonnonvaroihin Huoltoaseman orttelialueen poistaminen asemaaavasta täreältä tai veden hanintaan sopivalta pohjavesialueelta Pohja- ja hulevesimääräysten ajantasaistaminen aiutuset maisemaan, aupuniuvaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön Liietoiminnan jatuminen perinteisellä auppapaialla Uuden sisääntulojulisivun muodostuminen aupuniesustalle, myös mahdollisen raideliienteen suuntaan. Kaupuniuvan eheytyminen aiutuset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kesusta-alueen yleisilmeen ja imagon parantuminen Kaupallisten palveluiden saatavuus, työpaiat Elineinoelämän toimintaedellytysien paraneminen ja työllistävä vaiutus

8 . ASEMAKAAAN KUAUS ehdotusvaiheessa nähtävillä olo Kaupunisuunnittelulautaunta meritsi oousessaan..0 tiedosi L0 Suurlohjanatu,. aupunginosa Anttilan orttelin, osia orttelista asemaaavan muutosen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja samalla päätti asettaa aavanmuutosluonnosen seä siihen sisältyvän valmisteluaineiston valmisteluvaiheen uulemista varten nähtäville (MRL, MRA 0 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRL :n muaisesti Kaavanmuutosen valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä aupungintalo Monolan asiaaalveluesusessa, viraston auioloaioina ja aupungin verosivulla almisteluaineistosta annettavat mahdolliset mielipiteet tuli esittää irjallisesti..0 mennessä osoitteeseen: Lohjan aupuni, aavoitus, PL, 08 Lohja tai ymparistoesus@lohja.fi. Kaavoitustoimi pyysi lausuntoa aavanmuutosen valmisteluaineistosta seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-esus ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue, Museovirasto, Länsi-Uudenmaan maauntamuseo, Uudenmaan liitto, anhusneuvosto, ammaisneuvosto, Caruna Oy, DNA Palvelut Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Kaupuniesustan aluetoimiunta, Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry, Loher Oy, Kuitua Oy, Kiinteistö- ja artastopalvelut, Raennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Ympäristöterveyalvelut, Lohjan seudun Omaotiyhdistys ry., Teninen toimi, Sivistystoimi ja Perusturva. Lausunnot pyydettiin toimittamaan..0 mennessä osoitteeseen: Lohjan aupuni, aavoitus, PL, 08 Lohja tai ymparistotoimi@lohja.fi Lisätietoa saattoi ysyä asemaaava-aritehti Juha Anttilalta. Kaavoituäälliö ja asemaaava-aritehti esittelivät aavahanetta Omaotiyhdistysen oousessa Asemaaava-aritehti esitteli aavahanetta vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston oousissa. valmisteluvaiheessa saadut lausunnot Kaavan valmisteluvaiheen materiaalista saatiin lausuntoa, jota otettiin huomioon aavaehdotusen laadinnassa. almisteluvaiheessa saadut mielipiteet Kaavan valmisteluvaiheen materiaalista jätettiin asi mielipidettä. Mielipiteissä asunto-osaeyhtiöt Suurlohjanatu, Suurlohjanatu, Nummen-taustantie ja Nummentaustantie todettiin vaihtoehtossa B Nyyriinadun varrella olevan raennusmassan ja läheiselle Omenapihan (ortteli ) ortteli-alueelle raentuvien talojen vaiuttavan naapureihin siten, että naapurit joutuvat suurten raennusmassojen puristuseen. Lisäsi todetaan että raennusoieuden tulee jaautua tasaisemmin aupungin eri alueille, ja että tehouuden lisäämisen errosoreutta asvattamalla pienellä alueella on ohtuutonta alueen nyyisiä asuaita ohtaan. Edelleen, jos Nyyriinadun ja tulevan yhdysadun varteen raennetaan 000 -m² vaihtoehdon B muaisesti, tulisi yseinen raennus estämään näyvyyden risteysalueella etenin Nyyriinadun puolella. Alueen liiennemäärät tulevat asvamaan huomattavasti uuden liieraennusen ja uusien asuntojen vaiutusesta. Mielipiteen muaan vaihtoehdon A muaisessa raentamisessa edellä uvatut haitat jäävät pienemmäsi. Toisessa mielipiteessä todetaan, että johtuen alueen sijainnista aupungin sisääntulo- ja pääväylän varrella, tulee iinnittää erityistä huomiota rataisun laaduuuteen ja näyttävyyteen, seä toiminnallisesta että visuaalisesta näöulmasta vaihtelevia ja monimuotoisempia rataisuja (ei tylsiä laatiorataisuja ). Samassa mielipiteessä ehdotetaan asuinraennusiin oreampaa errosluua ja autopaiojen sijoittamista pihaannen alle jotta piha-alueista ei tulisi liian ahtaita, vaan että niistä saisi raennettua viihtyisiä, väljiä ja vehreitä seä edustavan näöisiä. Mielipiteen muaan tulee iinnittää huomiota asuintalojen sijaintiin atualueeseen nähden, asuntorataisujen soveltuvuudesta lapsiperheille ja liiennesuunnitteluun. 8

9 valmisteluvaiheen jäleen tehdyt lisäselvityset, päätöset ja suunnitelmat Seutu-Soosen raennushistoriaselvitys. Helsini..0 Aritehtitoimisto ar-byroo. almisteluvaiheen palautteen seä lisäselvitysten ja -suunnitelmien perusteella tehdyt muutoset aavaehdotuseen Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Kaavaan on liitetty myös tonttijao. Kaavamääräysiä on täsmennetty. AL-orttelialueelle on osoitettu raennuaia muuntamolle tontin autopaiat on osoitettu atosiin, talleihin tai maan alle raennettavisi. raenne Kaavaehdotusen aava-alue on ooltaan n. ha. Kortteli on oonaisuudessaan Liieraennusten orttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäisaupan suurysiön (KM). Raennusoieutta KM-alueella on 00 erros-m², jona saa sijoittaa enintään olmeen erroseen. Korttelialueelle on liieraentamisen lisäsi mahdollista sijoittaa myös palvelu- ja toimistotiloja. Korttelialueella saa raentaa asemaaavaan merityn errosalan lisäsi, ja ilman että ne mitoittaisivat autopaioja, pääasialliseen äyttötaroituseen liittyviä julisia auppaäytäviä, tenisiä tiloja, huoltotiloja, tasonvaihdon rataisuja ja maanalaisia väestönsuojatiloja. Pysäöintipaiat tulee sijoittaa maan alaiseen pysäöintilaitoseen tai raennusen sisälle, avointa attopysäöintiä ei sallita. Autopaioja tulee osoittaa vähintään: Liietila, päivittäistavaraauppa ap / 0 -m² Liietila, muu ap / -m² Toimistotila ap / 0 -m² Maanalaista pysäöintilaitosta voidaan maanomistajien sopimusella äyttää uluyhteytenä viereisten ortteleiden pysäöintilaitosiin. Henilöunnan pysäöinti- Kaava-alueella sijaitsee: Nimi: As Oy Suurlohjanatu Katuosoite: Suurlohjanatu Kiinteistötunnus: --- ja - -- Raennusvuosi: 8 Suunnittelija: aritehti Tuomas äyrynen Asunto-osaeyhtiöön uuluu asi tasaattoista asuinerrostaloa, jota ovat Säästöpanin asuntosäästöohteita. Suurlohjanadun puoleisen raennusen ensimmäisessä errosessa on liietilaa. Nummentaustantien varrella olevan pienemmän raennusen pihanpuoleista julisivua jäsentävät luhtiäytävät ja niiden edustalla oleva uloporras. LOHJAN KESKUSTAN RAKENNUSINENTOINTI 00. Lohjan aupunisuunnitteluesus, Katariina Ocenström,..008

10 paiat voidaan osoittaa alueen ulopuolelta. Liieraennusen räystäslinjan oroaseman tulee noudattaa Suurlohjanadun ja iertoliittymän puoleisilla julisivuilla suoraan vastapäätä sijaitsevien raennusten räystäslinjaa. Asiaaiden äyttämiä sisäänäyntejä tulee orostaa pystysuuntaisella aiheella ja muusta julisivusta poieavalla materiaalilla tai äsittelyllä. Raennusten ja iinteiden mainoslaitteiden uloasun tulee osaltaan lisätä aupunimaisen esustaympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Raentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään miljööseen, ja orttelista tulee raentua yhtenäinen oonaisuus. Jätehuolto-, huolto-, varastoja teniset tilat seä taloteniian vaatimat raenteet eivät saa erottua hallitsevina julisivuissa. Korttelialuetta osevat lisäsi aava-alueen yleiset määräyset. Korttelin tontteja ja osee aavamääräys: Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue (AL). Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden ulotilat ja parveeet ovat melulta suojatut. Parveeet tulee lasittaa. Tontin errosalasta on vähintään 00 m² varattava atutasossa liie- tai toimistotiloja tai muita asuinympäristöön soveltuvia työtiloja varten. Nämä tilat tulee sijoittaa ensisijaisesti atuauion yhteyteen. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista palvelevia asunnon ulopuolisia varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna yms. tiloja asuinraennusen aiiin errosiin, ullaolle ja piha-alueelle. Asuinraennusten porrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m² ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Raennusten uloasun tulee osaltaan lisätä aupunimaisen esustaympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Raentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään miljööseen, ja orttelissa olevien raennusten tulee muodostaa yhtenäinen oonaisuus. Julisivuissa ei sallita näyviä elementtisaumoja. Korttelialueella on varattava vapaa-aluetta leii- ja oleselutaroituseen vähintään % asuin-errosalasta. Asuinraennusista tulee olla maantasoinen autopaioista erotettu turvallinen ulu leii- ja oleselualueelle, ja porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Korttelialueesta tulee noin olmasosan olla vettä läpäisevää materiaalia. Alueille, joita ei äytetä uluteinä tai pysäöintiin, tulee istuttaa pensaita ja puita ja ylläpitää asvullisena huolitellussa unnossa. Autopaioja on raennettava vähintään ysi autopaia utain asuntojen errosalan 0 neliömetriä ohti, ysi vierasautopaia 800 -m² ohti seä ysi autopaia utain liiehuoneistoa ohti. Katuun rajoittuvat autopaiat tulee sijoittaa atoseen tai talliin, niin että raentuu atutilaa muodostava seinä. Katemateriaalisi suositellaan istutettua viherattoa. Alueen sähönjaelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa maantasoon siten, että ne ovat helposti saavutettavissa. Tilat saa toteuttaa aavaan merityn errosalan lisäsi. Erillisen muuntamoraennusen julisivujen tulee olla äsitelty samoin uin autoatosien. Kutain asuntoa ohti tulee osoittaa vähintään ysi polupyöräpaia. Korttelialuetta osevat lisäsi aava-alueen yleiset määräyset. Nummentaustantien ja Suurlohjanadun suuntaan uloseinien, iuniden ja muiden raenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään dba. Nummentaustantien jalaäytävän ja raennusen julisivun välille on jätetty asi metriä istutettavaa alueen osaa. Kaava-alueen itäpuoli on täreää tai veden hanintaan soveltuvaa pohjavesialuetta: Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Raentaminen ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella on emiaalien ja pohjavesien annalta haitallisten jätteiden varastointi ielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava ensisijaisesti raennusten sisätiloihin. Jätevesien imeyttäminen maaperään on ielletty. Maalämpöjärjestelmien raentaminen on ielletty. Raentaminen, ojituset, maanaivu ja perustuset eivät saa aiheuttaa pohjaveden laadun muutosia tai hallitsemattomia muutosia pohjaveden pinnan oreuteen. Raentamisen suunnittelussa tulee huomioida mahdollinen paineellisuus, ja pohjaveden pinnan tasoa ja laatua on tarailtava raentamisen aiana. Raennus-

11 lupahaemusen yhteydessä on tehtävä suunnitelma hulevesien äsittelystä ja hallinnasta niin, ettei hulevesien johtamisesta aiheudu haittaa alapuolisille vesistöille. Raennuslupahaemuseen on liitettävä tarvittaessa pohjavesiselvitys, pohjavesiolosuhteet huomioonottava pohjatutimus ja pohjaraentamissuunnitelma. Koo aava-aluetta osevat yleiset määräyset: Aurinopaneelit tulee sijoittaa siten, että ne eivät aiheuta häiäisevää heijastusta. Invapaiojen oon tulisi olla x 8 metriä tai sijoitettuna siten, että invapysäöinti tosiasiallisesti on mahdollista ja invanostimen äytölle on tilaa. Katetuissa pysäöintitiloissa tulisi olla mahdollista myös täysorean (m) paettiauton pysäöinti. Korttelin vähittäisaupan suurysiö on osana ydinesustan palveluita, joihin AL-alue tueutuu. NImistö Kaavamuutosella ei muodostu uutta nimistöä.

12 . aavan vaiutuset ja tavoitteiden toteutuminen aiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen Kaupuniesustan alue- ja yhdysuntaraenteen eheytyminen Uusien asuntojen, työpaiojen ja palvelujen sijoittuminen esusta-alueelle Olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö ympäristön häiriöteijät Asemaaavamuutosella ei ole merittävää vaiutusta ympäristön häiriöteijöihin, uten melu, pöly, tärinä tai hajuhaitat aiutuset liienteeseen Kiertoliittymän ja liiennealueiden järjestäminen osayleisaavan muaisesti Kävelyalueen lisääntyminen esusta-alueella (ihdinatu) aiutuset yhdysunta- ja energiatalouteen Kesustan aupallisen vetovoimaisuuden vahvistuminen aiutuset luontoon ja luonnonvaroihin Huoltoaseman orttelialueen poistaminen asemaaavasta täreältä tai veden hanintaan sopivalta pohjavesialueelta Pohja- ja hulevesimääräysten ajantasaistaminen aiutuset maisemaan, aupuniuvaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön Liietoiminnan jatuminen perinteisellä auppapaialla Uuden sisääntulojulisivun muodostuminen aupuniesustalle, myös mahdollisen raideliienteen suuntaan. Kaupuniuvan eheytyminen aiutuset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kesusta-alueen yleisilmeen ja imagon parantuminen Kaupallisten palveluiden saatavuus, työpaiat Elineinoelämän toimintaedellytysien paraneminen ja työllistävä vaiutus

13 . ASEMAKAAAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Asemaaavan hyväsymiäätösen jäleen aava-alueelle astuu voimaan maanäyttö- ja raennuslain :n momentin perusteella raennusielto, unnes aava saa lainvoiman. Lainvoimainen aava antaa mahdollisuuden haea raennusvalvontaviranomaiselta lupaa aavan muaiseen raentamiseen. Kaupuni raentaa aavan muaiset adut, puistot ym. yleiset alueet. lohja 0..0 Juha Anttila Asemaaava-aritehti Leena Iso-Maru Kaavoituäälliö