Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2012

Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2012

Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...1 1.1.2 Kouvolan kaupungin hallinto...3 1.1.3 Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys...5 1.1.4 Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa...10 1.1.5 Henkilöstö...14 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...16 1.1.7 Ympäristötekijät...18 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...20 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...22 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...22 1.3.2 Toiminnan rahoitus...26 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset...29 1.5 Kokonaistulot ja menot...32 1.6 Konsernin toiminta ja talous...33 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...33 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus...34 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat...34 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...36 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut...38 1.7 Keskeiset liitetiedot...45 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet...45 1.8.1. Tilikauden tuloksen käsittely...45 1.8.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet...46 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...48 2.1 Strategian toteutuminen...48 2.2 Tavoitteiden ja määrärahojen toteutuminen...54 2.2.1 Konsernipalvelut...54 2.2.2 Kaupunkikehitys...69 2.2.3 Hyvinvointipalvelut...82 2.2.4 Liikelaitosten sitovat tavoitteet...134 2.2.5 Käyttötalouden toteutuminen toimialoittain...135 2.3 Tuloslaskelman toteutuminen...136 2.4 Rahoitusosan toteutuminen...138 2.5 Investointien toteutuminen...139 2.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilinpäätöksen muodostumiseen...142 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...146 3.1 Kaupungin tuloslaskelma...146 3.2 Kaupungin rahoituslaskelma...147 3.3 Kaupungin tase...148 3.4 Konsernituloslaskelma...149 3.5 Konsernin rahoituslaskelma...150 3.6 Konsernitase...151 3.7. Kaupungin ja konsernin tunnusluvut...152 4. LIITETIEDOT...153 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...153 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot...155 4.3 Taseen liitetiedot...158 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET...168 5.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi...168 5.2 Tilaliikelaitos...180 5.3 Teknisen tuotannon liikelaitos...197 5.4 Kouvolan seudun ammattiopisto...213 5.5 Nuorisokeskus Anjala...216 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET...218 6.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...218 6.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista...219

7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...220 7.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus...220 7.2 Tilinpäätösmerkintä...220 Liite 1: TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA 31.12.2012 Kuvat Kuva 1. Kouvolan palveluorganisaatio 2012...4 Kuva 2. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002-2012...6 Kuva 3. Kouvolan väestökehitys 2001-2012....6 Kuva 4. Väestöennuste 2013-2020...6 Kuva 5. Väestöennuste ikäryhmittäin 2015 2040....7 Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste v. 2025...7 Kuva 7. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat v. 1995-2012...8 Kuva 8. Kouvolan seudun 10 suurimman toimialan työpaikkojen kehitysarviot 2010, 2015 ja 2020...8 Kuva 9. Valmistuneet asunnot 2004 2012, asuntojen lukumäärä...9 Kuva 10. Julkisen rahoituksen kehitys 2009-2012...9 Kuva 11. Kouvolan kaupungin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät...16 Kuva 12. Ympäristötuotot - ja kulut...18 Kuva 13. Ympäristöinvestoinnit...19 Kuva 14. Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit 2009-2012...19 Kuva 15. Tuottojen muodostuminen v. 2012 (ilman satunnaisia tuottoja)...23 Kuva 16. Kulujen muodostuminen v. 2012....24 Kuva 17. Kouvolakonserni...33 Kuva 18. Tavoitetasojen lukumäärä talousarviossa...48 Kuva 19. Kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen toimialoittain 2012....49 Kuva 20. Päämäärien lukumäärä talousarviossa....49 Kuva 21. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian päämäärien mukaan 2012....49 Kuva 22. Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä konserniohjauksen edellytyksenä...50 Taulukot Taulukko 1. Tilinpäätösvuoden poikkeamat v. 2012 talousarvioon....13 Taulukko 2. Henkilöstömäärä 31.12.2012...14 Taulukko 3. Henkilöstömäärä henkilötyövuosina v. 2012...14 Taulukko 4. Sairauspoissaolot v. 2012...15 Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit...18 Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut...19 Taulukko 7. Verotulojen toteutuminen verolajeittain v. 2009-2012 sekä valtionosuudet...23 Taulukko 8. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen määrä....33 Taulukko 9. Keskeisten konserniyhtiöiden talouden toteutuminen...36 Koonti ja julkaisu: Konsernipalvelut talous ja rahoitus

Toimintakertomus 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Euroopan talouden yleinen epävarmuus leimasi myös tilivuotta 2012. Suomessa bruttokansantuotteen volyymi väheni 0,2 prosenttia. Epävarma taloustilanne heijastui vientiteollisuudesta riippuvaisen Kymenlaakson talouteen voimakkaammin kuin muissa maakunnissa. Alueen osuus valtakunnan bruttokansantuotteesta on pudonnut dramaattisesti. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia on ajettu alas. Myllykosken paperitehtaan portit sulkeutuivat syksyllä 2012. Suorat ja välilliset työpaikkamenetykset ovat olleet mittavia. Korvaavia työpaikkoja on syntynyt lähinnä palvelusektorille. Kauppakeskus Veturin avautuminen vahvisti Kouvolan kaupallista vetovoimaa. Työttömien kokonaismäärä on kuitenkin lisääntynyt. Vuoden 2012 lopussa työttömyysprosentti oli 13,3, ts. prosenttiyksikön edellisvuotta korkeammalla. Korvaavien työpaikkojen puuttuessa etenkin nuori, työmarkkinoille tuleva väestö muuttaa muualle. Vuoden 2012 väestötappio oli lähes 300 henkeä. Muuttoliikkeen seurauksena väestön ikärakenne vinoutuu. Lasten ja työikäisten määrä vähenee nopeasti ja samanaikaisesti eläkeläisten määrä ja suhteellinen osuus kasvavat nopeasti. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo kasvavia paineita palvelurakenteiden uudistamiselle ja uusien toimintatapojen kehittämiselle. Vuosi 2012 oli uuden Kouvolan kaupungin neljäs ja ensimmäisen kaupunginvaltuuston viimeinen toimintavuosi. Seudun kuntarakenneuudistuksen toteutus on siirtynyt viimeistelyvaiheeseen, kun muualla ollaan vielä lähtökuopissa. Yhdistymisen jälkeisen myllerryksen jälkeen kaupungin toiminta on vähitellen vakiintunut. Palvelujärjestelmä toimii ja palvelujen laatu on saadun asiakaspalautteen perusteella kokonaisuutena parantunut. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet, mutta toiminnan kehittämiseen ja palvelurakenteiden uudistamiseen on panostettu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Kouluverkkouudistuksen täytäntöönpano ja Mansikka-ahon koulun rakentaminen käynnistyivät syksyllä 2012. Vanhuspalvelujen uudistamista koskevat päätökset tehtiin keväällä. Ratamo-hankkeen valmistelu on edennyt kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Palveluverkoston tiivistyessä on panostettu määrätietoisesti joukkoliikenteen kehittämiseen ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Kouvolan kaupungin toimintaympäristö muuttuu kuitenkin nopeasti ja kuntatalouden liikkumavara kapenee. Muutokset haastavat kaupunkiorganisaation jatkuvaan uudistumiseen. Uuden prosessiorganisaation valmistelu on sitonut aikaa ja voimavaroja. Henkilöstöresurssien painopistettä on siirretty yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti hallinnosta asiakasrajapintaan. Hallinnon, tukipalvelujen ja teknisen sektorin henkilöstömäärä on alentunut, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvun seurauksena hyvinvointipalvelujen henkilöstö on lisääntynyt. Joulukuussa hyväksytyn henkilöstösuunnitelman tavoitteena on 325 henkilötyövuoden vähentäminen v. 2015 loppuun mennessä. Tulevien vuosien keskeisenä haasteena on henkilöstön osaamisen kehittäminen ja osaamisen oikea kohdentaminen. Kouvolan kaupungin talouden perusongelmana on edelleen tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino, jonka syynä on kaupungin tuloissa työpaikkamenetysten ja valtionosuusleikkausten takia tapahtunut pysyvä tason pudotus samaan aikaan kun menot kasvavat väestörakenteen muutosten takia nopeammin kuin muualla kuntakentällä. Sopeutusongelmia lisää se, että kuntaliitoksen yhteydessä tai sen jälkeen käyttöön otetut, osin tilapäisillä yhdistymisavustuksilla rahoitetut palvelut sekä korotettu avustustaso ovat jääneet pysyvästi rasittamaan kaupungin taloutta. Kaupungin tulot tilikaudella 2012 olivat 572,9 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 1,8 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi 94,5 miljoona euroa. Laskua on edelliseen vuoteen nähden 2,9 prosenttia. Toiminta- ja rahoitustuottojen osuus kaupungin tuloista on merkittävästi alhaisempi kuin vertailukaupungeissa. Kaupunkilaisten näkökulmasta rahoituksen painopiste on työn verottamisessa kulutukseen liittyvien maksujen sijasta. 1

Toimintakertomus Verotulot (309,1 M ) kasvoivat edelliseen vuoteen nähden ainoastaan 0,7 prosenttia, ts. selvästi valtakunnallisia keskiarvoja vähemmän. Kunnallisverotilitykset kasvoivat 1,7 prosenttia. Kiinteistöverotulot kasvoivat 9,8 prosenttia. Yhteisöverotulojen 23,3 prosentin lasku kuvaa osaltaan aluetalouden kehitystä ja yritysten tuloksentekokykyä. Valtionosuudet kasvoivat 6,3 prosenttia. Kaupungin riippuvuus valtionosuuksista on kasvanut. Kaupungin tuloslaskelman kulut olivat 598,0 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen nähden kasvu oli 5,4 prosenttia. Toimintakulut (574 M ) kasvoivat 5,8 prosenttia. Toimintakuluista suurin osa muodostui henkilöstökuluista (50,3 %) ja palveluiden ostoista (35,8 %). Toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus) heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 7,4 prosenttia. Vuosikate jäi 0,3 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Talousarvioon nähden suurimmat poikkeamat syntyivät hyvinvointipalvelujen terveydenhuollon menoissa, jotka ylittivät alkuperäisen talousarvion 6,6 prosentilla. Sivistystoimen menokehitystä ei ole kyetty sopeuttamaan aleneviin asiakasmääriin. Nettoinvestointitaso (43,4 M ) säilyi kaupungin kantokykyyn nähden korkealla tasolla. Merkittävimpiä investointikohteita olivat talonrakennusinvestoinneista KSAO:n Utinkatu 85 peruskorjaus, Myllykosken päiväkoti, Inkeroisten yhteiskoulun laajennus ja Kaipiaisten koulun peruskorjaus ja laajennus. Yhdyskuntatekniikan investoinneista merkittävin oli Tervaskankaan alueen rakentaminen. Vuoden lopussa kaupungin lainamäärä oli 159,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä (1 825 /as.) oli kuitenkin selvästi kuntasektorin keskimääräisen tason alapuolella. Lähivuosina kaupungin velkataakan arvioidaan kasvavan nopeasti. Kouvolan vuoden 2012 tilinpäätös on 15,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulorahoituksesta ei riittänyt euroakaan poistojen kattamiseen ja kaupunki joutui ottamaan lainaa juoksevien menojensa rahoittamiseen. Talous ei ole nykyisellä menorakenteella kestävällä pohjalla. Koska vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli edellisiltä vuosilta kumuloitunutta ylijäämää 7 miljoonaa euroa, tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseeseen jää kattamatonta alijäämää 8,5 miljoonaa euroa. Kuntalaki edellyttää, että kaupunginhallituksen tulee tässä tilanteessa esittää selvitys toimenpiteistä, joilla talous tasapainotetaan. Talouden tasapainotustoimenpiteitä arvioitaessa keskeinen pitkän aikavälin tavoite on alueen työllisyyden ja elinvoiman vahvistuminen. Tämän perusedellytyksenä ovat talouden ja markkinoiden elpyminen sekä yritysten investointien käynnistyminen. Investoinnit luovat edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Kaupungin omat mahdollisuudet vaikuttaa avoimen sektorin työpaikkojen syntymiseen ovat rajalliset. Kaikkien viime vuosina menetettyjen työpaikkojen korvaaminen lähivuosina ei ole realistinen tavoite. Tämän takia toimenpiteiden pääpaino pitää olla omien palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä ja menojen sopeuttamisessa pysyvästi alentuneelle tulotasolle. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

Toimintakertomus 1.1.2 Kouvolan kaupungin hallinto Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuului valtuustokaudella 2009-2012 75 jäsentä. Kuntalain mukainen määrä on 59, mutta kuntajakolaki mahdollistaa liitoskuntien kohdalla tätä suuremman jäsenmäärän. Valtuusto kokoontui vuonna 2012 8 kertaa (2011 9 kertaa). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Valto Koski (SDP), I varapuheenjohtajana Janne Wall (KESK), II varapuheenjohtajana Jari Larikka (KOK), III varapuheenjohtajana Hannele Viljakainen (SDP) ja IV varapuheenjohtajana Sakari Viinikainen (SIT). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (valtuustoryhmä suluissa): Airaksinen Katja (SDP) Eloranta Maria (SDP) Gärdström Keijo (KOK) Harjula Mauri (SDP) Hasu Tuomo (KESK) Helkala Maarit (KOK) Helminen Harri (SDP) Himanen Petri (KD) Hirvonen Eino (SIT) Hyttinen Jyrki (KOK) Immanen Eva (KESK) Jokinen Pekka (KOK) Jokiranta Kimmo (KESK) Kaarlampi Vesa (SIT) Kaikko Aslak (KOK, 27.8 asti) Kaskiaho Keijo (SIT) Kasurinen Outi (SDP) Katainen Juha (KESK) Koivisto Antti (SDP) Konka Reino (KESK) Koponen Juha-Pekka (PS) Koskela Birgit (KOK) Kossila Päivi (SDP) Kulmala Tarmo (KESK) Laine Raimo (SDP) Lakka Marjo (SDP) Lankinen Sari (KESK) Laukkanen Markku (KESK) Lavonen Esko (KOK) Lehtola Leila (KOK) Leinonen Kari (SDP) Lindeman Ari (SDP) Lindström, Jari (PS) Liukkonen Jorma (VAS) Lonka Mirja (KESK) Norppa Matti (SIT) Nyberg Jukka (SDP) Nykänen Marjatta (KOK) Pahkala Kalevi (SDP) Pakkanen Markku (KESK) Palm Sari (KD) Paloranta Pertti (PS) Parvinen Vesa (KOK, 27.8 alk.) Peltola Pulla (SIT) Pesu Jaakko (SDP) Puolakka Ilpo (KOK) Purho Heikki (SIT) Pänkäläinen Pertti (VIHR) Pönni Anne (PS) Raukko Jussi (KOK) Rautiainen Aimo (SIT) Rouvari Sinikka (KOK) Saarela Kirsti (SDP) Saavalainen Tiina (VAS) Sahamies Arto (KD) Salonen Ville (SDP) Sburatura Liisa (VIHR) Simola Risto (KOK) Sipiläinen Kirke (KOK) Smeds Sakari (KD) Soininen Kari (SIT) Sorsa Matti (KOK) Suolanen Risto (VAS) Suomela Jari (KOK) Timonen Eliisa (PS/oma) Tuukkanen-Peussa Minna (SDP) Tähtinen Anssi (PS) Töttö Ensio (SDP) Ukkola Timo (KESK) Vainio Vesa (KD) Valkeapää Reijo (KESK) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukseen kuului yhteensä 15 jäsentä. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2012 24 kertaa (v. 2011 21 kertaa). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Jari Suomela (KOK), I varapuheenjohtajana Antti Koivisto (SDP) ja II varapuheenjohtajana Reijo Valkeapää (KESK). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Helkala Maarit (KOK) Gärdström Keijo (KOK) Eloranta Maria (SDP) Kasurinen Outi (SDP) Harjula Mauri (SDP) Lankinen Sari (KESK) Lonka Mirja (KESK) Kouhia-Turklin Pirkko (SIT) Soininen Kari (SIT) Sburatura Liisa (VIHR) Vainio Vesa (KD) Tähtinen Anssi (PS) Kaupunginhallituksella on vuonna 2012 ollut kaksi jaostoa, elinkeinojaosto ja konsernijaosto. 3

Toimintakertomus Lautakunnat ja johtokunnat Kouvolan kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen on perustunut tilaaja-tuottaja - toimintatavan mukaiseen sopimusohjausjärjestelmään. Organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon (lautakunnat ja toimialat) ja tuottajaorganisaatioon (johtokunnat ja palvelusektorit), joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Tilaajaorganisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä ja tuottajaorganisaatio palvelujen tuottamisesta. Tilaajalautakunnat Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Perusturvalautakunta (jonka alaisuudessa yksilöjaosto) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Muut lautakunnat Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta (jonka alaisuudessa vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta) Maaseutulautakunta (jonka alaisuudessa yksityistiejaosto) Tarkastuslautakunta Kymen jätelautakunta (1.5 alk., kuntien yhteinen) Johtokunnat Perusturvapalvelujen johtokunta Sivistyspalvelujen johtokunta (jonka alaisuudessa Nuorisokeskus Anjalan johtokunta) Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunta Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunta Tilaliikelaitoksen johtokunta Palveluorganisaatio Kaupunginvaltuusto linjasi vuonna 2010 uuden palveluorganisaation perusteet. Uutta, kolmeen toimialaan ja prosessilähtöiseen toimintaan perustuvaa organisaatiota on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2011 lähtien. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2012 aikana sekä hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen että kaupunkikehityksen organisaatiot niin, että ne tulevat kaikilta osin voimaan vuoden 2013 alussa. Kuva 1. Kouvolan palveluorganisaatio 2012 4

Toimintakertomus 1.1.3 Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote väheni Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon mukaan 0,2 prosenttia vuonna 2012. Viennin volyymi väheni 2,9 prosenttia vuoden takaisesta ja tuonti väheni 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Suomen Pankin Talouden näkymät -julkaisun mukaan myös vuonna 2013 talouskasvu on hidasta ja vasta vuonna 2014 talouden kasvuvauhdin arvioidaan nopeutuvan 1,5 prosenttiin. Bruttokansantuote ei saavuta vuoden 2008 tasoa vielä vuoteen 2014 mennessä. Bruttokansantuotteen kasvun voimakas hidastuminen näkyy jo työmarkkinoilla. Teollisuustuotannon kasvu on ollut pysähdyksissä jo noin kaksi vuotta ja myös viennin kehitys on ollut heikkoa. Talouskasvun nopea hidastuminen on seurausta kotimarkkinoiden kysynnän vaimenemisesta. Sekä asuinrakentamisen että muun uudisrakentamisen määrät ovat vähentyneet vuoden 2012 aikana. Inflaatio on jatkunut nopeana vuonna 2012. Vuoden alkupuoliskolla inflaatio oli keskimäärin 3,0 %, ja sen jälkeen se on kiihtynyt edelleen erityisesti elintarvikkeiden ja palveluiden hintojen nousun vuoksi. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on Suomen Pankin mukaan vuosina 2012 ja 2013 aiemmin odotettua vaimeampaa, sillä Suomen viennille tärkeiden kehittyneiden maiden tuonnin kasvu on heikompaa kuin maailman tuonnin keskimääräinen kasvu. Ennusteen mukaan Suomen viennin määrä pienenee lähes 2 % vuonna 2012 ja kasvaa vuonna 2013 vain reilun 1 prosentin, kun vientimarkkinoiden kysyntä lisääntyy liki 3 %. Maailmankaupan elpyminen nopeuttaa tavaroiden ja palveluiden viennin kasvun yli 4 prosenttiin vuonna 2014 mutta viennin määrä jää vielä 10 % pienemmäksi kuin huippuvuonna 2008. Pitkä korko eli Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorko laskee vuoden 2012 lokakuun keskimääräisestä 1,8 prosentista noin 1,6 prosenttiin vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ja nousee tämän jälkeen siten, että se on noin 2,3 % vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Markkinaodotuksiin perustuvan ennusteoletuksen mukaan 3 kuukauden euriborkorko pysyttelee lähes nykyisellä tasollaan vuoden 2013 loppuun asti. Suomen Pankin ennusteen mukaan vuonna 2014 kolmen kuukauden euriborkorko nousee hieman ja on 0,4 % vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Euroalueen selvä jako hyvän ja heikon luottoluokituksen maihin on säilynyt, ja Suomi on tässä jaossa pysynyt vahvojen maiden joukossa. Hyvänkin luottoluokituksen maissa pankkisektorin näkymiä heikentää talouskasvun hidastuminen, joka pitkittyessään uhkaa kasvattaa pankkien luottotappioriskejä. Kotimarkkinoiden kysyntä on laimeaa. Vähittäiskaupan ja palvelutuotannon kasvu jää vuonna 2012 edellisvuotista hitaammaksi. Vaikka kotitalouksien reaalitulot supistuvat vuonna 2013, säästämisasteen aleneminen pitää kulutuksen samalla tasolla kuin vuonna 2012. Terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntä säilyy vakaana väestön ikääntyessä. Asuinrakentamisen kasvu on hiipunut vuoden 2012 kuluessa, mikä on näkynyt sekä aloitettujen kohteiden että rakennuslupien määrän voimakkaana vähenemisenä. Rakennussektorin näkymät ovat aiempaa synkemmät, koska epävarmuus ja kotitalouksien heikko tulokehitys hidastavat asuinrakentamisen kasvua. (Lähde: Suomen Pankki, Talouden näkymät 5/2012) Kuntatalous Suomen julkisen talouden kestävyysongelma on merkittävä. Lähivuosien heikko taloustilanne ja myös pitkällä aikavälillä hitaaksi vakiintuva talouskasvu sekä lisääntyvät menopaineet nostavat valtion ja kuntien talouden vahvistamistarpeen suureksi. Kuntien valtionosuuksien oletetaan vuosina 2012 2014 kasvavan keskimäärin vain hitaasti eli runsaan 2 prosentin vuosivauhtia. Kunnallisveron oletetaan nousevan yhteensä 0,3 prosenttiyksikköä vuosina 2013-2014. Vuonna 2012 kuntien tuloja vähensi yhteisövero-osuuden pieneneminen 5 prosenttiyksiköllä. Kuntien menoperusteiden ei oleteta merkittävästi muuttuvan lähivuosina. Tilastokeskuksen keräämien v. 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %. Verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden heikkenemistä, joka näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat 37,3 %. Yhteensä 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiiviseksi (v. 2011, 36 kuntaa). Vuoden 2012 arvioiden perusteella, vuosikate asukasta kohden, oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Vuonna 2011 vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 % ja investoinneista 33,6 %. Kuntien lainakannat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 %. Asukasta kohden lainakanta oli tilinpäätösarvioiden mukaan 2 282 euroa, kun vastaava luku oli vuoden 2011 tilinpäätöksissä 2 038 euroa. 5

Toimintakertomus Vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan kunnat arvioivat käyttäneensä investointeihin 3,8 miljardia euroa. Tämä on 5,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva 2. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002-2012 *) tilinpäätösarvio, (Lähde: Tilastokeskus) Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Väestökehitys ja rakenne Vuoden 2012 lopussa asukkaita oli 87 294 (v. 2011, 87 584). Asukasmäärä laski 273 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuva 3. Kouvolan väestökehitys 2001-2012. (lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä laskee Kouvolassa vajaalla kolmella prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2020. Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Kuva 4. Väestöennuste 2013-2020 6

Toimintakertomus Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0 14 vuotiaiden määrä laskee noin 15 % vuoteen 2040 mennessä ja työikäisen väestön 15 65 vuotiaiden määrä vähenee noin 21 %. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 32 % vuoteen 2040 mennessä. Kehitys on haastava kaupungin näkökulmasta ja Tilastokeskuksen tekemien ennusteiden mukaan Kouvolan alueen yli 65 vuotta täyttäneiden ikärakenteen vaikutus kustannuksiin ja valtionosuuteen arvioidaan olevan 4,5 5,0 milj. euroa /vuosi. Kuva 5. Väestöennuste ikäryhmittäin 2015 2040. (lähde: Tilastokeskus) Väestöllinen huoltosuhde Kuva 6 kuvaa Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllistä huoltossuhde-ennustetta v. 2025. Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään. Väestöllinen huoltosuhde on laskettu siten, että huollettaviin on otettu 0-19 vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Näin huoltajiksi ovat jääneet 20 59-vuotiaat. Kun luku on 100, on molempia yhtä paljon. Jos luku ylittää sadan, on huollettavia jo enemmän. Kouvolan väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan v. 2025 79 %. Syyt liittyvät syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitykseen. Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste v. 2025 Työttömyys Työttömien (lomautetut mukaan luettuna) osuus työvoimasta oli Kouvolan alueella vuoden lopussa 13,3 %, kun koko maassa se oli 10,7 %. Vastaavat luvut edelliseltä vuodelta (2011) olivat 12,2 % Kouvolan osalta ja koko maan osalta 9,7 %. Lomautettujen osuus työttömistä on kasvanut jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 5 414, kun se edellisenä vuonna (2011) oli 4 972. Työttömien määrä lisääntyi Kouvolan alueella edelliseen vuoteen verrattuna 442 henkilöllä eli 8,9 %:lla. Alle 25 vuotiaiden työttömyys puolestaan väheni hieman Kouvolan alueella. Vuoden 2012 lopussa heitä oli työttöminä 719 henkilöä, kun vastaava luku edelliseltä vuodelta oli 751 ja vuodelta 2010 701. Työttömiä työnhakijoita oli eniten teollisen työn ryhmässä. (Lähde: ELY-keskus, työllisyyskatsaus 12/2012). Uudet avoimet työpaikat Kouvolan alueella uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vuoden 2012 joulukuussa 302 kpl. Edellisen vuoden vastaavana ajakohtana lukumäärä oli 357 kpl ja vuonna 2010 239 kpl. Vuoden 2012 joulukuun avoimien työpaikkojen määrä vähentyi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 55 kpl eli 15,4 %. Vuonna 2012 Kaakkois- 7

Toimintakertomus Suomessa avoinna olleista uusista työpaikoista jakautui TE-toimistoittain seuraavasti: Kouvola 34 %, Etelä-Karjala (Lappeenranta + Imatra) 44 % ja Kotka 22 %. Vuoteen 2011 verrattuna avoimet työpaikat lisääntyivät Kouvolan alueella 4,3 % ja Etelä-Karjalassa 0,3 %. Kotkan alueen avoimet työpaikat puolestaan vähenivät 18,5 %:lla vuoteen 2011 verrattuna. Kouvolan TE toimistoon vuonna 2012 ilmoitetuista uusista avoimista työpaikoista 29 % oli kaupallisen työn paikkoja, 23 % palvelutyön paikkoja ja 12 % terveydenhuollon ja sosiaalialan paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta vähenivät teollisuuden työpaikat. Kouvolan alueen uusista työpaikoista yli vuoden kestäviä oli 41 % (v. 2011 37 %). (Lähde: ELY-keskus, TE-toimistojen uusien avoimien työpaikkojen seuranta). Kuva 7. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat v. 1995-2012 (Lähde: TEM työnvälitystilasto) Kuva 8 esittää Kouvolan seudun 10 suurimman toimialan työpaikkojen kehitysarviota. Ennusteen mukaan 10 suurimman toimialan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista säilyys suurin piirtein samana. Työpaikkojen muutos vuoteen 2020 mennessä on noin -9,3 %, joka tarkoittaa -3 500 työpaikkaa. Työpaikkamuutoksen vaikutus kunnallisveroon on noin -12,4 milj. euroa. Suurin muutos on julkishallinnon noin -23 %, joka tarkoittaa -640 työpaikkaa. Kasvava toimiala on terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut +5 %, joka tarkoittaa +301 työpaikkaa. Kuva 8. Kouvolan seudun 10 suurimman toimialan työpaikkojen kehitysarviot 2010, 2015 ja 2020 (Lähde: TEM) Rakentaminen Vuonna 2012 Kouvolassa valmistui 135 pientaloasuntoa, 38 rivitaloasuntoa ja 64 kerrostaloasuntoa, yhteensä 237 kpl, kun edellisenä vuonna valmistui yhteensä 270 kpl. Rakennuslupia myönnettiin asuinrakennuksiin yhteensä 151 (as.lkm) kappaletta, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 267 ja vuonna 2010 257. 8

Toimintakertomus Kuva 9. Valmistuneet asunnot 2004 2012, asuntojen lukumäärä Verotulot ja valtionosuudet Kuvasta 9 voidaan Kouvolan kaupungin julkisen rahoituksen kehityksestä vuosina 2009 2012 todeta, että verorahoituksen kehitys on ollut suhteellisesti huomattavasti pienempää kuin valtionosuuksien. Verotulot kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2012 ainoastaan 0,7 prosenttia, suurin muutos tapahtui yhteisöveron tuotossa, jotka laskivat 23,3 prosenttia eli 4,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotilitysten tuotot kasvoivat vain 1,7 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2012. Vuosien 2009 ja 2010 välillä on nähtävissä samansuuntainen kehitys kunnallisverojen osalta. Kouvolan verotulokehitys onkin valtakunnallista tasoa matalampi. Valtionosuuksien kehityksessä on huomattava kertaluonteinen palkkaratkaisuun liittyvä yhden miljoonan euron suuruinen suoritus, joka kirjattiin Kouvolassa vuodelle 2012, joka vaikuttaa valtionosuuksien kehitykseen vuosien 2011 ja 2012 välillä 1,4 prosenttiyksikköä. Julkisen rahoituksen kasvun ollessa yhteensä vain 2,5 prosenttia vuosien 2011 ja 2012 välillä, kaupungin toimintakatteen kasvu on ollut 7,4 prosenttia. Kuva 10. Julkisen rahoituksen kehitys 2009-2012 Lainakanta ja laina euroa / asukas Kuva 10 esittää Kouvolan kaupungin lainakannan kehitystä vuodesta 2009 alkaen sekä lainamäärä euroa per asukas. Kuviosta on vahvasti nähtävissä kaupungin velkaantuminen. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan asukasta lainamäärä on 1 825 euroa. Edellisen vuonna (2011) se oli 1 505 euroa, vuonna 2010 1 398 euroa ja vuonna 2009 1 326 euroa. 9

Toimintakertomus Kuva 10. Kouvolan kaupungin lainakanta ja laina euroa / asukas v. 2009-2015 Sijoitustoiminta Kaupungin pitkäaikainen sijoitussalkku on kilpailutettu kevällä 2011 ja annettu täyden valtakirjan periaatteella kahden varainhoitajayhteisön Pohjola Varainhoidon ja Evlin hoidettavaksi. Lähtökohtana on, että tuottoja haetaan pitkäjänteisesti, riskiä karttaen. Sijoitussuunnitelman mukaisesti pitkän aikavälin tuotto-odotus perusallokaatiolla (80 % korot/20 % osakkeet) on n. 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on n. 6 %. Vuoden 2012 lopussa kaupungin sijoitussalkku on jakaantunut niin, että korkosijoitusten osuus on n. 76,6 %, osakesijoitusten osuus n. 20,7 % ja muiden sijoitusten osuus n. 2,7 %. Paremman hajautuksen aikaansaamiseksi sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Globaalisti sijoitusvuosi 2012 jää historiaan erinomaisena vuotena. Varsinkin korkosijoitusten tuotot olivat lähes poikkeuksellisen korkeat. Parhaiten korkosegmentissä pärjäsivät Eurooppalaiset yrityslainat, joiden tuotto oli huikeat 28,5 %. Yrityslainojen positiivista kehitystä selittää mm. yritysten vähävelkaisuus, odotuksia parempi tuloskehitys, euroalueen riskien väheneminen ja yleisen korkotason lasku. EKP otti vahvan roolin elvytykseen rahoitusoperaatioillaan (LTRO 1 ja LTRO 2). Kesäkuussa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi antoi lausunnon, jossa painotettiin, että EKP:llä on resurssit ja että se tekee kaikkensa, jotta järjestelmä pelastuu. Markkinat ottivat EKP:n toimet vastaan lähes riemun kiljahduksin ja Euroopan velkakriisi saatiin loppuvuonna asteittain rauhoittumaan. Poliittiset epävarmuustekijät tulevat oletettavasti kuitenkin jatkumaan myös alkaneena vuonna ja volatiliteetti (markkinoiden heilunta) tulee tällöin olemaan voimakas. Kaupungin varainhoitosalkun kehitys tilikauden aikana oli erittäin suotuisa. Pitkäaikaisen sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo nousi vajaasta 19 miljoonasta eurosta lähes 20 miljoonaan euroon. Sijoitustoiminnan myyntivoittoja kirjattiin lähes 679.000 euroa ja tuotonmaksuina sekä palkkion palautuksina saatiin n. 342.000 euroa. Markkina-arvon mukaan laskettuna kaupungin varainhoitosalkun tuotto vuonna 2012 oli peräti 14 %. Salkun alusta (29.6.2011) lähtien tuotto on ollut n. 13 %, mitä voidaan pitää salkun painoarvot (20/80) huomioon ottaen erinomaisena. Kaupungin varainhoitosalkun markkina-arvo vuoden lopussa oli n. 21,6 miljoonaa euroa. 1.1.4 Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Muutokset toiminnassa Organisaatiouudistus Kouvolan kaupungin palveluorganisaatio, johtamisjärjestelmä ja sopimusohjaus on uudistettu. Uusi organisaatio on prosessi- ja asiakaslähtöinen. Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet olivat prosessiajattelun tukeminen, resurssien painopisteen siirtäminen asiakaspalveluun ja konserniajattelun vahvistaminen. Uuden organisaation suunnittelu on ajoittunut vuoteen 2012. Uusi luottamushenkilöorganisaatio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.10.2012. Se on otettu käyttöön tammikuussa 2013. Hyvinvointipalvelujen palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.4.2012, konsernipalveluiden 10.9.2012, ja kaupunkikehityksen 8.10.12012. Toimeenpano toimialoilla jatkuu edelleen. Konsernipalvelut koordinoi keväällä 2012 laajan muutosprojektin toimialojen kesken. Projektissa selvennettiin rooleja toimialojen välillä. Toimialojen organisaatioiden päällirakenteita ja johtamisjärjestelmiä hiottiin yhteensopivaksi. 10

Toimintakertomus Lisäksi hahmotettiin konsernin toiminnanohjausprosessin sisällöt, sekä määriteltiin strategiset ja operatiiviset ohjaustehtävät. Sopimusohjauksen sopimustasot ja -käytäntö on määritelty taloussääntöön ja hallintosääntöön. Tutkimus- ja kehitystoiminta Ratamo-keskus Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2011 99 periaateratkaisun Ratamo-keskuksen rakentamisesta. Ratamokeskus on oleellinen osa uudistuvaa Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, jolla vahvistetaan niin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden ja palveluketjujen yhteensovittamista. Tämä tukee valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteita ja on kaupunkistrategien mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa. Kyseessä on mittava ja monipuolista osaamista edellyttävä projekti, jossa korostuvat asiakaslähtöiset toimintaprosessit ja niiden asettamat vaatimukset ratkaisuille. Projektin laajuus ja kesto edellyttävät vaiheittaista suunnittelua, toteutusta ja ohjausta. Tarkemman tason suunnittelu tehdään vaiheittain. Ratamo 1 projekti jatkaa Kouvolan terveyspalvelut hankkeessa (KoTePa hanke) tehtyä kehittämistyötä. Ratamo 1 projekti on Kouvolan kaupunkistrategian mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa palveleva Kouvola. Ratamo1 projekti eteni kaupungin valtuuston ja hallituksen linjausten mukaisesti. Vuonna 2012 käynnistettiin hanke- ja esisuunnitelman laatiminen. Hanke - ja esisuunnitelman tekijäksi valittiin kilpailutuksen kautta AW 2 - suunnittelutoimisto. Projektin ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012 2020 Ohjelman laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011. Ohjelmaa valmisteltiin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän koordinoimana, laajassa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Valmistelussa huomioitiin kaupunkistrategian visio ja päämäärät, arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää koskevat tulokset sekä maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet. Myös asukaskyselyn tulokset huomioitiin ohjelman sisällössä. Ympäristöohjelma ja -järjestelmä lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2012. Ympäristöohjelman tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Ohjelman tavoitteena on vähentää Kouvolan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan toteuttamalla seitsemän eri osa-alueen tavoitteet, jotka ovat: jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta sekä monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen. Asiakaspalautejärjestelmä Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa käytössä oleva Tekla eservice asiakaspalautejärjestelmä oli tavoitteena ottaa koko kaupungin käyttöön viime vuoden aikana. Organisaatiomuutoksesta johtuen käyttöönoton laajentaminen siirtyi vuodelle 2013. Hankintaselvitys Organisaatiomuutosprojektin yhteydessä hankintojen strateginen merkitys nostettiin useasti esille. Sen johdosta käynnistettiin selvitys hankintojen nykytilasta. Selvitystyö jatkuu vuonna 2013 ja luo pohjan strategisille palvelu- ja hankintapoliittisille linjauksille. Tuottavuusohjelma 2010-2014 Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma 2010 2014 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa talousarvion 2010 hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on osa strategista suunnittelua ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Toimenpiteiden toteuttaminen ja vaikutukset on aikataulutettu vuoden 2014 loppuun. Tuottavuusohjelma on laadittu toimialojen, palvelusektoreiden ja konsernihallinnon yhteistyönä. Tuottavuusohjelman toimeenpanotilanne 31.12.2012 on tilinpäätöksen liitteenä (liite 1). Valtakunnallinen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö Valtakunnallisessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä on valmisteltu yhteiset tuottavuusmittarit päivähoidon, vanhainkotihoidon, terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhusten palveluasumisen, kotihoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen tehtäväalueille. Tuottavuuden kehitystä seurataan valtakunnallisesti vuosittain. 11

Toimintakertomus Kuntaliitto kokoaa tuottavuustiedot kunnilta kevään aikana ja vertailutieto on käytettävissä pääsääntöisesti kesän alussa. Kouvolassa tuottavuustiedot kerätään pääosin toukokuussa julkaistavasta Tilastokeskuksen Kuntien Toimintaja taloustilastosta ja osin oman tuotteistamistyön tuloksena. Toiminnanohjaus kokoaa tuottavuustiedot ja muiden kuntien vertailutiedot ja toimittaa ne palveluketjuihin hyödynnettäväksi. Talouden tasapainopaketti Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.3.2012 28 Talouden tasapainopaketin (raportti kaupungin talouden tilasta, tasapainotarpeesta ja keinoista) ja sen toimenpide-ehdotukset taloussuunnittelun yleisohjeeksi. Taloussuunnittelun tavoitteeksi asetettiin tasapainotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Sopimusohjaus Tilikaudella on ollut voimassa sopimusohjaus, jonka mukaisesti tilaaja ja tuottaja ovat sopineet palvelusopimuksella tuotettavista palveluista ja niiden kustannusmääristä toimialoittain (sisäiset erät). Liikelaitokset ovat tehneet palvelusopimuksia toimialojen kanssa sekä liikelaitokset ovat ostaneet palveluja keskenään (keskinäiset erät). Kaupungin toimialojen ja palvelusektoreiden tarkemmat toiminnan muutokset esitetään tasekirjan kohdassa 2. Talousarvion toteutumisvertailut. Kouvola-konsernista ja konsernirakenteen muutoksista on selostus tasekirjan kohdassa 1.6 Konsernin toiminta ja talous. Muutokset taloudessa Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Toimintatuotot olivat 94,6 milj. euroa eli toteutuivat 2,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Suurimmat poikkeamat olivat tuet ja avustukset 2,2 milj. euroa ja muut toimintatuotot 1,6 milj. euroa, myynti- ja maksutuottojen jäädessä alle arvion. Toimintakulut olivat 574,0 milj. euroa eli toteutuivat 6,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Suurimmat poikkeamat olivat henkilöstökuluissa 3,5 milj. euroa, palvelujen ostoissa 1,4 milj. euroa sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat -ryhmässä 2,0 milj. euroa. Avustukset ovat jääneet alle suunnitellun 0,8 milj. euroa. Vuoden 2012 henkilöstökulut sisältävät lomapalkkavelan jaksotusta 3,5 milj. euroa. Jaksotuksen määrä on edellisvuoteen verrattuna suurempi johtuen osittain vuosilomauudistuksesta. Henkilöstökulujen nousua selittävät myös erilliskorvausten jaksottamisen kirjauskäytännön muutos, jonka arvioitu vaikutus on noin 1,4 milj. euroa sekä vuoden 2012 yleiskorotukset (OVTES 1,6 % ja muut sopimusalat 1,7 %). Tilikauden toimintakate (nettomenot) oli 473,4 miljoonaa euroa eli toteutui 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Julkinen rahoitus 468,8 milj. euroa toteutui 0,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Verotulot 309,1 milj. euroa toteutuivat 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Valtionosuudet 159,6 milj. euroa toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat lähes arvioidun mukaisesti. Vuosikate oli -0,3 milj. euroa eli toteutui 4,2 milj. euroa muutettua talousarviota huonommin. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin 20,9 milj. euroa eli ne toteutuivat 1,8 milj. euroa talousarviota huonommin. Satunnaisiin eriin kirjattiin 2,0 milj. euroa (KyAMK osakkeiden luovutus). Tilinpäätöseriin kirjatusta 3,6 milj. euron poistoeron vähennyksestä n. 3,4 milj. euroa johtuu Kymen Vedelle luovutetusta siirtoviemäristä. Tilikauden alijäämäksi muodostui tilinpäätöserien jälkeen 15,5 milj. euroa eli 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota huonompana. 12

Toimintakertomus Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUUTETTU TA 2012 TP 2012 TOT % Poikkeama Toimintatuotot 73 406 87 699 97 361 89 490 91 863 94 551 102,9 2 688 Valmistus omaan käyttöön 1 189 6 036 4 605 6 131 6 131 6 043 98,6-88 Toimintakulut 487 980 511 472 542 765 553 159 567 521 573 957 101,1 6 436 Toimintakate -413 385-417 737-440 800-457 537-469 526-473 363 100,8-3 837 Verotulot 282 280 287 606 307 090 313 300 309 900 309 133 99,8-767 Valtionosuudet 137 841 146 689 150 218 157 500 159 500 159 648 100,1 148 Rahoitustulot ja -menot 3 167 2 587 1 390 4 010 4 010 4 281 106,8 271 Vuosikate 9 904 19 145 17 899 17 273 3 884-300 -7,7-4 184 Poistot ja arvonalentumiset 21 205 18 419 19 853 18 941 18 941 20 785 109,7 1 844 Satunnaiset erät 45 447 2 063 193 2 046 2 046 Tilikauden tulos 34 145 2 789-1 761-1 668-15 057-19 039 126,4-3 982 Tilinpäätöserät -33 445 102 102 3 550 3 550 Tilikauden yli/alijäämä 700 2 891-1 659-1 668-15 057-15 488 102,9 Taulukko 1. Tilinpäätösvuoden poikkeamat v. 2012 talousarvioon. -431 Kaupungin toimialojen sekä palvelusektoreiden ja investointien talousarvioin toteutumisesta sekä merkittävistä poikkeamista on selostettu tarkemmin tasekirjan kohdassa 2. Talousarvion toteutumisvertailut. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 talousarvio sisältää 7 milj. euroa henkilöstökulusäästöjä, jotka on teknisesti kirjattu konsernipalveluiden talousarvioon ja ne tullaan talousarviomuutoksina siirtämään toimialoille. Lomautusten ja vapaaehtoisten vapaiden tuomia todellisia vaikutuksia tämän vuoden talousarvion toteutumiseen ei pystytä arvioimaan tässä vaiheessa. Vuoden 2013 talousarviossa on suunniteltu pääomarahastosta katettavaksi 9,5 miljoonalla eurolla työllisyyttä tukeviin investointeihin Utin helikopterihalli 2,2 milj. euroa, ammattiopiston tilojen perusparannukseen 4,5 milj. euroa, maanhankintaan 2 milj. euroa sekä laajakaistahankkeeseen 0,8 milj. euroa. Edellä mainittujen osalta voidaan rahastoa purkaa vuonna 2013 maanhankintaan sekä laajakaistahankkeen avustukseen yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Poistonalaisten investointien osalta on noudatettava vastaavaa tapaa kuin investointivarauksen purkamisessa. Investointivarauksen käyttö merkitsee varauksen muuttamista poistoeroksi, jota varauksen käyttövuonna ja seuraavina tilikausina vähennetään enintään kyseisen pysyvien vastaavien hyödykkeen kunkin tilikauden suunnitelmapoiston verran. Utin helikopterihalli valmistuu arvion mukaan joulukuussa 2013, joten siitä ei kirjata poistoja vuonna 2013. Ammattiopiston tilojen perusparannus on aloitettu jo vuonna 2012, joten on selvitettävä voiko pääomarahastoa käyttää jo aloitetun hankkeen kattamiseen. Näiden em. arvioitu vaikutus tuloksen heikentymiseen vuonna 2013 on 6,7 miljoonaa euroa. Tammi-helmikuussa maksettujen verotilitysten kehitys edelliseen vuoteen verrattuna on heikentynyt 3,9 prosenttia. Tämänhetkisten valtionosuuspäätösten mukaan valtionosuudet toteutuvat lähes arvioidusti, ottaen huomioon loppuvuodesta tehtävän oppilasmäärään perustuvan oikaisun opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudessa. Talousarviossa suunniteltujen investointien leasingrahoituksen käyttämättä jättäminen merkitsee kaupungin lainamäärän lisääntymistä. Korian päiväkodin rakentamisen kohdalla on kaupunginvaltuusto hyväksynyt kaupunginhallituksen esittämän investointiohjelman muutoksen ja päiväkodin rakentamisen lainarahoituksella. Tämä päätös lisää vuoden 2013 arvioitua lainamäärää 3 miljoonalla eurolla eli kokonaislainamäärän kasvua 204,6 miljoonaan euroon. Alijäämän kattaminen Edellisten tilikausien ylijäämiä oli 7,0 milj. euroa, mutta vuoden 2012 tilinpäätöksen 15,5 milj. euron alijäämä aiheuttaa kaupungin taseeseen kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Kuntalain 69 mukaan jos kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, on kaupunginhallituksen tehtävä selkoa talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tämä on selostettu tasekirjan kohdassa 1.8.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet. 13

Toimintakertomus 1.1.5 Henkilöstö Päättyneeltä tilikaudelta laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään laajemmin henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstö toimialoittain Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 6 607 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 5 040, määräaikaisia 1 383, tukitoimenpitein työllistettyjä 156 ja oppisopimussuhteisia 28. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosi- ja kuukausikatsauksissa. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 46:lla ja määräaikaisen henkilöstön määrä lisääntyi (pl. työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) 83:lla. Kaupungin henkilöstö jakautui seuraavasti: tilaajat 422 (6,4 %), tuottajat 5 248 (79,4 %) ja liikelaitokset 937 (14,2 %). Taulukko 2. Henkilöstömäärä 31.12.2012 Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Tarkemmin henkilöstömäärää kuvaa henkilötyövuosi (htv), jolla tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osan vuotta, osa-aikaisesti työskentelevän sekä palkattomalla virka-/työvapaalla olleen työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Tunnusluvusta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilötyövuodet jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaik Työllistetyt Htv 1-12/12 Htv 1-12/11 Muutos-% Konsernipalvelut (ti) 77,99 15,08 2,03 95,10 105,05-9,47 Elinkeinopalvelut (ti) 116,10 35,83 0,54 152,47 157,88-3,43 Sivistys (ti) 13,61 1,41 0,00 15,02 16,17-7,11 Perusturva (ti) 6,69 18,06 0,00 24,75 20,20 22,52 Tekniikka ja ympäristö (ti) 84,27 8,08 0,86 93,21 88,35 5,50 Sivistys (tu) 1 613,79 600,75 71,53 2 286,07 2 250,37 1,59 Perusturva (tu) 1 654,77 686,60 54,20 2 395,57 2 312,25 3,60 Liikelaitos tekninen tuotanto 654,36 142,77 35,30 832,43 857,77-2,95 Tilaliikelaitos 18,91 0,00 0,00 18,91 19,72-4,11 Liikelaitos Kouvolan Vesi 58,18 10,50 0,00 68,68 67,50 1,75 Yhteensä 4 298,67 1 519,08 164,46 5 982,21 5 895,26 1,47 Taulukko 3. Henkilöstömäärä henkilötyövuosina v. 2012 Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisvuodesta 86,95:llä (pl. Kunnan Taitoa Oy:lle siirtynyt talouspalvelukeskus). Henkilötyövuodet vähenivät vakinaisten osalta 11,44:llä, lisääntyivät määräaikaisten osalta 103,04:llä ja vähenivät työllistettyjen osalta 4,65:llä. Henkilötyövuosia kertyi selvästi edellisvuotta enemmän perusturva- ja sivistyspalveluissa (tu). Perusturvapalveluissa henkilötyövuodet lisääntyivät lähes kaikilla palvelualueilla ja erityisen suurta kasvu oli kotihoito- ja vanhuspalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon osalta kasvua selittää mm. perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen siirtyminen takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi hoitohenkilöstön osalta 14

Toimintakertomus helmikuun alusta. Sivistyspalveluissa henkilötyövuodet lisääntyivät erityisesti lasten ja nuorten palveluissa sekä toisen asteen koulutuspalveluissa. Palkat ja palkkiot Kaupungin henkilöstökulut tilikaudelta olivat 288,4 milj. euroa, josta liikelaitosten henkilöstökulut olivat 36,4 milj. euroa (12,6 %). Uudet virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1.1.2012 alkaen, jolloin tehtiin myös niihin liittyvät sopimuskorotukset. Uudet sopimukset nostivat palkkakustannuksia vuonna 2012 keskimäärin noin 2,4 prosenttia. Lisäksi tammikuussa maksettiin uusiin virka- ja työehtosopimuksiin liittyvät 150 euron kertaerät, jotka lisäsivät henkilöstömenoja noin 1,05 milj. euroa. Niiden vaikutus vuoden 2012 toteumassa on noin 0,4 %. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli vuonna 2012 keskimäärin 17,9 kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisvuodesta, sillä vuonna 2011 tunnusluku oli keskimäärin 18,2 kalenteripäivää/henkilö. Eri toimialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia henkilöstörakenteesta ja työn luonteesta johtuen. Sairauspoissaolot jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Sairauspoissaolot 1.1. - 31.12.2012 Henkilöstömäärä 31.12.12 Kalpv täyspalkallinen Kalpv osapalkallinen Kalpv palkato n Kalpv yhteensä Kalpv/hlö v. 2011 kalpv/ hlö Konsernipalvelut (ti) 102 700 154 82 936 9,2 6,3 Elinkeinopalvelut (ti) 187 2 689 1 463 788 4 940 26,4 27,2 Sivistys (ti) 15 110 0 0 110 7,3 7,1 Perusturva (ti) 19 146 6 0 152 8,0 3,7 Tekniikka ja ympäristö (ti) 99 852 114 200 1 166 11,8 10,0 Sivistys (tu) 2 499 26 899 5 528 1 225 33 652 13,5 14,6 Perusturva (tu) 2 749 39 214 10 870 5 031 55 115 20,0 19,8 Teknisen tuotannon liikelaitos 849 13 341 4 041 3 356 20 738 24,4 25,1 Tilaliikelaitos 19 158 14 0 172 9,1 4,8 Kouvolan Vesi 69 1 081 294 59 1 434 20,8 13,9 Yhteensä 6 607 85 190 22 484 10 741 118 415 17,9 18,2 Vuonna 2011 6 630 86 925 23 502 10 209 120 636 18,2 Vuonna 2010 6 252 78 007 20 091 9 427 107 525 17,2 Taulukko 4. Sairauspoissaolot v. 2012 15

Toimintakertomus 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kouvolan kaupungissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa Kouvolan kaupunki tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja / tai kokee huomattavia menetyksiä. Vuoden 2012 talousarviossa huomioitiin tavoitteita uhkaavia merkittäviä riskejä osana toimintaprosesseja. Nämä riskit on kirjattu Ratsu - tietojärjestelmään, ja näitä riskejä on kommentoitu osavuosikatsausten yhteydessä. Eli näin riskit ja toimenpiteet ovat kaikkien nähtävissä ja niiden käsittely sekä seuranta ovat osa talousarvioprosessia. Riskien arvioinnin ohjeita ja työkaluja on kehitetty poikkihallinnollisessa riskienhallinnan kehittämistyöryhmässä yhdessä sisäisen tarkastuksen kanssa. Kouvolan kaupungin riskialueet voidaan jakaa alla olevan kuvan mukaisesti neljään pääryhmään: strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit voidaan jaotella sisäisiin sekä ulkoisiin. Kuva 11. Kouvolan kaupungin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Strategiset riskit Strategiset riskit liittyvät mm. strategisiin valintoihin, johtamiseen, kehittämiseen sekä yhteiskuntaan ja politiikkaan. Strategiset riskit voivat vaikuttaa strategian toteuttamiseen, joka puolestaan voi vaarantaa toiminnan edellytykset sekä tulevaisuuden vision. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus voi aiheuttaa huomattavan riskin toiminnalle. Kouvolan kaupungin organissaatiouudistuksen myötä johtamisjärjestelmä ja sopimusohjaus on uudistettu. Kouvolan kaupungin uusi palveluorganisaatio on prosessi- ja asiakaslähtöinen, jonka avulla pyritään vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Kehittämiseen liittyvät riskit ovat paljolti taloudellisia sekä henkilöresursseihin liittyviä. Lainsäädäntö itsessään voidaan nähdä strategisena riskinä, koska mm. osassa asiakas- ja palvelumaksuja kaupunki on riippuvainen lainsäädännön määräyksistä (esim. enimmäismaksut, maksukatto). Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. menojen ja tulojen epätasapainoon, rahoitukseen sekä verotukseen ja korkojen nousuun. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, mm. väestön ikääntyminen ja yleisen taloustilanteen vaikutukset aiheuttavat hyvinvointipalveluiden tuottamissa palveluissa kasvutarpeita. Palvelutarpeiden lisääntyminen sekä työllisyyden heikkeneminen luovat kasvupaineita menojen näkökulmasta. Tulevina vuosina on keskeistä kaupungin tulorahoituksen turvaaminen sekä menojen hallinta, jotta pystytään turvaamaan palvelujen riittävyys ja saatavuus. Vuoden 2012 tilikauden tulos muodostui 15,5 milj. euroa alijäämäiseksi, joka aiheutti sen, että taseeseen syntyi kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Kaupungin talouteen on syntynyt rakenteellinen epätasapaino, joka on tulevina vuosina ratkaistava ja mietittävä, miten alijäämä saadaan katettua. Rahoitusriskit voidaan jakaa likviditeettiriskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupungilla on käytössä kuntatodistusohjelmat useiden eri rahalaitosten kanssa. Markkinariskeistä kuntatoimijan kannalta keskeisin on korkoriski. Se on koronmuutoksen aiheuttamaa epävarmuutta korkovirroissa (korkovirtariski) sekä epävarmuutta 16

Toimintakertomus sijoitusten arvossa (hintariski). Korkoriskiä vastaan kaupunki suojautuu hajauttamalla rahoitussopimukset eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Lainasalkun korkoriskin hallinnassa käytetään apuna myös korkosuojausinstrumentteja. Käytännössä nykyisellä lainamääräällä jo yhden prosenttiyksikön nousu koroissa, lisää vuotuisia korkomenoja 1,5 milj. eurolla. Sijoitusten osalta hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat eri omaisuusluokkiin kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Talouden yleisten epävarmuustekijöiden ja Euroalueen rahoitusongelmien myötä myös Kouvolan taloudellisen toimintaympäristön riskit kasvavat. Euroalueen rahoitusongelmat voivat aiheuttaa muutoksia myös kuntien ja valtion lainojen ehtoihin sekä rahoituksen yleiseen saatavuuteen ja hintaan. Lainamäärän kasvu lisää ongelmia talouden tasapainossa pitämiseen. Suurin osa kaupungin tulopohjasta on riippuvainen verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä. Toimintaa on sopeutettava verorahoitustulojen kehitykseen. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät mm. omaisuuteen, keskeytyksiin ja vastuisiin sekä ympäristöön ja onnettomuuksiin. Vahinkoriskit kohdistuvat tyypillisesti rikkoutumisen sekä ilkivallan kautta kiinteistöihin tai muuhun omaisuuteen. Vuonna 2012 ei toteutunut merkittäviä vahinkoriskejä. Mansikka-ahon urheiluhallissa tapahtui vesivahinko, jonka kustannukset olivat 0,2 milj. euroa, joita vakuutus ei korvannut. Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat kaupungin tulosta heikentävästi. Rakentamiseen liittyen teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskeihin varaudutaan vahinko- ja vastuuvakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnan aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta kaupungissa varaudutaan riskeihin vakuutuslaitosten vakuutuksin. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset riskit liittyvät mm. henkilöstöön, toimintaprosesseihin ja ICT:hen sekä asukastyytyväisyyteen, palveluiden toimivuuteen, laatuun ja turvallisuuteen. Henkilöstöön liittyvät riskit tarkoittavat kaupungin näkökulmasta henkilöstön osaamiseen, saatavuuteen sekä tuottavuuteen liittyviä riskejä. Lähivuosina Kouvolan kaupungin eläkepoistuma kasvaa entisestään. Haasteena nähdään myös, miten työntekijät pidetään mahdollisimman pitkään työkykyisinä ja kaupungin palveluksessa, jotta vältettäisiin ennenaikaisen eläköitymisen riskit taloudellisine seuraamuksineen. Henkilöstösuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota, miten turvataan riittävä henkilöstömäärä ja osaaminen. Toimintaprosesseihin liittyen on myös tärkeää, että kaikille kuntalaisille elintärkeät prosessit on suojattu. Näihin varaudutaan vastuuvakuutuksin. ICT:hen liittyvät riskit tarkoittavat mm. tietojärjestelmien toimivuutta, luotettavuutta, järjestelmien kustannustehokkuutta sekä toimintavarmuutta ja tietoturvallisuutta. Tavoitteena on tuottaa toimivat ja luotettavat tietotekniset työvälineet sekä mahdollistaa kuntalaisille mm. sähköisen asioinnin palvelut. Tietohallinto on ottanut käyttöön erilaisia viitekehyksiä ICT-toiminnan riskien ja tietoturvan hallintaan. Kaupungin ja sen toiminnan kannalta merkittävimmät tietoturvariskit liittyvät järjestelmien, tietoverkkojen ja tietojen käsittelyn luotettavuuteen sekä työntekijöiden tietoturvalliseen toimintaan. Järjestelmien ja verkkojen suojaamiseksi on otettu käyttöön useita tietoturvaratkaisuja. Kaupungissa on panostettu myös työntekijöiden tietoturvakoulutuksiin tietovuotojen ja tietoturvariskien ennaltaehkäisemiseksi. Kaupunkiorganisaation perustehtävä on palvelujen järjestäminen. Tämä edellyttää palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista. 17

Toimintakertomus 1.1.7 Ympäristötekijät Kouvola kaupunki on tehnyt erillisen ympäristötilinpäätöksen jo vuodesta 2009 lähtien. Ympäristötilinpäätös on tehty kirjanpitolautakunnan yleisohjetta noudattaen (Yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä tilinpäätöksessä). Kaupungin kirjanpitojärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan tiedot kerätään tilikauden päättymisen jälkeen manuaalisesti toimialoilta. Tästä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaistapalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Ympäristötalouden tunnusluvut Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, miten riittäviä taloudelliset resurssit ovat ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, kun useana vuonna kerättyjä tietoja voidaan vertailla. Kaupunki ei ole toistaiseksi asettanut tavoitteita ympäristötalouden tunnusluvuille. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit 1000 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 57 1243 162 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 7475 5570 4453 Jätehuolto ja roskaantuminen 1132 1308 0 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0 0 Melun ja tärinän torjunta 0 25 470 Luonnon- ja maisemansuojelu 39 20 0 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 32 497 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 1 196 2498 Yhteensä 8736 8858 7583 Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Kuva 12. Ympäristötuotot - ja kulut 18

Toimintakertomus Kuva 13. Ympäristöinvestoinnit Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja investoinnit vuonna 2012 ovat kokonaisuutena kasvaneet taulukon 6 mukaisesti vertailuvuosiin 2009 2011 verrattuna, lukuun ottamatta vuoden 2011 ympäristöinvestointeja. Tunnusluvut v. 2009 v.2010 v.2011 v. 2012 Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas 74 80 93 100 Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan 1,3 0,8 0,8 0,9 kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, 87 73 80 101 /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan 4,9 4,0 39 14,9 kokonaisinvestoinneista, % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, 16 17 166 87 /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na 103 109 116 98 ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, 309918 97285 112648 129238 Jätevesilaitoksen nettotulot/menot 704147 1804515 2488135 423540 Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, 654320 710345 795489 1357574 Jätehuollon nettotulot/menot, -24968-312072 -311436-302592 Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat luvut kunnan tiedoista Asukasmäärä (tuhat asukasta) 88 88 87,5 87,3 Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) 166784 358010 419553 434543 Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) 604642 809294 894171 944623 Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) 28153 36901 36641 50734 Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Kuva 14. Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit 2009-2012 19

Toimintakertomus 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on tuottaa johdolle kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Kouvolan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, taloussääntö, kaupunginhallituksen vuonna 2009 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje sekä muut johdon antamat toimintaohjeet. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja ja kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Tilivelvollisilla on asiasta erityinen vastuu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistä ohjaa ja koordinoi kaupunginjohtajan asettama riskienhallinnan kehittämistyöryhmä. Ryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta sekä kaupungin yhteisten prosessien asiantuntijoita. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu toimialojen ja liikelaitosten laatimiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Selontekojen tueksi toimialojen, palvelusektoreiden ja liikelaitosten johtoryhmät tekivät itsearviointia oman vastuualueensa sisäisen valvonnan tilasta. Toimialat hyödynsivät raportissaan myös muuta arviointitietoa esim. laatujärjestelmän itsearviointia. Lisäksi toimialoja ja liikelaitoksia pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla välttävä/tyydyttävä/hyvä/erinomainen. Toimialojen ja liikelaitosten selonteoissa esitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat ostopalvelujen valvontamenettelyjä, talouden ja toiminnan seurantaa ja raportointia sekä prosessikuvausten ajantasaisuutta ja keskinäistä tehtävä- ja vastuunjakoa. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvää tasoa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten eikä hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä Mäkikylän jätevedenpuhdistamon rakentamisurakkaa koskevasta valituksesta. Tarjouskilpailuun osallistunut urakoitsija valitti Kouvolan Veden johtokunnan 14.4.2010 tekemästä rakentamisurakkaa koskevasta päätöksestä markkinaoikeuteen ja markkinaoikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi valituksen ja määräsi valittajan maksamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut. Valituksen alaisen urakan arvo oli 5,9 milj. euroa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarviossa asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty talousarvion toteutumisosassa. Toimintavuoden aikana talousarvion toteutumisesta raportoitiin kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille kuukausittain. Osavuosikatsauksissa raportoitiin laajemmin talouden ja toiminnan kehittymisestä sekä tilinpäätösennusteesta. Raportoinnin oikeellisuuden, riittävyyden ja erityisesti ajantasaisuuden varmistamisessa on parannettavaa. Johtamista ja raportointia tukevien tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa edelleen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä, taloussäännössä ja kaupunginhallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan järjestämisestä sekä päättää kaupungin omaisuuden ja toimintojen vakuuttamisesta. Konsernipalvelujen vastuulla on kaupunkikonsernin riskienhallinnan ohjaus ja koordinointi. Riskienhallinnan toteutus tapahtuu toimialoilla ja liikelaitoksissa ao. johdon vastuulla. Taloudellisia ja toiminnallisia riskejä arvioidaan osana strategia- ja talousarvioprosessia. Riskien toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa. Kertomusvuonna taloudellisten riskien hallintatoimenpiteet eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Taloudellinen tulos oli selkeästi alkuperäistä talousarviota huonompi. Merkittävin poikkeama taloudellisten tavoitteiden toteutumisessa oli perusturvan toimialalla, jossa vuoden 2012 toimintakate oli noin 10 milj. euroa varsinaisen talousarvion toimintakatetta heikompi. 20

Toimintakertomus Tietoturvallisuuden varmistaminen on ollut keskeinen riskienhallinnan kehittämiskohde. Kaupunginhallitus hyväksyi tietoturvapolitiikka-asiakirjan maaliskuussa. Kaupungin tietoturvallisuuden tavoitteena on täyttää Tietoturvallisuusasetuksen (681/2010) mukaisen tietoturvallisuuden Perustason vaatimukset koko kaupungin tiedonhallinnan piirissä sekä Korotetun tason niissä toiminnoissa, joissa lainsäädäntö sekä hyvä tiedon hallintatapa tätä vaatii. Tietoturvan pilotoinnin yhteydessä tehtiin laajasti tietoturvaa koskevia riskikartoituksia ja -arviointeja hyvinvointipalveluissa. Tietoturvapolitiikassa edellytetään tietoturvallisuuden varmistamista myös sopimuskumppanien osalta. Tämä toteutetaan tekemällä yhteistyökumppanien kanssa turvallisuussopimus. Talouspalvelukeskuksen toiminnot siirrettiin Kunnan Taitoa Oy:lle vuoden 2012 alusta. Siirrosta ei aiheutunut merkittävää haittaa keskeisten talous- ja henkilöstöprosessien sujuvuudelle. Vastuun- ja työnjaossa kaupungin eri toimijoiden ja Kunnan Taitoa Oy:n välillä on kuitenkin esiintynyt epätietoisuutta. Tehtäväjakoa tulee selkeyttää ja henkilöstön tietoisuutta tehtäväjaon sisällöstä tulee parantaa. Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuuttamisperiaatteet on määritelty kaupunginhallituksen vuonna 2009 hyväksymässä vakuuttamispolitiikka asiakirjassa. Vakuutukset kilpailutettiin ja vakuutusturva järjestettiin vakuuttamispolitiikan mukaisesti vuonna 2009. Kouvolan kaupungin vakuutusopas sisältää ohjeet ja menettelytavat vahinkotilanteisiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä omaisuuden menetyksiä tai arvonalennuksia. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty hallintosäännössä ja päätösvallansiirtoa koskevissa päätöksissä. Sopimustoimintaa on ohjeistettu ja sopimushallinnasta on järjestetty henkilöstölle koulutusta. Konsernipalvelujen lakimiehet avustavat sopimusten laadinnassa. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynasty-asianhallintajärjestelmässä. Sopimusrekisterin käytössä on todettu puutteita. Kaikkia sopimuksia tai oleellisia sopimustietoja ei ole tallennettu järjestelmään. Sopimusrekisterin käyttöä tulee tehostaa, jotta se palvelisi johtamista ja mahdollistaisi sopimusehtojen toteutumisen valvonnan. Sopimusten elinkaaren hallinta on osa riskienhallintaa ja sen merkitys kasvaa ostopalvelujen lisääntyessä. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus on riippumatonta tarkastettavasta toiminnosta. Vuonna 2012 tarkastukset kohdistuivat muun muassa tilaajavastuulain ja arvonlisäverolain noudattamiseen, päätöksentekoprosessiin, sopimushallinnan toimivuuteen, palkanmaksun oikeellisuuteen sekä rekrytoinnin menettelytapoihin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan ja muistioissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tarkastuksista raportoitiin kaupunginjohtajalle, kaupunginjohtoryhmälle, tarkastuskohteille sekä tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. 21

Toimintakertomus 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1000 e 1000 e Toimintatuotot 94 551 97 361 Valmistus omaan käyttöön 6 043 4 605 Toimintakulut -573 957-542 765 Toimintakate -473 363-440 800 Verotulot 309 133 307 090 Valtionosuudet 159 648 150 218 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 542 2 000 Muut rahoitustuotot 5 983 4 322 Korkokulut -3 152-3 491 Muut rahoituskulut -91-1 440 Vuosikate -300 17 899 Poistot ja arvonalentunise -20 785-19 853 Satunnaiset erät 2 046 193 Tilikauden tulos -19 039-1 761 Tilinpäätössiirrot 3 550 102 Tilikauden yli-/alijäämä -15 488-1 659 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 16 18 Vuosikate/Poistot, % -1 90 Vuosikate, euroa/asukas -3 204 Asukasmäärä 87 294 87 567 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelmassa on yhdistetty peruskaupungin tuloslaskelmaan liikelaitosten tuloslaskelmaerät sisäiset tuotot ja kulut eliminoiden. Tuotot Kouvolan kaupungin tuloslaskelman tuottojen kokonaismäärä tilikaudella oli 572,9 milj. euroa (sisältäen satunnaiset tuotot). Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin tilikaudella 2,0 milj. euroa KyAMK:n osakkeiden luovutusvoittoa. Kokonaistuotot ilman satunnaisia tuottoja oli 570,9 milj. eur, joka kasvoi edellisestä tilikaudesta 1,8 prosenttia eli 9,9 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 94,5 milj. euroa, joka on 16,5 % kokonaistuotoista. Toimintatuotot vähenivät edellisen vuoteen verrattuna 2,8 milj. euroa (2,9 %). Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myynti- ja maksutuotot, jotka ovat yhteensä 59,1 milj. euroa. Myynti- ja maksutuotot ovat 10,4 prosenttia kokonaistuotoista. Myyntituottoja kertyi 30,6 milj. euroa ja maksutuottoja 28,5 milj. euroa. Myyntituotot pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 0,5 milj. euroa, eli 1,7 %. Maksutuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Tukia ja avustuksia kertyi 18,0 milj. euroa, joka on 3,1 % kokonaistuotoista. Tuet ja avustukset vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 3,4 milj. euroa, eli 16 %. Yhdistymisavustukset vähenivät noin 4 milj. eurolla. Muita 22

Toimintakertomus toimintatuottoja kertyi 17,5 milj. euroa, joka on kokonaistuotoista 3,1 %. Muut toimintatuotot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa, eli 5,5 %. Rahoitustuottoja kertyi 7,5 milj. euroa, joka on 1,3 % kokonaistuotoista. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verraten 1,2 milj. euroa, eli 19,0 %. Valtionosuuksien toteuma oli 159,6 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 9,4 milj. euroa eli 6,3 %. Verotuloja kertyi yhteensä 309,1 milj. euroa. Verotulot jakaantuivat verolajeittain seuraavasti: Verotulot verotulolajeittain Toteutumat euroa Muutosprosentit sekä valtionosuudet 2009 2010 2011 2012 2009-2010 2010-2011 2011-2012 Kunnan tulovero 252 365 795 252 554 716 266 791 725 271 434 781 0,1 % 5,6 % 1,7 % Kiinteistövero 14 906 125 17 102 890 20 524 989 22 532 866 14,7 % 20,0 % 9,8 % Osuus yhteisöveron tuotosta 15 007 839 17 948 306 19 773 210 15 165 573 19,6 % 10,2 % -23,3 % Valtionosuudet 139 985 705 146 689 256 150 218 261 159 648 287 4,8 % 2,4 % 6,3 % Taulukko 7. Verotulojen toteutuminen verolajeittain v. 2009-2012 sekä valtionosuudet Kuva 15. Tuottojen muodostuminen v. 2012 (ilman satunnaisia tuottoja) 1 000 e TP 2012 TP 2011 Muutos edelliseen vuoteen (eur) Muutos-% Myyntituotot 30 564 31 108-544 -1,7 Maksutuotot 28 494 28 243 251 0,9 Tuet ja avustukset 18 011 21 438-3 427-16,0 Muut toimintatuotot 17 482 16 571 911 5,5 Rahoitustuotot 7 524 6 322 1 202 19,0 Verotulot 309 133 307 090 2 043 0,7 Valtionosuudet 159 648 150 218 9 430 6,3 Tuotot yhteensä 570 856 560 990 9 866 1,8 Kulut Kouvolan kaupungin tuloslaskelman kulujen kokonaismäärä tilikaudella oli 598,0 milj. euroa. Kokonaiskulujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,4 % eli 30,4 milj. euroa. Toimintakulut olivat 574,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 31,2 milj. euroa, eli 5,8 %. Toimintakulujen merkittävimmät erät muodostuivat henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista. Henkilöstökulut olivat 288,4 milj. euroa, joka on 48,2 % kokonaiskuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 14,9 milj. euroa, eli 5,5 %. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökuluista oli 220,2 milj. euroa, kun ne edellisenä tilikautena olivat 208,5 milj. euroa. Vuoden 2012 henkilöstökulut sisältävät lomapalkkavelan jaksotusta 3,5 milj. euroa. Jaksotuksen määrä on edellisvuoteen verrattuna suurempi johtuen osittain vuosilomauudistuksesta. Lomapalkkavelan laskennassa siirryttiin käyttämään A-taulukkoa, jossa lomapäivien lukumäärä on 27, kun aikaisemmin käytössä olleessa B-taulukossa lomapäivien lukumäärä oli 23. Henkilöstökulujen nousua selittävät myös erilliskorvausten jaksottamisen kirjauskäytännön muutos, jonka arvioitu vaikutus on noin 1,4 milj. euroa sekä vuoden 2012 yleiskorotukset (OVTES 1,6 % ja muut sopimusalat 1,7 %). 23

Toimintakertomus Palveluja ostettiin 205,4 milj. eurolla, mikä on 34,3 % kokonaiskuluista. Asiakaspalvelujen osuus oli 117,3 milj. euroa, mikä 57,1 % palvelujen ostoista. Muita palveluita ostettiin 88,1 milj. eurolla. Palvelujen ostot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 11,1 milj. euroa eli 5,7 %. Aineita, tavaroita ja tarvikkeita hankittiin 40,2 milj. eurolla, joka on 6,7 % kokonaiskuluista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmässä oli kasvua 1,8 milj. euroa eli 4,7 %. Avustuksia maksettiin 30,0 milj. euroa, joka on 5,2 % kokonaiskuluista. Maksettujen avustusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 milj. euroa eli 9,4 %. Vuokria kirjattiin tilikaudelle 8,3 milj. euroa, joka on 1,4 % kokonaiskuluista. Muita toimintakuluja kertyi 1,6 milj. euroa, joka on 0,3 % kokonaiskuluista. Poistoja kertyi tilikaudelle yhteensä 20,8 milj. euroa, joka on 3,6 % kokonaiskuluista. Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa eli 4,7 %. Rahoituskulut olivat 3,2 milj. euroa, joka on 0,5 % kokonaiskuluista. Rahoituskulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 1,7 milj. eurolla eli 34,2 %. Kuva 16. Kulujen muodostuminen v. 2012. 1 000 e TP 2012 TP 2011 Muutos edelliseen vuoteen (eur) Muutos-% Henkilöstökulut 288 419 273 471 14 948 5,5 Palvelujen ostot 205 371 194 218 11 153 5,7 Aineet ja tarvikkeet 40 183 38 372 1 811 4,7 Avustukset 30 050 27 462 2 588 9,4 Vuokrat 8 348 7 734 614 7,9 Muut toimintakulut 1 586 1 508 78 5,2 Poistot 20 785 19 853 932 4,7 Rahoituskulut 3 243 4 931-1 688-34,2 Kulut yhteensä 597 985 567 549 30 436 5,4 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kaupungin toimintakatteeksi muodostui -473,3 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 32,6 milj. euroa, eli 7,4 %. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Kaupungin tilikauden vuosikate on negatiivinen 0,3 milj. euroa, eli kaupungin tulorahoitus on heikko Tilikauden tulos ja tilikauden yli- / alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos tarkoittaa tuloslaskelman tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Kaupungin tilikauden tulos on negatiivinen 19,0 milj. euroa. Tilinpäätössiirrot pitävät sisällään 3,6 milj. euroa poistoeron muutosta, jonta merkittävin erä on 3,4 milj. euroa liittyen investointivarauksen purkuun (siirtoviemärin luovutus Kymen Vedelle). 24

Toimintakertomus Tilinpäätössiirtoerien jälkeen vuoden 2012 tilikauden alijäämäksi muodostui 15,5 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämää oli tilikauden alussa 7,0 milj. euroa, mutta v. 2012 tilinpäätöksen 15,5 milj. euron alijäämä aiheuttaa kaupungin taseeseen kattamatonta alijäämää -8,5 milj. euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % = 100*toimintatuotot / (toimintakulut valmistus omaan käyttöön) = Kouvola 16 % (v. 2011, 18 %). Toimintatuotot kattoivat siis noin 16 prosenttia toimintakuluista. Kaupungin koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista, % = 100*vuosikate / poistot ja arvonalentumiset = Kouvola -1 % (v. 2011, 90 %) Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kaupungin tulorahoituksen olevan riittävä. Tilikauden tulorahoitus ei riittänyt suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen, vuosikate oli -1 % poistoista. Vuosikate, euroa / asukas = Kouvola -3 eur (v. 2011, 204 eur) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kaupungin koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen. Erityisesti silloin, kun kaupungin talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Koska kaupungin vuosikate on negatiivinen, tulee tunnusluvusta myös negatiivinen. Asukasta kohden laskettuna vuosikate on -3 euroa. 25

Toimintakertomus 1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1000 e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate -300 17 899 Satunnaiset erät 2 046 193 Tulorahoituksen korjauserät -5 671-2 699 Investointien rahavirta Investointimenot -50 735-37 302 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 318 2 066 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 228 4 886 Toiminnan ja investointien rahavirta -42 114-14 956 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6-34 Antolainasaamisten vähennykset 1 584 2 096 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44 661 30 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -22 799-21 744 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 669 301 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 125 413 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 563 113 Vaihto-omaisuuden muutos -126 19 Saamisten muutos 3 731-5 004 Korottomien velkojen muutos 9 723 3 753 Rahoituksen rahavirta 43 127 9 912 Rahavarojen muutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 1 012-5 045 20 000 18 988 18 988 24 033 1 012-5 045 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -0,6 50,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % -0,4 32,6 Lainanhoitokate 0,1 0,9 Kassan riittävyys, pv 11 11 Asukasmäärä 87 294 87567 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. 26

Toimintakertomus Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli -3,9 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä 50,7 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 9,2 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 3,3 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella -42,1 milj. euroa. Investointien omahankintamenoista -0,6 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista -0,4 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2012 yhteensä 43,1 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 44,7 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 22,8 milj. euroa. Lainasalkun keskikorko oli vuodenvaihteessa 1,6 % ja kiinteän/vaihtuvakorkoisen suhde salkussa 39,2 % kiinteäkorkoista ja 60,8 % vaihtuvakorkoista. Vuoden lopussa kaupungilla oli lainoja yhteensä 159,3 milj. euroa, joka sisältää konsernitilin saldoa -5,9 milj. euroa, joka on kirjattu tilinpäätöksen ajaksi lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Asukasta kohti lainakantaa on noin 1 825 euroa, joka on valtakunnallisesti vielä kohtuullisella tasolla, kun Tilastokeskuksen keräämän kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien keskiarvo on noin 2 282 euroa. Huomionarvoista on, että lyhytaikaista lainaa jouduttiin nostamaan vuodenvaihteen jälkeen heti tammikuussa 25 miljoonaa euroa. Kaupungin velkataakan ennakoidaan kasvavan lähivuosina merkittävästi. Lainamarginaalit ovat vuoden aikana kivunneet voimakkaasti ylöspäin ja suunta on edelleen nouseva. Lainasalkun hallinnan merkitys korostuu entisestään ja osana kokonaisvaltaista rahoitussuunnittelua tulee harkita myös vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,7 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 2,2 milj. euroa ja lainasaamisiin 1,5 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 2,7 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 1,1 milj. euroa), korottomien velkojen muutokseen vaikutus on 1,0 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 8,7 milj. euroa). Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno = Kouvola -0,6 % (v. 2011, 50,8 %) Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet (mutta ei luovutusvoitoilla). Vuonna 2012 Kouvolassa rahoitettiin 100 prosenttia investoinneista pääomarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) = Kouvola -0,4 % (v. 2011, 32,6 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) = Kouvola 0,1 (v. 2011, 0,9) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kaupungin omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kaupungin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kaupungin lainahoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikko, kun 27

Toimintakertomus tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kaupungin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2012 on 0,1 eli sen katsotaan olevan heikko. Maksuvalmius Kassan riittävyys, pv = 365 pv* Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella = Kouvola 11 päivää (v. 2011, 11) Kaupungin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassavarat 31.12.2012 on 20 miljoonaa euroa. Kassavarojen muutos on 1,0 milj. euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli -5,0 milj. euroa. Kassan riittävyys 31.12.2012 on rahoitusarvopaperit mukaan lukien 11 päivää, ilman rahoitusarvopapereita 0 päivää. Vuoden aikana kassan riittävyys (ilman rahoitusarvopapereita) on ollut keskimäärin -5 päivää ja kassavarat keskimäärin -7,3 milj. euroa. Kassan heilahtelut ovat olleet edellisvuosien tapaan erittäin suuria. Tilapäislainojen käyttö kuntatodistusohjelman kautta on ollut huomattavasti runsaampaa kuin edellisenä vuonna (v. 2012 123,0 milj. eur, v. 2011 55,0 milj. eur). Kuntatodistusohjelman yhteenlaskettu nimellisarvo korotettiin loppuvuodesta 20 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon. Lyhytaikaiset rahan tarpeet on pääosin katettu konsernitilin 12,0 milj. euron limiitillä. Kuntatodistusrahaa tarvittiin viime vuonna kaikkiaan 16 kertaa (v. 2011 6 kertaa). 28

Toimintakertomus 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 285 681 285 681 Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot 34 009 39 193 Aineettomat oikeudet 1 324 1 448 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 956 3 305 Muut pitkävaikutteiset menot 796 603 Tilikauden alijäämä -15 488-1 659 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1 1 OMA PÄÄOMA 311 156 326 519 Aineettomat hyödykkeet 2 121 2 052 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Aineelliset hyödykkeet Poistoero 2 198 5 749 Maa- ja vesialueet 62 529 60 198 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 198 5 749 Rakennukset 152 975 142 647 Kiinteät rakenteet ja laitteet 123 373 112 345 PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto 5 028 6 119 Eläkevaraukset 158 158 Muut aineelliset hyödykkeet 1 273 1 273 PAKOLLISET VARAUKSET 158 158 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 18 148 26 785 Aineelliset hyödykkeet 363 327 349 367 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 225 309 Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat 1 891 2 002 Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä 42 526 40 731 Muut toimeksiantojen pääomat 2 572 1 999 Kuntayhtymäosuudet 40 383 40 383 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4 688 4 311 Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 22 745 14 847 Muut osakkeet ja osuudet sekä 7 451 8 097 VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset 21 716 23 296 Pitkäaikainen vieras pääoma Muut saamiset 53 51 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 129 022 108 345 Lainat julkisyhteisöiltä 1 241 1 339 Sijoitukset 134 874 127 405 Muut velat 1 132 1 132 Pitkäaikainen vieras pääoma 131 395 110 816 PYSYVÄT VASTAAVAT 500 322 478 824 Lyhytaikainen vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 28 880 21 918 Valtion toimeksiannot 151 224 Lainat julkisyhteisöiltä 138 148 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 666 1 779 Saadut ennakot 1 926 1 134 Muut toimeksiantojen varat 20 21 Ostovelat 24 618 21 595 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 837 2 024 Muut velat 7 028 7 851 Siirtovelat 46 569 39 838 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen vieras pääoma 109 159 92 484 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 338 310 VIERAS PÄÄOMA 240 555 203 300 Keskeneräiset tuotteet 373 275 Vaihto-omaisuus 712 585 VASTATTAVAA 558 755 540 036 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 776 3 819 Lainasaamiset 7 041 6 990 Muut saamiset 4 834 4 167 Pitkäaikaiset saamiset 15 651 14 976 TASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 56 62 Myyntisaamiset 8 437 9 061 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42 41 Lainasaamiset 1 813 5 167 Kertynyt yli-/alijämä, 1000 e -8 533 1 646 Muut saamiset 5 375 4 859 Kertynyt yli-/alijämä, eur/asukas -98 19 Siirtosaamiset 4 608 5 553 Lainat, eur/asukas 1 825 1 505 Lyhytaikaiset saamiset 20 233 24 639 Lainakanta 31.12., 1000 e 159 281 131 750 Lainasaamiset 31.12., 1000 e 21 769 23 296 Saamiset 35 884 39 615 Asukasmäärä 87 294 87 567 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 19 966 18 955 Rahoitusarvopaperit 19 966 18 955 Rahat ja pankkisaamiset 34 33 VAIHTUVAT VASTAAVAT 56 596 59 188 VASTAAVAA 558 755 540 036 29

Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kaupungin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma 31.12.2012 oli 558,8 milj. euroa. Edellisen tilikauden taseen loppusumma oli 540,0 milj. euroa, joka tarkoittaa taseen loppusumman kasvua 18,8 milj. eur, eli 3,5 %. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 363,3 milj. euroa, joka on 65,0 prosenttia taseen loppusummasta. Aineelliset hyödykkeet lisääntyivät siis edelliseen vuoteen verrattuna 13,9 milj. euroa (4,0 %). Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 134,9 milj. euroa (24,1 % taseen loppusummasta), joka tarkoittaa laskua edelliseen vuoteen 7,5 milj. euroa, eli 5,9 %. Aineettomien hyödykkeiden määrä oli 2,1 milj. euroa (0,4 % taseen loppusummasta). Aineettomien hyödykkeiden määrä pysyi lähes samassa kuin edellisenä vuonna. Vaihtuvissa vastaavissa suurin erä on saamiset. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä olivat 35,9 milj. euroa, joka on 6,4 % taseen loppusummasta. Pitkäaikaisia saamisia oli 15,7 milj. euroa ja lyhytaikaisia 20,2 milj. euroa. Saamiset yhteensä vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 milj. euroa eli 10,4 %. Toimeksiantojen varoihin kirjattiin yhteensä 1,8 milj. euroa, joka on 0,3 % taseen loppusummasta. Toimeksiantojen varat laskivat 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, joka tarkoittaa laskua 9,2 %. Merkittävimpänä tekijänä toimeksiantojen varojen supistumiseen on Perusturvarahaston käyttö. Vaihto-omaisuuteen kuuluvia aineita ja tarvikkeita sekä valmiita ja keskeneräisiä tuotteita kirjattiin 0,7 milj. euron verran, joka on 0,1 % taseen loppusummasta. Vaihto-omaisuuden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoitusarvopapereita kirjattiin vuoden loppuun mennessä 20,0 milj. euroa, joka on 3,6 % taseen loppusummasta. Rahoitusarvopaperit kasvoivat edellisestä vuodesta 1,0 milj. euroa eli 5,3 %. Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 311,1 milj. euroa. Oma pääoma on 55,7 % taseen loppusummasta. Oman pääoman merkittävin rahasto on Kouvolan kaupungin pääomarahasto 33,5 milj. euroa. Taseessa aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on 7,0 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämää on korjattu yhteensä 5,3 milj. euroa. Tämä koostuu lähes yksinomaan Kouvolan kaupungin kehittämisrahaston purkamisesta. Poistoeroa kirjattiin 2,2 milj. euroa, joka on 0,4 % taseen loppusummasta. Poistoeroa kirjattiin 3,5 milj. euroa vähemmin kuin edellisenä tilivuonna, eli 61,8 % vähemmän. Pakollisten varausten ryhmässä eläkevaraukset olivat vuoden v. 2012 lopussa 0,1 milj. euroa, pysyen edellisen vuoden tasolla. Toimeksiantojen pääomista merkittävimmät erät olivat muut toimeksiantojen pääomat (2,6 milj. eur) sekä lahjoitusrahastojenpääomat (1,9 milj. eur). Toimeksiantojen pääomat olivat yhteensä 4,7 milj. euroa, joka on 0,8 % taseen loppusummasta. Toimeksiantojen pääomat lisääntyivät yhteensä 0,4 milj. euroa edellisestä tilikaudesta, eli 8,7 %. Vierasta pääomaa oli yhteensä 240,5 milj. euroa, joka on 43,0 % taseen loppusummasta. Vieras pääoma lisääntyi 37,2 milj. euroa eli 18,3 %. Pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 131,4 milj. euroa ja lyhytaikaista 109,1 milj. euroa. Pitkäaikainen vieras pääoma lisääntyi edellisestä vuodesta 20,6 milj. euroa eli 18,6 %. Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) = Kouvola 56 % (v. 2011, 62) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsevät kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot = Kouvola 42 % (v. 2011, 41) 30

Toimintakertomus Tunnusluku kertoo kuinka paljon kaupungin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) = Kouvola -8,5 milj. eur (alijäämä) (v. 2011, 1,6 milj. eur ylijäämä) Luku osoittaa kuinka paljon kunnalla on kertynytttä ylijäämää tulevien vuosien liiikumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Vuoden 2012 jälkeen Kouvolan kaupungin taseeseen jää kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), eur / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / asukasmäärä = Kouvola -98 eur (alijäämää) / asukas (v. 2011, 19 eur (ylijäämää) / asukas). Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katetavan kertyneen alijäämän määrän. Lainakanta 31.12. = vieras pääoma (saadun ennakot + ostovelat + muut velat), Kouvola 159,3 milj. eur (v. 2011, 131,8 milj. eur) Kaupungin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat euroa / asukas = Kouvola 1 825 eur / asukas (v. 2011, 1 505 eur / asukas) Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset= Kouvola 21,8 milj. eur (v. 2011, 23,3 milj. eur) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen 31

Toimintakertomus 1.5 Kokonaistulot ja menot Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tulot) ja rahan käytöt (menot) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2012 olivat 631,8 milj. euroa ja kokonaismenot 644,6 milj. euroa. Kokonaismenot ylittävät kokonaistulot 12,8 milj. eurolla. TULOT 1000 e MENOT 1000 e Toiminta Toiminta Toimintatuotot 94 551 Toimintakulut 573 957 Verotulot 309 133 -Valmistus omaan käyttöön -6 043 Valtionosuudet 159 648 Korkokulut 3 152 Korkotuotot 1 542 Muut rahoituskulut 91 Muut rahoitustuotot 5 983 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 2 046 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0 -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -5 717 Investoinnit -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot -46 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 318 Investoinnit Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 9 228 Investointimenot 50 735 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1 584 Antolainasaamisten lisäykset 6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44 661 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 22 799 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 5 669 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 126 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 631 772 Kokonaismenot yhteensä 644 651 32

Toimintakertomus 1.6 Konsernin toiminta ja talous 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kuva 17. Kouvolakonserni Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2012 lopussa 19 tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä sekä 1 säätiö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Kouvola-konserniin kuului myös 22 osakkuusyhteisöä, joista konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset 7 yhteisöä. Yhdistelykonsernitilinpäätökseen Yhdistely (kpl) Ei yhdistelyä (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Energiayhtiöt 1 - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt 2 - Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 11 - Muut yhtiöt 5 - Osuuskunnat - - Yhdistykset - - Säätiöt 1 - Kuntayhtymät 4 - Osakkuusyhteisöt 7 15 Muut omistusyhteysyhteisöt - - Yhteensä 31 15 Taulukko 8. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen määrä. 33

Toimintakertomus 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kouvola-konserniin kuuluu peruskaupungin ja siihen kuuluvien liikelaitosten lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä. Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kaupunginjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijaosto huolehtii käytännön konsernivalvonnan toteuttamisesta Kouvola-konsernissa. Talous- ja omistajuusyksikkö huolehtii valmistelusta muiden kuin kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta. Tältä osin valmisteluvastuu on elinkeinotoimella. Konsernijaosto kokoontui tilikaudella 10 kertaa ja elinkeinojaosto 16 kertaa. Omistajapoliittisten linjausten valmistelu jatkui. Merkittäville tytär- ja osakkuusyhtiölle asetettuja tavoitteita ja talouden kehitystä seurattiin osavuosikatsausten yhteydessä. Jaostot antoivat myös toimintaohjeita tarpeen mukaan yhtiökokousedustajille. Konserniohjetta päivitettiin. Ennakkokäsityksen hankkiminen vastuutettiin Kuntaliiton suosituksen mukaan hallituksen puheenjohtajan tehtäväksi. Muutoksen tavoitteena on omistajatahdon näkyminen yhtiön strategisten päätösten taustalla ja tiiviimpi yhteydenpito omistajaan myös yhtiökokousten välillä. Ohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä ja soveltuvin osin myös niissä osakkuusyhteisöissä, joissa kaupunki on osakkaana. 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Valmisteltiin European Business Innovation Center Kymi Oy:n (Ebick) osakekannan luovuttamista osakevaihdolla Kouvola Innovation Oy:lle (Kinno). Järjestelyllä Ebickistä tulisi Kinnon tytäryhtiö. Toimenpiteellä tavoitellaan valtuuston tahdon mukaisesti yhden elinkeinoyhtiömallia, joka tuottaisi elinkeinostrategian mukaisia palveluja kaupungille. Tilikauden päättyessä todettiin, että Ebickin arvo on laskenut ja alaskirjaus, arvoilta noin 400.000 euroa, tehdään vuoden 2013 puolella. Kiinteistö Oy Kallenkuja myyntiin. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta omistusjärjestelyjen valmistelu jatkui. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy jakautui osittaisjakautumisella koulu- ja kiinteistöyhtiöksi. Kyamk-kiinteistöt Oy aloitti toimintansa 1.1.2012. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy -niminen holdingyhtiö perustettiin tiivistämään Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet luovutettiin apporttina holding-yhtiölle. Kaupungin omistusosuus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakekannasta on 23 %. Kymen Vesi Oy järjesti suunnatun osakeannin. Kaupungin osuus siirtolinjan toteuttamisesta välille Anjalankoski-Kotka, 5,7 milj. euroa, luovutettiin apporttina yhtiölle B-osakkeita vastaan. Kaupunki sai vastikkeena 570 kappaletta B- osakkeita. Osakeanti ei vaikuta voitonjakoon, sillä B-osakkeilla ei ole oikeutta yhtiöstä jaettavaan tuottoon. Osakeannin jälkeen kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 32,6 % ja äänivalta 18,8 %. Kymen Bioenergia Oy:n oman pääoma painui negatiiviseksi. Yhtiö pyysi omistajilta 1,6 milj. euron lisäsijoitusta, josta kaupungin osuus olisi ollut 480 000 euroa. Valtiontukisäännösten vuoksi kaupunki ei sijoittanut lisäpääomaa yhtiöön. Yhtiöön on pyritty hakemaan ulkopuolista rahoitusta. Neuvotteluja lisärahoituksesta käydään edelleen. 34

Toimintakertomus Keskeisten konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Yhteisö ja omistusosuus Tavoitetaso Toteutuma KSS Energia Oy (konserni) 100 % Sijoitetun pääoman tuotto on > 7,0 % Omavaraisuusaste on > 28,5 % Sijoitetun pääoman tuotto (%) oli 9,6 %. Omavaraisuusaste (%) oli 29,6 %. European Business Innovation Center Resurssit on suunnattu Toteutumista on seurattu Kymi Oy elinkeinopoliittisen strategian ja palvelusopimuksen mittareiden 80 % elinkeino-ohjelman mukaisesti. seurannan yhteydessä. Kouvola Innovation Oy (konserni) Resurssit on suunnattu Toteutumista on seurattu 100 % elinkeinopoliittisen strategian ja palvelusopimuksen mittareiden elinkeino-ohjelman mukaisesti. seurannan yhteydessä. Kaakkois-Suomen Tieto Oy 99,9 % Kouvolan Asunnot Oy 100 % Kouvolan Teatteri Oy 100 % Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 47 % (1.9.2012 alkaen Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n tytäryhtiö) Kymenlaakson Jäte Oy 47 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 34 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46 % Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) 52 % (äänivalta 49 %) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Palvelujen hintataso on kilpailukykyinen. Käyttöaste vähintään 97 % Tulos on ennen tilinpäätössiirtoja positiivinen Omana toimintana järjestetyn kunnossapidon ja siivouksen kustannusten selvittäminen Katsojamäärä 33.000 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on tasapainossa (±0). Tutkintojen määrä on 666 AMKperustutkintoa ja 50 ylempää AMKtutkintoa Maksullisen palvelutoiminnan tulot ovat 18 % suhteessa koko tulorahoituksen määrään Valmistuvien työllisyystavoitteena on 95 % Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli positiivinen 63 869,73 e. Palveluiden hintatason arviointi tilinpäätöksen perusteella on vaikeaa. Mittaria on kehitettävä. Käyttöaste oli 96,3 %. Käyttöaste jäi tavoitteesta, mutta toimenpiteitä käyttöasteen nostamiseen on tehty. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 421 139,85 e. Omana toimintana järjestetyn kunnossapidon ja siivouksen osalta toimintatapoja yhtenäistettiin ja toiminnot tullaan luovuttamaan liikkeenluovutuksella vuoden 2013 aikana. Katsojamäärä oli 32.813. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -123,334,29 euroa. Tavoite toteutui. AMK-perustutkintoja oli 663 ja ylempiä AMK-tutkintoja 60. Maksullisen palvelutoiminnan tulot olivat 17,4 % koko tulorahoituksen määrästä. Valmistuneista työllistyneitä oli 89,9 % (tilastokeskus v. 2010) Kannattavuus edellisen vuoden tasolla Liikevoitto-% oli 6,2, kun se edellisenä vuonna oli 7,9. Sijoitetun pääoman tuottoastetta ei ilmoitettu. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys oli 4,2 (asteikko 1- Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 5). Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 64,3 %. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on Tilikauden tulos ennen positiivinen. tilinpäätössiirtoja oli -1 669,29 euroa. Yleisömäärä on vähintään 20 000. Yleisömäärä oli 23 801. Osinkotuotto on vähintään vuoden Osinkotuotto ylitti tavoitteen. Osinko 2011 tasolla (maksetaan vuonna 2013) oli 22,75 euroa osakkeelta (v. 2011 21,75 e/osake). Kävijämäärätavoite on 210 000. Kävijöitä oli 199 318. - Tavoitteita ei käsitelty. Neuvoteltu työnjaosta. 35

Toimintakertomus Taulukko 9. Keskeisten konserniyhtiöiden talouden toteutuminen 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. 36

Toimintakertomus Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Kuntalain 13 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernivalvonnasta ja konserniohjauksen järjestämistä vastaa konsernijohto (kaupunginhallitus, konsernijaosto, elinkeinojaosto ja kaupunginjohtaja). Konsernivalvonnan käytännön toteuttamisesta huolehtii konsernijaosto. Elinkeinoyhtiöiden osalta vastuu on elinkeinojaostolla. Konsernijaosto kokoontui vuoden 2012 aikana 10 kertaa ja elinkeinojaosto 16 kertaa. Kouvola-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää asiakirjaa Kouvolan kaupungin konserniohjeet ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kouvola-konsernissa. Konserniohjetta päivitettiin vuoden 2012 aikana. Muutoksen tavoitteena oli omistajatahdon näkyminen yhteisön strategisten päätösten taustalla ja tiiviimpi yhteydenpito omistajaan myös yhtiökokousten välillä. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konsernijaoston ja elinkeinojaoston tehtävänä on osaltaan nimetä kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi sekä nimetä yhtiökokousedustajat. Pääsääntöisesti ehdokkaat on nimetty valtuustokaudeksi. Jaostot ovat antaneet toimiohjeita kaupungin yhtiökokousedustajille. Yhtiökokouksissa on valittu toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat vuosittain. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin omistajaohjausta ja hyvää hallinto- ja johtamistapaa kuntakonsernissa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksen konsernia käsittelevässä osassa. Merkittäville konserniyhteisöille on asetettu yhtiökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista on seurattu kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Samassa yhteydessä on seurattu myös merkittävien osakkuusyhteisöjen taloutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä raportointi ovat kehittyneet, mutta vaativat jatkuvaa kehittämistä. Kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi on kehitetty vastaamaan elinkeinostrategiaan ja elinkeino-ohjelmaan asettamia tavoitteita. Mittareita pyrittiin kehittämään yksiselitteisiksi ja selkeästi mitattaviksi. Merkittävien konserniyhteisöjen johtajia on kuultu konsernijaostossa kuluneen vuoden aikana. Konserniohjeessa konsernijohto on edellyttänyt merkittävien taloudellisten ratkaisujen hyväksyttämistä etukäteen. Vastuu konsernijohdon ennakkokäsityksen hankkimisesta on tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajalla. Muutoksella pyrittiin parantamaan tiedonkulkua konsernijohdon ja konserniyhteisöjen välillä. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palvelujen käyttö Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattamaan kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Konserniohjeen kirjattiin, että myös lainoitus järjestetään keskitetysti vuoden 2014 alusta. Asiaa joudutaan kuluvan vuoden aikana arvioimaan uudelleen huomioiden valtiotukisäädökset. Konserniohje mahdollistaa kaupungin keskitettyjen konsernipalvelujen käyttöä myös konserniyhteisöissä. Käyttö on ollut kaupungin niukkojen resurssien vuoksi vähäistä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä riskienhallintalinjauksia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu on yhteisön hallituksella. Yhteisön hallitus vastaa myös omaisuuden vakuuttamisesta. 37

Toimintakertomus 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Toimintatuotot 292 471 290 636 Toimintakulut -737 439-703 391 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 1 625 1 457 Toimintakate -443 343-411 299 Verotulot 308 123 306 174 Valtionosuudet 159 648 150 598 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 398 921 Muut rahoitustuotot 3 736 3 066 Korkokulut -7 755-8 271 Muut rahoituskulut -635-2 982 Rahoitustuotot ja -kulut -4 255-7 266 Vuosikate 20 173 38 207 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -35 399-33 616 Arvonalentumiset 0-85 Poistot ja arvonalentumiset -35 399-33 701 Satunnaiset erät 1 896-642 Tilikauden tulos -13 330 3 864 Tilinpäätössiirrot 3 354-2 412 Vähemmistöosuus -74-9 Tilikauden yli- /alijäämä -10 050 1 443 Konsernituloslaskelman tunnusluvut 2 012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut. % 40 41,3 Vuosikate/Poistot, % 57 113,4 Vuosikate, eur/asukas 231 436 Asukasmäärä 87 294 87 567 Konsernituloslaskelman analysointi Kuntalain mukaan kuntakonsernin täytyy laatia täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitaseen lisäksi tulee laatia konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Konsernituloslaskelma osoittaa konsernin tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosuudet. Konserniin yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liike-, järjestö- tai kiinteistökaavojen mukaiset tuloslaskelmat on yhdistelty niihin ryhmiin, joihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Konsernin toimintatuotot 38

Toimintakertomus Konsernin toimintatuotot olivat 292,5 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 milj. euroa, eli 0,6 %. Toimintakulut olivat 737,4 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 34,0 milj. euroa, eli 4,8 %. Konsernin toimintakatteeksi muodostui -443,3 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 40 % toimintakuluista. Edellisen vuoden vastaava luku oli 41,3 %. Konsernin toimintakulut Toimintakulut sisältävät valmistus omaan käyttöön, valmistevarastojen muutoserät sekä välittömät verot. Toimintakuluihin sisältyvä henkilöstökulujen määrä oli 365,9 milj. euroa, joka on 77,5 milj. euroa suurempi kuin kaupungin henkilöstökulut. Konsernin henkilöstökulut olivat edellisenä vuonna 345,3 milj. euroa, joten ne kasvoivat 20,6 milj. euroa eli 6,0 %. Konsernin palvelujen ostojen määrät olivat 196,6 milj. euroa. Edellisenä vuonna konsernin palvelujen ostojen määrät olivat 184,1 milj. euroa, eli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 milj. euroa (6,8 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 129,0 milj. euroa, joka on 88,8 milj. euroa suuremmat kuin kaupungin aineet, tarvikkeet ja tavarat. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8,4 milj. euroa (6,9 %). Konsernin rahoituserät Rahoitus- ja korkokulut olivat yhteensä 8,4 milj. euroa, joka on 5,2 milj. euroa enemmän kuin kaupungin rahoitus- ja korkokulut. Rahoitus- ja korkokulut kasvoivat 2,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna (25,4 %). Konsernin vuosikate Tilikauden vuosikate oli 20,2 milj. euroa, joka on noin 231,0 euroa asukasta kohden. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 18,0 milj. eurolla, eli 47,2 %. Konsernin vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Konsernituloslaskelman poistojen määrä oli 35,4 milj. euroa, joka on 14,6 milj. euroa kaupungin poistoja enemmän. Satunnaisia tuottoja on kirjattu 1,9 milj. euroa. Konsernin tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos oli -13,3 milj. euroa eli alijäämäinen. Tilinpäätössiirtoina poistoeron muutosta on kirjattu 3,4 milj. euroa ja näin ollen tilinpäätössiirtoerien jälkeen alijäämäksi muodostuu 10,1 milj. euroa. Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % = 100*toimintatuotot / toimintakulut= Kouvolakonserni 40 % (v. 2011, 41,3 %). Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista, % = 100*vuosikate /(suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset) = Kouvolakonserni 57 % (v. 2011, 113,4 %) Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulosrahoituksen olevan riittävä. Vuosikate, euroa / asukas = Kouvolakonserni 231 eur / asukas (v. 2011, 436 eur) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kaupunkikonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Mm. konsernin koko vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. 39

Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Vuosikate 20 173 38 207 Satunnaiset erät 1 896-642 Tulorahoituksen korjauserät -6 435-4 159 Investointien rahavirta Investointimenot -67 745-50 518 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 623 2 116 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 177 9 755 Toiminnan ja investointien rahavirta -40 312-5 241 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4-7 Antolainasaamisten vähennykset 84 617 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 52 445 35 019 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -31 534-20 117 Lyhytkaikaisten lainojen muutos 3 369-11 410 Oman pääoman muutokset 700 296 Muutokset vähemmistön osuudessa -337-219 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 582 132 Vaihto-omaisuuden muutos -293 39 Saamisten muutokset -1 624-5 306 Korottomien velkojen muutokset 15 891 4 452 Rahoituksen rahavirta 39 278 3 497 Rahavarojen muutos -1 033-1 744 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 36 167 37 200 Rahavarat 1.1. 37 200 38 944-1 033-1 744 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 31,5 78,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,1 55,3 Lainanhoitokate 0,7 1,6 Kassan riittävyys 15 17 Konsernin rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma laaditaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin rahoituslaskelma ja se osoittaa kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan ulkoista pääomarahoitusta konsernin tulorahoituksen lisäksi. Konsernin rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja taseen sekä niitä täydentävien liitetietojen perusteella. Ennen konsernin rahoituslaskelman laadintaa, edellä mainituista laskelmista on tehty sisäisten erien eliminointi- ja 40

Toimintakertomus yhdistelykirjaukset. Konsernin rahoituslaskelmassa esitetään, kuten konsernituloslaskelmassa ja taseessa, ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet konsernin ulkopuolisten kanssa. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Konsernin toiminnan rahavirta on 15,6 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 17,8 milj. euroa vähemmän (53,2 %). Konsernin rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Konsernin investointimenojen määrä on 67,7 milj. euroa, joka on 17,0 milj. euroa suurempi kuin kaupungin rahoituslaskelman investointimenot. Konsernin investointimenot ovat edelliseen tilikauteen verrattuna 17,2 milj. euroa suuremmat (34,1 %). Investointimenojen rahoitusosuuksia kertyi 3,6 milj. euroa(v. 2011, 2,1 milj. euroa) ja pysyvien vastaavien luovutustuloja 8,2 milj. euroa (v. 2011, 11,1 milj. euroa). Investointien rahavirta on 55,9 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 40,3 milj. euroa negatiivinen (v. 2011, -3,9 milj. euroa). Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli 39,3 milj. euroa positiivinen, joka on 3,8 milj. euroa kaupungin vastaavaa pienempi. Konsernin rahoitustoiminnan nettorahavirta on edelliseen tilikauteen verrattuna 37,1 milj. euroa parempi. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 52,4 milj. euroa (v. 2011, 35,0 milj. euroa) ja niitä lyhennettiin 31,5 milj. eurolla (v. 2011, 20,1 milj. euroa). Kaupungin osuus pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä oli 44,7 milj. euroa eli 85,2 %. Pitkäaikaisten lainojen muutos oli 20,9 milj. euroa, eli lainoja nostettiin enemmän kuin lyhennettiin. Konsernin lyhytaikaisten lainojen muutos oli 3,4 milj. euroa. Konsernin lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2012 on 0,7 eli sen katsotaan olevan heikko. Vuonna 2011 konsernin lainanhoitokate oli 1,6 (tyydyttävä). Rahavarojen muutos Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos jäi 1,0 milj. euroa negatiiviseksi (v. 2011, -1,7 milj. eur), kun kaupungin kokonaisrahavirtojen muutos oli 1,0 milj. euroa tilikauden viimeisenä päivänä. Konsernin rahavaroilla voitiin kattaa 15 päivän kassasta maksut. Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno = Kouvolakonserni 31,5 % (v. 2011, 78,9 %) Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Vuonna 2012 Kouvolakonserninssa rahoitettiin 68,5 prosenttia investoinneista pääomarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) = Kouvolakonserni 21,1 % (v. 2011, 55,3 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. 41

Toimintakertomus Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) = Kouvolakonserni 0,7 (v. 2011, 1,6) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainahoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2012 on 0,7 eli sen katsotaan olevan heikko. Maksuvalmius Kassan riittävyys, pv = 365 pv* Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella = Kouvolakonserni 15 päivää (v. 2011, 17) Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 42

Toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 285 681 285 681 Aineettomat oikeudet 4 665 5 028 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 500 500 Muut pitkävaikutteiset menot 896 1 055 Arvonkorotusrahasto 387 387 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 1 141 Muut omat rahastot 41 686 46 906 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 5 562 6 223 Edellisten tilikausien alijäämä -31 673-39 223 Tilikauden yli-/alijäämä -10 050 1 443 OMA PÄÄOMA 290 443 299 606 71 158 68 894 316 127 305 916 VÄHEMMISTÖOSUUDET 3 227 3 490 169 913 158 250 18 300 20 019 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 622 1 697 Poistoero 29 452 32 903 25 897 30 052 Vapaaehtoiset varaukset 2 158 2 634 603 017 584 828 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 31 610 35 537 PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 40 483 31 222 Eläkevaraukset 158 158 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset 26 594 26 072 Muut pakolliset varaukset 3 198 2 490 Muut lainasaamiset 5 208 5 288 PAKOLLISET VARAUKSET 3 355 2 648 Muut saamiset 177 177 Sijoitukset 72 462 62 760 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 5 747 5 667 PYSYVÄT VASTAAVAT 681 041 653 811 VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 861 3 363 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja 233 753 213 608 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 32 065 33 756 Lainat muilta luotonantajilta 66 68 Vaihto-omaisuus 3 290 2 997 Saadut ennakot 177 139 Saamiset Muut velat 34 744 33 918 Pitkäaikaiset saamiset 9 874 9 501 Pitkäaikainen vieras pääoma 300 806 281 490 Lyhytaikaiset saamiset 55 781 54 547 Saamiset 65 656 64 048 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja 40 729 34 875 Rahoitusarvopaperit 27 927 26 738 Lainat julkisyhteisöiltä 1 745 1 824 Lainat muilta luotonantajilta 936 883 Rahat ja pankkisaamiset 8 240 10 463 Saadut ennakot 2 337 1 374 VAIHTUVAT VASTAAVAT 105 112 104 245 Ostovelat 33 937 28 775 Muut velat 11 542 10 990 VASTAAVAA 789 015 761 420 Siirtovelat 62 601 54 262 Lyhytaikainen vieras pääoma 153 827 132 982 VIERAS PÄÄOMA 454 632 414 472 VASTATTAVAA 789 015 761 420 Konsrnitaseen tunnusluvut 2012 2011 Omavaraisuusaste, % 41 45 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60 55 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 eur -41 724-37 780 Kertynyt yli-/alijäämä, eur/asukas -478-431 Konsernin lainat eur/asukas 3 968 3 255 Konsernin lainakanta 31.12.. 1000 eur 346 375 285 015 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 eut 5 385 5 466 Asukasmäärä 87 294 87 567 43

Toimintakertomus Konsernitaseen analysointi Konsernitase sisältää konsernin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitoista tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. Konsernitaseen loppusumma 31.12.2012 oli 789,0 milj. euroa, joka on 27,6 milj. euroa (3,6 %) edellistä tilinpäätöstä suurempi. Konsernitaseen loppusumma on 23,0 milj. euroa suurempi kuin kaupungin tase tilikauden lopussa. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella keskeisin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet (maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto, muut aineelliset hyödykkeet, ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat), jonka suuruus on 603,0 milj. euroa (76,4 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna konsernitaseen aineelliset hyödykkeet ovat 239,7 milj. euroa suuremmat. Aineellisten hyödykkeiden määrä kuvaa konsernirakenteen painottumista kiinteistö- ja asuntoyhtiöihin. Sijoituksia konsernilla oli 72,4 milj. euroa (9,2 % taseen loppusummasta), joka on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 milj. euroa. Vaihtuvien vastaavien ryhmässä suurin erä on lyhytaikaiset saamiset 55,8 milj. euroa (7,1 % taseen loppusummasta). Konsernilla on rahoitusarvopapereita tilikauden lopussa 27,9 milj. euroa (3,5 % taseen loppusummasta), kun edellisenä vuonna niitä oli 26,7 milj. euroa eli ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 milj. euroa (4,5 %). Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa vieras pääoma, jonka suuruus on 454,6 milj. euroa (57,6 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna vieras pääoma on 214,0 milj. euroa suurempi. Konsernissa vieraan pääoman määrä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 40,2 milj. euroa, eli 9,7 %. Vieras pääoma jakautuu pitkäaikaiseen (300,8 milj. euroa) ja lyhytaikaiseen (153,8 milj. euroa) pääomaan. Oman pääoman suuruus on 290,4 milj. euroa (36,8 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna oma pääoma on 20,7 milj. euroa pienempi. Edellisiltä tilikausilta kertyneitä alijäämiä on 31,7 milj. euroa (vuonna 2011 39,2 milj. euroa). Konsernin tilikauden alijäämäksi muodostui 10,0 milj. euroa. Konsernitaseen tunnusluvut Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) = Kouvolakonserni 41 % (v. 2011, 45) Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kaupunkikonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot = Kouvolakonserni 60 % (v. 2011, 55) Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) = Kouvolakonserni -41,7 milj. eur (alijäämä) (v. 2011, -37,8 milj. eur alijäämä) Luku osoittaa kuinka paljon konsernilla on kertynytttä ylijäämää tulevien vuosien liiikumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), eur / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / asukasmäärä = Kouvolakonserni -478 eur (alijäämää) / asukas (v. 2011, -431 eur (alijäämää) / asukas). Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katetavan kertyneen alijäämän määrän. 44

Toimintakertomus Konsernin lainakanta 31.12.= vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + muut velat), Kouvolakonserni 346,4 milj. eur (v. 2011, 285,0 milj. eur) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Konsernin lainat euroa / asukas = Kouvolakonserni 3 968 eur / asukas (v. 2011, 3 255 eur / asukas) Konsernin lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset= Kouvolakonserni 5,4 milj. eur (v. 2011, 5,5 milj. eur) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen 1.7 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot v. 2012 olivat 94,6 milj. euroa ja konsernin 292,5 milj. euroa. Kaupungin pitkäaikaiset velat olivat 131,4 milj. euroa ja konsernin 300,8 milj. euroa. Koko konsernia koskevaa taloudellista asemaa kuvaa myös liitetiedot 22 24 omistukset muissa yhteisöissä. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat tiedot on esitetty liitetiedoissa 40 46. Näistä merkittävin on 327,1 milj. euron osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista. Muut taloudelliset vastuut on esitetty liitetiedoissa 47. Näistä merkittävimmät ovat Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kattamaton alijäämä sekä arvonlisäveron palautusvastuu. Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän vuoden 2012 tilinpäätös on 3,9 milj. euroa alijäämäinen ja edellisten tilikausien alijäämää on kertynyt 21,6 milj. euroa. Tilivuoden 2012 jälkeen katettavaa alijäämää syntyy 25,5 milj. euroa, josta Kouvolan osuus on 13,3 milj. euroa. Arvonlisäveron palautusvastuu uudisrakentamisessa ja perusparannusmenoista on 16,7 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolen oman pääoman vertailua edelliseen tilikauteen tehtäessä tulee huomioida, että tilikauden 2012 aikana edellisten tilikausien yli- / alijäämätilille on kirjattu kehittämisrahaston purkamisesta johtuen 5,3 milj. euroa. Näin ollen edellisten tilikausien yli- / alijäämätilille on syntynyt 7,0 milj. euron ylijäämä. Kun tilille kirjataan vuoden 2012 tilikauden alijäämä 15,5 milj. euroa, syntyy taseen kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Lyhytaikaisten siirtovelkojen ryhmässä palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotusten vertailua edelliseen tilikauteen tehtäessä tulee huomioida v. 2012 vuosilomauudistuksesta johtunut lomapalkkavelan laskentatavan muutos. 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.8.1. Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupungin tilikauden tulos on 19 038 732,91 euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: puretaan kertynyttä poistoeroa 3 550 283,41 euroa siirretään tilikauden alijäämä 15 488 449,50 euroa taseen yli-/alijäämätilille. Kaupungin tilikauden alijäämä on edellä mainitun tilinpäätössiirron jälkeen 15 488 449,50 euroa. Edellisiltä tilikausilta kertynyt ylijäämä taseessa on 6 955 715,58 euroa. Vuoden 2012 alijäämä aiheuttaa kaupungin taseeseen kattamatonta alijäämää -8 532 733,92 eur. 45

Toimintakertomus 1.8.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 69 mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamisessa. Vuoden 2012 alijäämän kirjaamisen jälkeen taseeseen jää kattamatonta alijäämää -8 532 733, 92 euroa. Kaupunginvaltuuston 10.12.2012 125 hyväksymä vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2013 2015 pitää sisällään henkilöstömenosäästöjä 7 milj. euroa, rahaston tuloutusta 9,5 milj. euroa ja poistosuunnitelman muutoksen. Kaupunginhallitus esittää selontekonaan seuraavat talouden tasapainottamiseen tähtäävät päätökset ja toteutetut toimenpiteet: Henkilöstölautakunnan suosituksiin 19.5.2009 83 ja 8.12.2009 178 perustuvien palkattomien virka- / työvapaiden (ns. kannuste- ja talkoovapaan) säästövaikutus vuonna 2010 oli yhteensä 0,89 milj. euroa, vuonna 2011 yhteensä 0,92 milj. euroa ja vuonna 2012 yhteensä 0,63 milj. euroa. Yhteisvastuun Kouvola -sopimus 20.5.2010. Sopimuksella, jonka pääosa valtuustoryhmistä allekirjoitti, tavoiteltiin kaupungin talouden tasapainottamista ja peruspalveluiden saatavuuden turvaamista vuosina 2010-2012. Sopimus perustui Kouvolan kaupungin talouden tilaan, sopeuttamistarpeisiin ja kehitysnäkymiin. Kaupunginhallitus päätti 20.12.2010 427, että kaupungin henkilöstö lomautetaan keskimäärin kahdeksi viikoksi vuonna 2011. Vuoden 2010 tilinpäätöksen valmistuttua kaupunginhallitus päätti 7.3.2011 95 peruuttaa lomautuksia koskevan päätöksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.3.2012 taloustyöryhmän loppuraportin (ns. Laesterän raportti) ja sen toimenpideehdotukset taloussuunnittelun yleisohjeeksi. Tavoitteeksi asetettiin tasapainotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Kaupunginhallitus 18.6.2012 223 merkitsi tiedoksi toimialoilta saadut vuotta 2012 koskevat säästötoimenpideesitykset. Menosäästöjä esitettiin 2,6 milj. euroa ja tulojen lisäyksiä 1,1 milj. euroa eli käyttötalouteen yhteensä 3,7 milj. euron parannukset. Samalla kaupunginhallitus antoi vuodelle 2012 ohjeen toimintakatteen 98 %:n toteutumasta sekä liikelaitoksia koskien 2 %:n tulosparannustavoitteen varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kaupunginvaltuusto käsitteli seminaarissaan 16. - 17.11.2012 uuden valtuustokauden linjauksia. Niiden pohjalta valmisteltu valtuustosopimusluonnos, jolla tavoitellaan talouden tasapainoa, saatettiin 18.1.2013 valtuustoryhmille. Kaupunginhallitus päätti 3.12.2012 404, että toimialojen tulee valmistella 30.6.2013 mennessä henkilömitoitusta koskevat esitykset henkilöstön vähentämiseksi 325 henkilötyövuodella vuosina 2012-2015. Kaupunginhallitus päätti 7.1.2013 4 kaupungin henkilöstön lomauttamisesta keskimäärin kolmeksi viikoksi vuonna 2013. Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 100, että kaupungin organisaatiouudistuksesta pyydetään riippumaton asiantuntijalausunto. Yhtenä suurena kokonaisuutena talouden tasapainotuksessa on henkilöstön määrän mitoitus. Organisaation päivittäminen tulee olla valmis viimeistään vuoden 2014 talousarviota hyväksyttäessä. Kaikilla edellä mainituilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka eivät vielä ole osoittautuneet riittäviksi, on pyritty tasapainottamaan kaupungin taloutta. Kaupunginhallituksen asettaman säästötavoitteen eli toimintakatteen (nettomenojen) 98 %:n toteutuman saavutti toimialoista vain konsernipalvelut ja liikelaitoksista tekninen tuotanto, joten kokonaisuudessaan vuoden 2012 talousarvio toteutui arvioitua heikommin. Vuoden 2012 tilikauden 15 488 449,50 euron alijäämän kirjaamisen jälkeen taseeseen jää kattamatonta alijäämää 8 532 733,92 euroa. 46

Toimintakertomus Vuodelle 2013 hyväksytty talousarvio on alijäämäinen ja voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan myös suunnitelmavuosien tilikaudet jäävät alijäämäisiksi. Se tarkoittaa, että vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä tulee laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamiseksi. Toimenpideohjelma voi olla joko erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja tai taloussuunnitelman osa. Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. 47

Talousarvion toteutuminen 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Strategian toteutuminen Valtuusto päättää kaupunkistrategiasta ja kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki, 13 ). Tässä esitetään vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteet on johdettu suoraan kaupunkistrategiasta tai strategiaa toteuttavista katto-ohjelmista. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan kaupunkistrategian päämäärien mukaan. Tuottavuusohjelman raportoinnissa käytetään kuitenkin valtakunnallista tuottavuusluokitusta. Toiminnallinen tavoite toteuttaa kaupunkistrategian päämäärää ja menestystekijää. Tavoite koostuu tavoitetasoista. Jokaisesta tavoitetasosta on tässä raportoitu työn tila (Aloittamatta/Työn alla/valmis) sekä tilannekuvaus 31.12.2012. Tiedot perustuvat toimialojen Ratsu-tietokantaan antamiin tietoihin. Toteutuminen on kuvattu toimialoittain kohdissa: 2.2 Kaupungin tuottamat ja järjestämät palvelut. Katto-ohjelmien toteutumat kuvataan tässä luvussa. Toimialakohtaisten tavoitetasojen lukumäärät osoitetaan kuvassa 18. Tavoitetasojen määrä on kasvanut vuoden 2011 142:sta 193:n. Tavoitteet laadittiin vuoden 2012 talousarviossa ensimmäisen kerran suoraan Ratsu-tietokantaan, mikä pakottaa erittelemään tavoitetasot toisistaan. Aiemmin useita tavoitteita saatettiin kirjata samaan tavoitelauseeseen. Tavoitteiden määrä on vuonna 2012 talousarviossa ollut suuri johtuen yksityiskohtaisuuden tasosta. Vuoden 2013 talousarviossa tilanteeseen on tämän vuoksi tehty korjaus; tavoitteiden määrää on karsittu nostamalla tavoitteiden tarkkuus- ja sitovuustasoa. Kuva 18. Tavoitetasojen lukumäärä talousarviossa Kuvassa 19 raportoidaan tavoitetasojen toteutuminen toimialoittain. Toteutumisaste peilaa jossain määrin johtamisen toimivuutta ja johdon kykyä priorisoida ja asettaa realistisia vuositavoitteita. Kesken jääneet tavoitteet kertovat esimerkiksi priorisointikyvyn puutteesta tai muuttuneesta toimintaympäristöstä. Hyvinvointipalvelujen toimialalla on eniten työn alle jääneitä vuositavoitteita (69 %). Liikelaitosten tavoitteista merkittävä osa on toteutunut (67 %), samoin Kaupunkikehityksen (58 %). Yhteensä kaikista 193 tavoitteesta on toteutunut (41 %), mikä on huonompi tulos kuin vuonna 2011 (48 %). Organisaatiomuutoksen vuonna 2012 vaatima työmäärä näkyy selvästi tavoitteiden kesken jäämisessä. Prosessiorganisaatioon panostettiin etenkin Hyvinvointipalveluissa, kuin myös Konsernipalveluissa. Organisaatiomuutoksen vaatimaa työtä ei ollut ennakoitu vuositavoitteissa. Konsernipalvelut pystyi silti parantamaan toteutumaprosenttiaan vuodesta 2011 (33 %) nykyiseen (45 %). Kaupunkikehitys teki merkittävän parannuksen vuodesta 2011 (13 %) nykyiseen (58%). Kaupunkikehitys piti toisaalta organisaationsa suhteessa enemmän ennallaan, joten aikaa jäi varsinaiseen työhön. 48

Talousarvion toteutuminen Kuva 19. Kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen toimialoittain 2012. Kuvassa 20 esitetään lukumäärä kaupunkistrategian päämäärittäin. Päämäärät on ryhmitelty. Kuva 20. Päämäärien lukumäärä talousarviossa. Kuvassa 21 havainnollistetaan, miten vuonna 2012 kaupunkistrategian toteutuminen on edistynyt. Elinvoimaiseen, tekevään sekä positiiviseen Kouvolaan liittyvät tavoitteet ovat edenneet hyvin. Palvelevuuteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita on jäänyt kesken. Elinympäristön ja ympäristöystävällisyyden kehittämisessä tavoitteista on toteutunut puolet. Vuositavoitteiden laadinnassa tulee korostaa kytkentää pitkänaikavälin tavoitteisiin, jolloin vuositavoitteet voidaan asettaa tarkemmin ja realistisemmin. Tavoitteita tulee jaksottaa koko strategia- ja suunnittelukaudelle. Kuva 21. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian päämäärien mukaan 2012. 49

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat Strategian toteuttamisohjelmat ovat kaupunkistrategiaa tarkentavia suunnitelmia. Niissä esitetään aihealuetta tai teemaa koskvat strategiset linjaukset, periaatteet, pitkän aikavälin tavoitteet sekä toimenpiteet. Kuntaliitto on linjannut kuntastrategian suhteen strategian toteuttamisohjelmiin seuraavasti (kuva 22). Kuva 22. Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä konserniohjauksen edellytyksenä (Lähde: Kuntaliitto) Toimialat ovat laatineet vuoden 2012 talousarvioon tavoitteet seuraavista toteuttamisohjelmista: ympäristöohjelma, elinkeinostrategia 2009-2013 (jatkossa elinkeino-ohjelma), sekä tuottavuusohjelma. Alla raportoidaan näiden tavoitteiden toteutuminen. Tuottavuusohjelma Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma 2010 2014 on hyväksytty valtuustossa vuoden 2010 talousarviossa. Ohjelman tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Toimenpiteet on aikataulutettu v. 2014 loppuun. Toteutustilannetta seurataan tilinpäätösten yhteydessä. Tavoitteiden tilannekatsaus löytyy tilinpäätöskirjan lopusta. Valtakunnallisessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä on valmisteltu yhteiset tuottavuusmittarit päivähoidon, vanhainkotihoidon, terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhusten palveluasumisen, kotihoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen alueille. Tuottavuuden kehitystä seurataan valtakunnallisesti. Kuntaliitto kokoaa tuottavuustiedot kunnilta kevään aikana. Kouvolassa tuottavuustiedot kerätään toukokuussa julkaistavasta Tilastokeskuksen Kuntien toiminta- ja taloustilastosta ja itse tehdyn tuotteistamistyön tuloksena. Toiminnanohjaus kokoaa tuottavuustiedot ja muiden kuntien vertailutiedot ja toimittaa ne toimialojen hyödynnettäväksi kesän aikana. Elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelmana toimii elinkeinostrategia 2009-2013, joka hyväksyttiin valtuustossa v 2008 lopussa. Ohjelmaa on arvioitu ja tarkistettu v.2012. Tämän yhteydessä on myös määritelty lähtökohdat kaupunkistrategiaan kytkettävän elinkeino-ohjelman laatimiselle. Seuraavassa taulukossa raportoidaan ohjelmassa vuodelle 2012 asetetut tavoitteet. 50

Talousarvion toteutuminen VASTUU Elinkeinotoimi Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kaikkien elinkeinojen kehitysedellytysten ja elinkeinollisen infran ylläpito Yritysten neuvonta- ja kehityspalvelun resurssit varmistettu. Uusien yritysten määrä (kpl) 380 Neuvonta- ja kehittämispalvelun asiakasmäärä (kpl) 308 3. Valmis Palvelusopimuksella ja hankekohtaisilla rahoituspäätöksillä Strategisiin painopistealueisiin liittyvät infrahankkeet ja toteutusjärjestys määritelty. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Jatkuva prosessi.riippuvainen myös yritysten ja yksityisten investoijien ratkaisuista Pitkä aikaväli n. 4-10v: Strategisille painopistealueille kohdistettu kehittäminen verkostoyhteistyönä Painopistealueet tarkistettu. Resurssit kohdistettu painopistealueille. Muiden toteuttajaja kumppanuustahojen sitoutuminen varmistettu. Käynnistettyjen hankkeiden määrä (kpl) 14 3. Valmis Hankkeissa olevien yritysten määrä hankesuunnitelmien perusteella Yritysten määrä hankkeissa (kpl) 616 Kaupungin rahoituksen määrä ( ) 1215000 Ympäristöohjelma Valtuusto hyväksyi ympäristöohjelman 2020 yksimielisesti vuonna 2012. Tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 % v. 2004 tasosta vuoteen 2020, sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Tämä saavutetaan toteuttamalla seitsemän eri osa-alueen tavoitteet: 1) jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, 2) energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, 3) ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, 4) ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, 5) hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, 6) ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta sekä 7) monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen. Lisätietoa on ympäristötilinpäätöksessä. Kaikki ympäristöohjelman tavoitteet toteuttavat kaupunkistrategian päämäärää Ympäristöystävällinen Kouvola. Seuraavassa raportoidaan v. 2012 asetettujen tavoitteiden toteutumat. Tavoitetasoja asetettiin yht. 29 kpl. Näistä suurin osa toteutui (72,5 %). Työn alle jäi (24 %) ja aloittamatta (3,5 %). Koko kaupungin ympäristötavoitteiden toteutuminen. Vastuu: johtoryhmä ja ympäristöryhmä. Pitkä aikaväli n. 4-10 v.: Tavoitetasot 2012: Työn Tilannekuvaus 12/2012 tila Energiatehokkuuden Energiatehokkuussopimuksen Valmis Energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelma etenee suunnitelmien lisääminen, energiansäästön toimenpideohjelmaa mukaisesti, toteutumisaste 100 %. ja uusiutuvan toteutetaan suunnitellusti. energiantuotannon edistäminen Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Jätehuollon ohjeistus on käytössä kaikilla toimialoilla. Jätteiden hyötykäyttöä ja lajittelua tehostetaan. Jätteiden seuranta- ja raportointijärjestelmää Valmis Valmis Valmis Jätehuolto-ohjeet on laadittu kaikille toimi-aloille. Jätteiden hyötykäyttö ja lajittelu on tehostunut kaupungin kiinteistöissä, loppujätteen osuus on pienentynyt ja lajiteltujen jätejakeiden osuus on kasvanut. Tilaliikelaitos on yhdessä Teknisen tuotannon kanssa selvittänyt 51

Talousarvion toteutuminen Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen kehitetään. Ekotukitoiminta käynnistetään. Valmis kaupungin kiinteistöjen astiamäärät, tyhjennystaajuudet, jätejakeet, jätteen määrät ja kunkin kohteen yhteistyökumppanit sekä yhteystiedot sekä luonut tietopankin jätehuollon yhteyshenkilöille. Myös raportointia on kehitetty. Ekotukitoiminta käynnistettiin Teknisen tuotannon liikelaitoksen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön piirissä. Peruskoulutuksen käyneitä ja alkukartoituksen työpaikallaan tehneitä ekotukihenkilöitä on noin 80. Ekotukihenkilöille on järjestetty jatkokoulutusta ja heille lähetetään kuukausikirje ajankohtaisista ympäristöasioista. Henkilöstön ympäristöaiheisten koulutuspäivien määrä kasvaa. Valmis Kouvolan kaupungin henkilöstölle järjestettiin 14 ympäristöaiheista koulutusta vuonna 2012. Osallistujia em. koulutuksissa oli yhteensä 477. Edistetään ympäristökasvatusta. Kehitetään järjestelmää, jonka avulla ympäristöasiat huomioidaan päätöksenteossa. Valmis Valmis Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty ympäristökasvatuskoulutusta. Kouluissa on lisätty yhteistyötä ympäristökoulu Reginan kanssa ja tavoite on täyttynyt. Päiväkodeissa on nimetty kestävän kehityksen yhteyshenkilöt, ja lähes jokaisessa päiväkodissa on nimetty ja koulutettu ekotukihenkilö. Päiväkodit ovat kartoittaneet mm. ympäristökasvatuksen lähtötilaa ekotukitoiminnan alkukartoituksessa, ja laatineet tulosten pohjalta toimintasuunnitelman. Ympäristötilinpäätöksen ohjeistusta ja käytäntöjä on selvitetty ja kehitetty. Toimialojen ja liikelaitosten v. 2012 ympäristötavoitteiden toteutuminen. Pitkä aikaväli n. 4-10 v.: Tavoitetasot 2012: Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Jätehuollon Työn tehostaminen ja jätteen alla määrän vähentäminen Konsernipalveluiden paperittomien kokouskäytäntöjen edistäminen Jätehuolto-ohjeiden laatiminen Työn alla Mahdollistettu virtuaaliset kokous- ja koulutuskäytännöt. Järjestetty toimialoille niihin liittyvää tukea. Ohjeet muutamaa yksityiskohtaa vaille valmiit ja tukipalveluissa jo käytössä. Vastuu Konsernipalvelut Perusturva (tu) Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Jätehuoltokoulutus henkilöstölle Paperijätteen määrän vähentäminen. Sähköinen asiointi. Energiansäästön varhaistoimet kartoitettu. Energiansäästökartoitus Työn Koulutussuunnitelma laadittu. alla Valmis Lautakuntatyössä käytössä sähköinen asiointi. Tarkastuslautakunta Työn Energiankulutus (GWh) 151.61 GWh. Uusiutuva Tilaliikelaitos alla energia energian osuus 49 %. Varhaistoimien energiansäästölaskelmien kartoituksesta tehty 50 %. Valmis Konsulttityönä teetetty kartoitus valmistui 31.12.2012. Energian säästökartoitustoimenpiteet tehty. Energiatehokkuus on huomioitu investointien suunnittelussa. Rakennusvalvonnan energianeuvontaoppaan laatiminen Katuvalaistussaneeraus Valmis Valmis Työn alla Työn alla Toimenpiteet tehty 30:n suurimman energiakuluttajan osalta. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste 100 % Aikuissosiaalipalveluissa Pihlajiston ja Kumpulan suunnittelussa huomioitu energiatehokkuus. Opas odottaa energiatodistuksia koskevan asetuksen sisältöä. Opas julkaistaan viimeistään 1.6.2013, kun energiatodistuksia koskeva asetus astuu voimaan. Voikkaan ja Jaalan alue on rakennettu. Työt ovat käynnissä Pilkanmaalla ja Selänpäässä. Koria/Nappa ilta- ja yövalaistusjärjestelmän työt ovat tällä erää valmiit. Perusturva (ti) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Ympäristötietoisuu-den lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Peruskoulun oppilaille Ympäristökoulu Reginassa järjestettyjen ympäristökasvatuspäivien määrää lisätään 50 %:lla vuodesta 2011. Valmis Ympäristökoulu Reginan kanssa on tehty sopimus kummiluokka-toiminnasta lukuvuodelle 2012-2013. Kummiluokkatoimintaa tarjotaan kaikille Kouvolan nelosluokille (45 kpl) kaksi päivää lukuvuodessa. Opetusta on 90 päivänä kuusi tuntia eli yhteensä 540 tuntia. Uutena ko-keiluna kummiluokkatoimintaan otettiin mukaan 7. luokat. Jokaiselta Kouvolan yläkoululta pääsi yksi luok-ka mukaan Opetus- ja kasvatuslautaku nta 52

Talousarvion toteutuminen Tiedotussuunnitelman laatiminen ilmanlaadun tilapäisen heikkenemisen varalle Aloitta matta kummiluokkatoimintaan. Luokkia oli mukana kymmenen ja ne saivat kaksi ympäristökoulupäivää. Kummiluokkapäiviä järjestettiin syys-lukukauden aikana 41 ja niihin osallistui n. 690 oppilasta ja noin 48 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Satsaus ympäristökasvatukseen on kaksikertainen vuoteen 2011 verrat-tuna. Järjestettyjen ympäristökasvatuspäivien määrä 106. Osallis-tuneiden oppilaiden määrä 1310. Rakennus- ja ympäristölautakunta Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen XCity-järjestelmän käyttöönotto Ympäristönsuojelussa Ympäristöohjelman indikaattorien käyttöönotto Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien parantaminen osallistumalla NEUVO-hankkeeseen. Pohjavesiensuojelusuunnitel mien laadintaan osallistuminen Valmis Valmis Valmis Valmis Mittarien vastuuhenkilöt on määritelty ja mittarit otettu käyttöön. Mittarien määrä on 8 kpl. Osallistuttu NEUVO-hankkeeseen. Hanke jatkuu vuonna 2013. Osallistuttu pohjavesiensuojelusuunnitelmien laatimiseen. Hanke jatkuu ELY-keskuksessa vuonna 2013. Teknisen tuotannon liikelaitos Rakennus- ja ympäristölautakunta Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkö-kulma elinkeino-politiikassa ja ympäristöliiketoiminta Hyvä ilmanlaatu. Hankintakoulutus henkilöstölle Elinkeinollisia kehittämishankkeita käynnissä. Valmis Valmis Valmis Jatkuva ilmanlaadun seuranta. Ilmanlaatu on ollut pääosin hyvää. Käynnissä 5 elinkeinollista kehit-tämishanketta. Kaupungin rahoituk-sen suunniteltu määrä kaikissa elinkeinohankkeissa on 1.342.869 e. Talous ja omistajuus Elinkeinoja-osto Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Green Spirit of Kouvolan tavoitteiden konkretisointi yrityksissä. Summanjoki-Sippolanjoki ekologisen tilan selvitys Työn alla Valmis Järjestetty 1 teematilaisuus. Tiedotteita ei ole julkaistu. GS-nettisivuilla 295 kävijää. Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkistrategian päivittäminen Kaupunkistrategia päivitetään keväällä 2013. Päivitystä on valmisteltu yhteistyössä toimialojen kanssa vuonna 2012. Talousarviotavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian voimassaoloajalta 2011-2012 arvioidaan. Nykyinen kaupunkistrategia on voimassa vielä vuoden 2013. Päivityksessä se konkretisoidaan ja asetetaan siihen tavoitteet kaupunkiyhteisönä ja alueena ajalle 2014-2020. Strategiset hankekokonaisuudet määritellään osaksi kaupunkistrategiaa. Strategian jalkautuksen ja seurannan kehittäminen Vuonna 2012 strategiaa jalkauttavat tavoitteet päivitettiin uuden organisaation mukaiseksi. Kaupunkistrategiaa toteuttavien ohjelmien keskinäisten riippuvuuksien ja suhteiden määrittely on aloitettu. Strategiaa toteuttavat ohjelmat kytketään tavoitteiden seurantajärjestelmään. 53

Talousarvion toteutuminen 2.2 Tavoitteiden ja määrärahojen toteutuminen Toteutumisvertailussa on esitetty toimialojen konsernihallinnon, kaupunkikehityksen ja hyvinvointipalveluiden vuositavoitteiden, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen toteumat. Toimialojen osalta on sitovien tuloarvioiden ja määrärahojen toteumat merkitty harmaalla. 2.2.1 Konsernipalvelut Vastuuhenkilö oto talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Konsernipalvelut Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 5 362 0 5 362 5 788 107,9-426 Myyntituotot 722 0 722 833 115,4-111 Maksutuotot 17 0 17 13 78,7 4 Tuet ja avustukset 3 893 0 3 893 3 967 101,9-73 Muut toimintatuotot 730 0 730 975 133,6-245 Toimintakulut -27 098-124 -27 222-26 169 96,1-1 053 Henkilöstökulut -9 422 0-9 422-8 589 91,2-834 Palkat ja palkkiot -5 725 0-5 725-5 051 88,2-674 Henkilösivukulut -3 697 0-3 697-3 538 95,7-159 Eläkekulut -3 373 0-3 373-3 274 97,1-99 Muut henkilösivukulut -324 0-324 -264 81,3-61 Palvelujen ostot -16 114 0-16 114-15 857 98,4-257 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 ***** 0 Muiden palvelujen ostot -16 114 0-16 114-15 857 98,4-257 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -312 0-312 -307 98,2-6 Avustukset -26-124 -150-71 47,6-78 Muut toimintakulut -1 224 0-1 224-1 345 109,9 121 Toimintakate -21 736-124 -21 860-20 381 93,2-1 479 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginvaltuusto Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminnan kuvaus Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (kuntalain 1 ). Valtuusto on kunnan ylin toimielin, joka vastaa kuntalain mukaisesti toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai jollei valtuusto ole siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille. 54

Talousarvion toteutuminen Talous Talousarvio alittui ja kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Kaupunginvaltuusto (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut -349 0-349 -319 91,4-30 Henkilöstökulut -189 0-189 -151 80,1-37 Palkat ja palkkiot -186 0-186 -149 80,3-37 Henkilösivukulut -3 0-3 -2 68-1 Eläkekulut -2 0-2 -2 69,4-1 Muut henkilösivukulut 0 0 0 0 59,3 0 Palvelujen ostot -146 0-146 -155 105,6 8 Muiden palvelujen ostot -146 0-146 -155 105,6 8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 0-10 -11 109,7 1 Muut toimintakulut -4 0-4 -2 55,8-2 0 0 0 0 0 Toimintakate -349 0-349 -319 91,4-30 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus II kaupunginsihteeri Pirjo Kuittinen Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. valtuuston käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta sekä kaupunginhallituksen alaisen toiminnan koordinointi ja käytännön hallintotoiminta. Kaupunginhallitus vastaa myös kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Talouden osalta vastuu käsittää mm. laskentatoimen, rahaliikenteen ja sisäisen valvonnan. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Talous Talousarvio toteutui suunnitellusti ja niin, että kaupunginhallituksen asettama 2 %:n säästötavoite saavutettiin. 55

Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä vaalilain mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan johdolla ja ohjauksessa järjestetään europarlamentti-, presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit. Vuonna 2012 järjestettiin sekä presidentinvaalit (II kierrosta) että kuntavaalit. Talous Talousarvio alittui ja kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Keskusvaalilautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 267 0 267 266 99,8 1 Tuet ja avustukset 267 0 267 266 99,8 1 Toimintakulut -553 0-553 -523 94,5-30 Henkilöstökulut -416 0-416 -428 102,9 12 Palkat ja palkkiot -374 0-374 -379 101,5 5 Henkilösivukulut -42 0-42 -49 115,5 7 Eläkekulut -30 0-30 -37 121,1 6 Muut henkilösivukulut -12 0-12 -12 101,5 0 Palvelujen ostot -107 0-107 -82 76,6-25 Muiden palvelujen ostot -107 0-107 -82 76,6-25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 0-2 -4 193,5 2 Muut toimintakulut -28 0-28 -9 31,2-19 Toimintakate -286 0-286 -256 89,6-30 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sisäinen tarkastus Tarkastuspäällikkö Anita Seppänen Toiminnan kuvaus Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa arvioimalla sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta ja riskienhallintaa sekä johtamis- ja hallintoprosesseja. Toimintaympäristön muutokset Sisäisen tarkastuksen toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tavoitteiden toteuma 56

Talousarvion toteutuminen Talous Sisäisen tarkastuksen menojen alitus johtuu henkilöstömäärän supistumisesta. Avoinna ollutta sisäisen tarkastajan tointa ei täytetty. Sisäinen tarkastus (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut -199 0-199 -155 77,9-44 Henkilöstökulut -173 0-173 -129 74,7-44 Palkat ja palkkiot -141 0-141 -105 74,8-36 Henkilösivukulut -32 0-32 -24 74,3-8 Eläkekulut -23 0-23 -17 76,2-5 Muut henkilösivukulut -9 0-9 -6 69,6-3 Palvelujen ostot -16 0-16 -16 100 0 Muiden palvelujen ostot -16 0-16 -16 100 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 0-1 -1 71,1 0 Muut toimintakulut -10 0-10 -10 99,1 0 Toimintakate -199 0-199 -155 77,9-44 TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Ulkoinen tarkastuspäällikkö Sirkku Ahvo-Lehtinen Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä ja valmistelee tarkastusta koskevat asiat valtuustolle. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuntalain mukaiset hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen suorittaa valtuuston hyväksymä tilintarkastaja. Palvelualueen toiminnan kuvaus Ulkoinen tarkastus on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta. Ulkoisen tarkastuksen tehtävänä on valmistella tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat. Toimintaympäristön muutokset Tarkastuslautakunnan arviointityöhön vaikuttavia tekijöitä vuonna 2012 olivat organisaatiouudistus sekä pyrkimys tavoiteasettelun selkeytymiseen. Tavoitteiden toteuma 57

Talousarvion toteutuminen Talous Ulkoinen tarkastus (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut -209 0-209 -200 95,9-9 Henkilöstökulut -127 0-127 -123 96,5-4 Palkat ja palkkiot -106 0-106 -103 96,9-3 Henkilösivukulut -21 0-21 -20 94,7-1 Eläkekulut -15 0-15 -15 97,1 0 Muut henkilösivukulut -6 0-6 -5 88,6-1 Palvelujen ostot -72 0-72 -67 92,9-5 Muiden palvelujen ostot -72 0-72 -67 92,9-5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 0-2 -3 159,4 1 Muut toimintakulut -8 0-8 -8 99,6 0 Toimintakate -209 0-209 -200 95,9-9 PALVELUALUE vastuuhenkilö Hallinto Hallintojohtaja Jari Niemelä Toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen hallintoyksikkö koostui v. 2012 kansliapalveluista ja päätöksenteon valmistelusta (hallinto, kanslia, kirjaamo, arkisto, yhteispalvelu, tulostuspalvelu), lakiasioista (sis. pysäköinninvalvonta), viestinnästä ja kaupunkimarkkinoinnista, riskienhallinnan koordinoinnista sekä edunvalvonnasta. Henkilöstön määrä oli noin 50. Tavoitteiden toteuma Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Terve ja turvallinen elinympäristö Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kokonaisvaltainen turvallisuudenhallinta Peruskaupungin vuosittaiset riskianalyysit Riskianalyysiin kirjatut toimenpiteet toteutetaan Riskianalyysien määrä (kpl) 1.0 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) 3. Valmis Talousarvion toiminnallisia tavoitteita uhkaavien merkittävimpien riskien kuvausohjeet ovat sisällä talous- ja omistajuusyksikön taloutta koskevassa vuosiohjeistuksessa. 3. Valmis Menettely sisältyy talous- ja omistajuusyksikön taloutta koskevaan vuosiohjeistukseen. Turvallisuuden edistämisen toimenpiteet kirjataan Turvallinen kunta -ohjelmaan Ratsuun (Katto-ohjelmat) Valtakunnalliset ja paikalliset turvallisuusindikaattorit 2. Työn alla Turvallinen kunta -ohjelmatavoitteiden lisäämismahdollisuus Ratsuohjelmaan koko kaupungin ohjelmaseurannan mahdollistamiseksi tarkentuu, mikäli uusi Turvallinen kunta -ohjelmakausi toteutuu. 58

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Toimiva valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Vaikutusten ennakkoarviointi käytössä 2. Työn alla Johtoryhmän päätös käyttöönotosta on tehty ja ohjeistus toimialoille on annettu. Toimialat vastaavat toteutuksesta itse. Tiedonkulun (viranhaltijat-päättäjät) parantaminen (iltakoulut, infot, seminaarit) Toimialojen väliset säännölliset "hallintopalaverit" Sääntöjen, ohjeiden ja päätöksentekotasojen viilaaminen 2. Työn alla Kaupunginjohtaja antaa jokaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa infon merkittävistä, valmistelussa olevista asioista. Hallituksella, valtuustoryhmien puheenjohtajilla ja johtoryhmällä on yhteiset, säännölliset, ennalta sovitut iltakoulut. Valtuuston seminaareja ja infoja sekä kaupunginjohtajan koollekutsumia valtuustoryhmien puheenjohtajien palavereja pidetään tarpeen mukaan. 3. Valmis Toimialojen väliset, säännölliset ns. hallintopalaverit ovat käytössä 2. Työn alla Jatkuvaa toimintaa. Mm. hallintosääntöä on tarkistettu valtuustossa kaksi kertaa vuoden aikana ja taloussäännön kokonaistarkastus on valmisteltu. Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Aktiivinen ja avoin viestintä Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sisäinen viestintä on monikanavaista, vuorovaikutteista ja osallistavaa sekä yhteishenkeä vahvistavaa Blogi ja Wiki otettu käyttöön Blogin käyttöaste (%) 15.0 3. Valmis Blogi- ja Wikipalvelut sisäisessä käytössä ja toimialoille järjestetty koulutusta. Blogin käyttö ollut vähäistä. Wiki-palvelua on käytetty intranetissä työkaluna verkkoviestinnän suunnittelussa. Sisäisen viestinnän käyttäjätutkimus tehty Wikin käyttöaste (%) 30.0 Toteutuneet kampanjat (kpl) 1.0 3. Valmis Henkilöstölle toteutettiin sisäisen viestinnän -kysely ja tutkimus valmistui 08/2012, vastausprosentti 9,3%. Kyselyn perusteella sisäistä viestintää ja Kontti-intranettia tulisi kehittää. Saatuja tuloksia hyödynnetään kehitystyössä vuonna 2013. 59

Talousarvion toteutuminen Pitkä aikaväli n. 4-10v: Yhtenäinen ja aktiivinen ulkoinen viestintäkulttuuri Ulkoinen tiedotus aktivoitunut Tiedotteiden määrä (kpl) 50.0 2. Työn alla Aktivointia jatkettu syksyn aikana. Organisaatiomuutos ja toimialojen viestinnän tukitiimien muodostaminen viivästyttäneet tehostamista. Ulkoisia tiedotteita tehty kaikilla toimialoilla. Palvelualueittaiset viestintäsuunnitelmat laadittu ja käytössä Muuttajat kohderyhmänä viestinnässä huomioitu (muuttajasivusto, postitukset), muuttajapalvelut toteutettu Viestintäsuunnitelmien määrä (kpl) 2.0 2. Työn alla Viestintäsuunnitelman pohja luotu. Projekteille tehty yksittäisiä viestintäsuunnitelmia. Organisaatiouudistuksesta johtuen toimialojen palveluyksiköiden viestintäsuunnitelmien laadintaa ei ole käynnistetty. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Muuttajalle-esite valmistunut 06/2012. Muuttajan Tervetuloa-paketin sisältökonsepti valmis, paketin jakelu kirjastoista. Muuttajalle-postitukset aloitettu 12/2012 muuttaneista. Wwwsivujen Muuttajalle-osuus päivitetty nettisivu-uudistuksen yhteydessä. Uusien asukkaiden tilaisuus järjestetty 05/2012. Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Vetovoimatekijät esiin Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kouvolan ulkoisen vetovoiman lisääminen ja seuturakkauden ja arvostuksen herättäminen Markkinointisuunnitelman toteutus (kampanjat) Toteutuneet kampanjat (kpl) 10.0 3. Valmis Kampanjasuunnittelu käynnistettu 04/2012. Matkailumarkkinoinnin kotimaan kampanjat toteutettu 07/2012(tv,radio,printti)ja 09/2012 (tv/printti). Venäjän matkailumarkkinoinnin kampanja toteutettu 07/2012. Asukasmarkkinointikampanjoita tehty paikallisille ja uusille asukkaille. Kouvola-brändi käyttöönotettu Mediaseuranta 1.0 3. Valmis Uusi brändi lanseerattu 03/2012 ja käyttöönotettu 08/2012. Brändi lanseerattu lisäksi sisäisesti henkilöstölle ja koululaisille. Mediaseuranta aloitettu syksyllä. 60

Talousarvion toteutuminen Talous Talouden osalta talousarvion nettomenot alittuivat, mutta kaupunginhallituksen asettamaan 98 %:n toteutumaan ei päästy. Menojen osalta tavoite saavutettiin, mutta pysäköinninvalvontatulot jäivät lähes 100.000 alle arvioidun. Konsernihallinto (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 1 583 0 1 583 1 456 91,9 128 Myyntituotot 722 0 722 809 112,1-87 Maksutuotot 17 0 17 13 78,7 4 Tuet ja avustukset 174 0 174 49 28,2 125 Muut toimintatuotot 670 0 670 584 87,1 86 Toimintakulut -11 595 0-11 595-11 382 98,2-213 Henkilöstökulut -2 659 0-2 659-2 591 97,4-68 Palkat ja palkkiot -1 740 0-1 740-1 687 97-53 Henkilösivukulut -920 0-920 -904 98,3-16 Eläkekulut -807 0-807 -803 99,5-4 Muut henkilösivukulut -113 0-113 -101 89,8-12 Palvelujen ostot -7 932 0-7 932-7 864 99,1-68 Muiden palvelujen ostot -7 932 0-7 932-7 864 99,1-68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -149 0-149 -142 95,6-7 Avustukset -1 0-1 -31 3064,3 30 Muut toimintakulut -853 0-853 -754 88,4-99 Toimintakate -10 011 0-10 011-9 926 99,2-85 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talous ja omistajuus Talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Toiminnan kuvaus Konsernipalveluiden talous- ja omistajuusyksikön prosesseja ovat hankinnat, omistaja- ja sopimusohjaus, strategia, talous ja rahoitus, tietohallinto sekä näiden kaikkien prosessien kokonaisvaltainen kehittäminen. Yksikkö vastaa myös tuottavuutta ja tuloksellisuutta tukevien menettelytapojen kehittämisestä. Toimintaympäristön muutokset Talous- ja omistajuusyksikkö on vastannut kaupungin näkökulmasta talouspalvelukeskuksen toimintojen siirtämisestä Kunnan Taitoa Oy:lle 1.1.2012 alkaen. Organisaatiouudistuksen valmistelu on vienyt paljon resursseja. 61

Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Ennakointi ja vaikuttavuusarviointi valmistelussa ja päätöksenteossa Palvelujen järjestämis- ja elinkeinoohjelmien päivitysten nivominen kaupunkistrategiaan. Strategian arviointi ja toteuttamisseurannan sähköistäminen. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Kaupunkistrategian päivittämistä on valmisteltu v. 2012 johtoryhmän ohjauksessa. Valmistelussa on koko vuoden ajan ollut keskeisesti mukana palvelujen järjestämis- ja elinkeinoohjelmien valmistelusta vastuulliset asiantuntijat sekä asiantuntijat seuraavilta osa-alueilta: omistajapoliittisten linjaukset, edunvalvonta, maapoliittisen ohjelmaa ja ympäristöohjelma. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Seuranta- ja raportointimoduulit toteutettu ja otettu käyttöön keväällä 2012. Word-yhteensopiva talousarvioote toteutettu ja otettu käyttöön syksyllä 2012. Omistajapoliittisten linjausten laadinta. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Omistajapoliittiset linjaukset on valmisteltu ja viedään päätöksentekoon keväällä 2013. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kouvola-konsernin kokonaisrahoituksen varmistaminen Sisäisten palvelujen rakenneratkaisuja koskeva tarvekartoitus (liikelaitostamiset/yhtiöittämiset). Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Kouvolan veden yhtiöittämisselvitys on laadittu. Esitys on käsitelty kaupunginhallituksessa. Selvitystyötä jatketaan, kun on kuntalakiin tulevat mutokset on selvillä ja kunnallisia liikelaitoksia koskevat lakiesitykset ovat varmistuneet. Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sähköinen asiointi ja tietoyhteiskuntakehitys Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri ja hallintamalli kuvattu Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Kouvolan viiterarkkitehtuuri on kuvattu loogisella tasolla. Tietohallintolain vaatimusta yhteentoimivuudesta toteutetaan kokonaisarkkitehtuurityöllä. Maakunnallinen sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri on valmistunut. Sähköiset palvelut Palvelujen sähköistämisen taso (1-5) 2. Työn alla Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti lisää. Alustaratkaisut (Kuntalaistili ja KEKSI) ovat tuotannossa.ekouvola.fi portaali käytössä. 62

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Palvelujen saavutettavuus Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: ICT-palvelut laillisuus- ja turvallisuusvaatimusten mukaisia Perus tietoturvallisuustaso Toteutumisaste (%) 2. Työn alla Pilottiyksiköt ovat jatkaneet tietoturvariskien riskianalyysityötä. Hallintamenettely(operatiivinen käsikirja)- käytäntöjä on jatkokehitetty. Tietohallinto on toiminut asiantuntijaroolissa. Tietohallinnon ohjausryhmälle esitelty pilotoinnin tulokset ja hallintajärjestelmä. Käyttöönoton laajennus koko kaupunkiin käynnissä. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: ICT-Governance eli tietohallinnon hyvä johtamis- ja hallintatapa Projektitoimisto toiminta Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Käyttöönottosuunnitelma työn alla. Käyttöönotto sisältää ohjelman- ja projektinhallinnan vaiheet, työpohjat ja tietojärjestelmätuen. Tietojärjestelmätuen valinta käynnissä. ICT - palvelut järjestetty tarkoituksenmukaisesti Asiakastyytyväisyyskysely 3. Valmis KS-Tiedon kanssa puitesopimus tehty. Medi-IT:n kanssa puitesopimus viimeistelyssä. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kaupungin tuottavuuden aikaansaaminen Toiminnan ja talouden kehittämisohjelman jalkauttaminen Kaupunkitasoisen tuotetiedon ja kustannuslaskennen käyttöönotto. Tuotebudjetoinnin toimintatavan ja käyttöönoton laajentaminen. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) 2. Työn alla Tuottavuusmittareita on seurattu sekä sisäisen tuottavuusohjelman myötä että kansallisesti 20 suurimman kunnan vertailussa. Toimialojen tuottavuustoimenpiteitä on tuettu tuotteistamisen avulla. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Tuotteistamista on jatkettu systemaattisesti. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Tuotebudjetoinnin laajentamisen suunnittelu siirtyy lähivuosille. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Koko kaupungin tarpeet huomioiva hankintojen johtaminen Hankintakalenterin ohjeistus ja toteutus Aloitettu/Valmis 3. Valmis Hankintakalenterin käyttöön ottoon liittyvää jalkautustyötä on tehostettu. Kalenteri on pysyvä työkalu hankintojen suunnittelussa ja tiedottamisessa. Tilausjärjestelmän (katalogiostaminen) hankinnan kartoitus Aloitettu/Valmis 1. Aloittamatta Tilausjärjestelmän käyttöön otto ei ole mahdollinen nykyisillä resursseilla 63

Talousarvion toteutuminen Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kouvola-konsernin johtamisjärjestelmä Organisaatiouudistuksen ja prosessiajattelun tukeminen Aloitettu/Valmis 3. Valmis Keväällä 2012 on koordinoitu laaja muutosprojekti toimialojen kesken. Projektissa selvennettiin konserniohjauksen rooleja konsernipalveluiden ja toimialojen välillä. Toimialojen päällirakenteita hiottiin keskenään yhteensopivaksi, sekä sovittiin yhteisistä käsitteistä. Lisäksi hahmotettiin konsernin toiminnanohjausprosessien sisällöt sekä määriteltiin strategiset ja operatiiviset ohjaustehtävät. Konsernipalveluiden (Kopa) toimintamalli ja johtamisjärjestelmä hyväksyttiin hallituksessa 10.9.12. Toimeenpano käynnistyi syksyllä 2012 Kopan sisäisenä projektina. Toimintamallia avattiin rajapintakeskusteluin toiminnanohjauksen ja ohjaavien tukiprosessien kesken sopien vastuu- ja työjaosta. Kopan nykyiset tehtäväkuvaukset koottiin uuteen organisaatioon päivittämistä varten. Projekti jatkuu keväällä 2013. Sopimusohjausmekanismin sovittaminen uuteen organisaatioon. Taitoa Oy:n tuotantosuunnitelman mukainen muutosjohtaminen. Systemaattisen laatutyön valmistelu käynnistetään konsernitasolla. Konsernitason raportoinnin kehittämisen koordinointi. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Sopimustasot ja -käytäntö on määritelty taloussäännössä ja hallintosäännössä. Ohjausjärjestelmää täydennetään vielä v 2013 konserninäkökulmasta kaupunkistrategian valmistuttua osaoptimoinnin vähentämiseksi. Täydentäminen tulee koskemaan toisistana irrallisesti tehtävän strategisen työn koordinointia ja yhteensovittamista. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Siirretty Taitoa Oy:n palvelutuotantoon 1.1.2012. Muutos on viestitty ja ohjeistettu. Henkilöstösiirrot tehty. Vapautuneiden tilojen käyttöä suunniteltu. Toimintatapojen yhteensovittaminen jatkuu esiintulevien tarpeiden mukaan. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla EFQM:n sähköistä itsearviointimallia kokeiltiin toiminnanohjauksessa ja sisäisessä tarkastuksessa. Laajempi käyttöönotto ja/tai vaihtoehtoisten mallien tarkastelu ja muu laatutyö jatkuu 2013. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Käynnitetty mittarien kehittämishanke ja osallistuttu valtakunnalliseen mittaamiskäytäntöjen kypsyystasomittaukseen. Teetetty tiedonhallinnan esiselvitys. 64

Talousarvion toteutuminen Talous Toimintatuotot toteutuivat 115,5 %:sesti. Poikkeama johtui pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitoista. Tuet ja avustukset toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Toimintakulut toteutuivat 89,6 %:sesti. Toimintakulut jäivät pääsääntöisesti alle suunnitellun, lukuun ottamatta muita toimintakuluja. Muut toimintakulut ovat pitäneet sisällään pysyvien vastaavien myyntitappioita, muita kuluja sekä saatavien poistoja. Muiden palvelujen ostot toteutuivat 65,5 %:sesti. Toimintakate toteutui 34,6 %:sesti eli jäi reilusti alle suunnitellun. Talous ja strategia (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 2 164 0 2 164 2 498 115,5-334 Myyntituotot 0 0 0 14 ***** -14 Tuet ja avustukset 2 144 0 2 144 2 144 100 0 Muut toimintatuotot 20 0 20 340 1698,7-320 Toimintakulut -3 184 0-3 184-2 852 89,6-332 Henkilöstökulut -1 823 0-1 823-1 640 90-183 Palkat ja palkkiot -1 275 0-1 275-1 187 93,1-88 Henkilösivukulut -548 0-548 -453 82,6-95 Eläkekulut -465 0-465 -382 82-84 Muut henkilösivukulut -82 0-82 -71 86,1-11 Palvelujen ostot -1 243 0-1 243-815 65,6-428 Muiden palvelujen ostot -1 243 0-1 243-815 65,5-428 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 0-13 -12 94,4-1 Muut toimintakulut -105 0-105 -385 365,2 279 Toimintakate -1 020 0-1 020-353 34,6-667 65

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE TOIMIELIN Vastuuhenkilö Henkilöstö Henkilöstölautakunta Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Toiminnan kuvaus Henkilöstöyksikkö vastaa strategisesta henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöjohtamisen kehittämisestä, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkka- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä, yhteistoiminnan ja työsuojelun organisoinnista sekä henkilöstösuunnittelusta, työllistämisestä ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipalveluiden suunnittelusta ja koordinoinnista yhteistyössä toimialojen kanssa. Tavoitteiden toteuma 66

Talousarvion toteutuminen Talous Henkilöstölautakunnan toimintakate on toteutunut talousarvion mukaisesti, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen ja uudelleen sijoitusten (työssä jatkamisen) tukemiseen varattujen määrärahojen osalta palkkakustannukset kirjattiin asianosaiselle toimialalle. Henkilöstöyksikön määrärahoja käytettiin keskitettyyn henkilöstöhallintoon, henkilöstöpalveluihin ja -etuuksiin, työllistämiseen, työterveyspalveluihin, henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin, työsuojeluun sekä yhteistoimintaan. Henkilöstöyksikön määrärahoista maksettiin kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet sekä ne eläkemenoperusteiset maksut (1,77 milj. euroa), joita ei voida kohdistaa aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille. Henkilöstöyksikön kustannuspaikoilta maksetaan myös henkilöstön edustajien palkat (7 luottamusmiestä ja 5 työsuojeluvaltuutettua). Henkilöstön työterveyspalvelut sisältävät ennalta ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sekä työterveyshuollon tulot (n. 1,51 milj. euroa) että menot (yhteensä n. 2,67 milj. euroa) ylittivät talousarvioon varatut määrärahat, mutta ylitys pystyttiin kattamaan muista määrärahoista. Työterveyshuollon kustannuksista 36 % muodostui lakisääteiseen työterveyshuollon ja 64 % sairaanhoidon kustannuksista. Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon I korvausluokan (lakisääteinen työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja II korvausluokan (sairaanhoito) kustannuksista 50 %. 67

Talousarvion toteutuminen Henkilöstö (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 1 348 0 1 348 1 550 115-202 Myyntituotot 0 0 0 0 ***** 0 Tuet ja avustukset 1 308 0 1 308 1 506 115,2-198 Muut toimintatuotot 40 0 40 44 109,2-4 Toimintakulut -6 869-124 -6 993-6 684 95,6-309 Henkilöstökulut -3 590 0-3 590-3 145 87,6-445 Palkat ja palkkiot -1 501 0-1 501-1 099 73,2-402 Henkilösivukulut -2 089 0-2 089-2 046 97,9-43 Eläkekulut -1 998 0-1 998-1 988 99,5-10 Muut henkilösivukulut -91 0-91 -58 63,7-33 Palvelujen ostot -3 064 0-3 064-3 306 107,9 242 Muiden palvelujen ostot -3 064 0-3 064-3 306 107,9 242 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -133 0-133 -124 93,1-9 Avustukset 0-124 -124 0 0-124 Muut toimintakulut -82 0-82 -109 133,2 27 Toimintakate -5 521-124 -5 645-5 134 90,9-511 68

Talousarvion toteutuminen 2.2.2 Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Kaupunkikehitysjohtaja Jukka Posti Toiminnan kuvaus Kaupunkikehitys -toimialan keskeisin tehtävä on kaupungin elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta, elinvoiman vahvistaminen ja elinympäristön kehittäminen, jotka kumpikin vastaavat toimialaansa liittyvästä, kaupunkistrategian mukaisesta kehittämisestä. Toimialaan kuuluvat lisäksi Teknisen tuotannon liikelaitos ja Kouvolan Vesi sekä osakeyhtiöt Kinno ja Ebick. Toimintaympäristön muutokset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät edelleen Kouvolan elinkeinorakenteessa, mikä näkyy työllisyystilastoissa ja kunnan verotuloissa. Tämän vuoksi elinkeinotoimessa on jatkettu nykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamista ja myötävaikutettu uusien yritysten syntymiseen tavoitteena luoda alueelle uusia työpaikkoja. Mm. bioenergiaan, puurakentamiseen, ympäristö- ja digitaaliseen liiketoimintaan kohdistetuilla toimenpiteillä on luotu pohjaa kehittämiselle yhteistyössä yritysten kanssa. Myös elintarviketeollisuuden kehittämisellä on kasvava merkitys alueen elinvoiman kannalta. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on kaupungin päätöksenteossa otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointimenetelmä (YRVA). Maaseutupalveluissa on tehty Maaseutuviraston kanssa maksajavirastosopimus, jolla vahvistetaan osapuolten velvollisuudet ja sovitaan yhteisistä menettelyistä viljelijätukihallinnossa. Kansallinen Laajakaista 2015 -hankkeen rakentaminen aloitettiin. Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa valmistui koko kunnan alueen kattava rakennemalli, joka on kunnan maankäytön kehityskuva. Siinä käsitellään kunnan keskus- ja palveluverkkoa, aluerakenteen toimivuutta, lisärakentamisen sijoittumista sekä liikenteen ja viheryhteyksien kehittämistä. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö käynnistyi. Maankäytössä on huomioitu elinkeinorakenteen tarpeita. Yhdyskuntatekniikan toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Tervaskankaan alue saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi v. 2012. Säästösyistä eräiden investointikohteiden rakentamisesta luovuttiin. Kymen jätelautakunta aloitti toimintansa toukokuussa 2012 Kouvolan kaupungin toimiessa isäntäkuntana. Ympäristönsuojelun hankkeet Eko-Kymenlaakso sekä Sippolan- ja Summanjoen kuormitusselvitys ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012 2020 valmistui osana Eko-Kymenlaakso - hanketta. Kymenlaakson energianeuvonta-hanke on aloitettu v.2012 ja jatkuu vuoden 2013 ajan. Talousarviossa asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Toimialan talous Tilikauden toimintakate oli -18,2 milj. euroa (tot.- % 102). Vaikka toimintatuotot olivat 0,8 milj. euroa talousarviota suuremmat, asetettu toimintakatteen säästötavoite (98 %) jäi saavuttamatta johtuen yhdyskuntatekniikan menojen lisääntymisestä. Suunniteltua paremmin toteutunut maanmyynti pienensi toimintakatteen ylitystä. Elinkeinotoimessa tavoite saavutettiin, mutta tekniikka- ja ympäristöpalveluissa toimintakate ylitti talousarvion 0,7 milj. eurolla. Toteutuma vastasi marraskuun kuukausikatsauksessa tehtyä ennustetta. Toimintakulut olivat 38,1 milj. euroa. Ylitys talousarvioon 0,79 milj. euroa muodostui liikennealueiden talvikunnossapidon kustannuksista ja katuvalaistuksen lisääntyneistä energiakustannuksista. Valmistus omaan käyttöön jäi 0,3 milj. euroa talousarviota pienemmäksi. Investointimenot olivat 15,63 milj. euroa (tot- % 100,5). Maa-alueiden hankinnasta säästyi 0,4 milj. euroa. Yhdyskuntatekniikan investoinnit ylittyivät 0,5 milj. euroa. Liikelaitoksista Teknisen tuotannon liikelaitos saavutti talousarviossa asetetut tulostavoitteet. Teknisen tuotannon liikelaitoksen liikeylijäämä oli 0,9 milj. euroa ja ylitti talousarvion tavoitteen 0,8 milj. eurolla. Ylijäämä muodostui liikevaihdon lisäyksestä sekä vuoden aikana asetettujen säästötavoitteiden toteutumisesta. 69

Talousarvion toteutuminen Kouvolan Veden talousarviossa asetettu tulostavoite jäi saavuttamatta. Kouvolan Veden liikeylijäämä oli 1,3 milj. euroa, mutta se jäi talousarvion tavoitteesta. Vaikka liikevaihto oli budjetoitua suurempi, menojen kasvu (24 %) johti siihen, että liikeylijäämä jäi tavoitteesta n. 0,4 milj. euroa. Menojen kasvuun vaikuttivat runsaat putkirikot, korkeat lietteen käsittelymaksut sekä lisääntyneet energiakustannukset. Kaupunkikehitys Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio 1000 e Toimintatuotot 15 810 471 16 281 17 098 105,0-817 Myyntituotot 9 159 0 9 159 9 369 102,3-210 Maksutuotot 1 719 0 1 719 1 777 103,4-58 Tuet ja avustukset 320 0 320 298 93,0 23 Muut toimintatuotot 4 613 471 5 084 5 655 111,2-571 Valmistus omaan käyttöön 3 143 0 3 143 2 829 90,0 314 Toimintakulut -37 331 0-37 331-38 127 102,1 796 Henkilöstökulut -13 035 0-13 035-13 149 100,9 114 Palkat ja palkkiot -9 727 0-9 727-9 692 99,6-36 Henkilösivukulut -3 308 0-3 308-3 458 104,5 150 Eläkekulut -2 676 0-2 676-2 874 107,4 199 Muut henkilösivukulut -632 0-632 -583 92,3-49 Palvelujen ostot -20 737 0-20 737-20 733 100,0-4 Asiakaspalvelujen ostot -555 0-555 -365 65,9-189 Muiden palvelujen ostot -20 183 0-20 183-20 368 100,9 185 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 351 0-1 351-1 898 140,5 547 Avustukset -1 625 0-1 625-1 616 99,4-9 Muut toimintakulut -583 0-583 -731 125,4 148 Toimintakate -18 378 471-17 907-18 200 101,6 293 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto Elinkeinojohtaja Aimo Ahti Toiminnan kuvaus Kaupunkikehityksen elinkeinopalvelut vastaa uudistetun kaupunkiorganisaation elinvoimaydinprosessista ja panostaa elinkeinostrategiassa määriteltyjen painopistealojen toimintaedellytysten ja yritysten monipuolisen toimintaympäristön kehittämiseen sekä tukee toimenpiteitä, joilla luodaan kaupungin eri alueille uutta elinvoimaa, osaamista, yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia Toimintaympäristön muutokset Metsäteollisuuden rakennekehityksen jälkihoito ja seurannaisvaikutukset ovat edelleen keskeinen elinkeinopolitiikan kohde. Toimintojen alasajon välittömien seurausten hoitamisesta on voitu siirtyä toimialan sisäisten painopistemuutosten kautta löydettävien uusien, pk-pohjaisten yritysmahdollisuuksien kehittämiseen. Bioenergiaan, puurakentamiseen ja ympäristöliiketoimintaan kohdistetuilla toimenpiteillä on luotu pohjaa toimialakohtaiselle kehittämiselle yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on kaupungin päätöksenteossa otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointimenetelmä (YRVA). Kouvolan alueen palvelukyky vahvistui merkittävästi kauppakeskus Veturin valmistuttua. Myös kaupungin ydinkeskusta hyötyy tästä, kun eri tahojen kanssa (yritykset, kiinteistönomistajat) käynnistetty yhteistyö etenee. Eri selvitykset (mm. pendelöintitutkimus) ovat osoittaneet, että Kouvolalla on vetovoimaa ns. monipaikkaista työtä tekevien kannalta. Tämä yhdistettynä osaamiseen, tietoon ja digitaalisuuteen perustuvien liiketoimintojen sekä luovien alojen yrittäjyyden kehittämistavoitteisiin muodostaa ajankohtaisen teeman myös elinkeinollisen kehittämisen kannalta. Aluelähtöisen elintarviketalouden kehittämisellä on kasvava merkitys suorien elinkeinollisten vaikutusten sekä koko alueen elinvoiman kannalta. 70

Talousarvion toteutuminen Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Strategisille painopistealueille kohdistettu kehittäminen verkostoyhteistyönä Yksi kehittämisyhtiö Aloitettu/Valmis 2. Työn alla European Business Innovation Center Käynnistetään 20 uutta hanketta. Käynnistettyjen hankkeiden määrä (kpl) 2. Työn alla Käynnistetty 14 hanketta. Hankkeisiin tulee mukaan vähintään 70 yritystä. Yritysten määrä hankkeissa (kpl) 3. Valmis Hankesuunnitelmissa 616 yritystä. Vipuvaikutus kehittämisrahoituksessa viisinkertainen kaupungin panostukseen verrattuna. Kehittämisrahoituksen vipuvaikutuskerroin 3. Valmis Vipuvaikutuskerroin 5,7. Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Yritysten toimintaedellytykset Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kaikkien elinkeinojen kehitysedellytysten ja elinkeinollisen infran ylläpito Järjestetään viisi toimialojen tapaamista ja/tai foorumia. Elinkeinofoorumeita (kpl) 3. Valmis Järjestetty 8 foorumia. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Tutkimus ja koulutus tukee strategisia osaamis- ja toimintakeskittymiä T&K -hankkeiden määrä painopistealueilla vähintään 10. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeiden määrä (kpl) 3. Valmis T&K -hankkeiden määrä painopistealueilla 23. Talous Elinkeinotoimi (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio 1000 e Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 7 542 0 7 542 7 158 94,9 384 Myyntituotot 6 526 0 6 526 6 498 99,6 29 Maksutuotot 648 0 648 528 81,6 119 Tuet ja avustukset 318 0 318 132 41,6 186 Muut toimintatuotot 50 0 50 0-0,7 50 Toimintakulut -15 018 0-15 018-14 216 94,7-802 Henkilöstökulut -7 247 0-7 247-7 133 98,4-115 Palkat ja palkkiot -5 676 0-5 676-5 574 98,2-102 Henkilösivukulut -1 571 0-1 571-1 559 99,2-13 Eläkekulut -1 200 0-1 200-1 227 102,2 27 Muut henkilösivukulut -371 0-371 -332 89,3-40 Palvelujen ostot -5 962 0-5 962-5 252 88,1-710 Asiakaspalvelujen ostot -550 0-550 -365 66,4-185 Muiden palvelujen ostot -5 412 0-5 412-4 886 90,3-526 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -53 0-53 -54 102,2 1 Avustukset -1 625 0-1 625-1 615 99,4-10 Muut toimintakulut -130 0-130 -162 124,5 32 Toimintakate -7 476 0-7 476-7 058 94,4-418 71

Talousarvion toteutuminen Talous Palvelualueen talousarvio toteutui alle arvion. Kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Toimintakatteen toteutuminen oli n. 290 000 euroa talousarviota parempi (tot-% 93,9). Kaupunginhallitus/Elinkeinojaosto 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 305 0 305 107 35,1 198 Tuet ja avustukset 305 0 305 106 34,9 199 Toimintakulut -5 095 0-5 095-4 603 90,3-492 Henkilöstökulut -649 0-649 -626 96,5-23 Palkat ja palkkiot -505 0-505 -487 96,4-18 Henkilösivukulut -144 0-144 -140 96,9-5 Eläkekulut -111 0-111 -110 98,9-1 Muut henkilösivukulut -33 0-33 -29 89,8-3 Palvelujen ostot -4 361 0-4 361-3 787 86,8-574 Muiden palvelujen ostot -4 361 0-4 361-3 787 86,8-574 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 0-7 -8 110 1 Avustukset -40 0-40 -89 221,2 49 Muut toimintakulut -38 0-38 -93 246,9 55 Toimintakate -4 790 0-4 790-4 496 93,9-294 TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut Maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen Toiminnan kuvaus Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuoltoavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan kaupunki ja maaseutuvirasto allekirjoittivat 4.12.2012 maksajavirastosopimuksen, jolla vahvistetaan osapuolten velvollisuudet ja sovitaan yhteisistä noudatettavista menettelyistä viljelijätukihallinnossa. Siinä kaupunki sitoutuu hoitamaan sille määrätyt maataloustukeen liittyvät maksajavirastotehtävät sopimuksessa määriteltyjen palvelutavoitteiden ja organisoinnille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kansallinen Laajakaista 2015 -hankkeen rakentaminen alkoi Kouvolan osalta Mauno - Pyötsiän hankealueella. Hankkeen aloitus viivästyi noin kahdella vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Syynä olivat mm. teleoperaattoreiden heikko kiinnostus hankkeeseen sekä rahoituksen hidas toteutuminen. 72

Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma Talous Talous toteutui suunnitellulla tavalla, mutta säästöä syntyi tavoiteltua enemmän. Syynä olivat joidenkin avustusten pienemmät toteumat, kahden henkilön eläkkeelle siirtyminen talousarviovuoden aikana, lomitushallinnon positiivinen nettotulos sekä säästö useissa kululajeissa. Toimintakatteen toteutuminen oli n. 120 000 euroa talousarviota parempi (tot-% 95,4). Maaseutulautakunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 7 237 0 7 237 7 051 97,4 186 Myyntituotot 6 526 0 6 526 6 498 99,6 29 Maksutuotot 648 0 648 528 81,6 119 Tuet ja avustukset 13 0 13 26 200,1-13 Muut toimintatuotot 50 0 50-1 -1,7 51 Toimintakulut -9 923 0-9 923-9 613 96,9-310 Henkilöstökulut -6 598 0-6 598-6 506 98,6-92 Palkat ja palkkiot -5 171 0-5 171-5 087 98,4-84 Henkilösivukulut -1 427 0-1 427-1 419 99,4-8 Eläkekulut -1 089 0-1 089-1 117 102,6 28 Muut henkilösivukulut -338 0-338 -302 89,3-36 Palvelujen ostot -1 601 0-1 601-1 464 91,5-137 Asiakaspalvelujen ostot -550 0-550 -365 66,4-185 Muiden palvelujen ostot -1 051 0-1 051-1 099 104,6 48 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -46 0-46 -47 100,9 0 Avustukset -1 585 0-1 585-1 526 96,3-59 Muut toimintakulut -93 0-93 -69 74,7-23 Toimintakate -2 686 0-2 686-2 562 95,4-124 73

Talousarvion toteutuminen TOIMIALA Vastuuhenkilö Tekninen ja ympäristötoimiala Tekninen johtaja Hannu Luotonen Toimialan talous Tekninen ja ympäristötoimiala Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio 1000 e Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 8 269 471 8 740 9 940 113,7-1 201 Myyntituotot 2 633 0 2 633 2 871 109,1-238 Maksutuotot 1 071 0 1 071 1 249 116,6-178 Tuet ja avustukset 2 0 2 165 7755-163 Muut toimintatuotot 4 563 471 5 034 5 655 112,3-622 Valmistus omaan käyttöön 3 143 0 3 143 2 829 90 314 Toimintakulut -22 313 0-22 313-23 911 107,2 1 598 Henkilöstökulut -5 788 0-5 788-6 017 104 229 Palkat ja palkkiot -4 052 0-4 052-4 118 101,6 66 Henkilösivukulut -1 737 0-1 737-1 899 109,3 162 Eläkekulut -1 476 0-1 476-1 647 111,6 172 Muut henkilösivukulut -261 0-261 -252 96,5-9 Palvelujen ostot -14 775 0-14 775-15 482 104,8 707 Asiakaspalvelujen ostot -5 0-5 0 1,9-4 Muiden palvelujen ostot -14 770 0-14 770-15 481 104,8 711 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 298 0-1 298-1 844 142 546 Avustukset 0 0 0-1 ***** 1 Muut toimintakulut -452 0-452 -568 125,7 116 Toimintakate -10 902 471-10 431-11 142 106,8 711 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Hannu Luotonen Toiminnan kuvaus Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen tarkoituksena on vastata yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja ylläpidosta laatimalla yleis- ja asemakaavoja, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta sopimusten perusteella. Toimintaympäristön muutokset Kaupunkisuunnittelun maankäytön suunnittelussa valmistui koko kunnan alueen kattava rakennemalli, jonka tekninen lautakunta hyväksyi joulukuussa. Rakennemalli on koko kunnan maankäytön kehityskuva, jolla määritellään tavoitteita kunnan eri osien yleiskaavoitukselle. Rakennemallissa käsitellään kunnan keskus- ja palveluverkkoa, aluerakenteen toimivuutta, lisärakentamisen sijoittumista sekä liikenteen ja viheryhteyksien kehittämistä. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö käynnistyi ja kaavan tavoitteet hyväksyttiin lautakunnassa. Keskeisen kaupunkialueen suunnittelualue käsittää entiset Kuusankosken, Korian, Kouvolan ja Valkealan kirkonkylän taajamat. Yleiskaavaan liittyy samanaikaisesti laadittava valtateiden 6 ja 12 yleissuunnitelma. Vuoden aikana hyväksyttiin yksitoista asemakaavaa, joiden pinta-ala oli yhteensä 88,3 ha. Kaavoissa on yhteensä rakennusoikeutta 141 000 kem2. Uusia kerrostalotontteja kaavoitettiin 8 kpl ja omakotitontteja 136 kpl. Maanhankintaan käytettiin 2,5 milj. euroa, jolla hankittiin yhteensä 22,8 ha raakamaata. Maata myytiin yhteensä 2,9 milj. eurolla, josta kertyi myyntivoittoa 2,3 milj. euroa. Pientalotontteja luovutettiin rakentajille 34 kpl. Yhdyskuntatekniikan toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Säästösyistä eräiden investointikohteiden rakentamisesta luovuttiin. Tervaskankaan alue saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi v. 2012. Kuusi Kuusankosken betonipylvästä purettiin loppuvuodesta. 74

Talousarvion toteutuminen Kymen jätelautakunta aloitti toimintansa. Toukokuussa 2012 pidetyn aloituskokouksen jälkeen lautakunta kokoontui neljä kertaa. Jätelautakunnan viranomaistehtäviä hoitaa päätoimisesti yksi viranhaltija (suunnittelija), joka aloitti työt elokuussa. Jätelautakunnan jätehuoltopäällikön virkaa hoitaa (oto) Kouvolan jätehuoltopäällikkö. Tavoitteiden toteuma Talous Tilikauden toimintakate ylittyi 0,9 milj. euroa (tot-% 112,5), vaikka muutetussa talousarviossa asetettu maa-alueiden myyntivoittotavoite ja muut toimintatuotot toteutuivat arvioitua paremmin. Ylitys johtuu yhdyskuntatekniikan palvelualueen menojen ylityksistä. Liikennealueiden talvikunnossapidon kustannukset ovat nousseet edellisestä 75

Talousarvion toteutuminen vuodesta 31,42 % ja ylittyivät 0,8 milj. euroa. Katuvalaistuksen energiakustannusten ylitys oli 0,3 milj. euroa. Suunniteltua paremmin toteutunut maanmyynti pienensi toimintakatteen ylitystä. Tekninen lautakunta (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot 7 426 471 7 897 8 863 112,2-966 Myyntituotot 2 466 0 2 466 2 579 104,6-113 Maksutuotot 411 0 411 496 120,7-85 Tuet ja avustukset 0 0 0 153 ***** -153 Muut toimintatuotot 4 549 471 5 020 5 636 112,3-616 0 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 3 142 0 3 142 2 829 90,0 313 0 0 0 0 0 Toimintakulut -18 765 0-18 765-20 385 108,6 1 620 Henkilöstökulut -3 299 0-3 299-3 515 106,6 217 Palkat ja palkkiot -2 197 0-2 197-2 291 104,3 94 Henkilösivukulut -1 102 0-1 102-1 224 111,2 123 Eläkekulut -962 0-962 -1 092 113,5 130 Muut henkilösivukulut -140 0-140 -133 95,0-7 Palvelujen ostot -13 967 0-13 967-14 682 105,1 715 Asiakaspalvelujen ostot -5 0-5 0 1,9-4 Muiden palvelujen ostot -13 963 0-13 963-14 682 105,2 719 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 252 0-1 252-1 819 145,2 566 Avustukset 0 0 0-1 ***** 1 Muut toimintakulut -247 0-247 -368 149,0 121 0 0 0 0 0 Toimintakate -8 197 471-7 726-8 692 112,5 966 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Teknisen toimen hallinto Kehittämisjohtaja Antti Laherto Palvelualueen toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on tuottaa teknisen lautakunnan ja rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut. Hallintoon sisältyy puolet kaupunkikehitysjohtajan panoksesta. Toinen puoli kohdistuu elinkeinopalveluihin. Nopeat Itäradat projekti sisältyy v.2012 hallinnon palvelualueelle. Hankkeen toiminta katetaan projektista saatavilla tuloilla. Toimintaympäristön muutokset Uutena kokonaisuutena teknisen toimen hallinnossa oli toimialan johtamisen (kaupunkikehitysjohtaja) kustannusosuus. Teknisen johtajan palkkamenoja sisältyi palvelualueelle 70 %. Nopeat Itäradat projektin kulut olivat 57 895 euroa ja tuotot 57 947 euroa. Palvelualueen talous Henkilöstökulut alittuivat 5 %, mutta palvelujen ostojen määrää ei osattu arvioida riittävästi. Palvelualueen toimintakatteen ylitys oli n. 10 %. 76

Talousarvion toteutuminen Teknisen toimen hallinto 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 56 0 56 87 155,3-31 Myyntituotot 56 0 56 87 155,3-31 Toimintakulut -791 0-791 -895 113,2 104 Henkilöstökulut -614 0-614 -584 95-31 Palkat ja palkkiot -207 0-207 -202 98-4 Henkilösivukulut -408 0-408 -381 93,5-26 Eläkekulut -398 0-398 -373 93,6-25 Muut henkilösivukulut -10 0-10 -9 88,5-1 Palvelujen ostot -159 0-159 -263 164,8 103 Muiden palvelujen ostot -159 0-159 -263 164,8 103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 0-4 -16 447,7 12 Avustukset Muut toimintakulut -13 0-13 -33 245,5 20 Toimintakate -735 0-735 -808 110 73 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan johtaja Palvelualueen toiminnan kuvaus Yhdyskuntatekniikan palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja yleisten alueiden hallinnasta ja näitä alueita koskevasta suunnittelusta, suunnitelmien teettämisestä, rakennuttamisesta ja ylläpidon teettämisestä. Lisäksi palvelualue vastaa jätehuollon tilaajatehtävistä ja Kymen jätelautakunnan viranomaistehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Toiminta toteutui pääosin suunnitelmien ja talousarvion mukaisesti. Säästösyistä eräiden investointikohteiden rakentamisesta luovuttiin. Tervaskankaan alue saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi v. 2012. Kuusi Kuusankosken betonipylvästä purettiin loppuvuodesta. Kymen jätelautakunta aloitti toimintansa. Toukokuussa 2012 pidetyn aloituskokouksen jälkeen lautakunta kokoontui neljä kertaa. Jätelautakunnan viranomaistehtäviä hoitaa päätoimisesti yksi viranhaltija (suunnittelija), joka aloitti työt elokuussa. Kouvolan jätehuoltopäällikkö hoitaa (oto) Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikön virkaa (ltk 60 % - kpki 40 %). Toimistosihteeriä ei pystytty palkkaamaan sisäisin järjestelyin eikä sisäiseen hakuun saatu täyttölupaa. Toimistosihteerin tehtäviä hoidetaan yhden hallintosihteerin 10 % työpanoksella, mikä on ollut tarvittavien palvelujen kannalta riittämätön. Vuoden aikana palvelualueelta jäi eläkkeelle yksi henkilö (rakennuttajainsinööri), jonka toimi jätettiin täyttämättä. Yksi henkilö käytti oikeuttaan vuorotteluvapaaseen ja yksi henkilö opintovapaaseen. Vuorotteluvapaan ajaksi tilalle palkattiin suunnittelija. Samainen suunnittelija palkattiin vuorotteluvapaan päätyttyä sairasloman sijaiseksi suunnitteluyksikköön. Palvelualueen talous Yhdyskuntatekniikan tilikauden toimintakate ylittyi n. 1,1 milj. euroa (tot-% 112,8). Puolet ylityksistä johtui joulukuun liki päivittäisestä lumen aurauksesta ja näiden lumien poisajosta. Lunta aurattiin ja ajettiin pois v.2012 kuukauden enemmän kuin v.2011. Sähkön hinnan nousu sekä katuvalaistuksen piiriin kuuluvien alueiden laajeneminen, suunnittelun sisäisten kustannusten kirjaamisessa tapahtunut muutos sekä betonipylväiden purku selittävät osaltaan kustannusten ylittymistä. Yhdyskuntatekniikan tuotot toteutuivat vajaa 400 000 euroa arvioitua suurempina johtuen mm. arvioitua suuremmista metsän myyntituloista ja muista maksutuotoista. Valmistus omaan käyttöön oli arvioitua pienempi, mikä johtui osaltaan kesken vuoden tulleista säästötavoitteista. Kesäkuussa päätetyt säästötavoitteet eivät toteutuneet tavoitteen mukaisesti. 77

Talousarvion toteutuminen Yhdyskuntatekniikka (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 2 860 0 2 860 3 246 113,5-386 Myyntituotot 1 800 0 1 800 1 989 110,5-189 Maksutuotot 261 0 261 403 154,2-142 Muut toimintatuotot 799 0 799 854 106,8-55 Valmistus omaan käyttöön 3 142 0 3 142 2 829 90 313 Toimintakulut -14 799 0-14 799-15 995 108,1 1 195 Henkilöstökulut -983 0-983 -1 073 109,2 90 Palkat ja palkkiot -676 0-676 -673 99,6-3 Henkilösivukulut -307 0-307 -399 130,2 93 Eläkekulut -263 0-263 -359 136,9 97 Muut henkilösivukulut -44 0-44 -40 90,3-4 Palvelujen ostot -12 498 0-12 498-12 994 104 495 Asiakaspalvelujen ostot -5 0-5 0 1,9-4 Muiden palvelujen ostot -12 494 0-12 494-12 994 104 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 223 0-1 223-1 772 144,9 549 Muut toimintakulut -95 0-95 -156 164,5 61 Toimintakate -8 797 0-8 797-9 920 112,8 1 122 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö Maankäyttö Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Hannu Luotonen Maaomaisuuden hallinta Tonttipäällikkö Markku Lähde Palvelualueen toiminnan kuvaus Maankäyttö jakaantuu maankäytön suunnitteluun ja maaomaisuuden hallintaan. Maankäytön suunnitteluun sisältyvät: asemakaavat ja asemakaavamuutokset, yleiskaavoitus ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, asemakaavasta poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut, kaupunkikuvaan liittyviin hankkeisiin osallistuminen ja rakennuslupahakemusten kaupunkikuvallinen arviointi sekä rakennussuojeluasiat. Maaomaisuuden hallintaan kuuluvat: tonttipalvelut (maan hankinta, hallinta ja luovutus), kiinteistötoimituksiin ja kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät sekä paikkatietopalvelut (kartasto- ja osoiteasiat). Toimintaympäristön muutokset Maankäytön suunnittelu Kaupunkisuunnittelun maankäytön suunnittelussa valmistui koko kunnan alueen kattava rakennemalli, jonka tekninen lautakunta hyväksyi joulukuussa. Rakennemalli on koko kunnan maankäytön kehityskuva, jolla määritellään tavoitteita kunnan eri osien yleiskaavoitukselle. Rakennemallissa käsitellään kunnan keskus- ja palveluverkkoa, aluerakenteen toimivuutta, lisärakentamisen sijoittumista sekä liikenteen ja viheryhteyksien kehittämistä. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö käynnistyi ja kaavan tavoitteet hyväksyttiin lautakunnassa. Keskeisen kaupunkialueen suunnittelualue käsittää entiset Kuusankosken, Korian, Kouvolan ja Valkealan kirkonkylän taajamat. Yleiskaavaan liittyy samanaikaisesti laadittava valtateiden 6 ja 12 yleissuunnitelma. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin. Kertomusvuonna julkisesti nähtävillä oli Kymijoen rantaosayleiskaava, Kasarminmäki- Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava ja Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaava. Jaalan rantaosayleiskaavan ja Kinansaaren rantaosayleiskaavan luonnokset olivat nähtävillä. Valtuusto hyväksyi Kyynelmyksen ranta-asemakaavan. Vuoden aikana hyväksyttiin yksitoista asemakaavaa, joiden pinta-ala oli yhteensä 88,3 ha. Kaavoissa on yhteensä rakennusoikeutta 141 000 kem2. Uusia kerrostalotontteja kaavoitettiin 8 kpl ja omakotitontteja 136 kpl. Kalalammen alueelle kaavoitettiin 74 AO-tonttia ja Nisoksenrantaan 48 AO-tonttia. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli 78

Talousarvion toteutuminen 31.12.2012 yhteensä 9553 ha. Ajantasa-asemakaavaa laadittiin xcity-järjestelmään 985 ha. Vektorimuotoinen ajantasa-asemakaavan kattavuus on nyt 60% koko asemakaava-alueesta. Maaomaisuuden hallinta Maata hankittiin noin 22,8 ha 2,5 milj. eurolla. Maata myytiin noin 11,7 ha 2,9 milj. eurolla. Omakotitalotontteja luovutettiin 34 kpl. Taloudellisesti merkittävimmät maanmyynti- ja -ostokaupat liittyivät Halkotorin alueen toteuttamiseen. Puunmyyntituloja saatiin noin 251.000 euroa, josta perusturvarahaston osuus oli noin 130.000 euroa. Erilaisia kiinteistötoimituksia ja kiinteistörekisterinpitäjän päätöksiä tehtiin 63 kpl, joissa muodostettiin 102 kiinteistöä. Tonttijakoja laadittiin 54 kpl. TeklaGIS ohjelmisto laajeni ympäristönvalvonta- ja viheraluerekisterisovelluksilla. Ohjelmiston käyttäjämäärät ovat tällä hetkellä TeklaGIS 82 käyttäjää, Tekla Webmap 198 käyttäjää ja TeklaWebinfo 310 käyttäjää. Kaavan pohjakartan täydentämisen lisäksi tallennettiin huomattava määrä katu- ja vihersovelluksen ylläpitoon tarvittavia katujen ja puistojen geometriatietoja. Ajantasa-asemakaavan laskentatyötä on jatkettu. Erillisiä karttaotteita valmistettiin yhteensä 425 kpl. Palvelualueen talous Maankäytön talousarvio toteutui suunnitellusti. Muutetun talousarvion tulotavoite saavutettiin noin 0,5 milj. euroa arvioitua suurempana (tot-% 111). Toimintakulut ylittyivät 0,3 milj. euroa, joten toimintakatteen ylijäämäksi jäi 2,0 milj. euroa, joka on 0,2 milj. euroa talousaviota enemmän. Maankäyttö (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 4 510 471 4 981 5 531 111-550 Myyntituotot 610 0 610 503 82,4 107 Maksutuotot 150 0 150 94 62,4 56 Tuet ja avustukset 0 0 0 153 ***** -153 Muut toimintatuotot 3 750 471 4 221 4 782 113,3-561 Toimintakulut -3 175 0-3 175-3 496 110,1 320 Henkilöstökulut -1 702 0-1 702-1 859 109,2 157 Palkat ja palkkiot -1 315 0-1 315-1 415 107,6 100 Henkilösivukulut -387 0-387 -444 114,7 57 Eläkekulut -301 0-301 -360 119,4 58 Muut henkilösivukulut -86 0-86 -84 98,2-2 Palvelujen ostot -1 310 0-1 310-1 426 108,9 116 Muiden palvelujen ostot -1 310 0-1 310-1 426 108,9 116 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 0-26 -31 120,9 5 Avustukset 0 0 0-1 ***** 1 Muut toimintakulut -139 0-139 -179 129 40 Toimintakate 1 335 471 1 806 2 035 112,7-230 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Rakennus- ja ympäristölautakunta Vs. ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja asuntotoimen palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Käytännön toiminnasta huolehtivan ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -palvelualueen toiminnan tavoitteena on lupakäsittelyllä, valvonnalla ja neuvonnalla turvata kestävän kehityksen mukaisesti terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö seuraamalla ja valvomalla ympäristön tilaa ja terveydellisiä oloja sekä huolehtimalla rakentamisen, 79

Talousarvion toteutuminen maankäytön ja rakennetun ympäristön laadusta. Palvelualue jakautuu terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja asuntoimen palveluyksiköihin. Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan välisen sopimuksen mukaiset Iitin kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät on toteutettu sopimuksen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Ympäristöpalvelujen viranomaistehtäviin liittyvä toiminta on toteutunut pääpiirteissään suunnitellulla tavalla. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollossa suunnitelmalliset tarkastukset eivät ole toteutuneet täysin keskusvirastojen ohjeiden mukaisina. Ympäristönsuojelun hankkeet, Eko-Kymenlaakso sekä Sippolan- ja Summanjoen kuormitusselvitys (Kouvola, Hamina) ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Kouvolan ympäristöohjelma laadittiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa osana Eko-Kymenlaakso-hanketta. Osallistuttiin ELY-keskuksen hankkeeseen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen 2012-2014. Vuodesta 1990 jatkunut Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja teollisuuden toteuttamaa ilmanlaadun tarkkailua jatkettiin suunnitellusti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaiset ympäristöasioiden tilinpäätöstiedot esitetään erillisessä ympäristötilinpäätösliitteessä. Kymenlaaksossa vuoden 2012 aikana käynnistettyä työvoima- ja elinkeinoministeriön vahvasti tukemaa hanketta energianeuvonnasta jatketaan Kouvolan kaupungin osalta. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Tehokkaat lupaprosessit Keskimääräinen läpimenoaika kilpailukykyinen vertailukuntiin nähden Läpimenoaika 3. Valmis Keskimääräinen käsittelyaika: maisematyölupa 34 pv, purkamislupa 19 pv, purkamisilmoitus (MRL 127 3 mom)14 pv, rakennuslupa 26 pv, tilapäinen rakennuslupa 26 pv, toimenpidelupa 28 pv ja ympäristöluvat 3,9 kk. Rakennusvalvonnan lupien käsittelyajat ovat kymmenen suurimman kunnan lupien käsittelyaikoihin verrattuna keskimääräistä lyhyemmät. Ympäristöluvista ei ole toistaiseksi käytettävissä vertailutietoa. Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ympäristövastuun kantaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Rakentamisen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun aloilla toiminnan ja elinympäristön laadun parantaminen Viranomaistoiminnan harmonisointi 2. Työn alla Ympäristönsuojelun tehtäväjako on uudistettu. Rakennusvalvonnan osalta se saatetaan loppuun keväällä 2013. 80

Talousarvion toteutuminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen EkoKymenlaakso-hankkeen hankesuunnitelman toteutuminen Aloitettu/Valmis 3. Valmis EkoKymenlaakso-projekti on toteutunut hankesuunnitelman mukaisesti ja jatkuu vuonna 2013. Talous Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden palvelualueella talousarviossa vuodelle 2012 arvioidut toimintatuotot toteutuivat noin 230 000 euroa talousarviota suurempana. Toimintakuluissa saavutettiin noin 20 000 euron säästö. Näin ollen toimintakatteen toteutuminen oli n. 250 000 euroa arvioitua parempi (90,6 %). Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvontapalvelut 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 843 0 843 1 077 127,8-234 Myyntituotot 167 0 167 292 175,1-125 Maksutuotot 660 0 660 752 114-92 Tuet ja avustukset 2 0 2 12 583-10 Muut toimintatuotot 14 0 14 19 144,3-6 Valmistus omaan käyttöön 1 0 1 0 0 1 Toimintakulut -3 548 0-3 548-3 526 99,4-22 Henkilöstökulut -2 489 0-2 489-2 501 100,5 12 Palkat ja palkkiot -1 854 0-1 854-1 827 98,5-27 Henkilösivukulut -635 0-635 -674 106,2 39 Eläkekulut -514 0-514 -556 108,1 42 Muut henkilösivukulut -121 0-121 -119 98,1-2 Palvelujen ostot -808 0-808 -799 99-8 Muiden palvelujen ostot -808 0-808 -799 99-8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -46 0-46 -25 54,5-21 Muut toimintakulut -205 0-205 -201 97,7-5 Toimintakate -2 704 0-2 704-2 450 90,6-255 81

Talousarvion toteutuminen 2.2.3 Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Toimialan talous Hyvinvointipalvelujen talousarvion toteutuma oli 16 miljoonaa euroa yli alkuperäisen talousarvion ja muutettu talousarvio ylittyi 3,5 miljoonaa euroa. Sivistystoimen talousarvion toteutumaprosentti oli 100,1 ja perusturvan alkuperäisen talousarvion toteutumaprosentti oli 106,0 ja muutetun talousarvion 101,2. Hyvinvointipalvelujen toimintakatteen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli 7,6 %, kun koko maan ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakatteen muutos oli 6,2 %. Sivistystoimen toimintakate kasvoi 4,9 % ja perusturvassa kasvua oli 9,3 %. Perusturvan suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa, sosiaali- ja vanhuspalveluissa. Näissä toiminnoissa oli myös suurimmat toimintakatteen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Lapsiperhepalvelut toteutuivat alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen raportoidaan kunkin toiminnon osalta erikseen. Hyvinvointipalvelujen uuden organisaation rakentaminen saatettiin loppuun sovitun aikataulun mukaan. Hyvinvointipalvelut Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio Toimintatuotot 397 675 10 490 408 165 411 623 100,8-3 457 Myyntituotot 356 430 8 700 365 130 366 724 100,4-1 594 Maksutuotot 27 203 250 27 453 26 704 97,3 749 Tuet ja avustukset 9 826 1 333 11 159 13 273 119,0-2 115 Muut toimintatuotot 4 216 207 4 423 4 921 111,3-498 Toimintakulut -842 833-22 950-865 783-872 800 100,8 7 016 Henkilöstökulut -223 967-2 921-226 888-230 274 101,5 3 386 Palkat ja palkkiot -171 700-2 432-174 132-177 730 102,1 3 598 Henkilösivukulut -52 267-489 -52 756-52 544 99,6-212 Eläkekulut -41 024-480 -41 504-41 977 101,1 473 Muut henkilösivukulut -11 243-9 -11 252-10 567 93,9-685 Palvelujen ostot -522 177-16 260-538 438-541 601 100,6 3 163 Asiakaspalvelujen ostot -112 580-4 070-116 650-116 974 100,3 324 Muiden palvelujen ostot -409 597-12 190-421 788-424 627 100,7 2 839 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 944-513 -16 457-17 827 108,3 1 371 Avustukset -26 422-2 820-29 242-28 518 97,5-724 Muut toimintakulut -54 323-436 -54 759-54 580 99,7-179 Toimintakate -445 158-12 460-457 618-461 177 100,8 3 559 TOIMIALA Vastuuhenkilö Sivistys (ti) Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Sivistystoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia: parantamalla osaamista ja suorituskykyä niin koulutuksessa menestymisen kuin työelämään sijoittumi-sen osalta muodostamalla toimivaa oppimis ja kehittämisympäristöä edistämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyden muodostumista niin yksilö, perhe, paikallisyhteisö kuin koko alueen tasolla vahvistamalla aktivoivaa toimintaympäristöä turvaamalla toimintakykyä niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikäihmisten osalta rakentamalla fyysistä ja henkistä virikettä tarjoavaa elinympäristöä. Toimintaympäristön muutokset Sivistystoimen vastuualueen toimintaympäristön keskeiset muutokset liittyvät asiakkuuksissa tapahtuneisiin muutoksiin sekä niiden vaikutuksiin palveluiden järjestämistarpeeseen erityisesti lasten ja nuorten ikäluokkien pienenemisestä sekä opiskelupaikkoihin hakeutumisesta johtuen. 82

Talousarvion toteutuminen Päivähoidon asiakasmäärät ovat pysyneet n. vuoden 2011 tasolla, mutta muutoksia on tapahtunut palveluiden käytössä päiväkoti-, perhepäivä- ja kotihoidon kesken. Perusopetuksen oppilasmäärä pieneni 166 oppilaalla (-2 %) vuoden 2011 syksyyn verrattuna. Myös kuljetusoppilaiden määrä laski edellisvuodesta (-1,2 %). Lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä väheni 102 opiskelijaa (-6,8 %) ja ammatillisessa koulutuksessa ainoastaan 33 (-1,4 %) edellisestä syksystä. Vuonna 2010 päätetyt perusopetuksen palveluverkon muutokset on pantu täytäntöön lakkauttamalla 1.8.2012 alkaen kahdeksan toimipistettä. 2. asteen ammatillisen koulutuksen osalta Tornionmäen kampuksen kehittäminen on käynnistynyt Utinkatu 85:n peruskorjauksella sekä päättämällä Utin helikopterikoulutuskeskuksen rakentamisesta ulkoisen rahoituksen varmistuttua. Kaupunginvaltuuston 13.2.2012 käsittelemien nuorisopalvelujen ja liikunnan palveluverkkoselvitysten täytäntöönpano on aloitettu mm. palveluiden käyttöä ja asiakasmääriä seuraamalla, liikuntapaikkojen kunnossapitoluokituksen valmistelulla sekä sähköisen kulunvalvonnan käytön laajentamisella. Kaupunginvaltuuston päätös kirjastojen palveluverkosta on pantu täytäntöön lakkauttamalla kesän aikana neljä toimipistettä sekä laadittu lisäselvitys keskustakirjastojen osalta, johon liittyen valtuusto päätti jatkaa verkkotarkastelua yhteisöllisiin työmuotoihin liittyen. Museoverkkopäätöksen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano on aloitettu ja niiden toteuttaminen sijoittuu vuosien 2012 2013 välille päättyen uuden museokeskuksen toteutumiseen vuonna 2015. Kevään yhteishaussa peruskoulun päättävästä ikäluokasta 39 % haki lukioon ja 61 % ammatilliseen koulutukseen. Koulutustakuu peruskoulun päättävien osalta on toteutunut hyvin kesäaikaisen opintojen ohjauksen ja etsivän nuorisotyön palveluiden kautta. Toimialan talous Sivistyksen tilaajan talousarvio vuodelle 2012 laadittiin toimintakatteen 2,9 % kasvulla (kasvu toteutuneesta TP 2011 3,4 %) TP 2012 osoittaa, että toiminta on kyetty toteuttamaan talousarvion mukaisesti. Kaupunginhallituksen 18.6.2012 asettama tavoite toimintakatteen 98 % toteumasta kyettiin saavuttamaan sivistyksen tilaajan ulkoisen toimintakatteen osalta toteuman ollessa 87,8 %. Sivistys (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio 1000 e 20 Sivistys (ti) Toimintatuotot 3 850 0 3 850 3 772 98 78 Myyntituotot 0 0 0 13 ***** -13 Maksutuotot 3 850 0 3 850 3 721 96,6 129 Tuet ja avustukset 0 0 0 34 ***** -34 Muut toimintatuotot 0 0 0 4 ***** -4 Toimintakulut -183 367 0-183 367-182 876 99,7-491 Henkilöstökulut -974 0-974 -954 97,9-20 Palkat ja palkkiot -806 0-806 -787 97,6-19 Henkilösivukulut -168 0-168 -167 99,5-1 Eläkekulut -121 0-121 -123 102 2 Muut henkilösivukulut -48 0-48 -44 93-3 Palvelujen ostot -175 063 0-175 063-175 075 100 12 Asiakaspalvelujen ostot -4 469 0-4 469-3 622 81,1-847 Muiden palvelujen ostot -170 594 0-170 594-171 453 100,5 858 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -94 0-94 -72 76,1-23 Avustukset -7 117 0-7 117-6 653 93,5-463 Muut toimintakulut -118 0-118 -122 103 4 Toimintakate -179 517 0-179 517-179 104 99,8-413 83

Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Opetus- ja kasvatuslautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Opetus ja kasvatuslautakunta järjestää kaupungin opetus ja kasvatuspalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lautakunta järjestää sosiaalihuoltolain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut lasten päivähoidon palvelut ja lastensuojelulain 9 :n 1 momentissa tarkoitetut koulupsykologi ja koulukuraattoripalvelut. Tavoitteiden toteuma 84

Talousarvion toteutuminen 85

Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Opetus- ja kasvatuslautakunnan TA 2012 toimintakate 149.143.542 sisälsi tilaajan yhteiset hallintopalvelut, lasten ja nuorten palvelut, toisen asteen koulutuspalvelut sekä tuotannon kasvun ja oppimisen tukipalvelujen, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen ostot palvelusopimuksin. 86

Talousarvion toteutuminen Toimintakatteen toteuma ilman talousarvion korjausta ammatillisen koulutuksen yksikköhintaan perustuvan valtionosuuden mukaiseksi on 100,1 %. Korjattuna toimintakate toteutuu suunnitellusti. Sivistyksen tilaajan oma toimintakatetoteuma (ilman palvelusopimusostoja) on 83,8 % (6 230 273 e). Opetus- ja kasvatuslautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 3 850 0 3 850 3 740 97,1 110 Maksutuotot 3 850 0 3 850 3 721 96,6 129 Tuet ja avustukset 0 0 0 19 ***** -19 Toimintakulut -152 994 0-152 994-153 088 100,1 94 Henkilöstökulut -700 0-700 -657 93,8-43 Palkat ja palkkiot -583 0-583 -544 93,3-39 Henkilösivukulut -117 0-117 -113 96,2-4 Eläkekulut -84 0-84 -83 98,7-1 Muut henkilösivukulut -33 0-33 -30 89,9-3 Palvelujen ostot -145 792 0-145 792-146 254 100,3 462 Asiakaspalvelujen ostot -3 523 0-3 523-2 739 77,7-784 Muiden palvelujen ostot -142 269 0-142 269-143 515 100,9 1 246 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -27 0-27 -20 75,1-7 Avustukset -6 419 0-6 419-6 081 94,7-338 Muut toimintakulut -56 0-56 -76 135,3 20 Toimintakate -149 144 0-149 144-149 348 100,1 204 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut Hallintopäällikkö Mervi Palmu Palvelualueen toiminnan kuvaus Yhteiset hallintopalvelut tuottaa tuki- ja hallintopalveluja sivistystoimen tilaajalle. Hallintopalvelut luovat edellytykset mahdollisimman hyvään ja tehokkaaseen hallinto- ja toimistopalveluiden toimintaan. Toimintaympäristön muutokset Vuoden aikana on valmisteltu hallintopalveluiden vastuualueen toiminnan ja henkilöstön uudelleenjärjestelyjä organisaatiouudistukseen liittyen. Sivistystoimen lautakuntien kokoontumiskerrat ja käsittelemien pykälien määrät vuonna 2012; Kokoukset Pykälät Oikaisuvaatimukset Opetus- ja kasvatuslautakunta 8 90 3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 7 62 1 Liikunta- ja nuorisolautakunta 7 73 0 Palvelualueen talous Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut toteutuivat toimintakatteella 90,3 %. Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintakulut -995 0-995 -898 90,3-96 Henkilöstökulut -383 0-383 -388 101,2 5 Palkat ja palkkiot -325 0-325 -324 99,8-1 Henkilösivukulut -59 0-59 -64 109 5 Eläkekulut -42 0-42 -47 111,7 5 Muut henkilösivukulut -17 0-17 -17 102,2 0 Palvelujen ostot -554 0-554 -471 85,1-83 Muiden palvelujen ostot -554 0-554 -471 85,1-83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 0-21 -4 19,2-17 Muut toimintakulut -37 0-37 -35 95,3-2 Toimintakate -995 0-995 -898 90,3-96 87

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut Tilaajapäällikkö Kim Strömmer Palvelualueen toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Päivähoidon palveluista 16 prosenttia ostetaan ostopalveluna kuudelta eri tuottajalta. Lisäksi osa aamu- ja iltapäivätoiminasta on ostopalvelua, jota ostetaan kahdelta eri tuottajalta. Kasvun ja oppimisen tukipalveluiden kautta palvelualue saa erityisen tuen palvelut. Erityisen tuen palvelut ovat osa perusopetuksen palvelusopimusta. Palvelurakenteella luodaan kuntalaisille päivähoidon-, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelut opetus- ja kasvatuslautakunnan määrittelemien linjausten mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Perusopetuksen palveluverkko muuttui 1.8.2012 valtuuston tekemän palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Lukuvuoden 2012-2013 aloitti 42 koulua, joissa oli 8152 oppilasta. Tästä määrästä 30 oppilasta oli lisäopetuksessa (10 lk.) ja 20 oppilasta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Oppilasmäärä on laskenut 200 oppilaalla viime lukuvuoteen verrattuna. Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi 21.2.2012 16 Mansikka-ahon koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman, joka liittyy vuoden 2014 perusopetuksen palveluverkon muutokseen. Mansikka-ahon uudisrakennuksen valmistuttua Tornionmäen koulu yhdistyy Mansikka-ahon kouluun. Uudisrakennuksen valmistumiseen liittyy myös Kankaan koulun loppuminen. Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi lasten ja nuorten palveluiden osalta kaksi opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma sekä maahanmuuttajien äidinkielen opetussuunnitelma hyväksyttiin 16.10.2012. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on ollut hieman nouseva vuonna 2012. Kotihoidon tuen kuntalisän kautta on pyritty vastaamaan päivähoitotarpeeseen ja tukemaan lapsen hoitamista kotona. Päivähoidon ostopalveluiden korvaavaksi toimintamalliksi on valmisteltu päivähoidon palveluseteliä. Opetus- ja kasvatuslautakunta on hyväksynyt palvelusetelin sääntökirjan ja määritellyt palvelusetelin hinnan (840 euroa). Palveluseteli-toimintamalliin siirrytään 1.8.2013. Palvelualueen talous Lasten ja nuorten palveluiden talous toteutui talousarvion mukaisesti. Toimintatulot: 3.739.623 toteutui 97,1 % :sti. Toimintamenot: Palvelujen ostot ja avustukset toteutuivat alle suunnitelman. Lasten kotihoidon tukeminen toteutui 94,7 %. Toimintakate 99 %. Lasten ja nuorten palvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 3 850 0 3 850 3 740 97,1 110 Maksutuotot 3 850 0 3 850 3 721 96,6 129 Tuet ja avustukset 0 0 0 19 ***** -19 Toimintakulut -115 871 0-115 871-114 684 99-1 188 Henkilöstökulut -186 0-186 -182 97,8-4 Palkat ja palkkiot -152 0-152 -149 98,1-3 Henkilösivukulut -35 0-35 -33 96,1-1 Eläkekulut -25 0-25 -24 98,8 0 Muut henkilösivukulut -10 0-10 -9 89,4-1 Palvelujen ostot -109 253 0-109 253-108 374 99,2-879 Asiakaspalvelujen ostot -3 498 0-3 498-2 739 78,3-759 Muiden palvelujen ostot -105 755 0-105 755-105 635 99,9-120 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 0-4 -15 395,9 11 Avustukset -6 419 0-6 419-6 081 94,7-338 Muut toimintakulut -10 0-10 -32 334,1 23 Toimintakate -112 021 0-112 021-110 944 99-1 078 88

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) Tilaajapäällikkö Veikko Niemi Palvelualueen toiminnan kuvaus Toisen asteen koulutuspalvelut käsittää perusopetuksen jälkeen järjestettävää yleissivistävää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnanjäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Kouvolan kaupunki järjestää lukio opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tavoitteena on tarjota toisen asteen koulutuspaikka koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillista koulutusta järjestettiin Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla ja seitsemässä eri toimipisteessä. Toimintaympäristön muutokset Peruskoulun päättäneiden ikäluokan pieneneminen jatkui edellisvuoden tilastopäivästä 20.9. lähes sadalla oppilaalla. Samoin lukioon hakevien määrä oli edelleen pienessä laskussa niin, että kevään 2012 yhteishaussa 39 % ikäluokasta haki lukioon ja 61 % ammatilliseen koulutukseen. Kevään 2012 yhteishaussa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli lähes 300 ensisijaista hakijaa enemmän kuin oli aloituspaikkoja tarjolla. Lukiokoulutuksen osalta vapaita aloituspaikkoja jäi yhteishaussa yli 90. Kouvolan keskustan lukioiden vetovoima oli muita lukiota selvästi parempi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisi marraskuussa suunnitelman, jonka mukaan ammatillisesta peruskoulutuksesta vähennetään vuoteen 2016 mennessä Kymenlaaksossa 355 koulutuspaikkaa. Myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa valtionrahoitus vähenee, mikä tarkoittaa koulutusmäärien vähenemistä. Kaupunki valmisteli ministeriölle yhdessä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän kanssa lausunnon, jonka mukaan ei ole perusteltua vähentää ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja. Peruskoulun päättävien koulutustakuu saavutettiin Kouvolassa vuonna 2012, mitä selittää erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjauksen yhteistyö sekä tehostunut etsivä nuorisotyö. Peruskoulun päättäneiden jälkiohjausprosessi toimi, ja vielä kesän jälkeen ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret ohjattiin etsivän nuorisotyön kautta vapaille opiskelupaikoille. Kymppiluokat, ammattistartti ja nuorten työpajat toimivat joustavana koulutustakuun puskurina. Venäjä-yhteistyötä erityisesti Pietarin koulutuskomitean kanssa lähdettiin kehittämään Allegretto-hankkeen kautta, johon saatiin opetushallitukselta hankerahaa. Hanketta tehdään yhdessä perusopetuksen kanssa. Teollisuuden rakennemuutos ja työttömyyden kasvu ovat lisänneet Kouvolan seudulla aikuiskoulutuksen tarvetta. KSAO Aikuisopiston aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut vuoden aikana noin viidenneksellä. KSAO:n opiskelijoista yli 90 % tulee edelleen Kouvolan seudulta. Tornionmäen kampuksen rakentaminen alkoi vuoden alussa Utinkatu 85:n peruskorjauksella, joka on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen palveluverkon rakennemuutospäätöksen toimeenpanon valmistelua on jatkettu. Tornionmäen kampuksen investointien kokonaissuunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen päivitettiin kevään aikana. Utin helikopterikoulutuskeskuksen rakentamiseen saatiin EAKR-rahoitusta 871.000 euroa. KSAO:n rooli valtakunnallisena rautatiealan kouluttajana sai uuden tason, kun VR-Yhtymän kanssa aloitettiin neuvottelut VR:n koulutuskeskuksen toiminnan siirrosta KSAO:lle. Ammatillisessa koulutuksessa lautakunta hyväksyi kahdeksan uutta tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa sekä ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisen osan. KSAO teki vuoden aikana ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uusia järjestämissopimuksia kolme kappaletta. 89

Talousarvion toteutuminen Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) Alkuperäinen talousarvio 1000 e Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut -36 127 0-36 127-37 506 103,8 1 378 Henkilöstökulut -130 0-130 -86 66,4-44 Palkat ja palkkiot -106 0-106 -71 66,6-35 Henkilösivukulut -24 0-24 -16 65,5-8 Eläkekulut -17 0-17 -12 67,3-6 Muut henkilösivukulut -7 0-7 -4 61-3 Palvelujen ostot -35 985 0-35 985-37 409 104 1 424 Asiakaspalvelujen ostot -25 0-25 0 0-25 Muiden palvelujen ostot -35 960 0-35 960-37 409 104 1 449 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 0-3 -2 61,5-1 Muut toimintakulut -10 0-10 -9 89,5-1 Toimintakate -36 127 0-36 127-37 506 103,8 1 378 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Lautakunta järjestää kaupungin kansalaisopisto, kirjasto ja kulttuuripalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Kuvattu palvelualueittain. 90

Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma 91

Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Toimintakatteen kokonaistoteuma on 98,8 %. Tästä sivistyksen tilaajan oma toimintakatetoteuma (ilman palvelusopimusostoja) on 95,6 % (3 859 793 e). 92

Talousarvion toteutuminen Kulttuuri- ja kirjastolautakunta(ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 0 0 0 7 ***** -7 Myyntituotot 0 0 0 7 ***** -7 Toimintakulut -14 618 0-14 618-14 445 98,8-173 Henkilöstökulut -129 0-129 -147 113,7 18 Palkat ja palkkiot -105 0-105 -120 114,1 15 Henkilösivukulut -24 0-24 -27 112,1 3 Eläkekulut -17 0-17 -20 115 3 Muut henkilösivukulut -7 0-7 -7 104,8 0 Palvelujen ostot -14 294 0-14 294-14 154 99-141 Asiakaspalvelujen ostot -231 0-231 -194 83,8-37 Muiden palvelujen ostot -14 063 0-14 063-13 960 99,3-103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 0-3 -1 28-2 Avustukset -164 0-164 -126 77-38 Muut toimintakulut -28 0-28 -18 63,5-10 Toimintakate -14 618 0-14 618-14 438 98,8-179 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tilaajapäällikkö Elina Koivisto Palvelualueen toiminnan kuvaus Vuoden 2013 aikana oli voimassa sopimukset ulkoisten yhteistyökumppaneiden Kymenlaakson Opiston ja Pohjois- Kymen Musiikkiopiston kanssa. Yhteistyö- ja asiakaspalvelusopimuksia on tehty seuraavien toimijoiden kanssa: Anjalankosken Teatteri ry., Jättömaa ry, Kouvolan Teatteri Oy:n, Kuusankosken Teatteri ry., Kymenlaakson Orkesteri Oy, Sirkuskoulu Bravuuri Ky, Taito Kymenlaakso ry. ja Työväen Näyttämöiden Liitto ry. (Kuulas, Kuusankosken Kansainväliset lastenteatteripäivät). Kulttuuri- ja kirjastolautakunta jakoi kouvolalaisille kulttuurijärjestöille toiminta-avustuksia 79.600 euroa ja kohde- ja tilavuokra-avustuksia 41.152 euroa. Dorrit ja August Fuchsin rahastosta jaettiin apurahoja vuoden 2012 aikana 8.400 euroa yhteensä 7 hakijalle. Toimintaympäristön muutokset Kaupunginvaltuuston päätökseen sisälletyn ponnen mukainen lisäselvitys keskustakirjastojen osalta valmistui ja asia käsiteltiin joulukuun valtuustossa. Työryhmän esitys lisäajan myöntämisestä yhteistyön selvittämistä eri toimijoiden kanssa varten hyväksyttiin Lehdokin, Haanojan ja Voikkaan kirjastojen osalta. Yhteistyöllä tavoitellaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääntymistä siirtämällä toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan. Keskustakirjastoselvitystä laatinut työryhmä kokoontui nuorisopalvelujen, seurakunnan, korttelikotiyhdistyksen ja lähikirjastojen johtajien kanssa ja kartoitti mahdollisuuksia yhteistyöhön. Työ jatkuu vuonna 2013. Kansalaisopistopalveluiden kehittämistyöryhmään osallistuivat kansalaisopiston, Kymenlaakson Opiston ja tilaajatoimiston edustajat. Kansalaisopistopalveluiden kehittämistyöryhmän raportti valmistui joulukuussa. Raportti lähetettiin Hyvinvointipalveluiden aikuisväestön lautakuntaan. Museoverkkopäätöksen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano on aloitettu. Niiden toteuttaminen sijoittuu vuosien 2012 2013 välille päättyen uuden museokeskuksen toteutumiseen vuonna 2015. Museoesineiden siirto on aloitettu. Museoiden kävijämäärät olivat laskusuunnassa. 93

Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisolautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Liikunta- ja nuorisolautakunta järjestää kaupungin liikunta-, nuoriso ja raittiuspalvelut. Lautakunta vastaa liikuntalain, nuorisolain ja raittiustyölain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Raittiuspalveluista lautakunta vastaa siltä osin, kuin ne koskevat nuoria. Tavoitteet 94

Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Liikunta- ja nuorisolautakunnan TA 2012 toimintakate 15.755.390 sisälsi tilaajan liikunta- ja nuorisopalvelut sekä tuotannon liikunta- ja nuorisopalvelujen ostot palvelusopimuksin. Toimintakatteen kokonaistoteuma on 97,3 %. Tästä sivistyksen tilaajan oma toimintakatetoteuma (ilman palvelusopimusostoja) on 96,7 % (4 048 268 e). Liikunta- ja nuorisolautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 0 0 0 26 ***** -26 Myyntituotot 0 0 0 6 ***** -6 Tuet ja avustukset 0 0 0 15 ***** -15 Muut toimintatuotot 0 0 0 4 ***** -4 Toimintakulut -15 755 0-15 755-15 343 97,4-412 Henkilöstökulut -145 0-145 -151 103,8 5 Palkat ja palkkiot -118 0-118 -123 104,1 5 Henkilösivukulut -27 0-27 -28 102,3 1 Eläkekulut -19 0-19 -20 104,7 1 Muut henkilösivukulut -8 0-8 -7 96,2 0 Palvelujen ostot -14 977 0-14 977-14 667 97,9-310 Asiakaspalvelujen ostot -715 0-715 -690 96,4-25 Muiden palvelujen ostot -14 262 0-14 262-13 977 98-285 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -65 0-65 -51 78,7-14 Avustukset -534 0-534 -446 83,6-88 Muut toimintakulut -34 0-34 -28 82,5-6 Toimintakate -15 755 0-15 755-15 317 97,2-438 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisopalvelut (ti) Tilaajapäällikkö Elina Koivisto Palvelualueen toiminnan kuvaus Nuorisopalvelujen palvelusopimus hyväksyttiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa 14.3.2012 ja samassa kokouksessa hyväksyttiin päivitetty kumppanuussopimus Parik-säätiön kanssa sekä sen perusteella tehty vuosisopimus. Lautakunnan edustaja sekä vastuualueen virkamiesedustus osallistui selvityksen laadintaan kaupungin työtoiminnasta. Myös liikunnan palveluverkkoselvitys hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.2.2012. Nuorisopalveluiden tilaaja on tehnyt ulkoisia ostopalvelusopimuksia Musiikkiyhtiö Oy:n kanssa Eppu Normaali yhtyeen esiintymisestä Pioneerifestivaaleilla 13.7.2012 Pioneeripuistossa sekä Gospel Sound Kouvola ry:n kanssa 95

Talousarvion toteutuminen allekirjoitettiin sopimus Demon Hunter yhtyeen esiintymisestä Vappugospel vol. 27 tapahtumassa 30.4.2012. Liikuntapalveluiden tilaaja on tehnyt vuoden 2012 yhteistoimintasopimuksen Hyypiä-Areenan kanssa. Liikunta- ja nuorisolautakunta valitsi kokouksessaan 14.3.2012 uuden Nuori Kouvola palkinnon saajat. Palkinto jaettiin kahdelle toimijalle, Kouvolan Kristillinen Jengityö ry:lle sekä nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimineelle Taavi Tihkanille. Liikunta- ja nuorisolautakunta myönsi kokouksessaan 2.5.2012 84.000 toiminta-avustusta kouvolalaisille nuorisoyhdistyksille/nuorisojaostoille. Samassa kokouksessa päätettiin poistaa nuorisotalokorttimaksu 1.8.2012 lähtien. Liikuntajärjestöille myönnettiin samassa kokouksessa toiminta-avustusta 153.000 euroa. Nuorisotoimialan suunnittelija on käynyt kehityskeskustelut niiden nuorisojärjestöjen/jaostojen kanssa, jotka saivat toiminta-avustusta vähintään 2.000. Järjestöjä oli yhteensä 20. Toimintaympäristön muutokset Liikunta- ja nuorisolautakunnan vastuualueen toiminta kattaa 9 % sivistystoimen budjetista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2012 nuorisopalvelujen palveluverkkoselvityksen, jossa todetaan, että nuorisotalotoiminnan nykyinen asema helposti saavutettavana lähipalveluna turvataan sekä tilojen että henkilöstöresurssin osalta. nuorisopalveluista vastaava toimielin valmistelee palveluverkon uudistamista, mikäli asiakkaiden tarpeissa ja nuorisotalojen käytössä todetaan muutoksia. Liikunnan palveluverkkopäätös säilyttää Kouvolan liikuntapaikkaverkoston pääpiirteissään nykytasolla. Selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä liikuntapaikkaverkoston ylläpitämistä ja kehittämistä koskien on aloitettu. Liikuntareittien ja hiihtoladuille laadittiin kunnossapitoluokitus ja hoitokriteerit. Liikuntapaikkojen sähköisen kulunvalvonnan kehittäminen on käynnistetty. Jalkapallon olosuhteiden parantamiseksi ja kehittämiseksi on tehty suunnitelma yhteistyössä jalkapallon Kehitysryhmän kanssa. Saviniemen jalkapallonurmen rakentaminen saatiin valmiiksi ja hankkeelle saatiin ennakoitua enemmän Palloliiton ja Ely- keskuksen kautta tukea yhteensä 125 000. Valkealan koulukeskuksen lähiliikuntapaikka valmistui. Hankkeelle saatiin valtion osuutta 50 000. Kuntoreittien peruskorjaustöitä on tehty yhteistyössä kunnallistekniikan kanssa. Sateinen kesä siirsi joitakin hankkeita tuleville vuosille koska pohjatöitä ei päästy tekemään. Kuusankosken - Kouvolan alueen viherkaavatyön suunnitteluun on osallistuttu aktiivisesti. Kylävierailuja haja- asutusalueiden ja kylien liikuntaolosuhteiden kartoittamiseksi on tehty lukuisia. Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset täytäntöönpanoon näkyvät laajemmin vasta vuonna 2013. Liikuntapalvelujen ja liikunta-alueiden hoidon ja kunnossapidon palvelusopimukset hyväksyttiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa 14.3.2012. Suurimpien kesäkenttien kävijätilastointi aloitettiin ja toteutettiin. Eniten käytetyille kuntoradoille ja hiihtoladuille hankittiin kävijälaskurit ja ne ovat käytössä. Uimarannoille ja -paikoille on tehty uudet nettisivut, jotka olivat kesäuimakauden käytössä. Liikuntajärjestöjen kanssa on neuvoteltu järjestöjen voimien yhdistämisestä ja kokoamisesta. Lisäksi lautakunta hyväksyi omalta osaltaan työhön kuntouttavan toiminnan ja työtoiminnan sekä nuorten ja kehitysvammaisten työtoiminnan koordinaatio- ja palveluverkkotyön selvityksen. Liikunta- ja nuorisolautakunnalle esiteltiin 13.6.2012 kokouksessa Osaava Kaakonkulma-hankkeen keväällä 2012 teettämä 14-20 -vuotiaille nuorille suunnattu nuorisokysely Kaakkois-Suomen kunnissa. Liikunta- ja nuorisolautakunta esitti kokouksessaan 5.9.2012 OTE Ammattiin Kiinni Elämään projektin jatkohankkeelle 80.060 euron omarahoitusosuuden vuodelle 2013. Nuorisopalvelujen käyttömaksuhinnasto 1.1.2013 hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa 31.10.2012. TOIMIALA Vastuuhenkilö Sivistys (tu) Tuotantojohtaja Vesa Toikka Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen toteuma niin talouden kuin toiminnan osalta toteutui suunnitellun mukaisesti. Kaikista palveluista suoriuduttiin tavoitteiden mukaisesti. Lähikoulualueita on suunniteltu aikaisemman mukaisesti tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta noudattaen. Tällä on saavutettu 7 perusopetusryhmän vähenemä, joka toteuttaa kouluverkkoratkaisun tavoitetta. Erityisen tuen tarpeet ovat edelleen olleet kasvussa, johon saatu jalkautettua uutta toimintamallia. II asteen ammatillisen koulutuksen kysyntä on parantunut lukiokoulutukseen hakeutuvien määrän vähetessä. Museo- ja 96

Talousarvion toteutuminen kirjastoverkkoratkaisut on toimeenpantu tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Laatutyöstä saimme kansallisen tunnustuksen, kun KSAO ylsi kuuden parhaimman joukkoon. Toimintaympäristön muutokset Toisen asteen koulutuksen korkeat kustannukset johtuvat osin vanhasta rakenteesta, josta päästään irti kampuksen toteuduttua. Lukiokoulutuksen yksikköhinta verrokkeihin nähden on korkea myös laajasta järjestämistavasta johtuen. Perusopetuksen nopeasti putoava oppilasmäärä ei tue tuotannon tehostamiselle asetettuja tavoitteita. Kuluja on pyritty hillitsemään tasaisilla määrärahaleikkauksilla. Toimintoja on kehitetty edelleen mm. koulukuljetusten järjestämisessä. Valtion tiukentaessa vos-perusteita, on erityisesti ammatillisen koulutuksen suunnitteluun ja kulurakenteeseen edelleen kiinnitettävä huomiota. Kilpailukyky on turvattava uusilla avauksilla, mutta samanaikaisesti on tarkasteltava aikaisempien koulutusohjelmien tarpeellisuutta. Toimialan talous Lomapalkkaerien kirjausten muutos aiheutti +0.9 milj. euron. lisäyksen henkilöstömenoihin. Sivistyspalvelujen tuotannon toimintakate oli +0,3 milj. euroa, jota voidaan pitää hyvänä budjetin kokoon nähden. Taloutta rasittaa edelleen kumuloituvat menoerät, joita ei ole pystytty oikaisemaan talousarvion laadinnassa. Sisäisten laskutusten kasvu vaikuttaa palveluiden yksikköhintoihin jo merkittävästi, joka osaltaan syö palveluihin kohdentuvia resursseja. Tulot ovat kehittyneet aikaisempaa maltillisemmin. Sivistys (tu) Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 173 421 0 173 421 177 195 102,2-3 774 Myyntituotot 168 015 0 168 015 169 679 101-1 663 Maksutuotot 1 536 0 1 536 1 337 87 200 Tuet ja avustukset 2 679 0 2 679 4 629 172,8-1 950 Muut toimintatuotot 1 190 0 1 190 1 550 130,3-360 Toimintakulut -172 563 0-172 563-176 852 102,5 4 289 Henkilöstökulut -105 182 0-105 182-107 611 102,3 2 429 Palkat ja palkkiot -81 827 0-81 827-84 292 103 2 465 Henkilösivukulut -23 355 0-23 355-23 319 99,8-36 Eläkekulut -18 023 0-18 023-18 310 101,6 288 Muut henkilösivukulut -5 332 0-5 332-5 008 93,9-324 Palvelujen ostot -23 713 0-23 713-24 620 103,8 907 Asiakaspalvelujen ostot -2 116 0-2 116-2 007 94,8-109 Muiden palvelujen ostot -21 597 0-21 597-22 613 104,7 1 016 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 397 0-4 397-5 341 121,5 944 Avustukset -3 0-3 -8 235,5 4 Muut toimintakulut -39 268 0-39 268-39 273 100 5 Toimintakate 858 0 858 343 40 515 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Sivistyspalvelujen johtokunta/hallinto (tu) Vesa Toikka Palvelualueen toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen hallinto tuotti sille asetetut tehtävät. Viimeisen toimintavuoden aikana johtokunnan merkitys väheni, joten kokousten tarve oli myös pienempi. Toimintaympäristön muutokset Organisaatiomuutos siirsi johtokunnan tehtäviä lähinnä lautakunta ja hallitus tasolle, joka oli varsin luonteva kehitys. Johtokunnalle jäi verkkopäätösten toimeenpanotehtävä ja talouden valvonta. 97

Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma 98

Talousarvion toteutuminen 99

Talousarvion toteutuminen Talous Ei muutoksia aikaisempaan. Sivistyspalvelujen johtokunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 407 0 407 407 100 0 Myyntituotot 407 0 407 407 100 0 Toimintakulut -407 0-407 -320 78,8-86 Henkilöstökulut -262 0-262 -279 106,2 16 Palkat ja palkkiot -135 0-135 -147 108,7 12 Henkilösivukulut -127 0-127 -132 103,5 4 Eläkekulut -120 0-120 -124 103,4 4 Muut henkilösivukulut -8 0-8 -8 105,1 0 Palvelujen ostot -127 0-127 -27 21,6-100 Muiden palvelujen ostot -127 0-127 -27 21,6-100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 0-3 -1 37,1-2 Muut toimintakulut -14 0-14 -13 93,6-1 Toimintakate 0 0 0 86 ***** -86 100

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE (taseyksikkö) Vastuuhenkilö Nuorisokeskus Anjala Toiminnanjohtaja Jenni Tani Palvelualueen toiminnan kuvaus Nuorisokeskus Anjala palvelee osana valtakunnallista nuorisokeskusverkostoa kasvattajien ja kouluttajien työn tukena. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutos ulkopuolisen toimijan taholta aiheutti kesäkuussa useita rippileiri- ja nuorten leirien peruutuksia. Alueen omistusoikeuksien muutos aiheuttaa uhkan toimintaympäristölle. Palvelualueen talous Toimintaympäristössä tapahtuneesta muutoksesta aiheutuneet peruutukset aiheuttivat loven majoitusvuorokausiin sekä tuottoihin, että kuluihin tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta. Taloutta rasittivat myös useat päällekkäiset perhevapaat sekä pitkä työkyvyttömyysjakso. Nuorisokeskus Anjala 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 980 0 980 1 067 108,9-87 Myyntituotot 464 0 464 581 125,4-118 Tuet ja avustukset 337 0 337 333 98,9 4 Muut toimintatuotot 180 0 180 153 85 27 Toimintakulut -922 0-922 -1 080 117,1 158 Henkilöstökulut -527 0-527 -693 131,3 165 Palkat ja palkkiot -430 0-430 -561 130,5 131 Henkilösivukulut -97 0-97 -131 135 34 Eläkekulut -70 0-70 -97 139 27 Muut henkilösivukulut -28 0-28 -35 124,9 7 Palvelujen ostot -76 0-76 -100 131,9 24 Asiakaspalvelujen ostot -1 0-1 0 0-1 Muiden palvelujen ostot -76 0-76 -100 132,8 25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -236 0-236 -196 83,1-40 Avustukset 0 0 0-3 ***** 3 Muut toimintakulut -82 0-82 -87 106,3 5 Toimintakate 58 0 58-13 -21,8 71 Tunnusluvut TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT 2011 2012 31.12.2012 % Majoitusvuorokaudet lkm 10 303 9 500 8 393 88,3-1 107 Toimintapäivät lkm 89 135 106 78,5-29 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut (tu) Palvelujohtaja Katja Bergbacka Palvelualueen toiminnan kuvaus Palvelualueella tuotetaan palvelusopimusten mukaiset varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut. Palvelualueella tuotetaan myös koko sivistystoimen tuotannon tarvitsemat erityisen tuen palvelut sovittujen resurssien puitteissa. Toimintaympäristön muutokset Perusopetuksen palveluverkkoa on supistettu valtuuston päätöksen mukaisesti 1.8.2012 alkaen kuudella alakoululla ja yhdellä yhtenäiskoulun osana olleella yläkoululla. 1.8.2014 alkaen valtuuston päätöksen mukaisesti yhdistyy lisäksi kaksi alakoulua ja yksi alakoulu lakkaa. Oppilaiden oppilashuollollinen tarve on lisääntynyt edelleen vuoden aikana. Psyykkaritoiminta on aloitettu koko vahvuudessaan syksyllä 2012. Tähteenkadun sairaalaopetuksen yksikkö on käynnistetty KYAMK:n tiloissa. Tähän yksikköön on keskitetty psyykkisesti oireilevien oppilaiden opetus sekä 101

Talousarvion toteutuminen perusturvarahaston rahoituksella toimiva eri toimijoiden yhteistyössä hoitama SIEPPI - toiminta, joka on tarkoitettu tilapäiseen kriisiytyneiden oppilastapausten interventioihin. Perhepäivähoitajien työaikalain muutoksen voimaantulosta johtuvat varahoitojärjestelyt lisäsivät päiväkotihoidon menoja. Perhepäivähoitajien eläköityminen ja päivähoidon piirissä olevien määrän kasvu suhteessa ikäluokkiin lisäsivät päiväkotihoidon tarvetta. Palvelualueen talous Lasten ja nuorten palvelujen toimintatuotot toteutuivat positiivisesti hankeavustusten myötä. Avustuksia on vaikea ennakoida talousarviovaiheessa, koska hakuilmoitukset avautuvat pitkin vuotta. Osa hankeavustuksista (mm. opetusryhmien pienentämiseen kohdennettu valtionavustus) kattaa palkkamenoja ja siten lisää kuluja. Toimintakulujen palvelujen ostot ja palkkakustannukset ylittyivät hieman. Lomapalkkajaksotukset, joiden määrä ei ole ollut tiedossa, ovat ylittyneet. Psyykkaritoiminnan laajentamista varten ei saatu erillisrahoitusta. Kuljetuskustannuksissa indeksikorotukset ovat nostaneet kuluja verrattuna vuoteen 2011. Lasten ja nuorten palvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 111 799 0 111 799 112 640 100,8-841 Myyntituotot 109 901 0 109 901 110 237 100,3-335 Maksutuotot 203 0 203 220 108,5-17 Tuet ja avustukset 1 430 0 1 430 1 976 138,2-546 Muut toimintatuotot 265 0 265 208 78,4 57 Toimintakulut -111 699 0-111 699-113 178 101,3 1 479 Henkilöstökulut -73 534 0-73 534-74 856 101,8 1 323 Palkat ja palkkiot -57 715 0-57 715-59 143 102,5 1 428 Henkilösivukulut -15 818 0-15 818-15 713 99,3-106 Eläkekulut -12 051 0-12 051-12 180 101,1 129 Muut henkilösivukulut -3 768 0-3 768-3 533 93,8-235 Palvelujen ostot -15 551 0-15 551-15 838 101,8 286 Asiakaspalvelujen ostot -1 623 0-1 623-1 557 95,9-66 Muiden palvelujen ostot -13 928 0-13 928-14 281 102,5 353 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 096 0-2 096-2 077 99,1-19 Avustukset -3 0-3 -3 96,3 0 Muut toimintakulut -20 515 0-20 515-20 405 99,5-110 Toimintakate 100 0 100-538 -538,1 638 Tunnusluvut TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT 2011 2012 31.12.2012 % Varhaiskasvatus 0-6 vuotiaat lkm 5 504 5 660 5 537 97,8-123 Varhaiskasvatus 6-vuotiaat lkm 826 860 853 99,2-7 Päivähoidon piirissä lapsia % 59 57 60 105,3 3 Nuorisopalvelut toimintaan osall.määrä 87 849 88 800 82 204 92,6-6 596 Perusopetus oppilasmäärä 8 350 8 380 8 164 97,4-216 Perusopetus koulujen määrä 48 48* 42 100,0 0 Perusopetus aamu- ja iltapäivätoim. osal. opp. 476 500 488 97,6-12 Perusopetus kuljetusoppilaat 1 703 1 850 1 674 90,5-176 Nuorisopalvelut nuorten määrä alle 29-v. 26 532 26 250 26 049 99,2-201 * 1.1.-31.7.2012 kouluja 48 kpl 1.8.-31.12.2012 kouluja 42 kpl PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut Palvelujohtaja Timo Tiainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Toisen asteen koulutuspalvelut tuottavat perusopetuksen jälkeistä koulutusta yleissivistävänä lukiokoulutuksena sekä ammatillisena koulutuksena johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta järjestetään kuudessa päivä- 102

Talousarvion toteutuminen lukiossa ja yhdessä iltalukiossa sekä ammattiopiston seitsemässä toimipisteessä. Lisäksi koulutuspalvelut järjestävät aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta ja tarjoavat mahdollisuuden myös perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen. Toimintaympäristön muutokset Lukioiden opiskelijamäärät laskevat edelleen. Kevään 2012 yhteishaussa lukiokoulutukseen hakeutui vain 38 % peruskoulun päättävistä, joka on selvästi alle valtakunnallisten tavoitteiden ja keskiarvon 50 %. Lukioiden veto-voimassa on selviä eroja. Lukiopalveluissa on käynnistetty pohdinta vetovoiman parantamiseksi. Palvelualueen talous Lukiokoulutuksen talousarvio toteutui 100 % eikä vuosi tuottanut merkittäviä yllätyksiä. Koulutuksen laadulliseen kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen koko 2. asteen osalta avautui mahdollisuus Osaava-hankkeen rahoituksella, jossa käynnistettiin laatu- ja toimintojärjestelmän kehittämistyö lukiokoulutuksessa ja jatketaan työtä KSAOssa. Lukiokoulutuksen opetusvälineiden ajantasaistaminen eteni vuoden aikana vain hieman, joten paineita asiassa kasautuu tuleville vuosille. Toisen asteen koulutuspalvelut 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 37 681 0 37 681 40 572 107,7-2 890 Myyntituotot 36 216 0 36 216 38 015 105-1 799 Maksutuotot 880 0 880 607 68,9 273 Tuet ja avustukset 562 0 562 1 853 329,7-1 291 Muut toimintatuotot 24 0 24 97 412-73 Toimintakulut -37 281 0-37 281-40 170 107,7 2 889 Henkilöstökulut -22 755 0-22 755-23 835 104,7 1 080 Palkat ja palkkiot -17 372 0-17 372-18 344 105,6 971 Henkilösivukulut -5 383 0-5 383-5 492 102 109 Eläkekulut -4 254 0-4 254-4 414 103,8 160 Muut henkilösivukulut -1 129 0-1 129-1 077 95,5-51 Palvelujen ostot -6 152 0-6 152-6 854 111,4 702 Asiakaspalvelujen ostot -452 0-452 -422 93,3-30 Muiden palvelujen ostot -5 700 0-5 700-6 433 112,8 732 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -903 0-903 -2 050 227 1 147 Avustukset -1 0-1 -2 361,7 2 Muut toimintakulut -7 470 0-7 470-7 428 99,4-42 Toimintakate 400 0 400 401 100,4-1 TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT 2011 2012 31.12.2012 % II asteen koulutus päivälukiot kurssit 2 195 2 140 2 183 102,0 43 II asteen koulutus iltalukio kurssit 290 290 290 100,0 0 Lukio oppilasmäärä 1 385 1 333 1 319 98,9-14 PALVELUALUE (taseyksikkö) Vastuuhenkilö KSAO rehtori Timo Olli Palvelualueen toiminnan kuvaus Kouvolan seudun ammattiopisto järjestää nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta, joka vastaa seudun elinkeinoelämän tarpeisiin työllistymistä ja yrittäjyyttä edistäen. Koulutus tukee opiskelijan ja asiakkaan ammatillisen osaamisen kehittymistä ja elinikäistä oppimista. Ammattiopistolla on myös merkittävää valtakunnallista ammatillista koulutusta ja voimakkaasti kehittyvää kansainvälistä toimintaa. Kumppanuuksien ja innovaatioita tukevan kehittämistoiminnan avulla edistämme koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittymistä ja menestymistä. 103

Talousarvion toteutuminen Toimintaympäristön muutokset KSAO aikuisopisto aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2012 alkaen. Tämä oli merkittävä strateginen valinta koko ammattiopistolle. Toiminnalla on tavoitteena vahvistaa ammattiopiston aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä seudullisesti ja laajemminkin. KSAO aikuisopiston toiminta on laajentunut mm. Keltakankaan toimipisteessä ja aikuiskouluttajien määrä on kasvanut vuoden noin 12 henkilöllä. Uusina koulutustuotteina käynnistettiin mm. maahanmuuttajien perustutkintoon valmentava koulutus, tekniikanalojen koulutus ja tullialan koulutus yhteistyössä Tullin kanssa. Utinkatu 85 toimipisteen saneeraustöiden valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja rakennustöitä on jatkettu koko vuoden 2012 ajan. Rakennuskohde valmistuu niin, että koulutustoiminta aloitetaan saneeratussa toimipisteessä syksyllä 2013. Lentokoneasennuksen oppimisympäristön rakentamistyöt suunnittelun osalta ovat käynnistyneet todenteolla lokakuussa 2012 ja hanke etenee niin, että koulutustoiminta aloitetaan Utissa vuoden 2014 alusta. Koko vuoden 2012 ajan on yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Yhtymän kanssa valmisteltu selvitystä VR koulutuskeskuksen koulutustoiminnan siirtämisestä Kouvolan seudun ammattiopiston alaisuuteen. Selvitystyötä jatketaan edelleen vuoden 2013 niin, että koulutustoiminnan siirron tavoitteena on vuosi 2014. Joulukuussa 2012 ammattiopistolle hankittiin tulevaa veturinkuljettajakoulutusta varten uusi veturisimulaattori. Ammattiopiston Biosammossa aloitettiin uusi Bioenergia-alan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus vuoden 2012 alusta ja samalla kehitettiin saarekesähköjärjestelmää ja sähköautojen latausjärjestelmän käyttöä (ns. älysähköverkkoa) sekä tehtiin ns. panostyyppinen puutislaamo. Palvelualueen talous Kouvolan seudun ammattiopistolle oli asetettu talousarviossa vuodelle 2012 tilikauden tulostavoitteeksi 137 000 euroa. Tuloslaskelman mukaan tilikauden ylijäämä vuodelta 2012 oli 186 377 euroa, joten KSAOlle asetetut taloustavoitteet saavutettiin tässä suhteessa hyvin. Ammattiopiston sisällä eri kustannuspaikkojen (KSAO 6650, KSAO aikuisopisto 6670 ja Oppisopimuskoulutus 6680) taloudelle asetetut tavoitteet toteutuivat vaihtelevasti. KSAOn nuorten koulutuksen osalta tulos jäi 915 487 euroa alijäämäiseksi. Alijäämä johtui talousarvioissa ennakoitujen henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen alimitoituksesta. KSAO aikuisopiston tilikauden tulos oli 795 949 euroa ylijäämäinen ja oppisopimuskoulutuksen 305 915 euroa ylijäämäinen. Ammatillinen koulutus (tu) 1000 e Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 26 750 0 26 750 29 657 110,9-2 907 Myyntituotot 25 448 0 25 448 27 254 107,1-1 806 Maksutuotot 731 0 731 471 64,5 260 Tuet ja avustukset 550 0 550 1 839 334,4-1 289 Muut toimintatuotot 21 0 21 92 436,0-71 Toimintakulut -26 350 0-26 350-29 209 110,9 2 859 Henkilöstökulut -14 736 0-14 736-15 928 108,1 1 191 Palkat ja palkkiot -10 992 0-10 992-12 000 109,2 1 009 Henkilösivukulut -3 745 0-3 745-3 927 104,9 182 Eläkekulut -3 031 0-3 031-3 225 106,4 194 Muut henkilösivukulut -714 0-714 -702 98,3-12 Palvelujen ostot -5 103 0-5 103-5 784 113,3 681 Asiakaspalvelujen ostot -452 0-452 -422 93,3-30 Muiden palvelujen ostot -4 651 0-4 651-5 363 115,3 711 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -804 0-804 -1 900 236,3 1 096 Avustukset 0 0 0-2 885,0 2 Muut toimintakulut -5 706 0-5 706-5 596 98,1-110 Toimintakate 400 0 400 447 111,8-47 TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT 2011 2012 31.12.2012 % Ammatillinen koulutus opiskelijamäärä 2 359 2 430 2 363 97,2-67 Ammatillinen lisäkoulutus opiskelijatyövuosi 42 60 65 108,3 5 Voimassa olevat oppisopimuskoulutussop. 619 610 570 93,4-40 104

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut määräaikainen OVO-palvelujohtaja, kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan kuvaus Kansalaisopisto-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut tukevat kansalaisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia osallistua, suunnitella ja tuottaa toimintaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupungin vetovoimaisuutta. Tuottava toiminta edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja asianmukaisia toimintatiloja. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2012 aikana on toimeenpantu kirjasto- ja museoverkkoselvityksen edellyttämät tehtävät. Palvelualueen talous Saavutimme lisätyn tuottotavoitteen 99,8-prosenttisesti. Toimintakuluja oli 99,3 % talousarvion summasta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 22 554 0 22 554 22 510 99,8 44 Myyntituotot 21 028 0 21 028 20 440 97,2 589 Maksutuotot 454 0 454 510 112,5-57 Tuet ja avustukset 351 0 351 467 133,3-117 Muut toimintatuotot 721 0 721 1 093 151,4-371 Toimintakulut -22 254 0-22 254-22 104 99,3-150 Henkilöstökulut -8 103 0-8 103-7 948 98,1-155 Palkat ja palkkiot -6 174 0-6 174-6 097 98,7-77 Henkilösivukulut -1 928 0-1 928-1 851 96-78 Eläkekulut -1 528 0-1 528-1 495 97,9-33 Muut henkilösivukulut -401 0-401 -356 88,8-45 Palvelujen ostot -1 806 0-1 806-1 800 99,7-6 Asiakaspalvelujen ostot -40 0-40 -28 70,1-12 Muiden palvelujen ostot -1 766 0-1 766-1 772 100,3 6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 158 0-1 158-1 016 87,7-142 Muut toimintakulut -11 187 0-11 187-11 340 101,4 153 Toimintakate 300 0 300 406 135,3-106 TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT 2011 2012 31.12.2012 % Kansalaisopiston opetustunnit 31 460 29 500 30 229 102,5 729 Kansalaisopiston kurssilaisten määrä 22 995 16 000 21 175 132,3 5 175 Kirjastojen aukiolotunnit (t) 22 721 22 000 24 147 109,8 2 147 Kirjaston uutuudet (kpl) 30 910 29 000 28 086 96,8-914 Liikuntatilavaraukset (kpl) 66 441 72 000 66 706 92,6-5 294 Uimaopetukseen osallistuvat 3 441 3 500 3 408 97,4-92 Taidemuseon näyttelyt 5 5 5 100,0 0 Kirjasto- ja verkkokäynnit 1 234 192 1 130 000 1 201 483 106,3 71 483 Kulttuuritalojen kävijät 141 590 150 000 141 184 94,1-8 816 Kulttuurituotannon tapahtumat 221 155 116 74,8-39 Erityis- ja terveysliikunnan kävijämäärät 6 672 7 350 7 605 103,5 255 Uimahallin kävijämäärät 369 559 316 600 373 668 118,0 57 068 105

Talousarvion toteutuminen TOIMIALA TOIMIELIN Vastuuhenkilö PERUSTURVA PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminnan kuvaus Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä järjestämällä tarpeen mukaisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla osallisuutta ja kehittämällä sosiaalisia oloja sekä takaamalla yksilöille ja perheille riittävä toimeentulo Toimintaympäristön muutokset Perusturvan vuotta sävyttivät kautta linjan tapahtuneet kustannustason nousut, kasvanut palvelu- ja hoitotarve sekä palvelurakennekehitykseen liittyvät valmistelut ja ratkaisut. Hoito- ja palvelutakuut ovat pääosin toteutuneet, joskin kasvavia haasteita on ollut sekä sosiaali- että lähes kaikissa terveyspalveluissa Sovittujen palveluverkkoratkaisujen hyödyntäminen sekä palvelurakennekehityksen optimointi hillitsevät kustannusten nousukehitystä. Samaan on tähdätty maksu- ja taksatarkistuksin, etuustiukennuksin sekä kohdennetuin henkilöstöjärjestelyin. Asiakaspalvelujen ostojen ja niihin liittyvien sopimusten hallintaan kiinnitetty erityistä huomiota. Tavoitteet 106

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Palvelujen saavutettavuus Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko kattaa lähi- ja keskitetyt palvelut tasapainoisella tavalla Käynnistetään terveydenhuollon palveluverkon täytäntöönpano Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Keltakankaan terveysaseman alakertaan on valmistunut tilat kuntoutukselle sekä Inkeroisten ja Myllykosken hammashoitoloille. Terveyskioskin suunnittelu jatkuu Terveyden edistämisen palvelualueella. Laaditaan sosiaalipalveluiden palveluverkkoselvitys Laaditaan vanhuspalveluiden palveluverkkoselvitys Aloitettu/Valmis 3. Valmis Palveluverkkoselvitys laadittu ja hyväksytty perusturvalautakunnassa 23.5.2012 65. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Ikääntyneiden palveluverkko 2012-2014 hyväksytty valtuustossa 7.5.2012 50. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan palvelualue- ja sektorirajat ylittävinä asiakaslähtöisinä prosesseina Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 10 Suurten kaupunkien suurimman kaupungin asukaskohtaisten terveydenhuollon kustannusten keskiarvoa tai sitä kustannusvertailu alhaisemmat. SOTKA:n vertailutiedot kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista 3. Valmis Osallistuttu vuosittain 10 suurimman kaupungin terveyspalvelujen kustannustietojen kokoamiseen. Ikäja tarvevakioidut kustannukset ovat keskiarvon alapuolella. Erva-alueen työnjako suunnitellaan Aloitettu/Valmis 3. Valmis HUS/Erva-alueen järjestämissopimus solmittu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako suunnitellaan Työttömien palvelujen prosessit suunnitellaan Kehitysvammaisten palvelujen prosessit suunnitellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen prosessit suunnitellaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen prosessit suunnitellaan Vanhusten/ikäihmisten palvelujen prosessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 3. Valmis Terveydenhuollon järjestämissopimus Kymenläänin alueella on valmistunut ja hyväksytty kaikissa jäsenkunnissa. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu käynnissä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu käynnissä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Lasten ja nuorten palveluketju on organisoitunut, palveluprosessien kuvaus alkaa 2013. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu käynnissä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Vanhuspalveluissa kuvattu prosessit palveluittain 2012 organisaation mukaisesti 107

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: On lisätty varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja siirretty painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja laitoshoidosta avopalveluihin Kehitysvammaisten asumispalveluissa Asumispalveluissa olevien kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt. määrä (kpl) (kehitysvammaiset) 2. Työn alla Kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt tuetussa asumisessa. Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä (kpl) (kehitysvammaiset) 2. Työn alla Kehitysvammaisten laitoshoito on vähennetty 882 suoritteella vuodesta 2011. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty Lapsiperheiden kotipalvelua lisätty Käynnit (kpl) 2. Työn alla Palvelua saaneita perheitä 86, edellisenä vuonna 35. Palvelua saaneiden perheiden määrä (kpl) 32.0 2. Työn alla Palvelua saaneita perheitä 32, edellisenä vuonna 28. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on kasvanut. Perhehoidossa olevien osuus sijaishuollossa olevista (%) 42.5 2. Työn alla Perhehoidossa olevien osuus on 42,5 %, vuoden alussa ollut 44,9 %. Terveydenhuollon (vastaanotto) kattavuus 60% Vastaanoton kattavuus (%) 2. Työn alla Terveysasemien peittävyysluvut tarkastetaan kuukausittain potilastietojärjestelmästä. Peittävyys (lääkärit ja hoitaja 31.12.2012: Marjoniemi (A,B,C) 45,4 % Kuusankoski 48,5 % Valkeala 48 % Keltakangas 51,4 % Elimäki 55,3 % Koria 34,9 % Jaala 41,6 % Työ ja päivätoiminnassa sekä muissa avopalveluissa olevien erityisryhmiin kuuluvien määrä on lisääntynyt. Vanhuspalveluissa laitoshoidon osuus on vähentynyt. Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) 2. Työn alla Ostopalveluissa ei ole vähennystä. Osto- ja omissa palveluissa lisääntynyt, siirtymä asumispalveluihin syynsä. 2. Työn alla Palveluverkkosuunnitelmaan suunniteltu laitoshoidon vähentämin en myöhentynyt, koska vaihtoehtoisten tilojen rakentaminen ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vanhuspalveluissa laitoshoidon peittävyys suositusten mukainen, peittävyys 2,9%. Vanhuspalveluissa yli 75-v varhaisen tuen ja kotihoidon palvelut ovat lisääntyneet. Laitoshoidon peittävyys (%) (vanhuspalvelut) Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) 2. Työn alla Laitoshoidon peittävyysprosentti 6% (luvussa mukana laitoshoitoon sisältyvät kotiutusyksiköt) 2. Työn alla Säännöllisen kotihoidon piirissä ao. ikäluokasta 12,8%, 1123 hlöä). Vastaavaa tietoa ei saatavissa varhaisten palveluiden puolelta. 108

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla tarvetta vastaavasti ja laadukkaasti perustuen lainsäädännön velvoitteisiin Laadunvalvontakäynnit suositettu yksityisten palvelujen valvonnasta annetun lainsäädännön ja perusturvalautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti Toteutuneiden valvontakäyntien määrä kumulatiivisesti (kpl) 2. Työn alla Sosiaalipalveluissa puitesopimusyksiköihin on tehty 9 valvontakäyntiä aj. 1.9.-31.12.12. Vanhuspalveluissa ei ole toteutettu yksityisen palvelutuotannon valvontakäyntejä 2012. Säädetyt palvelutakuuajat toteutuvat Terveyspalvelujen laatu- ja potilasturvallisuusstrategia on laadittu Palvelutakuuprosentit kumulatiivisesti (%) 2. Työn alla Terveydenhuollossa hoitotakuun toteutumista seurataan THL-ohjeiden mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointi toteutuu hoitotakuun puitteissa, lääkärin ajanvarausvastaanotolle pääsyssä on terveysasemilla ajoittain ongelmia lääkärivajeen takia. Lastensuojelussa 7 vrk määräajassa toteutunut 91 % ja 3 kk määräajassa 75 %. Toimeentulotuen käsittelyssä palvelutakuu toteutuu 98 % ja vammaispalveluissa 100 %. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Terveyspalvelujen laatu- ja potilasturvallisuusstrategia on valmis. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen taustalla on palvelutarveselvitykset Päivitetään palvelutarveselvitykset aikuissosiaalityössä Päivitetään palvelutarveselvitykset erityisryhmien päivätoiminnassa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Palvelutarveselvityksiä valmistellaan, asiakasanalyysi ja Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Päivitetty ja käsitelty Pelassa 23.5.2012. Päivitetään palvelutarveselvitykset erityisryhmien työtoiminnassa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Päivitetty ja käsitelty Pelassa 23.5.2012. Päivitetään palvelutarveselvitykset vanhuspalveluissa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Ikääntyneiden palvelu verkkosuunnitelman päivitys kesken. 109

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Lisätään mahdollisuuksia kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumiseen palvelujen suunnitteluun Osallisuutta vahvistetaan eri palveluissa Avoimien kuntatilaisuuksien määrät (kpl) 2. Työn alla Kokemusasiantuntijoita on käytetty terveydenhuollon eri hankkeissa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä käytetään asiakasraatia. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisessä on käytetty kokemusasiantuntijoita, koulutettu 4 henkilöä. Vanhuspalveluissa 4 kpl (Vuohijärvi, Ikäasema, Elimäkikodin suunnittelu ja Kaakon Sote-Into 2 päätösseminaari). Lisäksi on toteutettu Voimaa vanhuuteen hankkeen kyläiltoja. Perusturvan tiedotussuunnitelma on tehty Perusturvassa on laadittu suunnitelma osallisuuden lisäämiseen Aloitettu/Valmis 3. Valmis Osallistuttu kaupungin viestintäohjeen laatimiseen, ohje on valmis. Ratamon viestintäohje on valmis. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Osallistuttu kyläkieroksiin ja käytetty palveluverkkosuunnitelman valmistelussa osallistavia menetelmiä. Ratamo palvelukonseptityöpajoissa on ollut toimintayksiköiden henkilökuntaa suunnittelemassa Ratamokeskuksen toimintaa. IVA-arviointia hyödynnetty. 110

Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Perusturvalautakunnan ulkoiseen toimintakatteeseen tehtiin vuoden aikana 4,1 milj euron määrärahamuutos ja perusturvapalvelujen johtokunnan esityksestä sisäisiin palvelusopimusmenoihin 8,360 milj euron määrärahamuutos. Em. muutosten yhteisvaikutus toimintakatteeseen oli 12,460 milj euroa. Määrärahamuutoksesta 7,8 milj euroa kohdistui omaan ja ostettuun erikoissairaanhoitoon. Perusturva (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 24 430 150 24 580 24 539 99,8 41 Myyntituotot 352 0 352 557 158,1-205 Maksutuotot 21 814 250 22 064 21 638 98,1 426 Tuet ja avustukset 2 185-117 2 068 2 048 99 20 Muut toimintatuotot 79 17 96 296 308,4-200 Toimintakulut -290 929-12 610-303 539-303 695 100,1 156 Henkilöstökulut -3 593-137 -3 730-4 079 109,4 349 Palkat ja palkkiot -1 253-112 -1 365-1 650 120,9 286 Henkilösivukulut -2 340-25 -2 365-2 429 102,7 63 Eläkekulut -2 262-20 -2 282-2 305 101 23 Muut henkilösivukulut -78-5 -83-124 148,7 41 Palvelujen ostot -286 786-12 413-299 199-299 038 99,9-161 Asiakaspalvelujen ostot -99 187-4 100-103 287-103 452 100,2 165 Muiden palvelujen ostot -187 599-8 313-195 912-195 586 99,8-326 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -51-3 -54-68 126,6 14 Avustukset -278 0-278 -238 85,7-40 Muut toimintakulut Toimintakate -266 499-12 460-278 959-279 156 100,1 197 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perusturvan hallintopalvelut Perusturvajohtaja Sakari Laari Palvelualueen toiminnan kuvaus Perusturvalautakunnan kokouksia on pidetty 10 ja käsiteltyjä asioista on ollut 155. Yksilöjaoston kokouksia on ollut 9 ja käsiteltyjä asioita 101. Perusturvalautakunnan merkittävimmät päätökset vuonna 2012 liittyvät ikäihmisten palveluverkkoon, kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan, sosiaali- ja kriisipäivystyksen käynnistämiseen ja erityisryhmien palveluiden järjestämiseen. STM:n rahoittama sote-aluekokeilu -hanke käynnistyi vuoden alussa. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke, ESTER-hanke ja Ratamo-hanke jatkuvat. Kouvolan kaupungin hallinnoima Kaakon SOTE-Into 2 -hanke, jossa osahankkeina oli Etelä-Karjala, Etelä-Kymenlaakso ja Kupera 2, päättyi 31.10.2012. Toimintaympäristön muutokset Hyvinvointipalvelujen hallinto- ja tukipalveluiden uudelleenorganisoituminen on käynnistynyt vuoden 2012 aikana ja henkilöstö on osittain siirtynyt uusiin tehtäviin. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävä sisältöjä, työnkulkuja sekä eläköitymisten vaikutuksia on tarkasteltu uudestaan. Samalla on huolehdittu entisten tehtävien velvoitteista siirtymävaiheen aikana. Hyvinvointipalvelujen johdon ja joukkoliikenteen määrärahat ovat sisältyneet perusturvan hallintopalveluiden määrärahoihin vuoden 2012 alusta lähtien. 111

Talousarvion toteutuminen Palvelualueen talous Hallintopalveluiden toimintakatteeseen tehtiin vuoden aikana 250.000 euron määrärahamuutos, joka johtui lähinnä joukkoliikennetuen pienenemisestä. Toimintakatteen alittuminen johtuu useammalle vuodelle ajoittuvien kehittämishankkeiden toteutumisaikataulujen muutoksista. Perusturvalautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 2 173-160 2 013 2 074 103,1-61 Myyntituotot 125 0 125 144 115-19 Tuet ja avustukset 2 005-117 1 888 1 930 102,2-42 Muut toimintatuotot 43-43 0 0 ***** 0 Toimintakulut -7 836-90 -7 926-7 885 99,5-41 Henkilöstökulut -1 516-137 -1 653-1 925 116,5 272 Palkat ja palkkiot -1 239-112 -1 351-1 579 116,8 227 Henkilösivukulut -276-25 -301-346 114,9 45 Eläkekulut -198-20 -218-255 117,3 38 Muut henkilösivukulut -78-5 -83-91 108,6 7 Palvelujen ostot -6 001 47-5 954-5 704 95,8-251 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0-5 ***** 5 Muiden palvelujen ostot -6 001 47-5 954-5 699 95,7-256 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -51-3 -54-23 43-31 Avustukset -103 0-103 -89 86,6-14 Muut toimintakulut -165 3-162 -144 89,1-18 Toimintakate -5 662-250 -5 912-5 810 98,3-102 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveyspalvelut (ti) Kati Myllymäki Palvelualueen toiminnan kuvaus Terveydenhuoltolain mukaisesti toteutetaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva perusterveydenhuolto. Palvelualueen toiminta sisältää myös psykiatrian poliklinikan, muistipoliklinikan (erikoissairaanhoitolain mukaista toimintaa) sekä kuntoutuksen yksikön, joka palvelee avohoitoa sekä terveyskeskussairaalan. Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolain mukainen potilaan oikeus valita terveysasema oman kunnan alueella on käytössä, kuntalaiset ovat käyttäneet tätä oikeutta vain hyvin vähäisessä määrin. Terveydenhuoltolaista seuraava ensihoidon ja sairaankuljetuksen vastuun siirto kunnalta sairaanhoitopiirille on valmisteltu vuoden 2012 aikana ja toteutuu 1.1.2013. Ratamo-hankkeen valmistelu jatkuu Ratamo1-hankkeessa, henkilöstö on osallistunut työpajoihin, joissa valmistellaan uusia toimintakäytäntöjä. Terveyspalveluiden palveluverkkoselvitys hyväksyttiin valtuustossa 19.3.2012. Voikkaan terveysaseman neuvola- ja vastaanottotoiminta päätettiin siirtää vuoden vaihteessa Kuusankosken terveysasemalle Perusturvalautakunta hyväksyi potilasturvallisuus ja laatutyön ohjausryhmän laatiman potilasturvallisuussuunnitelman Kouvolan perusturvan viralliseksi toimintaohjeeksi. Potilasturvallisuuden kehittämistä koskeva koulutusmateriaali valmistui erillisessä hankkeessa ja on otettu käyttöön terveyspalveluissa. Hoitotakuu on toteutunut perusterveydenhuollossa, lääkärivaje ja hammaslääkärivaje ovat olleet haasteita. Marjoniemen pääterveysasema on edelleen ulkoistettu Attendolle. Palvelualueen talous Terveyspalveluiden ulkoiseen toimintakatteeseen tehtiin vuoden aikana 200.000 euron määrärahamuutos. Terveyskeskusvuosimaksun käyttöön siirtyminen vaikutti vastaanottotoiminnan asiakasmaksutuottojen arvioitua pienempään kertymään. Myös suun terveydenhuollossa maksukertymä jäi arvioitua pienemmäksi. 112

Talousarvion toteutuminen Terveyspalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 4 074-100 3 974 3 684 92,7 290 Myyntituotot 0 0 0 1 ***** -1 Maksutuotot 4 074-100 3 974 3 683 92,7 291 Toimintakulut -50 426 0-50 426-50 495 100,1 69 Palvelujen ostot -50 420 0-50 420-50 433 100 13 Asiakaspalvelujen ostot -2 965-100 -3 065-3 044 99,3-21 Muiden palvelujen ostot -47 455 100-47 355-47 389 100,1 34 Muut toimintakulut -6 0-6 -62 1129,5 57 Toimintakate -46 352-100 -46 452-46 811 100,8 359 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoitopalvelut Tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Palvelualueen toiminnan kuvaus Terveydenhuoltolain mukaisesti toteutetaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva erikoissairaanhoito. Oma erikoissairaanhoito toteutetaan Pohjois-Kymen sairaalassa. Merkittävä osa erikoissairaanhoidosta ostetaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä Carealta. Erityisen vaativaa hoitoa ostetaan lisäksi HYKSistä. Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on oikeus valita erikoissairaanhoidon palveluyksikkö omalta erityisvastuualueelta (HUS). Merkittäviä muutoksia potilasvirtoihin ei vielä ole ollut havaittavissa. Terveydenhuoltolain edellyttämä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valmisteltiin yhdessä Carean ja Carean jäsenkuntien kanssa ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Pohjois-Kymen sairaalan yhteispäivystyksessä mm. potilaiden kiireellisyyden arviointia on kehitetty. Hoitohenkilökunta siirtyi helmikuussa kaupungin palvelukseen ja vain lääkärityövoima vuokrataan. Potilaiden kiireellisyyden arviointia Sosiaali- ja kriisipäivystys aloitti yhteispäivystyksen tiloissa lokakuussa. Sähköinen lääkemääräys e-resepti otettiin käyttöön huhtikuussa 2012 terveyskeskuksessa sekä Pohjois-Kymen sairaalassa. Merkittävä haaste on asiantuntijoiden rekrytointi. Asiantuntijapalveluiden ostoissa näkyy selvästi se, että vakituisen lääkärityövoiman saanti on edelleen ongelmallista sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon puolella. Potilasasiamiestoiminta on yhteistä toimintaa PoKSin ja terveyskeskuksen osalta. Erikoissairaanhoidossa hoitotakuu on toteutunut Pohjois-Kymen sairaalassa. Palvelualueen talous Ulkoisiin asiakaspalvelujen ostoihin tehtiin vuoden aikana 2,6 milj euron määrärahalisäys. 113

Talousarvion toteutuminen Erikoisairaanhoito (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 2 593 0 2 593 2 530 97,6 63 Myyntituotot 0 0 0-2 ***** 2 Maksutuotot 2 593 0 2 593 2 530 97,6 63 Tuet ja avustukset 0 0 0 2 ***** -2 Toimintakulut -91 298-7 800-99 098-99 083 100-15 Henkilöstökulut -1 893 0-1 893-1 893 100 0 Henkilösivukulut -1 893 0-1 893-1 893 100 0 Eläkekulut -1 893 0-1 893-1 893 100 0 Palvelujen ostot -89 405-7 800-97 205-97 175 100-30 Asiakaspalvelujen ostot -55 650-2 600-58 250-58 236 100-14 Muiden palvelujen ostot -33 755-5 200-38 955-38 939 100-16 Muut toimintakulut 0 0 0-15 ***** 15 Toimintakate -88 705-7 800-96 505-96 553 100 48 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vanhuspalvelut Tilaajapäällikkö Arja Kumpu Palvelualueen toiminnan kuvaus Vanhuspalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta ja kotihoidon osalta kansanterveyslakiin ja asetukseen sekä terveydenhuoltolakiin. Palveluiden järjestämisessä on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomaisen (Valviran) sekä Ikäihmisten laatusuosituksen 2008:3 ja Ikähoivatyöryhmän (2010) linjaukset. Asiakasmaksujen määräytyminen perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ja asetukseen. Vanhuspalveluiden tavoitteena on tukea ikääntyvien itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. palveluiden järjestäminen perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan. Toimintaympäristön muutokset Vanhuspalveluiden puitesopimuskumppaneita on 15 (19 toimintayksikköä). Puitesopimuskumppaneilta ostetaan tehostettua palveluasumista noin 300 paikkaa. Puitesopimuksiin perustuva tehostetun palveluasumisen osto on lisääntynyt 30 paikalla liittyen Marjoniemen TK sairaalan osasto 3 toiminnan päättymiseen. Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 7.5.2012. Yksityisten palveluntuottajien toimintaan kohdistuvia valvontakäyntejä ei ole suoritettu vuoden 2012 aikana. Palvelualueen talous Asiakasmaksut ovat toteutuneet 2012 arvioidun mukaisesti. Kotikuntalakiin perustuvia asiakassijoituksia Kouvolan ulkopuolelle on ollut enemmän kuin Kouvolaan sijoituksia.. 114

Talousarvion toteutuminen Vanhuspalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 13 952 410 14 362 14 486 100,9-125 Myyntituotot 80 0 80 132 164,4-52 Maksutuotot 13 850 350 14 200 14 242 100,3-42 Muut toimintatuotot 22 60 82 113 137,3-31 Toimintakulut -81 780-2 070-83 850-84 042 100,2 192 Henkilöstökulut -7 0-7 -47 651,4 40 Palkat ja palkkiot -7 0-7 -40 555,6 33 Henkilösivukulut 0 0 0-7 ***** 7 Eläkekulut 0 0 0-5 ***** 5 Muut henkilösivukulut 0 0 0-2 ***** 2 Palvelujen ostot -81 596-2 010-83 606-83 795 100,2 189 Asiakaspalvelujen ostot -11 205-250 -11 455-11 576 101,1 121 Muiden palvelujen ostot -70 391-1 760-72 151-72 219 100,1 68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0-42 ***** 42 Avustukset -150 0-150 -120 79,7-31 Muut toimintakulut -27-60 -87-39 44,7-48 Toimintakate -67 828-1 660-69 488-69 556 100,1 68 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sosiaalipalvelut Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu keskeisimmin sosiaalihuoltolakiin, päihdehuoltolakiin, raittiustyölakiin, lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta, vammaispalvelu- ja kehitysvammalakiin, lakiin toimeentulotuesta, maahanmuutto- ja kotouttamislainsäädäntöön. Viimeisimpiä toimintaan vaikuttavia lakeja ovat kotikuntalaki ja laki yksityisistä sosiaalipalveluista. Kehitysvammahuolto, erityisryhmien asumispalvelut ja päihdehuolto on järjestetty pääosin ostopalveluna. Toimintaympäristön muutokset Perusturvalautakunta on kokouksessaan 23.5.2012 hyväksynyt työhön kuntouttavan toiminnan ja työtoiminnan sekä nuorten ja kehitysvammaisten työtoiminnan koordinaatio- ja palveluverkkoselvityksen, kehitysvammaisten päivätoimintaselvityksen, sosiaalipalvelujen palveluverkkoselvityksen sekä vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen uudelleen järjestämisen. Näistä saatavat säästöt kohdistuvat vuosille 2013-2014. Etuuskäsittely on keskitetty Kuusankosken sosiaalipalvelutoimistoon ja sosiaalityöntekijäpalvelut Kouvolan sosiaalipalvelutoimistoon. Ostopalvelujen piirissä olevia, pääasiassa asumispalvelujen käyttäviä asiakkaita, on siirretty omiin yksiköihin sitä mukana, kun niihin on tullut tilaa. Carealta ostettu kehitysvammaisten laitoshoito on vähentynyt vuositasolla, mutta autettu asuminen lisääntynyt. Asumispalveluissa olevat asukkaat ovat käyttäneet päivä- ja työtoimintaa enemmän kuin edellisvuonna. Laitoshoidon oleellinen väheneminen tapahtuu vasta 1.3.2013 kun omat yksiköt valmistuvat. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa on suoritettu 21 palveluntuottajan osalta. Palvelualueen talous Ulkoisiin asiakaspalvelujen ostoihin tehtiin vuoden aikana 650.000 euron määrärahalisäys. Erityisryhmien asumispalvelujen asiakasmaksujen omaan käyttöön jäävää osuutta korotettiin, mistä johtuen asiakasmaksutuottojen kertymä jäi alle talousarvion. 115

Talousarvion toteutuminen Sosiaalipalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 1 082 0 1 082 1 020 94,3 62 Myyntituotot 40 0 40 62 156,2-22 Maksutuotot 1 028 0 1 028 903 87,9 125 Muut toimintatuotot 14 0 14 54 388,6-40 Toimintakulut -41 965-2 350-44 315-44 402 100,2 87 Henkilöstökulut -6 0-6 -37 619,4 31 Palkat ja palkkiot -6 0-6 -32 532,1 26 Henkilösivukulut 0 0 0-5 ***** 5 Eläkekulut 0 0 0-4 ***** 4 Muut henkilösivukulut 0 0 0-1 ***** 1 Palvelujen ostot -41 935-2 350-44 285-44 350 100,1 65 Asiakaspalvelujen ostot -21 916-650 -22 566-22 733 100,7 168 Muiden palvelujen ostot -20 020-1 700-21 720-21 617 99,5-103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0-3 ***** 3 Avustukset 0 0 0-5 ***** 5 Muut toimintakulut -24 0-24 -6 26,7-17 Toimintakate -40 883-2 350-43 233-43 382 100,3 149 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perhepalvelut Tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Palvelualueen toiminnan kuvaus Perhepalvelut sisältävät lastensuojelulain mukaisten tehtävien, sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun, avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun sekä isyyslaissa, laeissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen elatuksesta ja lapseksi ottamisesta säädettyjen tehtävien järjestämisen. Palvelualueelle kuuluu myös sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa kunnalle säädettyjen tehtävien hoitaminen em. tehtävien osalta. Toimintaympäristön muutokset Puitesopimuskumppaneita oli kaikkiaan 69. Valvontakäynti tehtiin 60 lastensuojeluyksikköön ajalla lokakuu 2011- heinäkuu 2012. Valvontakäynnillä tarkastettiin, vastaako yksikön palvelu tarjouspyynnön palvelukuvausta. Tavoitteesta huolimatta sijoituksia perhehoitoon ei voitu lisätä huostassa olevien lasten iän ja vaikeahoitoisuuden takia. Palvelualueen talous Ulkoisiin asiakaspalvelujen ostoihin tehtiin vuoden aikana 500.000 euroa määrärahalisäys. Perusturvapalvelujen lapsiperhepalvelujen palvelusopimusostojen lisäksi palvelualueelle kirjattiin huostassa tai jälkihuollossa olevien lasten sijaishuollon kustannukset sekä asiakasmaksutulot. Uusia sijoituksia oli hiukan arvioitua enemmän eli 33. Kustannuksia alentavasti vaikutti päättyneiden sijoitusten suuri määrä (27). Myös kotikuntakorvauksia saatiin ennakoitua enemmän. 116

Talousarvion toteutuminen Perhepalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 556 0 556 744 133,8-188 Myyntituotot 107 0 107 219 204,7-112 Maksutuotot 269 0 269 280 104-11 Tuet ja avustukset 180 0 180 116 64,6 64 Muut toimintatuotot 0 0 0 129 ***** -129 Toimintakulut -17 625-300 -17 925-17 789 99,2-136 Henkilöstökulut -171 0-171 -178 104 7 Henkilösivukulut -171 0-171 -178 104 7 Eläkekulut -171 0-171 -147 86,2-24 Muut henkilösivukulut 0 0 0-30 ***** 30 Palvelujen ostot -17 429-300 -17 729-17 581 99,2-148 Asiakaspalvelujen ostot -7 452-500 -7 952-7 858 98,8-94 Muiden palvelujen ostot -9 978 200-9 778-9 724 99,4-54 Avustukset -25 0-25 -25 100 0 Muut toimintakulut 0 0 0-5 ***** 5 0 0 0 0 0 Toimintakate -17 069-300 -17 369-17 045 98,1-324 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalveluiden johtokunta Perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminnan kuvaus Perusturvapalvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja sekä johtamisjärjestelmät ovat nykyaikaisia. Tuotanto pyrkii asiakaslähtöisiin ja laadukkaisiin palveluihin monipuolisella palvelutuotantorakenteella. Johtamisessa pyritään vuorovaikutukseen ja kannattavuuteen eri palvelutuotantoalueilla, huomioiden henkilöstöosaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on olla Suomen kärkikaupunkien joukossa prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset Perusturvapalveluiden vuotta 2012 luonnehtivat kautta linjan tapahtuneet kustannusten nousut, lisääntynyt palvelutarve ja kysyntä sekä uuden organisaation rakentaminen. Suurimmat talouspaineet kohdistuivat erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalipalveluiden menoihin. Palvelu- ja hoitotakuut ovat pääosin toteutuneet, joskin ajoittain erityishaasteita on ollut sekä terveydenhuollon että lastensuojelun palveluissa. Palveluverkkoratkaisuilla sekä palvelurakennekehityksen optimoinnilla on pyritty hillitsemään kustannusten nousukehitystä. Sairauspoissaolojen vähentämisellä, talkoo- ja muilla virkavapailla sekä joidenkin toimintojen vähentämis- ja sulkemisratkaisuilla on helpotettu kasvavia kustannuspaineita. 117

Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Henkilöstö on motivoitunut, tyytyväinen ja uudistushaluinen Järjestetään työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää esimieskoulutusta. Perusturvassa suunnitellaan ja linjataan yhteiset periaatteet henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen. Työhyvinvointitilaisuuksien määrä/palvelualue (kpl) 2. Työn alla Vanhuspalveluissa ei ole toteutunut esimiehille suunniteltu koulutus työhyvinvoinnin osalta. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Osallistuttu henkilöstöhallinnon työhyvinvointia linjaavaan työskentelyyn. 118

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan palvelualue- ja sektorirajat ylittävinä asiakaslähtöisinä prosesseina Mielenterveys- ja päihdepotilaiden monialaiset prosessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamalli valmistunut INR-itsehoitomallin kehittäminen edelleen Puhelinvastaajapalvelu terveysasemille ja suun terveydenhuoltoon Kehitysvammaisten palvelujen prosessi suunnitellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen prosessi suunnitellaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen prosessi suunnitellaan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseet prosessit suunnitellaan Perusterveydenhuollon terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevien ja vastaanottotoiminnan prosessien kehittäminen Aloitettu/Valmis 3. Valmis INR-itsehoitomalli käytössä kaikilla terveysasemilla, toimintaa tehostettu, seurannan aikana toimintaa kehitetään edelleen. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Terveysasemilla VCC-puhepalvelin takaisinsoittopalvelu on käytössä. Tekstiviestimuistutus on suun terveydenhuollossa ja aikuispsykiatriassa käytössä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Palveluprosessit kuvattu ja suunnittelu jatkuu. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Lasten ja nuorten palveluketju on organisoitunut, palveluprosessit kuvataan 2013. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Suunnittelu jatkuu. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu jatkuu. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu jatkuu. Työttömien palvelujen prosessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Toimintamalli kehitteillä. Vanhusten/ikäihmisten palvelujn proessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 3. Valmis Vanhuspalveluissa prosessit kuvattu 2012 organisaation mukaisesti. 119

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Painopistettä on siirretty laitoshoidosta avopalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin Aikuissosiaalipalveluissa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt. Asumispalveluissa olevien Tehostetun kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt. palveluasumisen paikkamäärä (kpl) Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty (tu). Lapsiperheiden kotipalvelua ja ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on kasvanut (tu). Palveluketjun toimivuus sairaalahoidossa. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Monikulttuurikeskus on käynnistynyt. Ruokapankki jatkaa toimintaansa. Laitoshoidon paikkamäärä (kpl) Ennaltaehkäisevän toiminnan asiakasmäärät (kpl) Osuus (%) kaikista huostaan otetuista ja sijoitetuista 2. Työn alla Asumisyksiköiden rakentaminen ja peruskorjaus meneillään. 2. Työn alla Asukkaiden valmennus kaupungin asumisyksiköihin muuttamiseen toteutettu. 3. Valmis Palvelun piirissä ollut 86 perhettä. 2. Työn alla Osuus kaikista huostaanotetuista ja sijoitetuista on 42,5 %. Osuus on vuoden aikana laskenut,koska lasten vaativuus on edellyttänyt laitossijoitusta. Jonojen seuranta 2. Työn alla Jonojen seuranta toteutetaan jonohoitajan toimesta, tilasto raportoidaan kuukausittain. SASohjelma käytössä. Terveyspalveluissa EPP - kokemusasiantuntija -ryhmätoiminnan kehittäminen, ryhmätoiminnan kehittäminen terveyden edistämisessä ja kuntoutuksessa. Peittävyys vastaanottotoiminnassa 55 % 2. Työn alla EPP-hankkeessa ei olla mukana. Osallistutaan Sotealuekokeiluhankkeeseen, jossa on vastaavanlaisia toiminnan tavoitteita. Tuettua asumista on lisätty. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Yhteispäivystys ja kriisikeskus-hanke päättyi 31.10.2012 ja tuettu asuminen jäi pysyväksi toiminnaksi, kahden henkilön lisäys. Laadittu kehitysvammaisten tuetun asumisen selvitys ja kehittämisehdotukset (Kaste-hanke). Työ ja päivätoiminnassa sekä muissa avopalveluissa olevien erityisryhmiin kuuluvien määrä on lisääntynyt (tu). Vanhuspalveluissa laitoshoidon osuus on vähentynyt (tu). Vanhuspalveluissa yli 75-v varhaisen tuen ja kotihoidon palvelut ovat lisääntyneet (tu). Erityisryhmiin kuuluvien määrä (kpl) Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) 415.0 Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) 135.0 2. Työn alla Työtoiminta ei ole laajentunut arvioidusti, mutta päivätoiminta ja erityisesti kehitysvammaisten osallistuminen päivätoimintaan on laajentunut merkittävästi. Kehitysvammaisten osalta on tapahtunut siirtymää työtoiminnasta päivätoimintaan. 2. Työn alla Palveluverkkosuunnitelmaan suunniteltu laitoshoidon vähentäminen myöhentynyt, koska vaihtoehtoisten tilojen rakentaminen ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. 2. Työn alla Säännöllisen kotihoidon piirissä ao. ikäluokasta 12,8% (1123 hlöä). Vastaavaa tietoa ei saatavissa varhaisten palveluiden puolelta. 120

Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla riittävästi/tarvetta vastaavasti Ei-kiireettömän käyntiajan saa tarvittaessa 3 arkipäivän kuluessa hoitajalle tai 14 vrk:n kuluessa lääkärille yhteydenotosta (tk). Hoidon tarpeen arviointi aloitetaan 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Hoidontarpeen arvio ja tarvittavat tutkimukset toteutetaan 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (POKS, esh). Hoito aloitetaan 6 kk sisällä hoidon tarpeen toteamisesta. Hoitoon (tk) pääsee 3 kk kuluessa. Sosiaalipalvelujen tarve kiireellisissä tapauksissa arvioidaan viipymättä. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 99.7 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 96.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 93.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 2. Työn alla Seuranta toteutetaan kerran viikossa ja raportoidaan kuukausittain. Hoitajaajan saa 3 arkipäivän sisällä. Lääkärille käyntiajan saa keskimäärin kahden viikon sisällä. 2. Työn alla Toteutuu 99,7 % tapauksista PoKS:ssa. Aikuispsykiatriassa toteutuntu 100 %. 2. Työn alla Toteutunut 96 % PoKS:ssa. Aikuispsykiatriassa toteutunut 100 %. 2. Työn alla Toteutunut 93 % tapauksista PoKS:ssa. Aikuispsykiatriassa toteutunut 100 %. 2. Työn alla Hoitotakuu ei koske terveyskeskussairaalaa. 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu 100 %. Vammaiseläkettä saavan hoitotuensaajan sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi järjestetään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 2. Työn alla Aikuissosiaalipalveluissa palvelutakuu toteutuu 100 %. Muistisairaat pääsevat tutkimuksiin ja hoitoihin 3 kk kuluessa (perusth) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 2. Työn alla Hoitoon pääsee 3 kk sisällä. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset tehdään viimeistään 3 kk kuluessa siitä, kun hakemus on esitetty. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 2. Työn alla Palvelu- ja hoitotakuun toteutumista seurataan osavuosittain. Palvelu- ja hoitotakuut ovat pääosin toteutuneet. Perhepalveluissa lastensuojelutarve arvioidaan 7 arkipäivän aikana asian vireille tulosta ja lastensuojelutarpeen selvitys tehdään 3 kk kuluessa asian vireille tulosta. Toimeentulotukipäätöksen saa kiireellisissä tapauksissa viimeistään seuraavana arkipäivänä ja muissa tapauksissa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa käytävään henkilökohtaiseen keskusteluun pääsee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 98.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 2. Työn alla Vireille tulosta 7 arkipäivän aikana arvioitu 91 % tapauksista. Lastensuojelutarpeen selvitys tehty 3 kk kuluessa 75% tapauksista. 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu uusien hakemusten osalta 98 % ja jatkohakemusten osalta 98,45 %. 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu 100 %. Suun terveydenhuollossa ei kiireettömän hoidon saa 6 kk kuluessa. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 3. Valmis Kiireettömän ajan saa kuuden kuukauden kuluessa. Ikääntyneiden oikeus ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin toteutuu Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 3. Valmis Hyvinvointi edistävät käynnit kohdennettu 2012 75 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Toteutumisaste 100% Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi laaditaan palvelusuunnitelma ilman tarpeetonta viivytystä. Vammaispalveluissa palvelujen ja tukitoimien tarpeen selviäminen aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 100.0 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu 100 %. Kaikki asiakkaat eivät halua palvelusuunnitelmaa tehtäväksi. 3. Valmis Palvelutakuu toteutuu 100%. 121

Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Perusturvapalvelujen johtokunnan ulkoiseen toimintakatteeseen n tehtiin vuoden aikana 8,36 milj. euron määrärahamuutos. Määrärahamuutoksesta 5,19 milj. euroa kohdistui kaupungin omaan erikoissairaanhoitoon (PoKS). Aikuissosiaalipalveluihin kohdistettiin 1,69 milj. euron määrärahamuutos, pääosin toimeentulotukeen ja vammaisille annettuihin avustuksiin. Kotihoito- ja vanhuspalveluihin tehtiin 1,75 milj euron talousarviomuutos, pääosin henkilöstökustannuksiin. Näille katetta siirrettiin terveyspalveluista ja lapsiperhepalveluista. yhteensä 0,25 milj euroa Vuoden mittaan tehdyissä ennustuksissa ei ollut käytettävissä lomapalkkavelan jaksotusten ennustetta. Laskentatavan muutokseen ei kaupungissa tehty vuonna 2011 tarpeeksi suurta varausta, joten vuoden 2012 lopussa perusturvapalveluihin kirjautui 2,90 milj. euron lomapalkkavelka sivukuluineen. Tämän lisäksi vuoden 2012 kustannuksia kohottavasti otettiin käyttöön uusi jaksotuskäytäntö erilliskorvauksien osalta. Aiemmin jakson päättymispäivä määräsi kustannusten kohdentamisen. Nyt palkat on jaksotettu niin, että kaikki joulukuulle kohdentuneet palkat kirjataan kyseiselle vuodelle ja jakson loppuosa seuraavalle vuodelle. Tästä johtuen vuonna 2013 tuli lähes 13 kuukauden toteutuma erilliskorvauksiin. Jaksotusmuutos toi noin 0,9 milj. euron menojen lisäyksen vuodelle 2012. Perusturvapalvelujen ulkoinen toimintakate ylittyi 2,94 milj euroa muutettuun talousarvioon nähden ja alkuperäiseen talousarvioon nähden yhteensä 11,3 milj euroa. Alla yhteenveto talousarvion toteutumisprosenteista muutettuun talousarvioon nähden sekä lomapalkkavelan osuus. Perusturva (tu) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio 1000 e 70 Perusturva (tu) Toimintatuotot 195 975 10 340 206 315 206 117 99,9 197 Myyntituotot 188 063 8 700 196 763 196 476 99,9 287 Maksutuotot 3 0 3 9 295,5-6 Tuet ja avustukset 4 962 1 450 6 412 6 563 102,3-150 Muut toimintatuotot 2 947 190 3 137 3 070 97,9 67 Toimintakulut -195 975-10 340-206 315-209 377 101,5 3 062 Henkilöstökulut -114 219-2 784-117 003-117 630 100,5 627 Palkat ja palkkiot -87 815-2 320-90 135-91 000 101 866 Henkilösivukulut -26 404-464 -26 868-26 630 99,1-238 Eläkekulut -20 619-460 -21 079-21 239 100,8 160 Muut henkilösivukulut -5 785-4 -5 789-5 391 93,1-399 Palvelujen ostot -36 615-3 847-40 462-42 869 105,9 2 406 Asiakaspalvelujen ostot -6 808 30-6 778-7 893 116,4 1 115 Muiden palvelujen ostot -29 807-3 877-33 684-34 975 103,8 1 291 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 401-510 -11 911-12 346 103,7 435 Avustukset -19 025-2 820-21 845-21 619 99-226 Muut toimintakulut -14 716-379 -15 094-14 914 98,8-181 Toimintakate 0 0 0-3 260 ***** 3 260 122

Talousarvion toteutuminen Perusturvapalvelut (tu) Ulkoinen toimintakate muutettuun talousarvioon nähden Ulkoinen toimintakate Lomapalkkavelan osuus menojen lisäys (-) Palvelualue ylitys (-)/alitus (+) tot % Perusturvapalveluiden johtokunta 96,5 107-134 Terveyspalvelut 102,3-1 073-580 Kotihoito ja vanhuspalvelut 100,5-346 -1085 Aikuissosiaalipalvelut 101,7-365 -131 Lapsiperhepalvelut 98,8 108-205 Erikoissairaanhoito (PoKS) 103,5-1 375-762 Perusturvapalvelut yhteensä 101,5-2 944-2897 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalvelujen johtokunta vs. hallintopäällikkö Hannu Marttinen Palvelualueen toiminnan kuvaus Palvelualue käsitti perusturvan hallintopalvelut (7000) ja perusturvan tukipalvelut (7050). Hallintopalvelut sisälsivät perusturvapalvelujen johtokunnan toiminnan sekä perusturvan palvelualueiden palvelujohtajien sekä kahden kehittämispäällikön palkkauskulut. Kustannuspaikan toimintakulut olivat 662.000 euroa ja talousarvion toteutuma oli 87,3 %. Perusturvapalvelujen johtokunta piti vuoden aikana 8 kokousta, joissa käsiteltäviä asioita oli 86. Tukipalvelujen toimintakulut olivat 2.407.000 euroa ja talousarvion toteutuma oli 101,6 %. Tukipalveluhenkilöstö käsitti 36 vakituista ja 3 määräaikaista viran- ja toimenhaltijaa. Perusturvapalvelujen johtokunnan palvelualueen kokonaismenot olivat 3.069.000 euroa ja talousarvion ulkoisen toimintakatteen toteutuma oli 96,5 %. Toimintaympäristön muutokset Palvelualueelle muodostettiin vuoden 2012 aikana kaupungin hyvinvointipalvelujen tukipalveluorganisaatio apulaiskaupunginjohtajan johdolla. Tukipalveluorganisaatio käsittää hallintopalvelut, tieto- ja viestintäpalvelut, kehittämispalvelut, talouspalvelut ja henkilöstöpalvelut. Uusi organisaatio otetaan käyttöön 1.1.2013. Palvelualueen talous Perusturvapalveluiden johtokunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 3 141 0 3 141 3 155 100,4-14 Myyntituotot 3 127 0 3 127 3 105 99,3 22 Maksutuotot 3 0 3 1 21 2 Tuet ja avustukset 9 0 9 48 530,2-39 Muut toimintatuotot 2 0 2 1 80 0 Toimintakulut -3 141 13-3 128-3 069 98,1-59 Henkilöstökulut -2 245 13-2 232-2 290 102,6 58 Palkat ja palkkiot -1 728 11-1 717-1 750 102 34 Henkilösivukulut -518 3-515 -539 104,7 24 Eläkekulut -410 3-407 -436 107,1 29 Muut henkilösivukulut -108 0-108 -103 95,5-5 Palvelujen ostot -429 0-429 -412 96,3-16 Muiden palvelujen ostot -429 0-429 -412 96,3-16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -116 0-116 -81 69,7-35 Muut toimintakulut -351 0-351 -286 81,4-65 Toimintakate 0 13 13 86 646-73 123

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveydenhuoltopalvelut Kati Myllymäki Toiminnan kuvaus Avoterveydenhuolto toteuttaa vallitsevan lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisen Kouvolan väestön terveyden- ja sairaanhoidon. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä terveyshaittoja, ylläpitää ja edistää alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä huolehtia väetön perusterveydenhuoltotasoisesta sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta. Keskeisiä toimintamuotoja ovat terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevät palvelut, vastaanottotoiminta ja kuntoutus. Suun terveydenhuoltossa lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus tuottaa alle 18-vuotiaiden tarvitsemat palvelut. Näihin kuuluvat sekä yksilöllisesti suunnitellut ja säädösten edellyttämät ikäluokkakohtaiset tarkastukset että purennan seulontatarkastukset, vastaanotoilla toteutettava hammas- ja suu-sairauksia ehkäisevä sekä tarvittava suusairauksien hoito sekä lisäksi valtakunnallisten kriteerien perusteella hoitoon oikeutettujen hampaiston oikomishoito. Aikuisten palvelujen kokonaisuus tuottaa 18 vuotta täyttäneiden asiakkaiden tarvitsemat palvelut, joihinkuuluvat yksilöllisesti suunnitellut ja määräaikaiset tarkastukset ja tutkimukset, vastaanotoilla toteutettava hammas- ja suusairauksia ehkäisevä sekä korjaava hoito sekä vakaviin ja kroonisiin yleissairauksiin ja niiden hoitoon liittyvien suuongelmien ehkäisy, hoito ja seuranta. Aikuisten palveluihin kuuluvat lisäksi yksilöllinen ja ryhmissä tapahtuva suun terveydenhoidon neuvonta ja suun terveyden edistäminen yhteistyössä muiden mm. terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Aikuispsykiatrian toiminnan tavoitteena on erityistason psykiatristen palveluiden tuottaminen 18- vuotta täyttäneille kuntalaisille. Toiminta on jaettu kolmeen yksikköön, jotka ovat tutkimusyksikkö, hoito- ja kuntoutusyksikkö sekä ryhmätoimintayksikkö. Kolmella terveysasemalla on yhteensä viisi konsultoivaa sairaanhoitajaa sekä POKS:in yhteydessä toimii kahden sairaanhoitajan yleissairaalapsykiatrian työryhmä. Ko. työryhmästä puuttuu lääkäri. Lähipalveluita annetaan Keltakankaalla ja Elimäellä. Terveyskeskussairaalan tehtävä on hoitaa akuutteja perusterveydenhuoltotasoista sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita sekä toimia erikoissairaanhoidon jälkeen tarvittavan jatkohoidon toteuttajana. Kuntouttavan jatkohoidon tehtävänä on hoitaa ja kuntouttaa erikoissairaanhoidosta siirtyvät potilaat. Saattohoitoa toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Muistipoliklinikalla työskentelee muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt moniammatillinen työryhmä. Sen tehtävänä on laaja-alainen muistisairauksien selvittely, yksilöllisten hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien teko, sopeutumisvalmennus, hoidon seuranta, omaisten tukeminen sekä käytösoireiden ennakointi, tunnistaminen ja hoito. Toimintaympäristön muutokset Vastaanottotoiminnan kehittämisessä vuonna 2012 pääpaino oli APR -kehittämistyöryhmien hankkeiden liittäminen osaksi vastaanottotoiminnan kehittämistä sekä yhtenäisten toimintamallien hiominen ja juurruttaminen käytäntöön. APR-työryhmiä olivat: akuutit lyhytaikaissairaat, tehoa ennaltaehkäisyyn ja valtimotautityöryhmä. Puhelinpalvelu uudistettiin ja takaisinsoittojärjestelmän käyttö alkoi tammikuussa 2012. Kuntoutuksessa vuoden alussa Kotihoidon ja vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstö (neljä fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja) siirtyi Kouvolan kaupungin kuntoutuspalveluihin. Elokuussa aloitti kuntoutuspalveluyksikössä toiminnan puheterapeutti, jonka painopistealueena on lasten puheterapia. Keltakankaan terveysasemalla kuntoutus muutti uusiin, saneerattuihin tiloihin. Kotihoidon ja asumispalveluiden puolella kuntoutuksen tarve lisääntyi ikäihmisten palvelurakennemuutoksen myötä mm. Kotikuntoutuskeskus Lauttarannassa/Poukamassa. Monialaista yhteistyötä tehtiin liikuntapalvelujen, hyvinvointia tukevien palvelujen, kotihoidon, lapsiperhepalvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Suun terveydenhuollossa Keltakankaan terveysaseman alakerran remontti valmistui alkusyksystä 2012 ja uudistettuun ja laajennettuun hammashoitolaan keskitettiin Myllykosken, Inkeroisten ja Keltakankaan hammashoitoloiden toiminnat sekä eteläisen Kouvolan alueen lasten ja nuorten oikomishoito. Suun terveydenhuolto toimii nyt 10 hammashoitolassa. Yhteistyössä tietohallinnon kanssa valmisteltiin tekstiviestimuistutuksen käyttöönotto ja muistutus otettiin käyttöön 5.6.2012. Muistutuksen vaikutus alkoi heti käyttöönoton jälkeen ja peruuttamattomat poisjäännit vähenivät jo kesäkuussa noin puoleen. Kesäkuusta vuoden loppuun peruuttamattomia 124

Talousarvion toteutuminen hoitoaikoja kertyi yli 800 tavanomaista vähemmän. Vuositasolla peruuttamattomat hoitoajat tulevat vähenemään jopa 40 % mikäli muistutuksen vaikutus säilyy vuoden 2012 tasolla. Kymenlaakson alueellinen kiireellisen hammashoidon viikonloppupäivystysvastuu siirtyi jälleen Kouvolan hoidettavaksi 1.7.2012 vuoden ajaksi 30.6.2013 asti.riittämättömät hammaslääkäriresurssit myös aiheuttivat aikuisten hoidon paino-pisteen siirtymistä kiireelliseen hoitoon. Toimenpidemäärän lisääntyminen päivystyskäynneillä kuvastaa myös toimintakäytäntöjen kehittymistä. Päivystyksessä tavoitteena on hoitaa potilaan vaiva mahdollisimman hyvin samalla käynnillä, jolloin potilaat eivät tule saman vaivan takia uudelleen päivystyskäynnille. Aikuispsykiatrian toimintaympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia. Toimintaa on kuormittanut kuitenkin lääkärivaje, joka on vaikeuttanut toimintaa. Hoitotakuu on toteutunut. Muistipoliklinikan geriatri on toiminut seitsemän kuukauden ajan puolet työajastaan vuodeosaston lääkärinä ja puolet työajastaan muistipoliklinikalla. Vastaavasti toinen geriatri on huolehtinut kotiutustiimin lääkärin työstä ja on toiminut myös asumispalveluyksiköissä. Loppuvuodesta hän on suorittanut palliatiivisen hoidon erityispätevyyteen tarvittavaa palvelua ja ollut kokonaan poissa muistipoliklinikalta. Näin ollen vastaanottokäynnit ovat jääneet asetetuista tavoitteista. Terveyskeskussairaalan osasto 3 (20 vuodepaikkaa) toiminta loppui heinäkuun alussa, kun jatkopaikkaa osastolla odottaneet siirtyivät asumispalveluyksikköihin. Osaston henkilökunta siirtyi pääosin muille osastoille tarkoituksena vähentää sijaistyövoiman tarvetta. Sairaalaan jäi muutoksen jälkeen 133 vuodepaikkaa. Sairaala on osaltaan ollut mukana hyvinvointipalveluorganisaation suunnittelutyössä. Keskeinen sairaalan toimintaa edelleen haittaava ongelma on pitkä jonotusaika asumispalveluihin. Paikkojen puuttuessa hoivaa tarvitsevia vanhuksia joudutaan hoitamaan sairaalaoloissa. Hoitotyössä on jatkettu kuntouttavan hoitotyön ja kirjaamisen kehittämistä. Palvelualueen talous Avoterveydenhuollossa vastaanottopalveluiden talousarvio ylitys pystyttiin kattamaan aikuispsykiatrian talousarvion alituksella. Suun terveydenhuollon toteutui talousarvion mukaisena. Palvelualueen talousarvioylitys 1,0 milj euroa kohdentui pääsääntöisesti lyhytaikaiseen sairaalahoitoon eli terveyskeskussairaalaan. Terveydenhuoltopalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 48 277-100 48 177 48 062 99,8 116 Myyntituotot 47 517-100 47 417 47 467 100,1-49 Maksutuotot 0 0 0 5 ***** -5 Tuet ja avustukset 0 0 0 26 ***** -26 Muut toimintatuotot 760 0 760 564 74,2 196 Toimintakulut -48 277 100-48 177-49 163 102 985 Henkilöstökulut -29 348 100-29 248-27 698 94,7-1 550 Palkat ja palkkiot -22 498 80-22 418-21 226 94,7-1 192 Henkilösivukulut -6 850 20-6 830-6 472 94,8-358 Eläkekulut -5 371 20-5 351-5 209 97,4-142 Muut henkilösivukulut -1 479 0-1 479-1 263 85,4-216 Palvelujen ostot -9 351 0-9 351-11 584 123,9 2 233 Asiakaspalvelujen ostot -2 655 0-2 655-3 393 127,8 739 Muiden palvelujen ostot -6 696 0-6 696-8 191 122,3 1 495 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 776 0-3 776-4 422 117,1 646 Muut toimintakulut -5 803 0-5 803-5 459 94,1-344 Toimintakate 0 0 0-1 101 ***** 1 101 125

Talousarvion toteutuminen TP TA TP Tot. TUNNUSLUVUT 2011 2012 2012 % th yhteiset mammografia 4 894 5 000 4 776 95,5 th yhteiset papa 2 927 4 750 2 747 58,0 th yhteiset suolisto ca 79 70 53 75,7 Avoterveydenhuolto: ennaltaehk. resurssien käyttö % 31 28 90,3 lyhytaik.sair. resurssien käyttö % 33 30 90,9 pitkäaik.sair. resurssien käyttö % 36 42 116,7 Suun terveydenhuolto: oikomishoito 13 500 13 500 13 496 107,0 lasten ja nuorten käynnit 4 000 4 000 4 065 101,0 aikuisten käynnit 35 000 35 000 30 165 86,0 päivystys 17 500 17 500 15 298 87,0 terveyden edistäminen 13 000 12 000 12 223 101,0 Sairaalahoito, hoitopäivät 53 061 54 728 49 619 90,7 Aikuispsykiatria: asiakasmäärä 2 769 2 600 2 796 107,5 vastaanottokäynti 25 414 22 500 24 991 111,0 ryhmäkäynnit 2 973 3 000 2 685 89,5 Avovast.ottopalv. peitt. (oma tuotanto) 55 41 74,5 Muistipoliklinikka: lääkärin vast.otto 750 653 87 hoitajan vast.otto 780 569 72,9 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kotihoito ja vanhuspalvelut Arja Kumpu Palvelualueen toiminnan kuvaus Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueen toimintojen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja -asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta ja kotihoidon osalta kansanterveyslakiin ja asetukseen sekä terveydenhuoltolakiin. Palvelualueen toimintojen järjestämisessä huomioidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008:3 sekä Ikähoiva työryhmän (2010) suositukset. Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueen tavoitteena on tukea ikääntyvien itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. palveluiden järjestäminen perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan. Kotihoito ja vanhuspalveluihin sisältyy varhaisen tuen palvelut, kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, omaishoito (kohdentuu kaikille ikäluokille) ja asumispalvelut (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja hoivahoito). Toimintaympäristön muutokset Vanhuspalveluiden palvelualueen toiminta kokonaisuudessa on toteutunut suunnitellun mukaisena. Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelmaan vuosille 2012-2014 suunniteltu laitosmaisen palvelurakenteen purkaminen ja vastaavasti kodinomaisen asumisen lisääminen sekä henkilöstöresurssin siirtyminen varhaisiin palveluihin ja kotihoitoon ei ole toteutunut suunnitelman mukaisesti. Syynä tähän on ollut uusien laitosmaista rakennetta korvaavien yksiköiden valmistumisen myöhentyminen. Kotihoito ja vanhuspalvelut on hakenut Kaste II hankkeen (2012-2015) rahoitusta yhdessä Kaakkois-Suomen kanssa ja hankehakemuksen työnimenä on Kotona kokonainen elämä. Tulevan hankkeen tavoitteena on kotihoidon sisällöllinen kehittäminen. hankepäätös tulee alkuvuodesta 2013. Varhaisten palveluiden palvelualueella on vuoden 2012 aikana laajennettu hyvinvointiasematoimintaa Myllykoskelle. Voimaa vanhuuteen hankkeen kanssa yhteistyössä on toteutettu kyläiltoja eri puolilla Kouvolaa. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit on kohdennettu vuonaa 2012 75 vuotta täyttäneelle ikäryhmälle. Vuohijärven alueen tukipalveluseteli kokeilu on päättynyt 31.12.2012 ja kokeilusta laaditaan loppuraportti. Palvelutarpeen arviointi on toteutunut 100%. 126

Talousarvion toteutuminen Kotihoidossa ja kotihoidon tukipalveluissa on tilapäisen kotihoidon asiakkuudet ovat kasvaneet maltillisesti ja vastaavasti säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet kevyemmissä luokissa. Säännöllisen kotihoidon piirissä on ollut 31.12.2012 75 vuotta täyttäneestä 12,8% (valtakunnallinen tavoite 13-14%). Kotiutustiimin toiminta on jatkunut vuoden 2012 aikana suunnitelman mukaisesti. Kotihoidon tukipalvelut ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Omaishoidon peittävyys on ollut 31.12.2012 4,5% suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin (valtakunnallinen tavoite 5-6%). Omaishoidon hoitoisuusluokkien asiakkaissa ei ole ollut suurta muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Omaishoidon palvelusetelin käyttö päättyi 1.9.2012 alkaen. Em. muutoksella tavoiteltu toimintakulun säästö ei toteutunut odotuksen mukaisesti. Palveluasumisen palvelun asiakkaat ovat siirtyneet kotihoidon asiakkaiksi asteittain niin, että Kotiharjuntien 12 ja 14 asiakkaiden osalta siirto toteutui 1.7.2012 ja Vienistöntien yksikön osalta 1.10.2012. Vastaavasti palveluasumisen henkilöstö on siirtynyt kotihoidon henkilöstöksi. Siirtyvien yksiköiden asukkaille ja henkilöstölle on järjestetty tiedotustilaisuudet muutokseen liittyen. Vaskikodin osalta siirtymä toteutetaan 2013 alkuvuodesta. Tehostetun palveluasumisen toiminta on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Kotiharjuntien 10:n peruskorjauksen aloittamiseen liittyen em. yksikön asukkaat ha henkilökunta ovat siirtyneet 2.7.2012 Kankaron hoivakodin alakertaan väistötiloihin. Kotiharjuntien 10 tulee muuttumaan peruskorjauksen myötä tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Terveydenhuollon Marjoniemen terveyskeskussairaalan osasto 3:n asukkaat siirtyivät 2.7.2012 lukien vanhuspalveluiden ostopalveluiden asiakkaiksi Kankaron hoivakotiin. Em. osaston hoitohenkilökunta ei siirtynyt vanhuspalveluiden puolelle. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on ollut 31.12.2012 7% suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin (valtakunnallisen tavoite 9%). Laitoshoidon (vanhainkotihoito ja hoivahoito) osalta laitosmaisen palvelurakenteen purko ei ole toteutunut Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelman 2012-2014 mukaisesti johtuen purkua korvaavien tehostetun palveluasumisen yksiköiden valmistumisen myöhentymisestä. Kotiutusyksiköiden (Apila ja Lauttarannan hoivakoti/ Poukaman osasto) toimintaa on laajennettu asteittain 2012 aikana. laitoshoidon peittävyys on ollut 31.12.2012 6 % suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin (valtakunnallinen tavoite 3%). Palvelualueen talous Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueen (7200) toimintatuottojen toteutuma (108,6%) on ollut arvioitua korkeampi. Toimintamenojen osalta on ollut haasteena henkilöstömenojen (erityisesti määräaikainen henkilöstö) kasvu vuoden 2012 aikana. Vanhuspalveluiden vakinaisen henkilökunnan sairauspoissaolot ovat olleet suhteellisen korkeita ja poissaolojen sijaistamiseen on tarvinnut palkata määräaikaista henkilökuntaa. Omaishoidon tukipalveluiden omaishoitajan vapaiden oston kustannukset Carealta ovat olleet arvioitua korkeammat. Kotihoito ja vanhuspalveluiden toimintakate on ollut vuonna 2012 100,5%. Kotihoito- ja vanhuspalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 72 758 1 760 74 518 74 853 100,4-335 Myyntituotot 70 813 1 760 72 573 72 794 100,3-221 Tuet ja avustukset 512 0 512 517 101-5 Muut toimintatuotot 1 433 0 1 433 1 542 107,6-109 Toimintakulut -72 758-1 750-74 509-75 166 100,9 657 Henkilöstökulut -49 368-1 359-50 727-52 398 103,3 1 672 Palkat ja palkkiot -37 531-1 142-38 673-40 215 104 1 542 Henkilösivukulut -11 836-217 -12 053-12 183 101,1 130 Eläkekulut -9 347-217 -9 564-9 798 102,5 235 Muut henkilösivukulut -2 489 0-2 489-2 384 95,8-105 Palvelujen ostot -11 082 0-11 082-10 492 94,7-590 Asiakaspalvelujen ostot -1 224 0-1 224-1 424 116,3 200 Muiden palvelujen ostot -9 857 0-9 857-9 068 92-789 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 296-210 -2 506-2 158 86,1-348 Avustukset -4 078 0-4 078-3 978 97,5-100 Muut toimintakulut -5 935-182 -6 117-6 140 100,4 23 Toimintakate 0 10 10-313 -3191 323 127

Talousarvion toteutuminen Tunnusluvut Tunnusluvut TA 2012 TP 2012 Kotihoito- ja vanhuspalvelut Varhaisen tuen palvelujen käynnit 60.000 54 522 Varhaisen tuen palvelujen asiakasmäärä 1 800 1187 Kotihoidon tunnit 160 000 171 210 Kotihoidon asiakas määrä; säännöllinen 2 000 2169 Kotihoidon asiakasmäärä; tilapäinen 3645 3795 Säännöllinen kotihoito asiakasmäärä yli 75 v 1 400 1123 Omaishoidon asiakasmäärä 900 943 Omaishoidon asiakasmäärä yli 75 v 400 393 Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/oma 385 381 Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/osto 310 260 Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät/oma 140 000 136 515 Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät/osto 106 000 98 498 Vanhainkodit ja hoivakodit pitkäaikaishoitopaikat 375 415 Vanhainkodit ja hoivakodit pitkäaikaishoitopäivät 156 000 148 109 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Aikuissosiaalipalvelut Palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen Palvelualueen toiminnan kuvaus Aikuissosiaalipalveluilla tuetaan kuntalaisten osallisuutta, itsenäistä suoriutumista ja sosiaalista kuntoutumista. Aikuissosiaalityön palveluyksikkö tuottaa aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, talous- ja velkaneuvonnan ja maahanmuuttotyön palvelut. Yhteisötyön palvelut on hankittu kumppanuussopimuksella Kouvolan Korttelikotiyhdistykseltä. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluyksikkö tuottaa päihdehuollon koordinoivan sosiaalityön, työ-voiman palvelukeskuksen palvelut, työ- ja päivätoiminnan ja erityisryhmien asumispalveluja. Vammaispalveluyksikkö tuottaa vammaispalvelulain mukaiset sosiaalityön ja kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset palvelut ja tukitoimet sekä kehitysvammaisten asumispalveluja. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Aikuissosiaalityössä on uudistettu sosiaalityön tehtäväjakoa käynnistämällä keskitetty taloudellisen tuen yksikkö. Taloudellisen tuen yksikköön on liitetty myös talous- ja velkaneuvonta ja sosiaalinen luototus on aloitettu uutena palveluna. Sosiaalisen luototuksen tavoitteena on pienituloisten ja vähävaraisten taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen estäminen tilanteissa, joissa esim. vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän takia kohtuuehtoisen lainan saantiin ei ole mahdollisuutta. Taloudellisten tukitoimien keskittämisellä on pyritty varmistamaan palvelutakuun toteutuminen ja toimeentulotukikäsittelyn yhdenmukaisuus ja sujuvuus. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden määrä on lisääntynyt arvioidusta ja kotouttamistoimenpiteiden turvaamiseksi on kehitetty yhteistyötä ja tehtäväjakoa eri sidosryhmien kanssa. Yhden sosiaalityöntekijän palkkamääräraha on kohdennettu puolen vuoden ajan sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sosiaalisessa kuntoutuksessa painopisteenä on ollut asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Asumispalvelustrategian mukaisesti on lisätty omaa tuotantoa asumispalveluissa. Lokakuussa 2012 valmistui 36-paikkainen tehostetun palveluasumisen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntouttavan asumisen yksikkö. Samassa yhteydessä lakkautettiin Kouvolan Huoltokoti ja Kiurunkujan asumisyksikkö ja yksiköiden henkilökunta on siirtynyt uuteen Salmentöyryn asumisyksikköön. Kiurunkujan asumisyksiköstä vapautuvista tiloissa aloittaa toimintansa Kiurun 20- paikkainen mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikkö, joka korvaa ostopalveluina Ilona-kodeilta hankitut palvelut. Yksikköön perustetaan 6 ohjaajan vakanssia. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa käynnistynyt kotona asumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamalli on vakinaistettu ja ohjaajan ja vastaavan ohjaajan tehtävät on vakinaistettu lokakuun alusta. Ostopalveluista omaksi toiminnaksi muutettu mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta vakiinnutettiin osaksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista tukevia palveluja, tehtävään on palkattu sairaanhoitaja. Palveluseteli on otettu käyttöön mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa. Vammaispalveluissa painopisteenä oli henkilökohtaisen avun toimintamallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Toimintaa on kehitetty Kaakkois-Suomen alueella yhteistyössä Socomin kanssa. Henkilökohtainen apu tuotetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla. ostopalvelujen kasvun hillitsemiseksi vakinaistettu yksi määräaikainen henkilökohtainen avustaja vuoden alusta ja palveluseteli on otettu käyttöön. 128

Talousarvion toteutuminen Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseen on varauduttu Kumpulan peruskorjauksella ja Pihlajiston asumisyksikön uudisrakennuksella, Kumpulaan tulee asumispaikkoja kahdeksalle kehitysvammaiselle ja Pihlajistoon viidelletoista. Palvelualueen talous Muutettuun talousarvioon nähden toimintakate toteutui 101,7 %:sti. Ylityksen aiheutti pääsääntöisesti vammaispalvelulain mukaiset avustukset. Aikuissosiaalipalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 26 271 3 680 29 951 29 830 99,6 121 Myyntituotot 21 123 2 040 23 163 22 970 99,2 193 Maksutuotot 0 0 0 4 ***** -4 Tuet ja avustukset 4 396 1 450 5 846 5 910 101,1-64 Muut toimintatuotot 752 190 942 947 100,5-5 Toimintakulut -26 271-3 670-29 941-30 428 101,6 487 Henkilöstökulut -7 855-213 -8 068-8 172 101,3 104 Palkat ja palkkiot -6 107-192 -6 299-6 453 102,4 154 Henkilösivukulut -1 748-21 -1 769-1 719 97,2-50 Eläkekulut -1 348-23 -1 371-1 337 97,5-34 Muut henkilösivukulut -400 2-398 -382 95,9-16 Palvelujen ostot -2 603-540 -3 143-3 478 110,7 335 Asiakaspalvelujen ostot -857 0-857 -932 108,8 75 Muiden palvelujen ostot -1 746-540 -2 286-2 546 111,3 259 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -196 0-196 -221 112,7 25 Avustukset -14 742-2 820-17 562-17 419 99,2-142 Muut toimintakulut -876-97 -973-1 138 117 165 Toimintakate 0 10 10-598 -6099 607 Tunnusluvut Keskeisimmät tunnusluvut TA 2012 TP2012 Asumispalvelupäivät (oma tuotanto) 50 000 54 132 Kuntouttavan työtoiminnan päivät 35 000 30 127 Työmarkkinatuen kuntaosuus 2 100 000 2 799 936 Toimeentulotukea saavat taloudet 3 600 3 615 Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaat 1 650 1 717 Henkilökohtaisen avun asiakkaat 180 235 Kehitysvammahuollon asiakkaat 550 611 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä 350 386 Vakinainen henkilöstö 156,5 165,5 Määräaikainen henkilöstö 13,5 13,5 129

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lapsiperhepalvelut Palvelujohtaja Liisa Korppi Palvelualueen toiminnan kuvaus Lapsiperhepalveluilla edistetään ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä turvataan lapsen oikeuksia. Lapsiperhepalvelut tuottaa kasvatus- ja perheneuvonnan, lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ja muita erityispalveluja lapsille, nuorille ja perheille. Palvelualueella on kolme palveluyksikköä. Psykososiaalisten palvelujen päävastuualue on kasvatus- ja perheneuvonta. Lastensuojelun avopalvelut vastaa lastensuojelutarpeen arvioista ja selvityksistä, avohuollon tukitoimista sekä huostaanoton valmisteluista yhteistyössä sijaishuollon kanssa. Lisäksi palveluyksikkö tuottaa lapsiperheiden kotipalvelun sekä perheoikeudelliset palvelut. Lasten sijaishuolto vastaa huostaanotettujen lasten sosiaalityöstä ja jälkihuollosta sekä tuottaa omassa lastensuojelulaitoksessa vastaanotto- ja arviointihoitoa. Lisäksi sijaishuollon palveluyksikkö tuottaa sosiaalipäivystyksen palvelut. Toimintaympäristön muutokset Lapsiperhepalveluissa palvelujen tarve kasvoi edelleen. Perheneuvolan jono pidentyi. Osa-aikatyötä tekevien sijaisuuksia ei pystytty kaikilta osin täyttämään. Lastenpsykiatria ei edelleenkään saatu palkattua. Lääkärityöpanos ostettiin ulkoa. Loppuvuonna päästiin vihdoin kokeilemaan sähköisen vuorovaikutuskanavan toimintaa. Lapsiperheiden kotipalvelussa ja ehkäisevässä perhetyössä asiakasperheiden määrä kasvoi arvioitua enemmän. Perheoikeudellisissa palveluissa suoritteita kertyi suunnilleen arvioitu määrä. Jonotusajat palveluun pysyivät kohtuullisina. Huoltoriitatapauksissa oikeudelle annettujen selvitysten määrä laski. Tämä johtuu siitä, että osassa selvityksiä sovintotyöskentely onnistui niin hyvin, ettei asiaa tarvinnut käsitellä oikeudessa lainkaan. Lastensuojelun avopalveluissa vuoden tärkeimpänä tavoitteena oli lastensuojelulain mukaisen palvelutakuun toteutuminen. Aluehallintovirasto vaati asian kuntoon saattamista uhkasakon määräämisen uhalla. Alkuvuodesta saatiin yksi uusi sosiaaliohjaaja avopalveluihin. Tiimiuudistus toteutettiin 1.4.2012 lukien. Samalla tehostettiin työkäytäntöjä ja työn ohjeistusta. Henkilökunta teki suuren joukon kesken olleita lastensuojelutarpeen selvityksiä valmiiksi 30.9.2012. mennessä. Loppuvuonna päästiin työskentelemään ilman vanhoja rästejä, ja palvelutakuu toteutui jo huomattavasti alkuvuotta paremmin. Lastensuojeluilmoitusten määrä oli edellisvuoden tasolla, mutta ilmoitusten kohteena olevia lapsia oli aiempaa enemmän. Uusien huostaanottojen määrä oli hiukan korkeampi kuin edellisenä vuonna. Lastensuojeluun tuli jatkuvasti vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria, joiden tilanteen parantamiseen eivät kevyemmät tukitoimet olleet riittäviä. Lastensuojelu kärsi edelleen pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteesta. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kokeneiden työntekijöiden puute rasitti koko työyhteisöä ja vaati paljon esimiesten työpanosta. Lasten sijaishuollossa sijoitettujen lasten kokonaismäärä oli hieman arvioitua suurempi. Perhehoidon osuutta ei saatu nousemaan. Perhetukikeskuksen käyttö oli tehokasta ja käyttöaste korkea. Vuoden aikana suunniteltiin perhetukikeskukseen uusi perhekuntoutusmalli. Lisäksi suunniteltiin valtuustoaloitteen pohjalta turvakotitoiminnan aloittaminen 2013 alusta lukien. Tähän liittyi kolmen hoitopaikan lakkauttaminen. Menetettyjen paikkojen tilalle kehitettiin lyhytaikaisen perhehoidon malli, jonka toivotaan jatkossa lisäävän perhehoidon osuutta sijoituksissa. Koko lastensuojelun toiminnassa tapahtui myönteinen muutos elokuussa, kun sijaishuollon sosiaalityö muutti Valkealan kirkonkylästä Kouvolan keskustaan, samaan rakennukseen lastensuojelun avopalvelujen kanssa. Tämä tehosti yhteistyötä, säästi matkakustannuksia ja vähensi matkustukseen käytettyä aikaa. Lastensuojelussa on vaikeuksista huolimatta tehty myös pitkäjänteistä kehittämistyötä ja panostettu työhyvinvointiin. Osoituksena tästä lasten sijaishuolto palkittiin Kouvolan kaupungin vuoden 2012 työyhteisönä. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa suunniteltu sosiaali- ja kriisipäivystys aloitti toimintansa lokakuun alussa Pohjois-Kymen sairaalassa. Sosiaalipäivystyksen suoritteiden toteutuma oli 118 %, joka osoittaa uuden toiminnan alkaneen heti tehokkaasti. Palvelualueen talous Talousarviomuutoksella vähennettiin palvelualueen määrärahoja, koska palvelujen ostoon ei tarvittu arvioitua määrää rahaa. Tämä johtui siitä, että lyhytaikaisia laitossijoituksia vähennettiin käyttämällä tehokkaasti omaa perhetukikeskusta ja kohdentamalla palvelujen ostoja edullisempaan tukihenkilö- ja tukiperhetyöhön. Muutettu talousarvio toteutui lähes arvioidusti. Henkilöstömenot ylittyivät hieman. Ylitys selittyy lomapalkkajaksotuksen taulukon muutoksella. Tuottoja kertyi odotettua enemmän perheneuvolapalvelujen ja sosiaalipäivystyksen myynnistä muille kunnille. 130

Talousarvion toteutuminen Lapsiperhepalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 9 600-200 9 400 9 504 101,1-104 Myyntituotot 9 555-200 9 355 9 439 100,9-85 Tuet ja avustukset 45 0 45 61 135,8-16 Muut toimintatuotot 0 0 0 3 ***** -3 Toimintakulut -9 600 157-9 442-9 460 100,2 18 Henkilöstökulut -5 973 67-5 905-5 985 101,4 80 Palkat ja palkkiot -4 751 55-4 695-4 774 101,7 78 Henkilösivukulut -1 222 12-1 210-1 212 100,1 2 Eläkekulut -920 20-900 -929 103,2 29 Muut henkilösivukulut -302-8 -310-283 91,2-27 Palvelujen ostot -2 832 90-2 742-2 634 96-108 Asiakaspalvelujen ostot -2 073 30-2 043-1 935 94,7-108 Muiden palvelujen ostot -759 60-699 -698 99,9-1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -135 0-135 -123 90,8-12 Avustukset -205 0-205 -222 108,2 17 Muut toimintakulut -455 0-455 -497 109,2 42 Toimintakate 0-43 -43 43-101,5-86 Tunnusluvut Keskeisimmät tunnusluvut TA 2012 TP 2012 Perhetukikeskuksen hoitopäiviä 6132 6723 Perhetukikeskuksen käyttöprosentti 80 85 Psykososiaaliset palvelut asiakasmäärä 2 200 2 250 Lastensuojelun avopalvelut lasten määrä 1 000 1 000 Lasten sijaishuolto sijoitettujen lasten määrä 140 135 Vakinainen henkilöstö 115,5 122,5 Määräaikainen henkilöstö 1 131

Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoito Palvelujohtaja Kalevi Karjalainen Toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon palvelualue tuottaa Kouvolan kaupungin tilaamat erikoissairaanhoidon palvelut sekä poliklinikalla että vuodeosastoilla sekä suorittaa lääketieteellisen arvion niistä potilaista joiden hoito tai tutkimus on ERVA-alueella sovittu järjestettäväksi muualla. Toimintaympäristön muutokset Erikoissairaanhoidon ajanvarauspoliklinikan toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia ja palvelusopimuksen mukaiset käyntimäärät ovat toteutuneet. Korva-nenä-kurkkutautien poliklinikan toimintaa on haitannut kuulontutkijan työpanoksen puuttuminen. Vuoden 2011 kesäkuussa koko Kouvolan alueen päivystys keskitettiin Pohjois- Kymen sairaalan kiinteistöön. 1.2.2012 alkaen koko päivystyksen henkilökunta siirtyi Kouvolan kaupungin palvelukseen lukuun ottamatta Attendolta ostettua yleislääkäripäivystystä ja erikoissairaanhoidon konservatiivista etupäivystystä. Päivystyskäyntien määrää on saatu toimintavuoden aikana vähenemään. Tähän on osaltaan vaikuttanut terveysasemien ja päivystyksen hoidon tarpeen arvioinnin onnistuminen. Sosiaali- ja kriisipäivystys siirtyi lokakuun alussa muun päivystyksen kanssa samoihin tiloihin. Osastohoidon hoitojaksot olivat marraskuun loppuun mennessä toteutuneet palvelusopimuksen mukaisesti. Talousarvion ylittymisen vuoksi osastotoimintaa supistettiin sulkemalla yksi kirurginen osasto lisää joulun aikana. Palvelualueen talous Pohjois-Kymen sairaalan toimintakulut kasvoivat vuoden 2011 toteumasta noin 7 miljoonaa euroa. Nousujen syynä olivat pääosin henkilöstökulujen kasvu ja palveluiden ostojen hinnan nousut. Kulujen kuukausittainen kasvu oli nähtävissä jo keväällä 2012. Kun talousarvion reilu ylittyminen oli ilmeinen, niin toiminnallisilla muutoksilla pyrittiin elojoulukuun välisenä aikana hillitsemään kustannusten nousukäyrää. Muutettuun talousarvioon nähden toimintakate kuitenkin ylittyi 1,38 milj euroa, pääsääntöisesti palvelujen ostojen ennakoitua suuremmasta toteutumasta sekä henkilöstömenojen jaksotuksista johtuen. Erikoissairaanhoito (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot 35 927 5 200 41 127 40 713 99 414 Myyntituotot 35 927 5 200 41 127 40 700 99 427 Muut toimintatuotot 0 0 0 13 ***** -13 Toimintakulut -35 927-5 190-41 117-42 091 102,4 974 Henkilöstökulut -19 430-1 393-20 823-21 087 101,3 264 Palkat ja palkkiot -15 200-1 132-16 332-16 582 101,5 250 Henkilösivukulut -4 230-261 -4 491-4 505 100,3 14 Eläkekulut -3 224-263 -3 486-3 530 101,2 43 Muut henkilösivukulut -1 006 2-1 005-975 97,1-29 Palvelujen ostot -10 319-3 397-13 716-14 269 104 552 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0-209 ***** 209 Muiden palvelujen ostot -10 319-3 397-13 716-14 060 102,5 343 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 882-300 -5 182-5 342 103,1 159 Muut toimintakulut -1 296-100 -1 396-1 394 99,9-2 Toimintakate 0 10 10-1 378 ***** 1 388 132

Talousarvion toteutuminen Tunnusluvut 133

Talousarvion toteutuminen 2.2.4 Liikelaitosten sitovat tavoitteet Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Valtuuston asettamia tavoitteita koskeva selvitys esitetään kaupungin talousarvion toteutumisvertailussa liikelaitoksittain. Liikelaitosten johtokuntien asettamien tavoitteiden toteutumisvertailut esitetään kohdassa 5. Eriytetyt tilinpäätökset. Kouvolan Vesi Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on postitiivinen. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (t ) -91.0 3. Valmis Jäätiin tavoitteesta. 3. Valmis Tarkentuu lisäselvitysten valmistuessa. Teknisen tuotannon liikelaitos Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (t ) 945.0 3. Valmis Tilikauden ylijäämä oli 945.024 eur. Tilaliikelaitos Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) 95.0 3. Valmis Asuntojen käyttöaste 100%, toimitilojen 92% 2. Työn alla Korjausvelkalaskelmat tehdään vuonna 2013 134

Talousarvion toteutuminen 2.2.5 Käyttötalouden toteutuminen toimialoittain Peruskaupunki 2012 Alkup. ta Tamuutokset Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Konsernipalvelut Toimintatuotot 5 362 489 5 362 489 5 788 165 107,9% 425 676 Toimintakulut -27 098 445-123 655-27 222 100-26 168 853 96,1% 1 053 247 Toimintakate -21 735 956-123 655-21 859 611-20 380 689 93,2% 1 478 922 Kaupunkikehitys Toimintatuotot 15 810 378 471 000 16 281 378 17 097 992 105,0% 816 614 Valm. omaan käyttöön 3 143 000 3 143 000 2 829 366 90,0% -313 634 Toimintakulut -37 331 012-37 331 012-38 127 214 102,1% -796 202 Toimintakate -18 377 634 471 000-17 906 634-18 199 856 101,6% -293 222 Elinkeino Toimintatuotot 7 541 721 7 541 721 7 157 784 94,9% -383 937 Toimintakulut -15 017 721-15 017 721-14 215 779 94,7% 801 942 Toimintakate -7 476 000-7 476 000-7 057 995 94,4% 418 005 Tekninen ja ympäristö (ti) Toimintatuotot 8 268 657 471 000 8 739 657 9 940 208 113,7% 1 200 551 Valm. omaan käyttöön 3 143 000 3 143 000 2 829 366 90,0% -313 634 Toimintakulut -22 313 291-22 313 291-23 911 435 107,2% -1 598 144 Toimintakate -10 901 634 471 000-10 430 634-11 141 861 106,8% -711 227 Hyvinvointipalvelut Toimintatuotot 397 675 264 10 490 000 408 165 264 411 622 699 100,8% 3 457 435 Toimintakulut -842 833 206-22 950 000-865 783 206-872 799 522 100,8% -7 016 316 Toimintakate -445 157 942-12 460 000-457 617 942-461 176 823 100,8% -3 558 881 Sivistys yhteensä Toimintatuotot 177 270 776 177 270 776 180 966 817 102,1% 3 696 041 Toimintakulut -355 929 599-355 929 599-359 727 624 101,1% -3 798 025 Toimintakate -178 658 823-178 658 823-178 760 806 100,1% -101 983 Sivistys (ti) Toimintatuotot 3 850 000 3 850 000 3 771 924 98,0% -78 076 Toimintakulut -183 366 824-183 366 824-182 875 651 99,7% 491 173 Toimintakate -179 516 824-179 516 824-179 103 727 99,8% 413 097 Sivistys (tu) Toimintatuotot 173 420 776 173 420 776 177 194 893 102,2% 3 774 117 Toimintakulut -172 562 775-172 562 775-176 851 973 102,5% -4 289 198 Toimintakate 858 001 858 001 342 920 40,0% -515 081 Perusturva yhteensä Toimintatuotot 220 404 488 10 490 000 230 894 488 230 655 882 99,9% -238 606 Toimintakulut -486 903 607-22 950 000-509 853 607-513 071 898 100,6% -3 218 291 Toimintakate -266 499 119-12 460 000-278 959 119-282 416 016 101,2% -3 456 897 Perusturva (ti) Toimintatuotot 24 429 721 150 000 24 579 721 24 538 530 99,8% -41 191 Toimintakulut -290 928 837-12 610 000-303 538 837-303 694 724 100,1% -155 887 Toimintakate -266 499 116-12 460 000-278 959 116-279 156 194 100,1% -197 078 Perusturva (tu) Toimintatuotot 195 974 767 10 340 000 206 314 767 206 117 352 99,9% -197 415 Toimintakulut -195 974 770-10 340 000-206 314 770-209 377 175 101,5% -3 062 405 Toimintakate -3 0-3 -3 259 823-3 259 820 Peruskaupunki yhteensä Toimintatuotot 418 848 131 10 961 000 429 809 131 434 508 856 101,1% 4 699 725 Valm. omaan käyttöön 3 143 000 3 143 000 2 829 366 90,0% -313 634 Toimintakulut -907 262 663-23 073 655-930 336 318-937 095 589 100,7% -6 759 271 Toimintakate -485 271 532-12 112 655-497 384 187-499 757 367 100,5% -2 373 180 Peruskaupungin käyttötalouden sitovuustaso valtuustoon nähden vuonna 2012 oli toimialojen toimintakatteet, jotka ylittyivät kaupunkikehityksen sekä hyvinvointipalveluiden osalta. Konsernipalvelujen toimintakate alitti muutetun talousarvion 6,8 prosenttia eli 1,5 milj. euroa, toimintatuottojen ylittyessä 0,4 milj. euroa (7,9 %) ja toimintakulujen jäädessä 3,9 prosenttia alle muutetun talousarvion eli 1,1 milj. euroa. Kaupunkikehityksessä toimintakatteen ylitys oli 1,6 prosenttia eli 0,3 milj. euroa, tuottojen ylittyessä muutetun talousarvion 5 prosentilla eli 0,8 miljoonalla eurolla, toimintakulut ylittyivät 1,6 prosenttia eli 0,8 miljoonaa euroa ja valmistus omaan käyttöön jäi alle talousarvion 0,3 milj. euroa eli 10 prosenttia. Hyvinvointipalveluiden toimintakate, toimintatuotot sekä toimintakulut ylittivät kaikki muutetun talousarvion 0,8 prosenttia, summien ollessa 3,6 euroa milj., 3,5 milj. euroa ja 7 milj. euroa. Peruskaupungin osalta kokonaisuudessaan toimintakate ylittyi 2,4 milj. euroa eli 0,5 prosenttia, toimintatuotot ylittyivät 4,7 milj. euroa (1,1 %) ja toimintakulut 6,8 milj. euroa (0,7 %). Toimialat ovat analysoineet talousarvion toteutumista sekä ylityksien syitä toimialakohtaisten tietojen kohdalla. 135

Talousarvion toteutuminen 2.3 Tuloslaskelman toteutuminen Peruskaupungin talousarvion tuloslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen sisäiset erät. Vuosisuunnitelman käsittää alkuperäisen talousarvion sekä sopeuttamisohjelman säästötavoitteet. Toimintatuotot Toimintatuotot toteutuivat 4,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina (1,1 %). Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat myyntituottojen 1,9 milj. euron sekä tukien ja avustuksien 2,2 milj. euron muutettua talousarviota suuremmat toteutumat. Maksutuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa arvioitua pienempinä ja muut toimintatuotot 1,3 milj. euroa suurempina. Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat 100,7 prosenttisesti eli 6,8 milj. euroa suurempina muutettuun talousarvioon nähden. Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat henkilöstökulujen 2,7 milj. euroa ja palvelujen ostojen 2,9 milj. euron sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 1,9 muutettua talousarviota suuremmat toteutumat. Avustukset toteutuivat 0,8 milj. euroa arvioitua pienempinä ja muut toimintakulut toteutuivat lähes arvioidusti. Toimintakate Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate oli 499,8 milj. euroa alijäämäinen ja se toteutui 2,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Eroa alkuperäiseen talousarvioon oli 14,5 miljoonaa euroa. Vuosikate Julkinen rahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 468,8 milj. euroa toteutui 0,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Verotulot 309,1 milj. euroa toteutuivat 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Valtionosuuksien kertymä 159,6 milj. euroa toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti (159,5 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 0,3 milj. euroa arvioitua paremmin. Korkotuotot toteutuivat 0,6 milj. euroa ja korkokulut 1,8 milj. euroa talousarviota pienempänä. Muut rahoitustuotot toteutuivat 1,1 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä ja muut rahoituskulut 0,1 milj. euroa arvioitua pienempänä. Vuosikate muodostui 25,4 milj. euroa negatiiviseksi, joka oli 2,7 milj. euroa muutettua talousarviota huonompi. Tilikauden tulos ja alijäämä Muutetussa talousarviossa suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 7,6 milj. euroa ja ne toteutuivat 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Satunnaisia tuottoja kertyi 2 milj. euroa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osakejärjestelyistä, ja tilikauden tulos muodostui 31,7 milj. euroa negatiiviseksi, ollen 1,4 milj. euroa huonompi tulos kuin muutetussa talousarviossa. Poistoeron muutosta toteutui 3,5 milj. euroa Kymen Vedelle luovutetusta siirtoviemäristä, ja näin tilikauden alijäämä muodostui 28,2 milj. euroa negatiiviseksi eli 2,1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. 136

Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelman toteutumisvertailulaskelma Peruskaupunki 2012 Alkup. Ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Toimintatuotot 418 848 131 10 961 000 429 809 131 434 508 856 101,1 4 699 725 Myyntituotot 366 311 314 8 700 000 375 011 314 376 925 664 100,5 1 914 350 Maksutuotot 28 938 600 250 000 29 188 600 28 494 353 97,6-694 247 Tuet ja avustukset 14 039 532 1 332 874 15 372 406 17 537 548 114,1 2 165 142 Muut toimintatuotot 9 558 685 678 126 10 236 811 11 551 291 112,8 1 314 480 Valmistus omaan käyttöön 3 143 000 0 3 143 000 2 829 366 90,0-313 634 Toimintakulut -907 262 663-23 073 655-930 336 318-937 095 590 100,7-6 759 272 Henkilöstökulut -246 424 398-2 921 100-249 345 498-252 011 683 101,1-2 666 185 Palkat ja palkkiot -187 152 422-2 432 000-189 584 422-192 472 293 101,5-2 887 871 Henkilösivukulut -59 271 975-489 100-59 761 075-59 539 390 99,6 221 685 Eläkekulut -47 072 566-479 800-47 552 366-48 125 094 101,2-572 728 Muut henkilösivukulut -12 199 409-9 300-12 208 709-11 414 296 93,5 794 413 Palvelujen ostot -559 028 159-16 260 400-575 288 559-578 191 315 100,5-2 902 756 Asiakaspalvelujen ostot -113 134 510-4 070 000-117 204 510-117 339 427 100,1-134 917 Muiden palvelujen ostot -445 893 649-12 190 400-458 084 049-460 851 887 100,6-2 767 838 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 606 739-513 000-18 119 739-20 031 748 110,6-1 912 009 Avustukset -28 073 400-2 943 655-31 017 055-30 205 303 97,4 811 752 Muut toimintakulut -56 129 967-435 500-56 565 467-56 655 542 100,2-90 075 Toimintakate -485 271 532-12 112 655-497 384 187-499 757 367 100,5-2 373 180 Verotulot 313 300 000-3 400 000 309 900 000 309 133 219 99,8-766 781 Valtionosuudet 157 500 000 2 000 000 159 500 000 159 648 287 100,1 148 287 Rahoitustuotot ja -kulut 5 338 000 0 5 338 000 5 605 988 105,0 267 988 Korkotuotot 2 003 000 0 2 003 000 1 445 994 72,2-557 006 Muut rahoitustuotot 8 335 000 0 8 335 000 7 278 156 87,3-1 056 844 Korkokulut -4 800 000 0-4 800 000-3 045 211 63,4 1 754 789 Muut rahoituskulut -200 000 0-200 000-72 950 36,5 127 050 Vuosikate -9 133 532-13 512 655-22 646 187-25 369 873 112,0-2 723 686 Poistot ja arvonalentumiset -7 623 000 0-7 623 000-8 336 716 109,4-713 716 Suunnitelman muk. poistot -7 623 000 0-7 623 000-8 336 716 109,4-713 716 Satunnaiset erät 2 045 890 Satunnaiset tuotot 2 045 890 2 045 890 Tilikauden tulos -16 756 532-13 512 655-30 269 187-31 660 699 104,6-1 391 512 Poistoeron muutos 0 0 0 3 470 345 3 470 345 Tilikauden ylijäämä (alij.) -16 756 532-13 512 655-30 269 187-28 190 354 93,1 2 078 833 137

Talousarvion toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely 2.4 Rahoitusosan toteutuminen Peruskaupungin talousarvion rahoituslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen myös sisäiset erät. Vuosikate muodostui 25,4 milj. euroa negatiiviseksi, mikä on 2,7 milj. euroa muutettua talousarviota huonompi tulos. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyy 4,6 milj. euroa omaisuuden myyntivoittoja, jotka ovat 3,1 milj. euroa arvioitua enemmän. Investointimenojen toteutumisesta on jäljempänä erillinen selvitys. Rahoitettavia investointimenoja kertyi 22 milj. euroa, joihin saatiin rahoitusosuuksia 0,8 milj. euroa. Omaisuuden luovutustuloja kertyi 6,2 milj. euroa, joka on 1,7 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän, nämä johtuivat osakejärjestelyiden aiheuttamista luovutustuotoista. Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli negatiivinen -42,9 milj. euroa eli 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota arvioitua suurempi. Rahoituksen rahavirrassa antolainauksen muutokset toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota pienempinä. Antolainasaamisten lisäyksiä ei toteutunut ja vähennyksiä kertyi 0,4 milj. euroa arvioitua vähemmän. 138

Talousarvion toteutuminen Lainakannan muutos talousarvioon nähden toteutui 16,2 milj. euroa suurempana. Uutta pitkäaikaista lainaa arvioitiin muutetussa talousarviossa nostettavan 33,3 milj. euroa, mutta nostettiin kahdessa erässä 17 sekä 20 milj. euroa yhteensä, lainamäärän ylittyessä 3,7 milj. euroa. Kouvolan Vedelle oli arvioitu talousarviossa nostettavan pitkäaikaista lainaa 11,5 milj. euroa, mutta sitä nostettiin 7 milj. euroa, määrän alittuessa 4,5 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla pitkäaikaisen lainamäärän toteutuminen ei ylittynyt. Pitkäaikaiset lyhennykset toteutuivat 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Lyhytaikaisissa lainojen muutos oli 29,7 milj. euroa (liikelaitosten yhdystilien saldot). Muut maksuvalmiudet muutokset sisältävät toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutoksen sekä lyhytaikaisten velkojen ja saamisten muutokset. Rahoituksen rahavirta oli 43,9 milj. euroa ylijäämäinen. Kokonaisuutena rahavarat vähentyivät 1 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa niiden oli arvioitu vähentyvän 12,2 milj. euroa. Rahoituslaskelman toteutumisvertailu 2.5 Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna tase-erittäin sisältäen sisäiset erät. Investointien toteutumisvertailu käsittää tässä peruskaupungin investoinnit eli konsernihallinnon ja toimialojen investoinnit. Liikelaitoksien investoinnit on esitetty liikelaitosten erillistilinpäätösten kohdalla. Investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, johon verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Määrärahat arvioidaan toteuttamissuunnitelman mukaisesti yhtä vuotta pitemmälle ajalle talousarvioon. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Kaupungin investointimenot olivat muutetussa talousarviossa yhteensä 23,5 milj. euroa, toteutuman ollessa 22 milj. euroa. Investointitulot olivat muutetussa talousarviossa yhteensä 2,2 milj. euroa ja niiden toteutuma 2,5 milj. euroa. Rahoitusosuuksiksi oli arvioitu 1,1 milj. euroa, joista toteutui 0,8 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myynti on käsitelty investointiosan toteutumisvertailussa tulona vastaavalla tavalla kuin se on käsitelty talousarviossa. Pysyvien 139

Talousarvion toteutuminen vastaavien myyntivoitot on käsitelty tulosvaikutteisesti ja investointiosassa tuloksi on merkitty myydyn hyödykkeen kirjanpitoarvo. Pysyvien vastaavien luovutuksia oli talousarviossa arvioitu 1,2 milj. euroa ja niitä toteutui 1,7 milj. euroa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet koostuvat sekä tietokoneohjelmistojen käyttöoikeus- tai lisenssimaksuista (tietokoneohjelmistot) sekä mm. järjestelmien käyttöönottoon liittyvistä projektikustannuksista (muut pitkävaikutteiset menot). Investoinneista toteutui 0,9 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 1,7 milj. euroa. Konsernipalvelujen esittämistä Investoinneista päätettiin ICT-toiminnanohjausjärjestelmän hankinta siirtää säästöpaineiden vuoksi lähitulevaisuuteen. Lisäksi irtauduttiin Kaakkois-Suomen BI-järjestelmän (johdon raportointi) yhteishankinnasta, koska sen lähtökohtana olivat teknologiset ratkaisut, joiden elinkaareen liittyy epävarmuutta. Sähköisen asiointialustan ratkaistut pystyttiin toteuttamaan alle talousarvion. Käyttövaltuushallinnan investointiprojekti toteutui vain osittain vuoden 2012 aikana ja projektia jatketaan vuonna 2013. Konsernipalveluiden esittämistä investoinneista toteutui 0,3 milj. euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden hankintaan oli varattu muutetussa talousarviossa 2,9 milj. euroa, josta toteutui 2,5 milj. euroa. Maata hankittiin noin 22,8 ha ja myytiin 11,7 ha. Maanmyyntitulot olivat yhteensä n. 2,9 milj. euroa. Taloudellisesti merkittävimmät maakaupat liittyivät Halkotorin alueen toteuttamiseen. Rakennukset Tilaliikelaitos toteutti rakennusinvestoinnit vuonna 2012 ja ne on esitetty Tilaliikelaitoksen erillistilinpäätöksen yhteydessä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteisiin rakenteisiin laitteisiin oli alkuperäisessä talousarviossa varattu 9,7 milj. euroa johon talousarvion muutoksena lisättiin 2,8 milj. euroa Tervaskankaan hankkeeseen, tästä muutetusta talousarviosta 12,5 milj. euroa toteutui yhteensä 10,9 milj. euroa. Tervaskankaan alue valmistui Veturin avajaisiin mennessä ja Kuusaantien liittymät valmistuivat viimeistelytöitä lukuun ottamatta vuoden loppuun mennessä. Liittymien lopputyöt valmistuvat alkuvuodesta 2013. Hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha (2012) ylittyi n. 1,2 milj. euroa toukokuussa haetusta lisärahoituksesta huolimatta. Hankkeeseen sisältyvä Kouvolan Veden vesihuollon osuus 1,4 milj. euroa on sovittu laskutettavaksi v. 2013. Tekninen lautakunta on käsitellyt hankkeen tilannekatsauksen, jossa ylitykseen johtaneet syyt on selvitetty, kokouksessaan 9.1.2013 14. Taloudellinen loppuselvitys tehdään sen jälkeen, kun hanke on kokonaisuudessaan valmis. Tähtitaajamahanke ei käynnistynyt uusien kohteiden osalta. Avustushakemusta jouduttiin muuttamaan keväällä, eikä päätöstä saatu vuoden aikana. Investointiohjelmaa karsittiin kesken vuotta säästötavoitteiden takia. Säästöä ei kuitenkaan saavutettu kokonaisuudessa, kun muissa aloitetuissa kohteissa toteutuma ylitti talousarvion kustannukset olennaisesti. Katuvalaistussaneeraus eteni suunnitelmien mukaisesti sekä aikataulun että kustannusten osalta. Talousarvioon sisältyvistä rahoitusosuuksista 1,1 milj. euroa toteutui 0,8 milj. euroa (Tervaskangas 0,6 milj. euroa, katuvalosaneeraus 0,1 milj. euroa ja Logistiikka-alueen raidejärjestelyjen investointiavustus 0,1 milj. euroa). Koneet ja kalusto Koneiden ja kaluston investointihankintana toteutui talousarvion 0,6 milj. euroa, kun talousarvioon oli varattu 1,2 milj. euroa. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien hankintaan kaupunginhallituksen käyttöön oli varattu alkuperäisessä talousarviossa yhteensä 0,2 milj. euroa, jota lisättiin talousarviomuutoksena 4,9 milj. euroa Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulujen osakejärjestelyistä sekä Kouvolan Asuntojen osakejärjestelyistä johtuvien muutosten takia. 140

Talousarvion toteutuminen Näistä johtuvia investointimenoja toteutui yhteensä 4,9 milj. euroa. Vastaavasti investointituottoja toteutui osakejärjestelyiden takia 1 milj. euroa sekä muita osakkeita tuottoja 0,4 milj. euroa, lähinnä asunto-osakkeiden myynneistä. Investointituottojen muutettu talousarvio oli 2,2 milj. euroa, joka toteutui 2,5 milj. euron suuruisena sisältäen maa- ja vesialueiden investointituotot sekä investointeihin saadut rahoitusosuudet, joista on kerrottu kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kohdalla. Investointien toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu hankkeittain 141

Talousarvion toteutuminen Investointien toteutumisvertailu toimialoittain 2.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilinpäätöksen muodostumiseen Kaupungin talousarviossa ja toteutumisvertailussa liikelaitokset käsitellään ulkoisena talousyksikkönä. Tilinpäätöksessä liikelaitokset on osa kaupungin taloutta. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen sekä vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen esitetään laskelmien avulla. Liikelaitoksen vaikutus on esitetty laskelmassa peruskaupungin eli kaupunki ilman liikelaitosta, sekä liikelaitokset yhteensä toteutuneiden kokonaislukujen sekä eliminoitujen lukujen avulla tuloslaskelman osalta, rahoituslaskelmassa sekä investointien yhteenvedossa on esitetty kaupungin ja liikelaitosten osalta toteutuneet kaikki kustannukset, kokonaistarkastelussa on eliminoitu kaupungin ja liikelaitosten väliset erät. Ilman sisäisiä eriä liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen on -69,4 milj. euroa. Kun liikelaitokset myyvät palvelujaan pääsääntöisesti kaupungille, josta kirjaukset tehdään sisäisinä erinä, liikelaitosten tulos muuttuu 12,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja kaupungin tulos -28,2 miljoonaa alijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä liikelaitokset yhdistettyinä peruskaupunkiin on -15,5 miljoonaa alijäämäinen. Kaupungin investointimenot olivat 22 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 28,7 miljoonaa euroa eli yhteensä 50,7 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia saatiin 3,3 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntituottoja (pysyvien vastaavien) 3,6 miljoonaa euroa. Vuosikatteen jälkeen jäi investoinneista 42,1 miljoonaa euroa rahoitettavaa. Rahoituslaskelman mukaan kaupunki otti pitkäaikaista lainaa 44,7 miljoonaa euroa ja lyhensi vanhoja pitkäaikaisia lainoja -22,8 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli lisäystä 5,7 milj. euroa. Kokonaislainamäärä kasvoi 27,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli 43,1 miljoonaa euroa. 142

Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 143

Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen 144

Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit 2012 145

Tilinpäätöslaskelmat 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Kaupungin tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset) 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toimintatuotot Myyntituotot 30 563 707,56 31 108 267,10 Maksutuotot 28 494 352,74 28 243 197,95 Tuet ja avustukset 18 011 123,38 21 438 658,55 Muut toimintatuotot 17 482 033,40 16 570 784,54 Toimintatuotot 94 551 217,08 97 360 908,14 Valmistus omaan käyttöön 6 043 188,78 4 604 781,56 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -220 213 056,31-208 486 298,92 Eläkekulut -55 155 374,02-53 017 442,17 Muut henkilösivukulut -13 050 211,14-11 967 457,88 Henkilöstökulut -288 418 641,47-273 471 198,97 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -117 326 942,25-114 671 889,70 Muiden palvelujen ostot -88 044 507,50-79 546 066,01 Palvelujen ostot -205 371 449,75-194 217 955,71 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -40 158 260,97-38 347 862,66 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -24 729,93-24 344,14 Aineet tarvikkeet ja tavarat -40 182 990,90-38 372 206,80 Avustukset -30 049 847,45-27 461 696,50 Muut toimintakulut -9 934 263,16-9 242 159,39 Toimintakulut -573 957 192,73-542 765 217,37 TOIMINTAKATE -473 362 786,87-440 799 527,67 Verotulot 309 133 219,30 307 089 924,13 Valtionosuudet 159 648 287,00 150 218 261,44 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 541 531,56 1 999 811,85 Muut rahoitustuotot 5 982 677,14 4 322 490,13 Korkokulut -3 151 811,78-3 491 327,68 Muut rahoituskulut -91 017,68-1 440 482,70 Rahoitustuotot ja -kulut 4 281 379,24 1 390 491,60 VUOSIKATE -299 901,33 17 899 149,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -20 784 721,71-19 767 879,29 Arvonalentumiset -85 313,72 Poistot ja arvonalentumiset -20 784 721,71-19 853 193,01 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 2 045 890,13 192 921,89 TILIKAUDEN TULOS -19 038 732,91-1 761 121,62 Poistoeron vähennys 3 550 283,41 102 430,92 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -15 488 449,50-1 658 690,70 146

Tilinpäätöslaskelmat 3.2 Kaupungin rahoituslaskelma 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate -299 901,33 17 899 149,50 Satunnaiset erät 2 045 890,13 192 921,89 Tulorahoituksen korjauserät -5 670 814,94-2 698 736,79 Investointien rahavirta Investointimenot -50 735 139,82-37 301 513,91 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 317 592,24 2 066 127,03 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 227 902,56 4 885 633,80 Toiminnan ja investointien rahavirta -42 114 471,16-14 956 418,48 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -6 175,00-34 049,69 Antolainasaamisten vähennykset 1 584 340,19 2 095 907,95 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44 661 476,13 30 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -22 799 312,53-21 743 555,28 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 669 412,13 300 836,52 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 125 484,70 412 915,56 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 563 339,74 112 503,69 Vaihto-omaisuuden muutos -126 381,06 19 155,38 Saamisten muutos 3 731 204,73-5 004 495,49 Korottomien velkojen muutos 9 723 202,88 3 752 554,48 Rahoituksen rahavirta 43 126 591,91 9 911 773,12 Rahavarojen muutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 1 012 120,75-5 044 645,36 20 000 339,37 18 988 218,62 18 988 218,62 24 032 863,98 1 012 120,75-5 044 645,36 147

Tilinpäätöslaskelmat 3.3 Kaupungin tase (kaupunki + liikelaitokset) 148

Tilinpäätöslaskelmat 3.4 Konsernituloslaskelma 149

Tilinpäätöslaskelmat 3.5 Konsernin rahoituslaskelma 2012 2011 Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Vuosikate 20 173 38 207 Satunnaiset erät 1 896-642 Tulorahoituksen korjauserät -6 435-4 159 Investointien rahavirta Investointimenot -67 745-50 518 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 623 2 116 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 177 9 755 Toiminnan ja investointien rahavirta -40 312-5 241 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4-7 Antolainasaamisten vähennykset 84 617 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 52 445 35 019 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -31 534-20 117 Lyhytkaikaisten lainojen muutos 3 369-11 410 Oman pääoman muutokset 700 296 Muutokset vähemmistön osuudessa -337-219 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 582 132 Vaihto-omaisuuden muutos -293 39 Saamisten muutokset -1 624-5 306 Korottomien velkojen muutokset 15 891 4 452 Rahoituksen rahavirta 39 278 3 497 Rahavarojen muutos -1 033-1 744 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 36 167 37 200 Rahavarat 1.1. 37 200 38 944-1 033-1 744 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 31,5 78,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,1 55,3 Lainanhoitokate 0,7 1,6 Kassan riittävyys 15 17 150

Tilinpäätöslaskelmat 3.6 Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 4 665 096 5 027 540 Muut pitkävaikutteiset menot 895 635 1 054 672 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 848 140 576 Aineettomat hyödykkeet 5 561 579 6 222 788 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 71 158 436 68 893 522 Rakennukset 316 127 397 305 916 298 Kiinteät rakenteet ja laitteet 169 912 767 158 250 072 Koneet ja kalusto 18 299 683 20 018 642 Muut aineelliset hyödykkeet 1 622 332 1 697 243 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 25 896 846 30 052 464 Aineelliset hyödykkeet 603 017 461 584 828 242 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 40 482 627 31 222 263 Muut osakkeet ja osuudet sekä 26 594 380 26 072 420 Muut lainasaamiset 5 208 381 5 288 390 Muut saamiset 176 687 177 328 Sijoitukset 72 462 076 62 760 400 PYSYVÄT VASTAAVAT 681 041 116 653 811 430 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 116 618 1 484 671 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 724 015 1 857 244 Muut toimeksiantojen varat 20 493 21 098 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 861 126 3 363 013 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 957 490 1 938 384 Keskeneräiset tuotteet 628 613 385 185 Valmiit tuotteet 5 031 5 560 Muu vaihto-omaisuus 698 595 667 611 Vaihto-omaisuus 3 289 729 2 996 741 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 775 688 3 775 688 Lainasaamiset 1 175 955 1 422 860 Muut saamiset 4 812 889 4 138 166 Siirtosaamiset 109 493 164 240 Pitkäaikaiset saamiset 9 874 026 9 500 954 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 33 200 018 34 428 290 Lainasaamiset 537 674 526 753 Muut saamiset 6 881 010 5 577 930 Siirtosaamiset 15 162 795 14 013 948 Lyhytaikaiset saamiset 55 781 496 54 546 921 Saamiset 65 655 522 64 047 875 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 285 680 541 285 680 541 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 500 000 500 000 Arvonkorotusrahasto 387 231 387 231 Muut omat rahastot 45 599 075 50 818 673 Edellisten tilikausien alijäämä -31 673 082-39 223 303 Tilikauden yli-/alijäämä -10 050 419 1 442 898 OMA PÄÄOMA 290 443 345 299 606 039 VÄHEMMISTÖOSUUDET 3 227 046 3 489 613 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 29 451 633 32 903 388 Vapaaehtoiset varaukset 2 158 475 2 633 933 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 31 610 109 35 537 322 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 157 500 157 500 Muut pakolliset varaukset 3 197 680 2 490 453 PAKOLLISET VARAUKSET 3 355 180 2 647 953 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 225 039 1 665 076 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 949 037 2 002 419 Muut toimeksiantojen pääomat 2 572 446 1 999 195 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 5 746 522 5 666 690 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 233 752 906 213 608 266 Lainat julkisyhteisöiltä 32 065 473 33 756 356 Lainat muilta luotonantajilta 66 166 68 074 Saadut ennakot 177 495 139 064 Muut velat 34 743 667 33 918 246 Pitkäaikainen vieras pääoma 300 805 706 281 490 006 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 40 728 653 34 874 967 Lainat julkisyhteisöiltä 1 744 871 1 824 000 Lainat muilta luotonantajilta 935 858 882 870 Saadut ennakot 2 337 289 1 373 830 Ostovelat 33 937 335 28 774 604 Muut velat 11 541 654 10 990 014 Siirtovelat 62 601 077 54 261 598 Lyhytaikainen vieras pääoma 153 826 738 132 981 884 VIERAS PÄÄOMA 454 632 444 414 471 889 VASTATTAVAA 789 014 645 761 419 506 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 7 961 094 7 782 136 Muut arvopaperit 19 966 293 18 955 416 Rahoitusarvopaperit 27 927 387 26 737 552 Rahat ja pankkisaamiset 8 239 765 10 462 896 VAIHTUVAT VASTAAVAT 105 112 403 104 245 063 VASTAAVAA 789 014 645 761 419 506 151

Tunnusluvut 3.7. Kaupungin ja konsernin tunnusluvut TUNNUSLUVUT Kaupunki 2012 2011 Konserni 2012 2011 Tuloslaskelman tunnusluvut Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16 18 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 40 41 Vuosikate/Poistot, % -1 90 Vuosikate/Poistot, % 57 113 Vuosikate, / asukas -3 204 Vuosikate, / asukas 231 436 Asukasmäärä 87 294 87 567 Asukasmäärä 87 294 87 567 Rahoituslaskelman tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -0,6 50,8 Investointien tulorahoitus, % 31,5 78,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % -0,4 32,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,1 55,3 Lainanhoitokate 0,1 0,9 Lainanhoitokate 0,7 1,6 Kassan riittävyys, pv 11 11 Kassan riittävyys, pv 15 17 Asukasmäärä 87 294 87 567 Asukasmäärä 87294 87 567 Taseen tunnusluvut Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 56 62 Omavaraisuusaste, % 41 45 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42 41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60 55 Kertynyt yli-/alijäämä 1000 eur -8 533 1646 Kertynyt yli-/alijäämä 1000 eur -41 724-37 780 Kertynyt yli /alijäämä, /asukas -98 19 Kertynyt yli /alijäämä, /asukas -478-431 Lainat eur/asukas 1 825 1 504 Lainat eur/asukas 3 968 3 254 Lainakanta 31.12., 1000 eur 159 281 131 750 Lainakanta 31.12., 1000 eur 346 375 285 015 Lainasaamiset 31.12., 1000 eur 21 769 23 296 Lainasaamiset 31.12., 1000 eur 5 385 5 466 Asukasmäärä 87 294 87 567 Asukasmäärä 87 294 87 567 Henkilöstön lukumäärä 6 607 6 630 152

Liitetiedot 4. LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät, sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla, poikkeuksena ent. Kuusankosken kaupungin arvo ja taide-esineet, jotka on arvostettu vakuutusarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan määräisenä. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja, ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kaupungilla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 18, 20, 29, 31, 35, 41, 42, 43 ja 45. Konsernin liitetietoina esitetään yleisohjeen mukaisesti seuraavat liitetiedot: 8,11, 14, 15, 19, 21 (maa- ja vesialueet), 22, 23, 24, 26, 28, 32, 36, 37, 40, 41, 42, 43, 44, ja 46. Yleisohjeen mukaisten liitetietojen lisäksi on ilmoitettu konsernin liitetieto myös liitetietojen 16, 27, 30 osalta. Konsernitili Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Vastaavasti rahoja ja pankkisaamisia vähentänyt muun yhteisön negatiivinen tilin saldo on esitetty vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisena lainasaamisena. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,71 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 2,18 milj. euroa ja lainasaamisiin 1,47 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 2,66 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi milj. 1,07 euroa), korottomien velkojen muutokseen vaikutus on 1,03 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 8,70 milj. euroa). Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Asunto Oy Anjalankosken Niittypuistoa, koska Kouvolan Asunnot Oy ei tehnyt alakonsernitilinpäätöstä. Osakeyhtiöalakonserneina on yhdistelty KSS Energia ja Kouvola Innovation, jolla on alakonserni Kouvolan Yritystilat. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki neljä kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita on kuusi. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Konserniyhteisöjen maksamat kiinteistöverot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä sisäisinä erinä. Samoin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty, siltä osin kun ne ovat tiedossa. Kaikkia konsernin keskinäisiä liittymismaksuja ei ole pystytty selvittämään ja eliminoimaan. Kiistanalainen lasku 112 512,93 on käsitelty ulkoisena tuottona. 153

Liitetiedot Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa, sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu, poikkeuksena kuitenkin KSS Energia konserniin kuuluva Bioenergia Oy. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Alakonsernien tekemä jako on kaupunkikonsernissa peruttu. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Konsernirakenteen muutokset tilikaudella Kiinteistöosakeyhtiö Kallenkuja on myyty konsernin ulkopuolelle 29.6.2012. Konsernista poistui yksi osakkuusyhtiö ja tuli tilalle kaksi uutta. Osakkuusyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:stä jakautui tilikauden aikana uusi kiinteistöyhtiö Kyamk-Kiinteistöt Oy, josta muotoutui konserniin uusi osakkuusyhtiö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet vaihdettiin uuden Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeisiin, josta tuli konserniin uusi osakkuusyhtiö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tytäryhtiöitä. Osakkuusyhtiö Kymen Vesi Oy:n omistus nousi 22 %:sta 32 %:iin. Ääniosuus kasvoi samalla 18 %:sta 19 %:iin. Yhtiö teki osakepääoman korotuksen ja luovutti Kouvolan kaupungille B-osakkeita valmistunutta siirtolinjaa vastaan sopimuksen mukaan. Innovation-konserniin on viime vuodesta poiketen osakkuusyhtiöistä yhdistelty vain Innorail Oy. Viipurin Yrityspuisto ja Kiinteistö Oy Kuusankosken Kiltakuja1 eivät toimittaneet tilinpäätöstietoja ajoissa yhdistelyä varten. 154

Liitetiedot 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Konsernihallinto 5 478 808,22 8 905 227,03 5 964 408,43 8 740 388,66 Elinkeino 7 191 130,80 8 108 496,86 10 268 426,75 9 991 459,95 Perusturva 38 799 057,75 37 221 892,00 111 413 865,51 106 649 739,90 Sivistystoimi 13 903 444,99 13 693 104,09 15 065 136,56 14 966 962,63 Tekninen ja ympäristö 29 178 775,32 29 432 188,16 148 982 868,22 147 471 070,15 Muut palvelut 0,00 0,00 776 064,45 2 816 002,66 Yhteensä 94 551 217,08 97 360 908,14 292 470 769,92 290 635 623,95 9. Verotulojen erittely Kaupunki Kaupunki 2012 2011 Kunnan tulovero 271 434 780,79 266 791 724,90 Osuus yhteisöveron tuotosta 15 165 572,95 20 524 989,17 Kiinteistövero 22 532 865,56 19 773 210,06 Verotulot yhteensä 309 133 219,30 307 089 924,13 10. Valtionosuuksien erittely Kaupunki Kaupunki 2012 2011 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 151 944 908,00 142 290 524,52 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -2 613 343,00-2 052 134,04 Järjestelmämuutoksen tasaus -328 800,00-328 801,04 Opetus ja sivistystoimen valtionosuudet 10 645 522,00 10 308 672,00 Valtionosuudet yhteensä 159 648 287,00 150 218 261,44 11. Satunnaiset erät kaupunki kaupunki konserni konserni Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely 2012 2011 2012 2011 Pysyvien vastaavien myyntivoitot Kyamk:n osakkeiden luovutus KSAMK:lle 2 045 890,13 0,00 1 895 749,51 0,00 Tasankotie 6 fuusioerotus 0,00 192 921,89 0,00 192 921,89 Satunnaiset tuotot yhteensä 2 045 890,13 192 921,89 1 895 749,51 192 921,89 Pysyvien vastaavien myyntitappiot China Center 0,00 0,00 0,00 834 648,90 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 834 648,90 155

Liitetiedot 12. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 40 Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Muut rakennukset 30 Tasapoisto Talousrakennukset 15 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 15-20 Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet 10-40 Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 10 Tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3-10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle 200 000 euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuonna 2011 2015 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 20 563 460,47 Poistonalaisten investointien omahankintameno 41 178 841,61 Poikkeama, euroa -20 615 381,14 Poikkeama % -50 % Suunnitelman mukaiset poistot poikkeama on -50 prosenttia. Investointi- ja poistotason poikkeaman syynä on kaupungin suuri investointitarve. Kaupunki joutuu jatkossakin panostamaan tuntuvasti korvausinvestointeihin. Vesilaitoksen investointien osuus on merkittävä, Mäkikylän puhdistamoa laajennetaan ja saneerataan sekä siirtoviemärin rakentaminen lopetettavalta Akanojan jätevedenpuhdistamolta Mäkikylään. Poistosuunnitelmaa tarkastetaan kuluvalla tilikaudella. Rakennusten poistoajoissa tullaan käyttämään kirjanpitolautakunnan suosittelemia lyhyempiä poistoaikoja. 156

Liitetiedot 14. Pakollisten varausten muutokset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Eläkevastuut 1.1. 157 500,00 157 500,00 157 500,00 157 500,00 Eläkevastuut 31.12. 157 500,00 157 500,00 157 500,00 157 500,00 Potilasvahinkovaraus 1.1 0,00 0,00 2 390 453,37 2 415 319,71 Vähennykset 0,00 0,00 0,00-24 866,34 Potilasvahinkovaraus 31.12 0,00 0,00 2 390 453,37 2 390 453,37 Pylväiden hävittämisvaraus 1.1 0,00 0,00 100 000,00 100 000,00 Pylväiden hävittämisvaraus 31.12 0,00 0,00 100 000,00 100 000,00 Pakolliset varaukset yhteensä 157 500,00 157 500,00 2 647 953,37 2 647 953,37 15. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä 964 170,13 323 677,20 964 636,70 323 677,20 Kiinteistöjen myynnistä 364 518,69 836 859,85 371 913,91 965 788,82 Koneiden ja kaluston myynnistä 20 000,00 1 910,48 20 000,00 5 415,83 Maa-alueiden myynnistä 2 321 762,87 1 580 138,34 2 391 147,41 1 580 138,34 Myyntivoitot yhteensä 3 670 451,69 2 742 585,87 3 747 698,02 2 875 020,19 Muut toimintakulut Osakkeiden myynnistä 43 943,23 0,00 43 943,23 0,00 Maa-alueiden myynnistä 1 946,65 12 852,76 1 946,65 12 852,76 Rakennusten myynnistä 0,00 30 996,32 30 996,32 Muut myyntitappiot 0,00 0,00 13 940,60 0,00 Myyntitappiot yhteensä 45 889,88 43 849,08 59 830,48 43 849,08 16. Rahoitustuotot ja kulut Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Osinkotuotot 4 498 943,09 3 408 728,26 1 718 664,82 2 100 776,11 17. Erittely poistoeron muutoksista Kaupunki Kaupunki 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos -102 430,92-102 430,90 Siirtoviemärin luovutukseen liittyvä poistoeron muutos -3 447 852,49 0,00 Poistoeron muutos yhteensä -3 550 283,41-102 430,90 157

Liitetiedot 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 19. Arvonkorotukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Maa- ja vesialueet Arvo 1.1. 0,00 0,00 387 231,13 387 231,13 Arvo 31.12. 0,00 0,00 387 231,13 387 231,13 Arvonkorotukset yhteensä 0,00 0,00 387 231,13 387 231,13 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2012 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 1 448 323,64 603 009,15 848,00 2 052 180,79 Lisäykset tilikauden aikana 398 116,30 471 788,78 0,00 869 905,08 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto -522 440,59-278 393,74 0,00-800 834,33 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 323 999,35 796 404,19 848,00 2 121 251,54 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 1 323 999,35 796 404,19 848,00 2 121 251,54 158

Liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 60 198 165,59 142 646 766,35 112 345 036,56 6 119 265,88 1 272 695,23 26 785 277,91 349 367 207,52 Lisäykset tilikauden aikana 2 488 394,61 9 658 569,33 15 057 169,95 658 376,70 0,00 16 953 811,90 44 816 322,49 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00-1 722 912,80-805 317,41 0,00 0,00-789 362,03-3 317 592,24 Vähennykset tilikauden aikana -157 150,38-1 693 369,56 0,00 0,00 0,00 0,00-1 850 519,94 Siirto erien välillä 0,00 13 626 823,83 5 470 020,45 10,50 0,00-24 801 636,74-5 704 781,96 Tilikauden poisto 0,00-9 540 486,87-8 693 976,37-1 749 424,14 0,00 0,00-19 983 887,38 Poistamaton hankintameno 31.12. 62 529 409,82 152 975 390,28 123 372 933,18 5 028 228,94 1 272 695,23 18 148 091,04 363 326 748,49 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 62 529 409,82 152 975 390,28 123 372 933,18 5 028 228,94 1 272 695,23 18 148 091,04 363 326 748,49 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet tytäryhteisöt Kuntayhtymä osuudet Osakkuusyhteisöo sakkeet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1 40 731 070,23 40 382 866,06 14 846 575,57 8 097 235,90 104 057 747,76 Lisäykset tilikauden aikana 1 811 941,68 0,00 3 236 804,65 165,92 5 048 912,25 Vähennykset tilikauden aikana -16 788,35 0,00-1 043 437,88-646 341,45-1 706 567,68 Siirto erien välillä 0,00 0,00 5 704 781,96 0,00 5 704 781,96 Hankintameno 31.12 42 526 223,56 40 382 866,06 22 744 724,30 7 451 060,37 113 104 874,29 Kirjanpitoarvo 31.12. 42 526 223,56 40 382 866,06 22 744 724,30 7 451 060,37 113 104 874,29 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno 1.1 23 051 918,29 0,00 295 332,42 23 347 250,71 Lisäykset tilikauden aikana 6 175,00 0,00 0,00 6 175,00 Vähennykset tilikauden aikana -1 530 079,15 0,00-54 261,04-1 584 340,19 Hankintameno 31.12 21 528 014,14 0,00 241 071,38 21 769 085,52 Kirjanpitoarvo 31.12. 21 528 014,14 0,00 241 071,38 21 769 085,52 Erittely maa- ja vesialueet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 57 444,00 57 444,00 1 890 356,10 1 879 758,41 Muut maa ja vesialueet 62 471 965,82 60 140 721,59 69 268 079,87 67 013 793,78 Maa- ja vesialueet yhteensä 62 529 409,82 60 198 165,59 71 158 435,97 68 893 522,19 159

Liitetiedot 22. Omistukset tytäryhteisöissä Kunnan Konsernin omistusosuus % osuus omistus- Kotipaikka % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Nimi Anjalankosken Jäähalli Oy Kouvola 94,25 94,25 248 515,94 241 116,18-10 777,58 Asunto Oy Elimäen Napansäde (osaomistus) Kouvola 53,38 53,38 485 982,36 399 726,43 0,00 Asunto Oy Elopuisto Kouvola 84,10 84,10 87 236,53 361 247,66 40 146,74 European Business Innovation Center Kymi Oy Kouvola 80,00 80,00 640 942,46 160 010,23-91 624,50 Kaakkois-Suomen Tieto Oy Kouvola 100,00 100,00 569 531,68 645 806,15 48 170,20 Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus Kouvola 58,95 58,94 252 002,42 28 046,92 0,00 Kiinteistö Oy Korianjousi Kouvola 58,30 58,30-64 229,44 9 617,63 0,00 Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 Kouvola 100,00 100,00 381 677,15 198 491,50-52 415,73 Kiinteistö Oy Leinikintie 2 Kouvola 52,38 52,38-212 756,39 63 773,10-923,12 Kiinteistö Oy Madekuja 1 Kouvola 68,09 68,09 307 731,60 28 399,11 2 402,98 Kiinteistö Oy Pihlajakara Kouvola 79,00 79,00 1 487,62 18 427,61 18,22 Kiinteistö Oy Päätie 19 Kouvola 100,00 100,00 413 162,91 5 304,80 11 774,47 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Kouvola 100,00 100,00 11 615 633,79 1 305 670,68-113 606,98 Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Kouvola 100,00 100,00 10 179 786,39 6 281 534,29-37 053,00 Kiinteistö Oy Katajaharjun Yritystalo Kouvola 85,30 85,30 936 931,32 3 746,11 0,12 Kiinteistö Oy Kouvolan IT-Campus Kouvola 100,00 100,00 1 538,08 4 937 954,08-106 174,57 Kouvolan Pienteollisuustalo Oy Kouvola 100,00 100,00 655 523,27 371 358,75 0,00 Kouvolan Asunnot Oy Kouvola 100,00 100,00 6 555 878,45 110 602 035,27 8,53 Asunto Oy Anjalankosken Niittypuisto (osaomistus) Kouvola 94,33 429 370,21 941 631,17 11,43 Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7 %) Kouvola 37,84 37,84 1 111 171,24 0,00 0,00 Kouvolan Teatteri Oy Kouvola 100,00 100,00 214 918,57 360 335,98-123 334,29 KSS Energia Oy (alakonsernitp) Kouvola 100,00 100,00 24 099 252,66 105 547 323,05 6 768 334,56 KSS Lämpö Oy Kouvola 100,00 *) *) *) KSS Rakennus Oy Kouvola 100,00 *) *) *) KSS Verkko Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30,00 100,00 *) *) *) Kuusankosken Tennishalli Oy Kouvola 86,99 87,02 238 277,19 31 723,57-15 876,49 Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy Kouvola 95,06 95,06 124 409,24 0,00 0,00 Säätiö Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö 100,00 100,00 5 364 017,28 10 532,34 318 964,53 23. Omistukset kuntayhtymissä Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Kunnan Konsernin Nimi omistus Kotipaikka osuus % omistuso suus % Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Mäntyharju 6,22 6,22 95 851,11 71 601,81-7 999,72 Kymenlaakson liitto Kotka 48,62 48,62 134 685,54 156 954,49-49 949,40 Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu (äänivalta 48,9 %) (alakonsernitp) Kotka 51,78 51,78 21 701 297,76 25 925 361,55-2 296 131,40 Kastek Oy Kotka 100,00 *) *) *) Kymen Tekstiilihuolto Oy Kotka 86,70 *) *) *) Sairaalanmäen Vuokratalot Oy Kouvola 16,67 100,00 *) *) *) Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 5,75 5,75 80 372,76 25 509,27 9 179,83 160

Liitetiedot 24. Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (alakonsernitp) Kouvola 23,50 23,50 2 846 055,66 2 355 643,65 184 245,40 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Kotka 47,00 47,00 *) *) *) Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Mikkeli 23,50 *) *) *) Kiinteistö Oy Korian Portti Kouvola 39,92 39,92 734 583,63 3 787,98-6 708,27 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Innorail Oy Kouvola 25,00 *) *) *) KSS Energia Kymin Voima Oy Helsinki 24,00 *) *) *) KyAMK-Kiinteistöt Oy Kotka 47,00 47,00 4 090 326,29 9 231 149,96 953 691,05 Kymen Vesi Oy (äänivalta 19 %) Kotka 32,65 32,65 13 809 675,04 24 761 707,31 149,01 Kymenlaakson Jäte Oy Kouvola 46,70 46,70 2 334 816,04 1 258 613,78 276 539,48 Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka 45,00 45,00 132 543,00 205 983,97-24,10 Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu (äänivalta 48,9 %) (alakonsernitp) Kotka Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kotka 33,47 *) *) *) Medi-IT Oy Kotka 47,50 *) *) *) Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy Kouvola 46,15 46,15 2 196 583,74 27 776,35 227 576,67 *) tiedot sisältyvät alakonsernin lukuihin Yhdistelemättömät Anjalankosken Painotalo Oy Kouvola 33,46 33,46 451 074,65 3 837,19 1 619,08 Asunto Oy Anjalantie 2 (päiväkotitilat) Kouvola 31,26 31,26 20 787,95 701,65 3,91 Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli (hoitokoti) Kouvola 30,57 30,57 272 735,03 1 064,86 610,22 Asunto Oy Kimmelmanni Kouvola 45,38 45,38 224 671,57 6 183,17 245,22 Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari Kouvola 34,67 34,67 452 078,33 3 360,86 5 606,01 ** Asunto Oy Kouvolan Jaalanharju Kouvola 39,01 39,01 20 830,26 1 076,20 9,01 ** Asunto Oy Kuntalantie 9 Kouvola 24,73 24,73 95 769,49 1 184,74 249,99 Asunto Oy Kuusankosken Hiidentie 8-10 Kouvola 26,20 26,20 165 438,19 3 763,10 363,78 ** Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto Kouvola 25,00 25,00 261 806,71 2 045,89 1 604,97 ** Asunto Oy Lohitie 5 Kouvola 33,27 33,27 549 002,70 11 429,82-12 162,72 Asunto Oy Siltapuisto 1 Kouvola 30,57 30,57 52 986,24 6 813,87 23,90 Asunto Oy Valkealan Riihikaari (osaomistus) Kouvola 27,50 27,50 452 085,03 43 996,86 2,94 Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Kouvola 29,86 37,50 55 724,87 106 861,11-12 361,00 Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus Kouvola 32,80 32,80 69 430,65 138,37-210,14 Kouvolan Asunnot Oy Asunto Oy Anjalankosken Saalastinpuisto (osaom.) Kouvola 22,33 183 091,95 40 357,23 335,18 Asunto Oy Aron-Kara I Kouvola 48,48 624 693,13 4 185,41-2,37 Asunto Oy Enärivi Kouvola 40,77 189 057,75 767,39 129,82 Asunto Oy Huusarinmäki Kouvola 30,39 93 119,66 18 715,74 3 573,10 Asunto Oy Kaipiaistensato Kouvola 40,72 188 610,76 1 699,03-2 014,52 Asunto Oy Kasakkakara Kouvola 23,10 254 593,51 944,76-490,37 Asunto Oy Kataja-Haikula Kouvola 34,08 242 397,90 4 440,43 2 319,11 Asunto Oy Kirkkovuorentie 2 Kouvola 48,51 89 507,06 39 097,31-1 101,51 Asunto Oy Myllykaari Kouvola 32,44 308 747,89 4 622,33 7,02 Asunto Oy Puutarhurinjousi Kouvola 29,28 268 615,75 11 994,76-16 819,64 Asunto Oy Silmutie Kouvola 27,85 76 245,27 4 368,70 0,53 Asunto Oy Suolasenkoski Kouvola 23,72 223 884,47 7 437,11 1 038,33 Asunto Oy Ummeljoen Rivitalo Kouvola 27,86 18 341,82 441,86 8,29 Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy Kouvola 14,00 14,00 14 594,87 1 864,59-1 685,23 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Viipurin Yrityspuisto Oy Kouvola 40,00-24 461,17 43 789,92-963,87 ** Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Kiinteistö Oy Ksnk Kiltakuja 1 Kouvola 39,07 408 590,58 11 373,22-2 698,47 ** Voikkaan Linjatalo Oy Kouvola 6,00 20,90 29 070,64 646,68-163,22 ** ** vuoden 2012 tilinpäätöstietoja ei ole saatu, tiedot vuoden 2011 tilinpäätöksestä 161

Liitetiedot 25. Vaihtuvien vastaavien saamisten erittely Saamiset tytäryhteisöiltä kaupunki kaupunki kaupunki kaupunki 2012 2012 2011 2011 pitkäaikaiset lyhytaikaiset pitkäaikaiset lyhytaikaiset Myyntisaamiset 0,00 527 718,06 43 168,02 302 078,28 Lainasaamiset 6 486 217,61 1 467 901,66 6 486 217,61 4 884 049,89 Siirtosaamiset 0,00 7 402,54 0,00 4 076,19 Muut saamiset 22 861,52 0,00 30 961,98 0,00 Saamiset tytäryhteisöiltä yhteensä 6 509 079,13 2 003 022,26 6 560 347,61 5 190 204,36 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 64 566,23 0,00 161 885,81 Siirtosaamiset 0,00 230,00 0,00 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä yhteensä 0,00 64 796,23 0,00 161 885,81 Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 3 775 687,87 233 928,91 3 775 687,87 660 708,24 Siirtosaamiset 0,00 87 428,33 0,00 61 689,50 Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä yhteensä 3 775 687,87 321 357,24 3 775 687,87 722 397,74 26. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Siirtyvät korot 67 267,86 110 261,05 74 808,31 117 284,82 Kelan korvaus työterveyshuollosta 1 149 346,99 2 334 893,65 1 453 247,71 2 562 378,04 Valtion avustuksia ja korvauksia 1 021 383,53 1 064 437,53 1 021 383,53 1 064 437,53 Verosaamiset 0,00 1 465,24 0,00 Projektisaamisia 1 125 790,28 1 184 582,78 1 125 790,28 777 909,28 EU-avustukset 0,00 121,56 1 765 996,16 1 598 370,27 Siirtosaamiset muilta 1 244 175,77 858 462,42 9 720 103,84 7 893 568,20 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 4 607 964,43 5 552 758,99 15 162 795,07 14 013 948,14 27. Rahoitusarvopaperit Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta 0,00 0,00 8 494 665,53 7 986 000,00 Kirjanpitoarvo 0,00 0,00 7 961 093,58 7 782 135,95 Erotus 0,00 0,00 533 571,95 203 864,05 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta 21 603 207,13 19 057 398,09 21 603 207,13 19 057 398,09 Kirjanpitoarvo 19 966 293,28 18 955 415,91 19 966 293,28 18 955 415,91 Erotus 1 636 913,85 101 982,18 1 636 913,85 101 982,18 162

Liitetiedot Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 28. Omapääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Peruspääoma 1.1 285 680 540,57 285 680 540,57 285 680 540,57 285 680 540,57 Peruspääoma 31.12 285 680 540,57 285 680 540,57 285 680 540,57 285 680 540,57 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1. 0,00 0,00 500 000,00 0,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat siirrot 0,00 0,00 0,00 500 000,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,00 0,00 500 000,00 500 000,00 Arvonkorotusrahasto 1.1 0,00 0,00 387 231,13 387 231,13 Arvonkorotusrahasto 31.12 0,00 0,00 387 231,13 387 231,13 Ylikurssirahasto 1.1 0,00 0,00 3 912 768,84 3 916 538,10 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00-3 769,26 Ylikurssirahasto 31.12. 0,00 0,00 3 912 768,84 3 912 768,84 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1 0,00 0,00 964 200,00 919 200,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 45 000,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00-30 000,00 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 0,00 0,00 934 200,00 964 200,00 Rakennusrahasto 1.1 0,00 0,00 1 467 726,98 1 175 619,17 Lisäykset tilikaudella 23 546,31 0,00 23 546,31 361 053,64 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00-68 945,83 Siirrot erien välillä 0,00 0,00-180 526,82 0,00 Rakennusrahasto 31.12. 23 546,31 0,00 1 310 746,47 1 467 726,98 Käyttörahasto 1.1 0,00 0,00 5 463 098,27 463 098,27 Lisäykse/siirrot tilikaudella 0,00 0,00 0,00 5 000 000,00 Käyttörahasto 31.12 0,00 0,00 5 463 098,27 5 463 098,27 Muut omat rahastot 1.1 0,00 0,00-181 803,13 173 651,21 Lisäykset tilikaudella 103 188,38 0,00 103 188,39 5 599,30 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00-5 599,30-361 053,64 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 180 526,82 0,00 Muut omat rahastot 31.12. 103 188,38 0,00 96 312,78-181 803,13 Nuorten opintoavustusrahasto 1.1. 17 948,27 17 948,27 17 948,27 17 948,27 Nuorten opintoavustusrahasto 31.12. 17 948,27 17 948,27 17 948,27 17 948,27 Kouvolan kaupungin pääomarahasto 1.1 33 864 000,00 33 864 000,00 33 864 000,00 33 864 000,00 Kouvolan kaupungin pääomarahasto 31.12 33 864 000,00 33 864 000,00 33 864 000,00 33 864 000,00 Kehittämisrahaston pääoma 1.1 5 310 733,67 5 310 733,67 5 310 733,67 5 310 733,67 Vähennykset tilikaudella -5 310 733,67 0,00-5 310 733,67 0,00 Kehittämisrahaston pääoma 31.12 0,00 5 310 733,67 0,00 5 310 733,67 Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. 1 646 231,90 2 892 007,04-37 780 405,70-33 751 105,75 Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset 0,00 412 915,56 797 839,56-5 402 091,43 Konsernirakenteen muutoksesta johtuvat muutokset -1 249,99 0,00-1 249,97-70 106,02 Kehittämisrahaston purku 5 310 733,67 0,00 5 310 733,67 0,00 Edellisten tilikausien alijäämä 31.12. 6 955 715,58 3 304 922,60-31 673 082,44-39 223 303,20 Tilikauden yli-/alijäämä -15 488 449,50-1 658 690,70-10 050 419,29 1 442 897,52 Oma pääoma yhteensä 311 156 489,61 326 519 454,41 290 443 344,60 299 606 038,92 163

Liitetiedot 30. Pitkäaikainen vieras pääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 v. kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 62 689 532,45 39 389 008,00 164 288 211,21 65 069 070,74 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 43 958 081,23 12 526 484,50 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 2 761 273,00 3 000 000,00 Yhteensä 62 689 532,45 39 389 008,00 211 007 565,44 80 595 555,24 32. Pakolliset varaukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Muut pakolliset varaukset Eläkevastuuvaraus 157 500,00 157 500,00 157 500,00 157 500,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 0,00 0,00 3 114 429,86 2 390 453,37 Pylväiden hävittämisvaraukset 0,00 0,00 83 250,00 100 000,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä 157 500,00 157 500,00 3 355 179,86 2 647 953,37 33. Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki 2012 2012 2011 2011 pitkäaikaiset lyhtyaikaiset pitkäaikaiset lyhtyaikaiset Ostovelat 0,00 3 653 781,32 0,00 2 536 468,86 Muut velat 0,00 2 175 878,38 0,00 3 203 993,40 Siirtovelat 0,00 909,39 0,00 11 247,67 Yhteensä 0,00 5 830 569,09 0,00 5 751 709,93 Velat jäsenkuntayhtymille Ostovelat 0,00 7 821 857,93 0,00 6 683 097,07 Siirtovelat 0,00 1 800 788,68 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 9 622 646,61 0,00 6 683 097,07 Velat osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 160 870,47 0,00 214 865,27 Yhteensä 0,00 160 870,47 0,00 214 865,27 Vieraspääoma yhteensä 0,00 15 614 086,17 0,00 12 649 672,27 34. Shekkilimiitti Kaupunki Kaupunki 2012 2011 Luotollisen shekkitilin shekkilimiitti -5 970 248,65-300 836,52 käytettävissä 12 000 000,- 164

Liitetiedot 36. Muiden velkojen erittely kaupunki kaupunki konserni konserni 2012 2011 2012 2011 Muut velat Liittymismaksuvelat 1 132 018,96 1 132 018,96 34 666 873,39 33 799 680,94 Muut velat 0,00 0,00 76 793,27 118 564,87 Muut velat yhteensä 1 132 018,96 1 132 018,96 34 743 666,66 33 918 245,81 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 37 322 008,80 31 670 688,32 49 658 847,68 41 840 219,47 Korkojaksotukset 306 129,99 510 754,48 1 262 182,15 1 391 727,14 Valtionosuuden palautus OPM:lle 859 470,00 1 359 083,00 859 470,00 1 359 083,00 Verovelat 0,00 0,00 1 501 600,92 168 990,66 Muut siirtovelat muille 8 081 465,18 6 297 375,19 9 318 976,60 9 501 577,79 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 46 569 073,97 39 837 900,99 62 601 077,35 54 261 598,06 38. Huollettavien varat Kaupunki Kaupunki 2012 2011 Huollettavien varat 372 032,49 323 617,30 39. Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Kunnille korvataan vuosittain (viiden vuoden ajan) osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta elatustukilain 19.1 :n mukaisesta saatavasta. Korvaus suoritetaan vuosien 2009-2013 aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti. 2012 2011 Kirjattu siirtosaamisiin 31.12 162 875,00 217 537,96 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40. Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuusvelkojen vakuutena Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 6 420 377,62 5 856 292,54 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 31 246 264,64 32 725 563,91 Lainat yhteensä 0,00 0,00 37 666 642,26 38 581 856,45 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 1 333 333,00 2 222 222,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 155 365,16 170 539,00 Lainat yhteensä 0,00 0,00 1 488 698,16 2 392 761,00 165

Liitetiedot 41. Muut omasta puolesta annetut vakuudet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Kiinteistökiinnitykset 0,00 0,00 4 000 000,00 200 000,00 Yrityskiinnitykset 0,00 0,00 8 113 759,00 8 113 759,00 Muut omasta puolesta anetut vakuudet yhteensä 0,00 0,00 12 113 759,00 8 313 759,00 42. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Pantatut arvopaperit 0,00 0,00 10 000 000,00 10 000 000,00 Takaukset 0,00 0,00 1 600 000,00 1 600 000,00 Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet yhteensä 0,00 0,00 11 600 000,00 11 600 000,00 43. Muiden puolesta annetut vakuudet Takaukset 0,00 0,00 1 449 250,00 0,00 44. Leasingvastuiden yhteismäärä Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Seuraavalla kaudella maksettavat 891 774,85 698 601,75 2 502 299,67 2 075 923,98 Myöhemmin maksettavat 2 357 806,55 1 990 033,12 14 656 591,26 15 999 998,30 Yhteensä 3 249 581,40 2 688 634,87 17 158 890,93 18 075 922,28 46. Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni 2012 2011 2012 2011 Alkuperäinen pääoma 160 186 910,31 165 881 354,04 160 186 910,31 165 881 354,04 Jäljellä oleva pääoma 117 844 851,32 119 785 479,86 117 844 851,32 119 785 479,86 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 55 281 856,73 56 585 051,38 55 281 856,73 56 585 051,38 Jäljellä oleva pääoma 24 209 502,68 27 104 393,98 24 209 502,68 27 104 393,98 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista 2012 2011 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12 327 119 693,82 287 697 656,37 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12 231 099,80 212 990,33 47. Muut taloudelliset vastuut Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kattamattomat alijäämät Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoma on 70 492 317,15 euroa. Kuntayhtymän vuoden 2012 tulos osoittaa alijäämää 3 945 884,99 euroa ja edellisten tilikausien alijäämää on kertynyt 21 647 420,69 euroa. Tilikauden ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä 25 593 305,68 euroa, josta Kouvolan osuus on 13 252 213,68 euroa. Kouvolan kaupungin osuus kuntayhtymästä on 51,78 prosenttia. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuut Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/632 49 sekä Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/733 30. 166

Liitetiedot Arvolisäveron palautusvastuut Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin 1.1.2004 alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Vastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Arvonlisäveron palautusvastuu uudisrakentamisesta ja perusparannusmenoista 16 742 458 euroa. Sopimusvastuut KSS-Energialla on johdannaisvastuina sähkötermiinin ostosopimuksia 14 456 099 euroa ja myyntisopimuksia 3 586 080 euroa, joiden markkina-arvo 31.12.2011 on 13 100 201 euroa. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut (ti) 95 4 3 102 Elinkeinopalvelut (ti) 149 37 1 187 Sivistys (ti) 14 1 15 Perusturva (ti) 14 5 19 Tekniikka ja ympäristö (ti) 89 9 1 99 Sivistys (tu) 1 878 547 69 5 2 499 Perusturva (tu) 2 013 660 56 20 2 749 Liikelaitos tekninen tuotanto 707 113 26 3 849 Tilaliikelaitos 19 19 Liikelaitos Kouvolan Vesi 62 7 69 Yhteensä 5 040 1 383 156 28 6 607 49. Henkilöstökulut Kaupunki Kaupunki 2012 2011 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 224 118 484,85 212 233 242,51 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -3 905 428,54-3 746 943,59 Henkilösivukulut Eläkekulut 55 155 374,02 53 017 442,17 Muut henkilösivukulut 13 050 211,14 11 967 457,88 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 288 418 641,47 273 471 198,97 167

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa Liikelaitos Kouvolan Vesi on toiminut nyt neljännen vuoden kuntalain 10a luvun tarkoittamana kunnallisena liikelaitoksena. Toimintojen ja prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkuu. Kouvolassa toimii kaksi jätevesipuhdistamoa Akanoja ja Mäkikylä. Mäkikylän jätevesipuhdistamon laajennus- ja saneerausurakat valmistuivat keväällä 2012. Jätevedet Akanojan puhdistamolta tullaan johtamaan siirtoviemärin kautta Mäkikylän jätevesipuhdistamolle käsiteltäväksi ja Akanojan puhdistamon toiminta loppuu siirtoviemärin ja paineenkorotuspumppaamon valmistuttua. Kohteet rakennetaan vesihuoltotyönä ja rakennuttamisesta vastaa ELY-keskus, sopimus on allekirjoitettu 16.8.2010 ja töitä on tehty myös vuonna 2012. Tuloutus kaupungille Liikelaitos Kouvolan Vedelle asetettu sitova tavoite oli korvaus peruspääomasta. Liikelaitos Kouvolan Vesi tuloutti kaupungille vuonna 2012 korvausta peruspääomasta 1 335 000 euroa (6 %) ja maksoi korkoa lainoista kunnalta 4 %. Haittakorvausta putkistojen sijainnista katualueilla maksettiin kaupungille 252 282 euroa. Tilikauden tulos Liikelaitos Kouvolan Veden alijäämä ennen varauksia oli -0,09 milj.euroa. Talousarviossa ylijäämä oli 0,4 milj. euroa. Ero johtuu pääasiassa porttimaksujen korotuksesta, puhdistamon ylimääräisistä jätehuoltomaksuista sekä verkostorikkojen korjauksista. Investoinnit ja rahoitus Investointien loppusumma oli talousarviossa nettona 8,6 milj. euroa, josta toteutui 7,3 milj. euroa. Investointeja ei saatu toteutettua tavoitteen mukaisesti, säästö syntyi pääosin verkostojen ja siirtoviemärin Kuusankoski-Kouvola rakentamisesta. Siirtoviemärin osalta työt siirtyvät vuodelle 2013 ja verkostosaneeraukset on tarkoitus toteuttaa myös 2013. Liikelaitos Kouvolan Vesi kattaa toiminnastaan saamillaan tuloilla pitkällä aikavälillä omat käyttökustannuksensa ja investointinsa. Vuoden 2012 aikana investointien rahoittamiseksi nostettiin kaksi lainaa yhteensä 7 milj. euroa, Kuntarahoitus 3 milj. euroa ja Handelsbanken 4 milj. euroa. Henkilöstö Kouvolan Veden vakituisen henkilöstön määrä on 62. Henkilöstökulut vuonna 2012 olivat 3,8 milj.euroa. Henkilöstökulut ylittyivät 490 000 euroa. Tämä johtui pääosin päivystys ja kunnossapitotoimien aiheuttamista ylityö- ja päivystyskorvauksista. Vuoden aikana on jäänyt eläkkeelle viisi henkilöä, paikoista täytetty neljä. Kouvolan Veden henkilöstön kanssa on pidetty työilmapiirin kehittämiseksi henkilöstötilaisuuksia. Hallinto Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunnassa on 5 jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtaja Markku Lehtinen (varajäsen Juha Varanka), varapuheenjohtaja Tuomo Makkonen (varajäsen Eero Jaakkola), jäsen Juha Kuronen (varajäsen Matti Riikonen), jäsen Maija Lehtomäki (varajäsen Liisa Varjola) ja jäsen Heta Vilén (varajäsen Katri-Leena Koivula). Kaupunginhallituksen edustajana kokouksissa on ollut Anssi Tähtinen ja henkilöstön edustajana Marja-Liisa Harjula (joulukuussa 2012 Erkki Paananen). Kokouksissa esittelijänä on toiminut vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä ja sihteerinä on toiminut Marja-Liisa Pasi (loka-joulukuussa 2012 Heljä Tervahartiala). 168

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Ympäristötilinpäätös Liikelaitos Kouvolan Veden ympäristötilinpäätös on osa Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöstä. Kouvolan Veden ympäristöinvestoinnit ovat kokonaisinvestoinneista 60,93 %. Arvio toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä Verkostojen saneerauksiin ei riittävässä määrin ole pystytty panostamaan osaksi resurssien vajavaisuuden vuoksi, osa investoinneista jäi toteutumatta. Verkostojen kunto vaatii monilla alueilla pikaista saneerausta, ja tähän asiaan kiinnitettiin toiminta vuonna erityistä huomiota. Veden hankinnan varmistamiseen kiinnitettiin myös huomiota ja selvitystyöt käynnistettiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Johtokunta ohjaa ja valvoo yksikön toimintaa. Johtokunta vastaa toimintayksikön hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena yksikön toimintaa ja huolehtii sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista on kerrottu toimintakertomuksessa. Valmiussuunnitelma on laadittu ja se on otettu käyttöön vuonna 2012. Tässä yhteydessä on laadittu myös riskikartoitus. Lisäksi Kouvolan Veden johtoryhmä on laatinut toiminnasta itsearvioinnin. Tilikauden aikana on erityisesti kiinnitetty huomiota saneerauksen ja veden hankinnan varmistamisen riskienhallinnan kehittämiseen. Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje on laadittu vuonna 2011 ja se on päivitetty 2012. Kokonaisarviona Kouvolan Veden johto lausuu, että Kouvolan Veden sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla, eikä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden alijäämä ennen varauksia on -91 336,52 euroa. Kouvolan Vesi Liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tulos tilikauden alijäämä -91 336,52 euroa siirretään taseen omaan pääomaan/edellisten tilikausien ylijäämä. 2. Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Talousarvion toteutumisvertailu 2012 1000 euroa Talousarvio Toteutunut Jäljellä Tot-% TP 2011 Liikevaihto 11 500 12 885 1 384 112,0 12 589 Valmistus omaan käyttöön 210 1 128-918 536,9 553 Liiketoiminnan muut tuotot 1 0 0 16,5 0 Materiaalit ja palvelut -4 284-6 641 2 357 115,0-5 086 Henkilöstökulut -3 339-3 829 490 114,7-3 656 Poistot ja arvonalentumiset -2 182-1 998-184 91,6-1 383 Liiketoiminnan muut kulut -173-248 75 143,2-226 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 733 1 296 437 74,8 2 792 Rahoitustuotot ja -kulut -1 328-1 388 60 104,5-924 Ylijäämä (alij.) ennen satunn. eriä 405-91 496-22,6 1 867 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia 405-91 496-22,6 1 867 169

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Investointien toteutuminen 2012 1000 euroa Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Jäljellä Tot-% TP 2011 Tuotot 0 16-16 757 Kulut -8576-7339 -1236 85,6-10842 Netto -8576-7323 -1253 85,4-10086 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Suoritteet - Veden myynti m 3 3.962.832 - Jäteveden laskutus m 3 3.990.586 3.850.000 3.900.000 3.903.015 3.927.848 Toiminnan laajuustiedot - toiminta-alue noin - liittymien määrä - jätevesipuhdistamot - pohjavedenottamot - pintavesilaitos -jätevesien puhdistus m 3 Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset 75 km 2 15.012 kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10 milj. m 3 61 6 75 km 2 14.800 kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10 milj. m 3 62 7 75 km 2 15.063 kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 14 milj. m 3 62 7 Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on postitiivinen. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (t ) -91.0 3. Valmis Jäätiin tavoitteesta. 3. Valmis Tarkentuu lisäselvitysten valmistuessa. 170

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Elävä ja kehittyvä maaseudun, kylien ja taajamien verkosto Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Verkostojen kunnon ja vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen riittävillä investoinneilla Verkostosaneerauksia tehdään edellisvuotta enemmän. Verkostosaneerausten määrä (m) 3. Valmis Tavoite jäi toteutumatta johtuen rakentajan aikataulusta. Pitkän aikavälin saneeraussuunnitelma laadittu ja otettu käyttöön. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Tarkentuu vuosittain. Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Terve ja turvallinen elinympäristö Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Jätevesipuhdistamoiden lupaehtojen täyttäminen Akanojan jätevesipuhdistamon käytön lopettaminen ja jätevesien johtaminen Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Toiminnan keskittäminen Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Käytössä 2012 loppuun mennessä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Lopetetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Valmistuu 2013 loppuun mennessä. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Asiakkuuksien hallinta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Vesihuoltopalveluiden käyttäjien hyvä palvelu Tiedotukset asiakkaille vesihuollon toiminnasta tekstiviestein Varautumis- ja valmiussuunnitelma valmis ja käytössä. Kaikkien yhteiskumppaneiden kanssa sopimukset kunnossa. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Tiedotukset asiakkaille toimivat. Aloitettu/Valmis 3. Valmis On otettu käyttöön. Palvelusopimukset (kpl) 3. Valmis Sopimukset kunnossa. Liittymissopimukset (kpl) Urakkasopimukset (kpl) Konsulttisopimukset (kpl) Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Vesihuollon hyvä organisointi ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen ovat tarpeen infrastruktuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelujen kattavuus (%) 65.0 (%) 2. Työn alla Kehityskeskustelut käynnissä. 171

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Liikelaitos Kouvolan Veden tuloslaskelma 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Liikevaihto 12 884 568,24 12 589 280,29 Valmistus omaan käyttöön 1 127 552,07 553 187,16 Liiketoiminnan muut tuotot 165,36 398,22 Materiaalit ja palvelut -6 641 181,75-5 086 102,31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 915 226,85-1 916 302,12 Ostot tilikauden aikana -1 915 226,85-1 916 302,12 Palvelujen ostot -4 725 954,90-3 169 800,19 Henkilöstökulut -3 828 903,56-3 656 195,65 Palkat ja palkkiot -2 863 371,21-2 757 856,86 Henkilösivukulut -965 532,35-898 338,79 Eläkekulut -804 733,17-739 932,68 Muut henkilösivukulut -160 799,18-158 406,11 Poistot ja arvonalentumiset -1 998 115,66-1 382 712,87 Suunnitelman mukaiset poistot -1 998 115,66-1 382 712,87 Liiketoiminnan muut kulut -247 898,04-226 233,20 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 296 186,66 2 791 621,64 Rahoitustuotot ja -kulut -1 387 523,18-924 424,77 Korkotuotot 18 174,30 85 854,50 Muut rahoitustuotot 33 681,96 29 015,85 Kunnalle maksetut korkokulut -250,30-8 159,84 Muille maksetut korkokulut -103 461,34-51 740,96 Korvaus peruspääomasta -1 335 000,00-978 900,00 Muut rahoituskulut -667,80-494,32 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä -91 336,52 1 867 196,87 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia -91 336,52 1 867 196,87 Tilikauden ylijäämä (alij.) -91 336,52 1 867 196,87 Sitovuustaso korostettu harmaalla Tuloslaskelman tunnusluvut 2012 2011 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,4 % 8,2 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 3,7 % 8,8 % Voitto, % -0,7 % 14,8 % 172

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Liikelaitos Kouvolan Veden rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 2012 2011 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 296 186,66 2 791 621,64 Poistot ja arvonalentumiset 1 998 115,66 1 382 712,87 Rahoitustuotot ja -kulut -1 387 523,18-924 424,77 1 906 779,14 3 249 909,74 Investointien rahavirta Investointimenot -7 339 253,79-10 842 419,62 Rahoitusosuudet investointimenoihin 16 446,41 756 881,02-7 322 807,38-10 085 538,60 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 416 028,24-6 835 628,86 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -2 190,00-22 180,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 7 000 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle -45 500,00-172 842,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -178 940,42-31 042,76 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä -1 740 370,37 6 385 688,68 5 035 189,21 6 181 803,92 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 281 261,74 Saamisten muutos muilta 344 891,19-565 035,48 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta 38 137,84 832 436,68 383 029,03 548 662,94 Rahoituksen rahavirta 5 416 028,24 6 835 628,86 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 26,0 % 32,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,3 % 31,6 % Lainanhoitokate 6,13 12,55 Quick ratio 0,2 0,2 Current ratio 0,2 0,2 173

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi LIIKELAITOS KOUVOLAN VEDEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 31.12.2012 31.12.2011 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma 22 384 928,95 22 384 928,95 Ed. tilikausien yli- Maa- ja vesialueet 58 113,64 45 613,64 /alijäämä 7 581 799,09 5 714 602,22 Rakennukset 9 244 021,41 2 860 016,66 Tilikauden yli-/alijäämä -91 336,52 1 867 196,87 Kiinteät rakenteet ja OMA PÄÄOMA 29 875 391,52 29 966 728,04 laitteet 33 366 415,30 27 049 739,97 Koneet ja kalusto 10 359,50 27 275,95 Enn.maksut ja keskener. hankinnat 3 483 176,46 11 004 748,37 VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet 46 162 086,31 40 987 394,59 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja Sijoitukset vak.laitoksilta 8 760 528,40 3 031 580,80 Osakkeet ja osuudet 480 000,00 330 000,00 Lainat kunnalta 0,00 0,00 Muut saamiset 24 370,00 22 180,00 Lainat julkiyhteisöiltä 23 596,69 31 484,71 Sijoitukset 504 370,00 352 180,00 Muut velat/liitt.maksut ja muut velat 1 132 018,96 1 132 018,96 PYSYVÄT VASTAAVAT 46 666 456,31 41 339 574,59 Pitkäaikainen 9 916 144,05 4 195 084,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 1 121 052,40 21 052,40 Myyntisaamiset 1 394 207,88 1 785 943,31 Lainat kunnalta 4 772 660,31 6 558 530,68 Saamiset kunnalta 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 7 888,02 7 888,02 Muut saamiset 137 201,60 88 799,13 Ostovelat 1 636 251,72 1 061 742,68 Siirtosaamiset 12 423,30 13 981,53 Korottomat velat kunnalta/kuntayht. 0,00 0,00 Saamiset 1 543 832,78 1 888 723,97 Muut velat/liitt.maksut ja muut velat 65 819,31 62 282,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 543 832,78 1 888 723,97 Siirtovelat 815 081,76 1 354 989,86 Lyhytaikainen 8 418 753,52 9 066 486,05 VASTAAVAA 48 210 289,09 43 228 298,56 VIERAS PÄÄOMA 18 334 897,57 13 261 570,52 VASTATTAVAA 48 210 289,09 43 228 298,56 Taseen tunnusluvut 2012 2011 Omavaraisuusaste, % 62,0 % 69,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 142,3 % 105,3 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 7 490 7 582 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 14 686 9 651 174

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Liikelaitos Kouvolan Veden tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja - menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja, ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitos Kouvolan Vedellä ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 31, 32, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 44, 45, 46 ja 47. Keskuskassan ja liikelaitoksen välisen yhdystilin velka kunnalle on aiemmin esitetty erässä korottomat velat kunnalle, vuoden 2012 tilinpäätöksessä yhdystili on esitetty lainat kunnalta kohdassa. Muutos on tehty myös vertailuvuoden tietoihin. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot TP 2012 TP 2011 Vesi- ja jätevesimaksut 11 431 728,98 10 386 985,28 Vesihuollon liittymismaksut 185 618,70 581 528,22 Muut liiketoiminnan tuotot 371 756,14 839 396,70 Keskinäiset liiketoiminnan tuotot 895 464,42 781 370,09 Valmistus omaan käyttöön 1 127 552,07 553 187,16 Liiketoiminnan muut tuotot 165,36 398,22 Toimintatuotot yhteensä 14 012 285,67 13 142 865,67 12. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Rakennukset vuotta poistomenetelmä Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 15 20 Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet 10 40 Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 175

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 2011 2015 (1000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 2 050 Poistonalaisten investointien omahankintameno 8359 Poikkeama, euroa -6 308 Poikkeama, % -75,5% Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle vuosille 2010 2013 sijoittuu poikkeuksellisen suuria investointeja. Mäkikylän jätevesipuhdistamoa laajennettiin ja saneerattiin sekä rakennetaan siirtoviemäri (valmis vuoden 2013 lopussa) lopetettavalta Akanojan jätevesipuhdistamolta Mäkikylään. 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 45 613,64 2 860 016,66 27 049 739,97 27 275,95 11 004 748,37 40 987 394,59 Lisäykset tilikauden aikana 12 500,00 1 639 231,27 3 210 680,50 2 326 842,02 7 189 253,79 Rahoitusosuudet tilikaudella -16 446,41-16 446,41 Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä 5 077 212,57 4 771 201,36-9 848 413,93 0,00 Tilikauden poisto -332 439,09-1 648 760,12-16 916,45-1 998 115,66 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO 31.12.2012 58 113,64 9 244 021,41 33 366 415,30 10 359,50 3 483 176,46 46 162 086,31 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO 31.12.2012 45 613,64 9 244 021,41 33 366 415,30 10 359,50 3 483 176,46 46 162 086,31 Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Muut saamiset tytäryhteisöltä Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1.2012 330 000,00 22 180,00 352 180,00 Lisäykset tilikauden aikana 150 000,00 2 190,00 152 190,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO 31.12.2012 480 000,00 24 370,00 504 370,00 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO 31.12.2012 480 000,00 24 370,00 504 370,00 24. Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Liikelaitoksen omistusosuus Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30 % 176

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 25. Saamiset tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä ja kunnalta TP 2012 TP 2011 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 215 131,66 2 945,43 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 6,75 0,00 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 160 252,09 131 744,35 Saamiset yhteensä 375 390,50 134 689,78 26. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2012 TP 2011 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 823,48 5 220,92 Muut siirtosaamiset 11 599,82 8 760,61 Siirtosaamiset yhteensä 12 423,30 13 981,53 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2012 TP 2011 Peruspääoma 1.1. 22 384 928,95 22 384 928,95 Peruspääoma 31.12. 22 384 928,95 22 384 928,95 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 7 581 799,09 5 714 602,22 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 7 581 799,09 5 714 602,22 Tilikauden yli-/alijäämä -91 336,52 1 867 196,87 Oma pääoma yhteensä 31.12. 29 875 391,52 29 966 728,04 30. Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua TP 2012 TP 2011 Lainat rahoitus- ja vakuutus laitoksilta 3 450 000 2 400 000 Lainat julkiyhteisöiltä Muut velat Yhteensä 3 450 000 2 400 000 177

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 33. Velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille ja kunnalle Velat tytäryhteisöille TP 2012 TP 2011 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat 267 946,78 157 382,34 Siirtovelat 0,00 11 247,67 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 505,87 2 303,79 Velat yhteensä 270 452,65 170 933,80 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2012 TP 2011 Siirtyvät korot muille 20 192,92 8 994,60 Jaksotetut palkat 79 767,30 64 955,04 Lomapalkkajaksotus 575 892,22 509 219,26 Siirtovelat tytäryhteisöille 0,00 11 247,67 Siirtovelat muille 139 229,32 760 573,29 Siirtovelat yhteensä 815 081,76 1 354 989,86 4.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä TP 2012 TP 2011 Vakinaiset 62 61 Määräaikaiset 7 6 Työllistetyt Oppisopimus Henkilöstö yhteensä 69 67 49. Henkilöstökulut TP 2012 TP 2011 Palkat ja palkkiot 2 805 789,60 2 717 326,68 Henkilöstökorv. ja muut korjauserät 57 581,61 40 530,18 Henkilösivukulut Eläkekulut 804 733,17 739 932,68 Muut henkilösivukulut 160 799,18 158 406,11 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 3 828 903,56 3 656 195,65 178

Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 5 Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Atk-tuloste Myyntireskontra Atk-tuloste Ostoreskontra Atk-tuloste Päiväkirja Atk-tuloste Pääkirja Atk-tuloste Palkkaluettelo Tasekirja Atk-tuloste Tase-erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä. 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankkien tiliotteet VESIKA Vesilaskut VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel-matkalaskut VARAS1 Varasto 179

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 5.2 Tilaliikelaitos 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa Rakennusten salkutustyötä jatkettiin ja omistajan tahdon mukaisesti myytiin kaupungin kannalta tarpeettomia kiinteistöjä 7 kpl sekä asuntoja 20 kpl, myyntiä jatketaan edelleen. Myyntivoittoa saatiin 1,1 milj. euroa. Oman haasteensa käyttötalousmenoihin toi kova alkutalvi, joka aiheutti tilaliikelaitokselle 1,0 milj. euron lisämenon lämmityskustannuksiin. Poistoissa olevat virheet oikaistiin sekä lakkautetut koulut poistettiin kertapoistona. Näistä toimenpiteistä poistot lisääntyivät 1,3 milj. eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Keskinäisten palvelujen ostosta maksettiin teknisen tuotannon liikelaitokselle 0,7 milj. euroa enemmän kuin sopimuksessa oli sovittu. Vastaavasti myyntivoittoja saatiin 0,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tilaliikelaitoksen ylijäämä on 11,8 milj. euroa, joka on 2,8 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tuloutus kaupungille Tilaliikelaitoksella ei ollut tuottovaatimusta kaupungille v. 2012. Vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettiin, että tilaliikelaitoksen tuottovaatimus on 4 % peruspääomasta eli 6,0 milj. euroa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet on esitetty tarkemmin taulukossa vuositavoitteiden toteutuma. Tilikauden tulos Tilaliikelaitoksen liikevaihto oli 61,4 milj. euroa ja tuloslaskelma osoittaa tilikauden ylijäämäksi 11,8 milj. euroa. Vastaavat luvut v. 2011 olivat 57,4 milj. euroa ja 11,0 milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat 21,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 4,4 milj. euroa, josta rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 2,5 milj. euroa, joten nettoinvestointimenot olivat 16,9 milj. euroa. Henkilöstö Tilaliikelaitoksella oli henkilökuntaa 19 vakituista henkilöä. Henkilöstökulut yhteensä olivat 1,2 milj. euroa. Kouvolan kaupungin henkilöstöyksikön tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työilmapiiri on mittaustuloksen mukaan erinomainen. Hallinto Tilaliikelaitoksen johtokuntaan kuuluivat seuraavat luottamushenkilöt: Jäsen Rantala Vesa, puheenjohtaja Saarinen Tuomo, varapuheenjohtaja Jaakkola Maija Timonen Eliisa Henttonen Ilmari Vainio Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen Lehtomäki Sami Valtonen Tuomas Cinar Mila Pönni Anne Pasi Markku Helkala Maarit Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja Timo Oksanen ja sihteerinä Lea Korjala. Johtokunta kokoontui tilikauden aikana 7 kertaa. 180

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Ympäristöohjelma: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ekologinen toimintatapa Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiatuotannon edistäminen Energiansäästön varhaistoimet kartoitettu Energiankulutus (GWh) 151,61 Uusiutuva energia (%) 49,0 Työn alla Varhaistoimen energiansäästölaskelmien kartoituksesta tehty 50 % Energiansäästökartoitus Energiansäästökartoitustoimenpiteet tehty Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) 100 Valmis Valmis Valmistui konsulttityön 31.12.2012 Tehty 30:n suurimman energiakuluttajan kanssa Energiasäästösopimus allekirjoitettiin keväällä 2010 ja energiansäästötoimenpiteiden kartoitus valmistui 31.12.2012. Jätehuoltoa tehostettiin edelleen mm. vaihtamalla jäteastioita järkevämmän kokoisiksi, näin saatiin jätehuoltomaksuja pienemmiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Tilaliikelaitoksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan ja vähennetään sekä riskien seurauksiin varaudutaan. Vuokrausriskiä vähennetään solmimalla pitkäkestoisia vuokrasopimuksia ja määrittämällä vuokrien lähtötaso vastaamaan todellisia kustannuksia. Teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskiin varaudutaan vahinkovakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin. Henkilöstöriskiä vähennetään henkilöstön muutosvalmennuksella, suunnitelmallisella koulutuksella ja tarjoamalla henkilöstölle työkykyä ylläpitävää toimintaa. Palkkaus pyritään pitämään kilpailukykyisenä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistoimintaverkoston osalta organisaatioriskiä pienennetään tarkistamalla sopimuskäytäntöjä joustavimmiksi. Sisäistä valvontaa suoritetaan päivittäin tapahtuvan raportoinnin kautta, vuokra-, urakka-, konsultti- ym. sopimusten toimeenpanon seurannan kautta sekä työpaikkakokousten avulla. Lisäksi noudatetaan kaupungin tarkastusyksikön laatimia ohjeita, jotka on jalkautettu koko henkilökunnalle. Vuoden 2012 riskeistä toteutuivat luonnon aiheuttamana riskinä kylmä alkutalvi, joka aiheutti runsaat lisäkustannukset rakennusten ylläpitokustannuksiin sekä Mansikka-ahon urheiluhallin vesivahinko, joka aiheutti 264.000 euron kustannukset, joita vakuutus ei korvannut. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilaliikelaitoksen tilikauden tulos (ylijäämä ennen varauksia) on 11 768 278,85 euroa ylijäämäinen. Liikelaitosten johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: siirretään tilikauden ylijäämä 11 848 217,27 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 181

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) 95.0 3. Valmis Asuntojen käyttöaste 100%, toimitilojen 92% 2. Työn alla Korjausvelkalaskelmat tehdään vuonna 2013 Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Tarjoamme ajanmukaiset ja palvelutarvetta vastaavat toimitilat Kaikista toiminnoista on tehty sopimukset. Palvelusopimukset (kpl) 2.0 3. Valmis Vuokrasopimukset (kpl) 400.0 Urakkasopimukset (kpl) 57.0 Konsulttisopimukset (kpl) 4.0 Palvelusopimukset tehty teknisen tuotannon liikelaitoksen kanssa Vuokrasopimukset KOKIvuokrahallintojärjestelmässä 100 % käyty Kehityskeskustelujen kattavuus (%) 50.0 (%) 2. Työn alla Toimitilajohtaja on käynyt kehityskeskustelut yksiköiden päälliköiden kanssa. Indeksi yli kaupungin keskiarvon Työtyytyväisyysindeksi 1. Aloittamatta Henkilöstötoimiston kanssa yhteinen, ei aloitettu. Sovittujen hankkeiden toteutus (yhteistyö Innovation Oy) Toimitilojen riittävyys yrityksille (%) 85.0 2. Työn alla Hankkeiden valmistelu jatkuu. Uusille yrityksílle sopivien tilojen etsintä menossa. Toimitiloja on tarjolla, mutta ne eivät sellaisenaan sovellu kaikille yrityksille. (Jatkuvaa toimintaa) Palvelusopimukset tarkennettu. Oma tuotanto/ulkoa ostetut palvelut (%) 30.0 3. Valmis Jatkuvaa toimintaa tarkennetaan tilanteen mukaan 182

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1000 e Alkuperäinen Ta-muutos Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama TA 2012 talousarvio Liikevaihto 61 165 0 61 165 61 393 100,4 228 Valmistus omaan käyttöön 100 0 100 2 086 2 086,3 1 986 Liiketoiminnan muut tuotot 813 0 813 1 107 136,1 294 Materiaalit ja palvelut -31 015 0-31 015-34 816 112,3-3 801 Henkilöstökulut -1 229 0-1 229-1 178 95,8 51 Poistot ja arvonalentumiset -8 511 0-8 511-9 829 115,5-1 318 Suunnitelman muk. poistot -8 511 0-8 511-9 829 115,5-1 318 Liiketoiminnan muut kulut -6 677 0-6 677-7 058 105,7-381 Liikeylijäämä (-alijäämä) 14 647 0 14 647 11 705 79,9-2 942 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 63 63 Korkotuotot 0 0 0 78 78 Muut rahoitustuotot 0 0 0 5 5 Muille maksetut korkokulut 0 0 0-3 -3 Muut rahoituskulut 0 0 0-16 -16 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä 14 647 0 14 647 11 768 80,3-2 879 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia 14 647 0 14 647 11 768 80,3-2 879 Poistoeron muutos 0 0 0 80 80 Tilikauden ylijäämä (alij.) 14 647 0 14 647 11 848 80,9-2 799 Sitovuustaso korostettu harmaalla Vuoden 2012 talousarvion mukaan liikelaitoksia sitoo tilikauden tulos ja erikseen määriteltävä tuottovaatimus. Tuloslaskelman toteutumisvertailu osoittaa tilikauden ylijäämäksi ennen varauksia 11,8 milj. euroa. TALONRAKENNUSINVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN / 2012 Myllykosken päiväkodin luonnossuunnitelmat tehtiin loppuvuodesta 2011. Hanke toteutettiin KVR-hankkeena ja tarjoukset saatiin helmikuun alussa 2012. Päiväkoti on siirtokelpoinen tilaelementtirakenteinen rakennus. Kustannukset v. 2012 olivat 2 801 000. Rakennus otettiin vastaan joulukuussa 2012 ja pihatyöt sekä ulkopuoliset viimeistelytyöt saatetaan loppuun keväällä 2013. Toiminta päiväkodissa alkaa maaliskuussa 2013. Hanke toteutetaan siten että kaupunki vastaa luonnossuunnittelusta, rakennusluvasta, liittymismaksuista, pihatöistä, rakennusautomaatiotöistä, työn valvonnasta, rakennusluvasta sekä irtaimiston hankinnasta. Näiden kustannusarvio on 400 000. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 3 100 000. Pilkan koulun peruskorjaus käynnistyi marraskuun alussa 2010 ja valmistui heinäkuussa 2011. Kustannukset olivat n. 2 064 000. Urakkaan kuuluvia puutteita ja virheitä korjattiin vuonna 2012 n. 72 000 eurolla. Vastaava summa oli pidätetty urakoitsijalta vastaanoton yhteydessä. Hankkeelle saadaan valtionapua jälkirahoitteisesti 650 000. Mansikka-ahon koulun suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat kesäkuussa 2012. Rakentaminen käynnistyi marraskuussa 2012 ja hanke valmistuu toukokuussa 2014. Kulut 2012 olivat n. 810 000 ja hankkeen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on 10 800 000. Hankkeelle ei saada valtionapua. 183

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Inkeroisten yhteiskoulun laajennuksen suunnitelmat valmistuivat heinäkuussa v. 2011. Työt käynnistyivät syyskuussa 2011 ja hanke valmistui elokuussa v. 2012. Kustannukset v. 2012 olivat n. 2 018 000. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n. 2 717 000. Valtionapua saadaan hankkeelle jälkirahoitteisesti 890 000. Kaipiaisten koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitelmat valmistuivat lokakuussa v. 2011 ja työt käynnistyivät marraskuun 2011 lopulla ja valmistuivat siten että peruskorjatut tilat valmistuvat heinäkuun lopulla v. 2012 ja laajennus syyskuun lopulla 2012. Kustannukset v. 2012 olivat n. 2 213 000. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2 550 000. Hankkeelle saadaan valtionapua jälkirahoitteisesti 769 000. Anjalankosken lukion ilmanvaihtosaneeraustyöt käynnistyivät huhtikuun alussa ja valmistuivat heinäkuun viimeinen päivä 2012. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n 490 000. Hankkeelle ei saatu valtionapua. Utinkatu 85 rakennusten 1 ja 2 peruskorjaustöiden hankesuunnitelma valmistui syyskuussa 2010 ja suunnittelu käynnistyi marraskuussa 2010. Kohteen suunnitelmat valmistuivat kesällä 2011 ja Rakennus 2:n peruskorjaus alkoi tammikuussa 2012 ja kohde valmistuu toukokuussa 2013. Kohteen kustannukset olivat v. 2012 n. 4 550 000 Kohteen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on 7 400 000. Rakennus 1:n työt käynnistyvät toukokuussa 2011 ja valmistuvat toukokuussa 2013. Rakennus 1:n tarkistettu kustannusarvio on 3 650 000. Pihlajiston asumispalveluyksikön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2012. Kohde toteutetaan uudisrakennuksena ja tontilta purettiin 2 vanhaa rakennusta. Rakentaminen alkoi kesäkuussa 2012 ja valmistuu helmikuussa 2013. Kustannukset v.2012 olivat n. 920 000 ja hankkeen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on 1 950 000. Hankkeelle saadaan ARA:n avustusta 930 000. Kumpulan asumispalveluyksikön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2012. Rakennuspaikalla tulevan rakennuksen kohdalla siirrettiin runkovesijohto ja viemäri syksyllä 2011. Kohteen rakentaminen alkoi toukokuussa 2012 ja valmistuu tammikuussa 2013. Kustannukset v. 2012 olivat n. 930 000. Hankkeen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on 1 300 000. Hankkeelle saadaan ARA:n avustusta 511 000. Keltakankaan terveysaseman muutostyöt hammashoitolan ja fysioterapian toimitiloiksi. Suunnittelu käynnistyi elokuussa 2011 ja rakentaminen marraskuussa 2011. Hanke valmistui syyskuussa 2012. Hankeen urakoi Teknisen Tuotannon Liikelaitos. Kustannukset v. 2012 olivat n. 690 000 ja hankkeen kokonaiskustannukset olivat n. 775 000. Saviniemen jalkapallokentän peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2011 ja hanke toteutettiin Mypan toiveiden mukaisesti siten että hanke valmistui 2.7.2012. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n.355 000. Avustuksia saatiin valtiolta 90 000 ja UEFA:lta 35 000. RATAMO-keskuksen hankesuunnitelman laatija valittiin ja hankesuunnitelman laatiminen käynnistyy tammikuussa 2013. Kustannukset v. 2012 olivat n.15 000. Kouvolan teatterin näyttämöiden sähkösaneeraustyöt käynnistyivät huhtikuun alussa ja valmistuivat heinäkuun lopulla. Kustannukset olivat n. 770 000. Kuusankosken paloasemalle peruskorjattiin toimitilat Kuusankosken varikolle. Työt käynnistyivät toukokuussa 2011 ja valmistuivat tammikuussa 2012. Menot v. 2012 olivat n.125 000. Kokonaiskustannukset olivat 710 000. Hankkeelle saatiin Palosuojelurahaston avustusta n. 233 000. Mansikka-ahon liikuntahallin parketin uusiminen keväällä sattuneesta vesivahingosta johtuen tehtiin kesä-syyskuun aikana. Samassa yhteydessä uusittiin lattian alla olevat lämpöjohdot sähkökaapelit ja rakennettiin perusvesien pumppukaivo. Kustannukset olivat n. 265 000. 184

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Investointien toteutumisvertailu 1000 e Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuper. TA 2012 Ta-muutos Muutettu TA 2012 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 9003 Urheilupuiston yläaste Tuotot 550 544 0 0 0 64-64 608 Kulut -1 550-1 480 0 0 0 0 0-1 480 Netto -1 000-936 0 0 0 64-64 -872 9004 Pilkan koulu Tuotot 650 522 0 0 0 0 0 522 Kulut -1 900-2 064 0 0 0-8 8-2 072 Netto -1 250-1 542 0 0 0-8 8-1 550 9005 Utinkatu 85 rak. 1 Kulut -3 650-313 -1 900 0-1 900-2 029 129-2 342 Netto -3 650-313 -1 900 0-1 900-2 029 129-2 342 9006 Utinkatu 85 rak. 2 Kulut -7 400 0-5 000 0-5 000-4 540-460 -4 540 Netto -7 400 0-5 000 0-5 000-4 540-460 -4 540 9010 Pihlajiston teh.asumispalv.yks Tuotot 930 0 492 0 492 279 213 279 Kulut -1 950-36 -1 500 0-1 500-1 201-299 -1 237 Netto -1 020 0-1 008 0-1 008-922 -86-922 9038 Kuusankosken paloasema Tuotot 400 233 0 0 0 0 0 233 Kulut -800-583 0 0 0-126 126-709 Netto -400-350 0 0 0-126 126-476 9057 Helikopterien huoltohalli Kulut -4 000-4 123 0 0 0-15 15-4 138 Netto -4 000-4 123 0 0 0-15 15-4 138 9059 Myllykosken päiväkoti Kulut -3 100 0-400 0-400 -2 801 2 401-2 801 Netto -3 100 0-400 0-400 -2 801 2 401-2 801 9061 Mansikka-ahon koulu Kulut -10 800 0-900 0-900 -810-90 -810 Netto -10 800 0-900 0-900 -810-90 -810 9062 Kaipiaisten koulu Tuotot 770 0 770 0 770 769 1 769 Kulut -2 550-337 -2 550 0-2 550-2 213-337 -2 550 Netto -1 780-337 -1 780 0-1 780-1 444-336 -1 781 9063 Inkeroisten yläkoulu Tuotot 885 0 885 0 885 890-5 890 Kulut -2 600-699 -2 150 0-2 150-2 018-132 -2 717 Netto -1 715-699 -1 265 0-1 265-1 128-137 -1 827 185

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 1000 e Kustannusarvio ja sen muutokset 9064 Saviniemen jalkapallokentän pe Ed. vuosien käyttö Alkuper. TA 2012 Ta-muutos Muutettu TA 2012 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Tuotot 50 0 50 0 50 125-75 125 Kulut -270 0-270 0-270 -355 85-355 Netto -220 0-220 0-220 -230 10-230 9065 Kumpulan asumispalv.yksikkö Tuotot 511 0 486 0 486 307 179 307 Kulut -1 300-104 -950 0-950 -931-19 -1 035 Netto -789-104 -464 0-464 -624 160-728 9066 Keltakankaan terveysasema Kulut -550-84 0 0 0-692 692-776 Netto -550-84 0 0 0-692 692-776 9068 RATAMO-hankkeen arkkiteht.kilp Kulut -400 0-400 200-200 -15-185 -15 Netto -400 0-400 200-200 -15-185 -15 9069 Kouvolan teatteri Kulut -2 100-309 -800 0-800 -768-32 -1 077 Netto -2 100-309 -800 0-800 -768-32 -1 077 9552 Anjalankosken lukio Kulut -500 0-500 0-500 -492-8 -492 Netto -500 0-500 0-500 -492-8 -492 9588 Mansikka-ahon liikuntasalin la Kulut 0 0 0 0 0-264 264-264 Netto 0 0 0 0 0-264 264-264 9980 Osakkeet ja osuudet Tuotot 0 0 0 0 0 202-202 202 Netto 0 0 0 0 0 202-202 202 9981 Rakennusten myynti Tuotot 0 0 500 0 500 1 693-1 193 1 693 Kulut 0 0 0 0 0-101 101-101 Netto 0 0 500 0 500 1 592-1 092 1 592 Pieninvestoinnit Tuotot 0 50-50 50 Kulut 0 0-2 500 0-2 500-1 968-532 -1 968 Netto 0 0-2 500 0-2 500-1 918-582 -1 918 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tuotot 4 746 1 299 3 183 0 3 183 4 379-1 146 5 628 Kulut -45 420-10 132-19 820 200-19 620-21 349 1 729-31 481 Netto -40 674-8 833-16 637 200-16 437-16 970 583-25 853 186

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Pieninvestoinnit 1000 e Valkealan kouluk, lähiliikunta 139 Kvl pääkirjasto, kattoikkunat 92 Valkealan kouluk, lähiliikunta -50 Kvl pääkirjasto, lauhdutin 11 Ulkoilureittien peruskorjauksi 59 Kvltalo vesikate 109 Lyseon lukio, keittiölaitteet 19 Oppikujan koulu, vesikate 116 Kankaan koulu, vesikaton maala 16 Anjalan koulu, liiksalin valot 30 Viialan koulu, urheiluhalli 22 Ummeljoen koulu, ruokalinjasto 12 Valkealakoti, käyttövesiputkis 20 Vahteron koulu, ap-kone 27 Tapiola, vesikaton maalaus 12 Kirkonkylän koulu, keittiökone 19 Upseerikerho, vesikaton maalau 18 Voikkaan koulu, keittiökoneet 28 Anjalakoti, turvavalaistus 18 Voikkaan koulu, TK3 saneeraus 28 Museaalinen korjausraha 4 Jaakonpuiston pk, automaatiojä 16 Killingin pk, keittiölaiteet 14 Hirvelän koulu, katon pinnoitu 28 Anjalan pk, iv-saneeraus 93 Urhp uimahalli, suodatinmassat 27 Kymintehtaan koulu, lähiliikun 15 Urhp uimahalli, allasvalaistus 89 Viialan koulu, vesikate 168 Anjalan lv jätevesiputsaamo 13 Peippolan päiväkoti, paloilm.j 15 Valkealan sp iv-rakennus 34 Anjalan koulu, vesikate 12 Kvl kauptalo jäähdytysjärjeste 57 Kaunisnurmen palv.kesk. vesika 33 Marjoniemi, valvomon autom 47 Ksnk terv.kesk. kodinomaisuus 25 Atmoscare järj. saneeraus 63 Kvl terv.kesk. ilmalämpöpumput 32 IK-kotelon muutostyöt 126 GPRS liittymät valvontajärj. 7 Liiketalousinstituutti, tilamu 80 Upseerin pk 19 Lehtomäen urheilukenttä, katso 74 Inkeroisten pk aidan uusiminen 16 Onnenkukko, katon saneeraus 33 Ksnktalo vesikate 30 Yhteensä 1 918 187

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1000 e Toiminnan rahavirta Alkuper. TA 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma 2012 Poikkeama Liikeylijäämä (-alijäämä) 14 647 14 647 11 705-2 942 Poistot ja arvonalentumiset 8 511 8 511 9 829 1 318 Rahoitustuotot ja -kulut 63 63 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -500-500 -1 101-601 Investointien rahavirta 22 658 22 658 20 496-2 162 Investointimenot -19 820-19 820-21 350-1 530 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 683 2 683 2 484-199 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 500 500 2 996 2 496 Toiminnan ja investointien rahavirta 6 021 6 021 4 626-1 395 0 0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -4-4 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaik. lainojen lisäys muilta 661 661 Pitkäaik. lainojen vähennys muilta -34-34 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 18 575 18 575 Oman pääoman muutokset 22 22 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -24 017-24 017 Saamisten muutos muilta -411-411 Korottomien velkojen muutos muilta 582 582 Rahoituksen rahavirta -6 021-4 626-1 395 188

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 61 392 795,53 57 382 417,84 Valmistus omaan käyttöön 2 086 270,25 843 090,98 Liiketoiminnan muut tuotot 1 106 583,52 1 159 592,56 Materiaalit ja palvelut -34 816 131,74-31 381 094,67 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 464 381,61-9 515 609,94 Ostot tilikauden aikana -10 464 381,61-9 515 609,94 Palvelujen ostot -24 351 750,13-21 865 484,73 Henkilöstökulut -1 177 706,57-1 222 617,35 Palkat ja palkkiot -831 367,15-851 487,46 Henkilösivukulut -346 339,42-371 129,89 Eläkekulut -300 140,54-322 514,61 Muut henkilösivukulut -46 198,88-48 615,28 Poistot ja arvonalentumiset -9 829 085,55-9 499 651,80 Suunnitelman muk. poistot -9 829 085,55-9 499 651,80 Liiketoiminnan muut kulut -7 057 634,40-6 582 685,19 Liikeylijäämä (-alijäämä) 11 705 091,04 10 699 052,37 Rahoitustuotot ja -kulut 63 187,81 23 028,30 Korkotuotot 77 613,85 13 697,48 Muut rahoitustuotot 4 789,88 9 367,53 Muille maksetut korkokulut -3 139,50 Muut rahoituskulut -16 076,42-36,71 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä 11 768 278,85 10 722 080,67 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 192 921,89 Satunnaiset tuotot 0,00 192 921,89 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia 11 768 278,85 10 915 002,56 Poistoeron muutos 79 938,42 79 938,42 Tilikauden ylijäämä (alij.) 11 848 217,27 10 994 940,98 Tuloslaskelman tunnusluvut 2012 2011 Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,9 5,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,9 5,1 Voitto, % 19,2 19,0 189

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Rahoituslaskelma 1000 e 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 11 705 10 699 Poistot ja arvonalentumiset 9 829 9 500 Rahoitustuotot ja -kulut 63 23 Satunnaiset erät 193 Tulorahoituksen korjauserät -1 101-1 303 20 496 19 112 Investointien rahavirta Investointimenot -21 350-10 453 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 484 1 275 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 996 3 053-15 870-6 125 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 626 12 987 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -4 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 662 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta -34 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 18 575 35 417 Oman pääoman muutokset 22 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä -24 017-48 831 Saamisten muutos muilta -412-239 Korottomien velkojen muutos muilta 582 666 Rahoituksen rahavirta -4 626-12 987 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 114,5 116,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 114,2 116,6 Lainanhoitokate 575,31 Quick ratio 1,4 1,6 Current ratio 1,4 1,6 190

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 169 500 839,48 162 355 484,53 Aineettomat hyödykkeet 7 560,27 76 539,42 Aineettomat oikeudet 3 523,86 7 385,34 Muut pitkävaikutteiset menot 4 036,41 69 154,08 Aineelliset hyödykkeet 159 575 644,38 152 163 404,91 Rakennukset 143 731 368,87 139 786 749,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 081 382,67 2 497 028,80 Koneet ja kalusto 201 551,49 339 661,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12 561 341,35 9 539 965,35 Sijoitukset 9 917 634,83 10 115 540,20 Osakkeet ja osuudet 9 901 780,14 10 103 670,51 Muut saamiset 15 854,69 11 869,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT 87 858 091,47 63 429 234,94 Saamiset 87 858 041,47 63 429 184,94 Pitkäaikaiset saamiset 4 811 088,96 4 136 366,16 Muut saamiset 4 811 088,96 4 136 366,16 Lyhytaikaiset saamiset 83 046 952,51 59 292 818,78 Myyntisaamiset 236 830,73 598 741,47 Saamiset kunnalta 80 780 747,21 56 763 378,96 Muut saamiset 2 027 020,92 1 852 289,52 Siirtosaamiset 2 353,65 78 408,83 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 50,00 50,00 257 358 930,95 225 784 719,47 185 366 593,04 173 496 079,45 150 000 000,00 150 000 000,00 Rakennusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä 23 546,31 23 494 829,46 12 501 138,47 Tilikauden ylijäämä 11 848 217,27 10 994 940,98 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 885 430,24 1 965 368,66 Poistoero 1 885 430,24 1 965 368,66 VIERAS PÄÄOMA 70 106 907,67 50 323 271,36 Pitkäaikainen 12 663 765,96 12 050 347,35 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 635 119,35 12 050 347,35 Valtiolta Lyhytaikainen 28 646,61 57 443 141,71 38 272 924,01 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 228,00 Lainat kunnalta 53 991 739,89 35 416 810,94 Lainat julkisyhteisöiltä 11 403,14 Ostovelat 3 109 769,77 2 469 985,03 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 18 498,57 23 677,45 Siirtovelat 309 502,34 362 450,59 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 257 358 930,95 225 784 719,47 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa 2012 2011 72,9 77,7 112,2 86,0 35 343 23 496 66 669 47 467 191

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilaliikelaitoksen tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23,24,25,26, 27, 29, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 45, 46 ja 49 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot 2012 2011 Liiketoiminnan myyntituotot 14 004,80 31 625,13 Vuokratuotot 61 378 790,73 57 350 792,71 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 1 100 667,20 1 140 680,51 Muut tuotot 5 916,32 14 505,79 Toimintatuotot yhteensä 62 499 379,05 58 537 604,14 12. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Poistoaika Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennnukset 30 vuotta Tasapoisto Muut rakennukset 30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa-ja vesirakenteet 15-20 vuotta Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle 200 000 euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 192

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta tilinpäätöksessä Vuosina 2011 2015 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 10 135 147 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 17 570 086 Ero ( ) -7 434 939 Ero % -42 Poistosuunnitelmaa tarkistetaan v. 2013 aikana. Rakennusten poistoajoissa tullaan käyttämään kirjanpitolautakunnan suosittelemia lyhyempiä poistoaikoja. Tämä lisää vuosipoistojen määrää n. 1,5 milj. euroa/v. Talouden tasapainotussuunnitelman mukaan investointien määrää tullaan supistamaan vuosina 2014 ja 2015 n. 5 milj. euroa/vuosi. 15. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot 2012 2011 Liiketoiminnan muut tuotot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Rakennukset 177 891,64 836 859,85 Osakkeet 922 775,56 303 820,66 Myyntivoitot yhteensä 1 100 667,20 1 140 680,51 Liiketoiminnan muut kulut Pysyvien vastaavien myyntitappiot Rakennukset 30 996,32 Myyntitappiot yhteensä 30 996,32 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 7 385 69 154 76 539 139 786 750 2 497 029 339 661 9 539 965 152 163 405 Lisäykset tilikauden aikana 0 0 8 019 338 985 715 16 629 12 328 056 21 349 738 Rahoitusosuudet tilikaudella 0-1 722 913-175 000-586 110-2 484 023 Vähennykset tilikauden aikana 0-1 693 370-1 693 370 Siirto erien välillä 0 8 549 611 170 948 11-8 720 570 0 Tilikauden poisto -3 861-65 118-68 979-9 208 048-397 309-154 749-9 760 106 Arvonalennukset Poistamaton hankintameno 31.12. 3 524 4 036 7 560 143 731 369 3 081 383 201 551 12 561 341 159 575 644 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 524 4 036 7 560 143 731 369 3 081 383 201 551 12 561 341 159 575 644 193

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöisssä Osakkeet ja osuudet Osakkuus- ja yhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1 2 862 760 3 266 828 3 974 082 10 103 670 Vähennykset -16 788 0-185 102-201 890 Hankintameno 31.12 2 845 972 3 266 828 3 788 980 9 901 780 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma 2012 2011 Peruspääoma 1.1. 150 000 000,00 150 000 000,00 Peruspääoma 31.12. 150 000 000,00 150 000 000,00 Rakennusrahasto 1.1. Muutokset tilikaudella (Jaalan Lepolinna) 23 546,31 Rakennusrahasto 31.12. 23 546,31 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1 23 496 079,45 Muutos tilikaudella (Jaalan Lepolinna) -1 249,99 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 23 494 829,46 12 501 138,47 Tilikauden ylijäämä 11 848 217,27 10 994 940,98 Oma pääoma yhteensä 185 366 593,04 173 496 079,45 30. Pitkäaikainen vieras pääoma Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2012 2011 Lainat rahoitus- ja vakuuslaitoksilta 13 472 494,35 12 050 347,35 Lainanhoitosuunnitelma käsitellään v. 2013 talousarviovalmistelun yhteydessä. 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotukset 219 729,45 195 635,40 Muut siirtovelat 88 890,87 166 815,90 Siirtovelat yhtensä 309 502,34 362 451,30 194

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä 2012 2011 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 110 545,02 91 608,15 Myöhemmin maksettavat 518 999,13 513 066,67 Yhteensä 629 544,15 604 674,82 47. Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Kiinteistöjen uudisrakentamisen ja perusparantamisen menot Arvonlisäverot ALV-vastuu 2012 ALV-vastuu 2011 v. 2004 valmistuneet 1 145 773 1 145 773 1 145 773 v. 2005 valmistuneet 1 977 784 1 977 784 1 977 784 v. 2006 valmistuneet 1 567 044 1 567 044 1 567 044 v. 2007 valmistuneet 2 684 684 2 684 684 2 684 684 v. 2008 valmistuneet 2 601 666 2 601 666 2 601 666 v. 2009 valmistuneet 2 023 814 2 023 814 2 023 814 v. 2010 valmistuneet 2 118 830 2 118 830 2 118 830 v. 2011 valmistuneet 854 278 854 278 854 278 v. 2012 valmistuneet 1 768 585 1 768 585 Arvonlisäveron palautusvastuu 31.12. 16 742 458 14 973 873 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä 2012 2011 Hallinto 2 2 Suunnittelu 5 5 Rakennuttaminen 5 5 Toimitilojen isännöinti, vuokraus ja ylläpito 6 6 Kehittäminen 1 1 Henkilöstön määrä yhteensä 19 19 195

Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 5. LUETTELOT JA SELVITYKSET 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atk-tuloste Myyntireskontra atk-tuloste Ostoreskontra atk-tuloste Päiväkirja atk-tuloste Pääkirja atk-tuloste Palkkaluettelo Tasekirja atk-tuloste Tase-erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKI Koki -reskontratositteet KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankin tiliotteet VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel -matkalaskut VARAS1 Varasto 196

Eriytetyt tilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 5.3 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitos on kunnan sisäinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa käyttäjä- ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruoka-, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut. Teknisiä työsuorituksia ovat maastomittauspalvelut, liikennealueiden, viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentaminen ja hoito. Tuotannon liikelaitoksen tilikauden tulos oli erittäin hyvä tilikauden ylijäämän ollessa 0,9 milj. euroa. Ylijäämä muodostui liikevaihdon lisäyksestä 0,3 milj. euroa sekä vuoden aikana asetettujen säästötavoitteiden toteutumisesta n. 0,6 milj.euroa. Sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta keskimäärin 1,1 kalpv viranhaltijaa / työntekijää kohti. Myös työtapaturmien määrä on vähentynyt 47 kpl:sta 41:een. Teknisen tuotannon aluepalvelut ja logistiikkapalvelut on yhdistetty yhdeksi palvelualueeksi 1.1.2012. Toimintatapojen uudistaminen on vaikuttanut positiivisesti kulujen hallintaan. Työtehtävien yhdistämisellä ja toimintaa harmonisoimalla palveluverkkoa vastaavaksi on saatu aikaan säästöjä toimintamenoissa. Talouden seurantaa ja ennustettavuutta on parantanut merkittävästi käytössä oleva Opiferus -seurantajärjestelmä. 1.2 Tuloutus kaupungille Teknisen tuotannon liikelaitoksen taseessa ei ole peruspääomaa ja näin ollen peruspääomasta maksettavaa korvausta ei ole määritelty eikä myöskään kaupungille maksettavia muita tuottovaatimuksia. 1.3 Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion toiminnallisten sitovien tavoitteiden lisäksi toimintaa ohjaamaan johtokunta on 17.1.2012 käsitellyt ja hyväksynyt johdon työohjelmat vuodelle 2011. Työohjelmien toteutuminen on raportoitu johtokunnalle kesäkuussa ja joulukuussa. Toiminnallisten sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa 2 olevassa taulukossa. 1.4 Tilikauden tulos Ulkoiset tuotot ja kulut Teknisen tuotannon liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli 52,2 milj. euroa (100,2 %). Muut tuotot sekä tuet ja avustukset olivat 0,6 milj. euroa. Tuotot olivat yhteensä n. 162 000 euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutuminen oli 51,8 milj. euroa (98.8 %). Toimintakulujen merkittävimmät erät olivat henkilöstökulut 31,4 milj. euroa ja palvelujen ostot 9,0 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 0,77 %. Liikeylijäämä oli 0,9 milj. euroa, joka on 0,7 milj. euroa talousarviota enemmän. Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot olivat 58,1 milj. euroa ja kulut 57,1 milj. euroa, joista sisäisten tuottojen ja kulujen osuus oli 5,3 milj. euroa. 197