SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YVA-SELVITYS (TÄYDENNYS) 16WWE1516 16.12.2011 Yhteystedot: Pöyry Fnland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Fnland Kotpakka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faks +358 10 33 26600 www.poyry.f VIRTAVESIEN POHJAELÄINYHTEISÖT 1 NYKYTILAN KUVAUS Nuortt- ja Kemjoen vesstöjä koskeva vuoden 2008 pohjaelämstöselvtystuloksa on estetty kokonasuudessaan aemassa Sokln kavoshankkeen YVA-selostuksessa (2009 YVA). Tässä yhteydessä estetään Nuorttjoen, Yl-Nuortn, Soklojan sekä Ylä- Kemjoen vuoden 2008 pohjaelänanestohn perustuvat vrtavesen ekologsessa tlaarvonnssa käytetyt pohjaelänmttaren tulokset sekä tvstelmä vuoden 2008 pohjaelänselvtyksen musta keskesstä tulokssta. 1.1 Vrtavesen ekologsen tlan arvont pohjaelänmttaren avulla Nuortt- ja Yl-Nuortt kuuluvat Suuret kangasmaden joet -tyyppn (Sk). Ylä-Kemjok kuuluu puolestaan Suuret turvemaan joet -tyyppn (St)(OIVA-tetojärjestelmä 2011). Sokloja kuuluu Penten kangasmaden joet -tyyppn (Pk)(Hertta-tetojärjestelmä 2011). Vrtavesen ekologsessa tla-arvonnssa havattua (observed = O) pohjaelänmttararvoa verrataan vesstötyyppkohtaseen odotusarvoon (expected = E). Kyseessä on Vesputedrektvn mukanen vertaluolohn perustuva lähestymstapa (Hämälänen ym. 2007, Vuor ym. 2010), jossa vesstön tla-arvonnssa käytetään mttarkohtasa ekologsa laatusuhteta (ELS). Kohteen ekolognen tla määräytyy havattujen ja odotettujen arvojen pokkeamen suuruuden perusteella. Jos O/E - suhdeluku (ELS) on lähellä yhtä, tulktaan pakan olevan ekologsest härntymättömässä tlassa (mm. Wrght ym. 2000). Mm. Vuor ym. (2006 & 2010) sekä Hämälänen ym. (2007) ovat kuvanneet tarkemmn Suomen pntavesen tyypttelyn ja ekologsen luokttelujärjestelmän perusteta.
1.2 Ekologsessa tla-arvonnssa käytetyt pohjaelänmttart Tutkmuskohteden ekologsta tlaa arvotn neljällä er pohjaelänmttarlla. Seuraavassa on kuvattu tarkemmn, mtä kullakn pohjaelänmuuttujalla kuvataan ja mllasn ympärstöstresstekjöhn mttart reagovat. Tyyppomnaset taksont, EPT- hemojen lukumäärä ja ASPT-ndeks Selvtysalueden pohjaelänlajstoa verrattn valtakunnallseen vertaluanestoon (H. Mykrä, julkasematon), jossa jokaselle joktyyplle on määrtelty ns. tyypplajsto, tyyppomnanen EPT-hemojen määrä sekä tyyppomnanen ASPT-ndeksarvo. Tyypplajeks on katsottu ne lajt ta ylemmät taksont, jotka esntyvät vähntään 40 %:ssa tyypn vertalujosta. Tyyppomaset taksont tarkottavat ss kullekn joktyyplle omnasten taksonen havattua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan taksonomsta monmuotosuutta (Hämälänen ym. 2007). Tyyppomasten EPT-hemojen määrällä tarkotetaan puolestaan kullekn joktyyplle omnasten EPT-hemojen havattua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan mm. tärkeden taksonomsten ryhmen mahdollsta puuttumsta. Vakka ASPT-ndeksn perustuvaa mttara e käytetä joken varsnasesta ekologsen tlan luokttelussa (Vuor ym. 2010), ASPT-muuttujaa käytettn kuvamaan pohjaelänyhtesöjen vastetta mahdollselle orgaanselle kuormtukselle. Suhteellnen mallnkaltasuus (PMA) Pohjaelänyhtesökoostumuksen ja -taksonen runsaussuhteden kuvaamseen käytettn ns. suhteellsta mallnkaltasuutta (PMA; Percent Model Affnty) (ks. Novak & Bode 1992). Menetelmässä verrataan arvotavan kohteen lajston suhteellsa osuuksa vertaluanestosta (H. Mykrä, julkasematon) laskettuhn lajen keskmääräsn suhteellsn osuuksn. Indeks huomo myös lajt, jota e vertaluanestosta ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksa, jossa yhtesön lajmäärä kasvaa ympärstön tlanmuutoksen seurauksena. Mallnkaltasuuden mttana on prosenttnen samankaltasuus (PS). Esmerkks Barton (1996) ja Hämälänen ym. (2007) ovat kuvanneet tarkemmn PMA-malln laskentaa sekä sen perusteta. Suhteellnen mallnkaltasuus laskettn kaavalla: PS = PMA = 100 0,5 a = mn a, b b, mssä a on taksonn suhteellnen osuus vertaluyhtesössä ja b saman taksonn osuus arvotavan kohteen näytteessä. ELS-arvojen laskenta Mttarkohtasten havattujen arvojen laskentaan ssällytettn nykyohjestuksen mukaan neljä nopean vrtauksen alueelta otettua pohjaelännäytettä (ks. Hellsten ym. 2010, Vuor ym. 2010). Ekologsen luokttelun vertalu- ja luokkaraja-arvona käytettn Vuoren ym. (2010) esttämä joktyyppkohtasa arvoja. Tutkmuskohteden ekolognen tla perustuen pohjaelänmttarehn Vuoden 2008 pohjaelänanestosta laskettujen tyyppomnasten taksonen ja EPThemojen ELS-arvojen perusteella Yl-Nuortn ja Nuortn tutkmuskohteden ekolognen tla ol pääsääntösest hyvä. Pohjaelänyhtesökoostumusta kuvaavan PMA -mttarn perusteella ko. vrtavedet luokttuvat kutenkn pääsääntösest tyydyttävään tlaluokkaan. Kemjoen tutkmuskohteet luokttuvat pohjaelänmttaren ELS-arvojen
perusteella puolestaan joko hyvään ta ernomaseen tlaluokkaan. Kakken pohjaelänmttaren ELS-arvojen perusteella Soklojan ekolognen tla ol vuonna 2008 ernomanen (Taulukko 1). ASPT-ndeksllä mtattuna Soklojan, Nuortn, Yl-Nuortn ja Yl-Kemjoen tutkmuskohteden pohjaelänyhtesöt evät ole kärsneet orgaansesta kuormtuksesta. Kaklta tutkmuskohtelta vuonna 2008 havatut APST-arvot olvat yl sen, mtä vertaluvesstöstä on keskmäärn havattu (Taulukko 1). Shannon-Wener -dverstettndeksllä mtattuna tutkmuskohteden pohjaelänyhtesöjen monmuotosuutta vodaan ptää pakon melko korkeana (ks. YVA 2009). Taulukko 1. Vrtavestutkmuskohteden havatut (O) ja odotetut (E) tyypplajmäärät, tyyppkohtaset EPT-hemomäärät, ASPT-ndekst ja PMA sekä nähn mttarehn perustuvat ekologset laatusuhteet (ELS) ja -luokat vuonna 2008 (TT = tyyppomnaset taksont, V = välttävä, T = tyydyttävä, H = hyvä, E = ernomanen). Jok Sokloja Yl-Nuortt Nuorttjok Kemjok Pakka SO5 YN3 YN 4 NU 13 NU 14 NU 15 KE 23 KE 25 KE 27 Havattu (O) tyypptaksonen lkm. 20 12 14 13 15 14 21 20 24 Odotettu (E) tyypptaksonen lkm. 16 20 20 20 20 20 27 27 27 ELS (O/E) Tyypplajt 1,250 0,600 0,700 0,650 0,750 0,700 0,778 0,741 0,889 Ekolognen laatuluokka (TT) E T H T H H H H H Havattu (O) EPT-hemojen lkm. 11 8 8 8 10 9 15 14 16 Odotettu (E) EPT-hemojen lkm. 10 12 12 12 12 12 15 15 15 ELS (O/E) EPT-hemot 1,100 0,667 0,667 0,667 0,833 * 0,750 1,000 0,933 1,067 Ekolognen laatuluokka (EPT) E H H H E / H * H E E E Havattu (O) PMA 0,617 0,202 0,233 0,244 0,274 0,225 0,469 0,425 0,422 Odotettu (E) PMA 0,457 0,437 0,437 0,437 0,437 0,437 0,482 0,482 0,482 ELS (O/E) PMA 1,350 0,462 0,533 0,560 0,627 0,515 0,972 0,881 0,874 Ekolognen laatuluokka (PMA) E V T T T T E H H Havattu (O) ASPT -2 -arvo 5,39 5,67 4,67 4,73 4,69 5,00 5,17 5,24 5,09 Odotettu (E) ASPT-2 -arvo 4,75 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 4,65 4,65 4,65 * arvo luokkarajalla 1.3 Tulosten tarkastelu Kokonasuutena alueen pohjaelänyhtesöjen erkosprteenä vodaan ptää suodattajapohjaelänten vähästä osuutta (ks. PSV 1988, YVA 2009). Käytännössä seudun vrtavesjatkumolla e ole järvä, joten suodatettavaa ravntoa on tarjolla van vähän. Lsäks etenkn Nuorttjoen vesstön vrtavedet ovat valuma-alueen luonteesta johtuen luontasest ravnnerkkata, mkä mahdollstaa runsaan perustuotannon. Alueen pohjaelämstöä halltsevatkn ns. laduntajat, jotka käyttävät ravnnokseen mm. erlaslla pnnolla kasvava levä (perfytona). Tutkttujen vrtavesen veden ph on joko lähellä neutraala ta vedet ovat heman emäkssä. Vesen puskurkyky on hyvä ta ernomanen (YVA 2009). Happamotumselle herkknä pdetyt (Hämälänen & Huttunen 1996) ja kautta alueen runsaana esntyvät Elms aenea, Oulmnus tuberculatus ja Lmnus volcmar - purokuoraslajt vttaavatkn ph:n vahtelun pysyvän suotusssa rajossa. Lsäks alueella esntyy useta, myös ph:n muutokslle herkknä pdettyjä, EPT-lajeja (YVA 2009). Etenkn Soklojan ja Yl-Nuortn ympärstön muutokslle herkken veshyönteslajen (EPT-lajt) lajmäärät ovat Lapn muhn samoja joktyyppejä
edustavn vrtavesn verrattuna korketa, mkä osaltaan kuvaa kysesten joken Lapn olossa pokkeuksellsen monmuotosa ja luontasest rehevä olosuhteta (Lapn ympärstökeskus 2009). Myös pohjaelänmttaren ELS-arvojen tulosten tarkastelussa tulee ottaa huomoon, että alueen vrtavesstä havattn vähän suodattajn kuuluva pohjaelämä. Tutkmuskohtelta e havattu esmerkks lankaan Hydropsychdae-hemoon kuuluva vesperhoslajeja (YVA 2009). Hydropsychdae-hemon lajeja esntyy yleensä myös Lapn suurssa vrtavesssä ja ne ovatkn ns. tyypplajena suurten vrtavesen vertaluanestossa (ks. Vuor ym. 2010). Hydropsychdae-hemon lajen puuttumnen laskee etenkn Yl-Nuortn, Nuortn ja Kemjoen vrtavestutkmuskohteden tyypplajehn perustuva ekologsa tlaluokka. Suodattajn kuuluven pohjaelänlajen vähyys näkyy myös pohjaelänyhtesöjen rakennetta kuvaavssa PMA:n ELS-arvossa. Suodattajapohjaelänlajen vähänen määrä, Hydropsychdae-hemon vesperhosten puuttumnen sekä pohjaelänyhtesöjen koostumus evät kutenkaan todennäkösest johdu alueen vrtavesen huonosta ekologsesta tlasta. Etenkn Nuorttjoen vesstöalueen suursta joktyypestä pokkeava pohjaelänyhtesökoostumus selttyy parhaten valuma-alueen luontaslla ertysomnasuukslla ja sllä, että vrtavesjatkumolla e ole järvä. Pääsääntösest alueen vrtavedet ovat rakenteellsest joko luonnontlasa ta lähellä luonnontlaa. Laajoja uttoperkauksa on tehty lähnnä Kemjoella, mutta kosket on kunnostettu 2000-luvun alkupuolella (Huhtala 2008). Nykyään alueen vesstökuormtus koostuu ns. hajakuormtuksesta (Uomatetojärjestelmä 2011). Ihmstomnnan vakutus alueen vrtaveselnympärstöhn näkyy lähnnä metsätalouden kautta. Metsätalouden tomenpteet ovat pakon muuttaneet etenkn uomen rantavyöhykketä ja valumaalueen luontasa omnasuuksa (YVA 2009). Soklojan, Nuortn, Yl-Nuortn ja Kemjoen suora kesknänen vertalu e ole järkevää, sllä joet pokkeavat tosstaan pakon mm. kokoluokaltaan ja joktyypltään. Joen koon (mm. Rosenberg & Resh 1993, Allan 1995, Tate & Heny 1995, Heno 2002, Heno ym. 2003, Heno ym. 2004, Mykrä ym. 2004) ja joktyypn (mm. Hämälänen ym. 2007, Arovta ym. 2009, Vuor ym. 2010) on todettu vakuttavan oleellsest pohjaelänyhtesöjen koostumukseen. Tämän taka er joken pohjaeläntuloksa kannattaa tarkastella erkseen. Vuonna 2008 tutkmusaluelta e havattu uhanalaseks luokteltuja (ks. Rass ym. 2010) pohjaelänlajeja. Alueelta e havattu myöskään jokhelmsmpukkaa (Margartfera margartfera)(yva 2009). Jokhelmsmpukkakartotuksen perusteella näyttää todennäköseltä, ette ko. laja esnny hankealueella (Lapn ympärstökeskus 2009). 2 ARVIOIDUT VAIKUTUKSET VIRTAVESIEN POHJAELÄIMISTÖÖN JA EKOLOGISEEN TILAAN SEKÄ ERI HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Valuma-alueden maankäyttö vo vakuttaa vomakkaast vrtavesen ekologseen tlaan ja pohjaelänyhtesöjen rakenteeseen (mm. Thorpe & Lloyd 1999). Kavoshankkeen toteutuessa, Soklojan alaosa postuu vesstönä. Hankevahtoehdossa, jossa selkeytysallas sjotettasn Soklojan latvalle, Soklojan vesstö tuhoutus käytännössä kokonaan. Kavoshanke vakuttas myös merkttäväst etenkn pakon Yl-Nuortn vrtaamn. Valltseven vrtausolosuhteden on havattu vakuttavan oleellsest pohjaelänkoostumukseen (mm. Englund 1997, Thomson ym. 2005). Vrtausnopeus vakuttaa suoraan myös pohjalaatuun (Hansk 2000). Nän pohjaelänten suosmat
elnympärstöt saattavat muuttua huomattavast. Elnympärstömuutokslla on havattu olevan merkttävä vakutus pohjaelänyhtesöjen rakenteeseen (mm. Beavan ym. 2001). Hankkeen vakutukset Nuortn ja Kemjoen ekologseen tlaan sekä ko. vrtaveselöstöhn rppuvat vomakkaast hankkeen mahdollsesta toteuttamsvahtoehdosta. Ratavahtoehdossa Suomen puoleset vesstökuormtusvakutukset ovat huomattavast suuremmat kun vahtoehdossa, jossa malm kuljetettasn rkastettavaks Venäjälle. Ratavahtoehdossa vesstökuormtusvakutukset ovat lähnnä vesstöjä rehevöttävä. Vesstöjen rehevötymnen vo vakuttaa oleellsest pohjaelänyhtesöjen koostumukseen (mm. Dudgeon 1984). Vesstöjen rehevötymnen vakuttas todennäkösest pohjaelänyhtesöjen rakenteeseen ja koostumukseen negatvsest. Ravnnerkkaden purkuvesen vakutus vesstöhn korostus etenkn alvrtaamakauden akana. Kalat käyttävät pohjaelämä ravntonaan, joten rehevötymnen vos sten hejastua myös alueen kalakantohn. Rehevötymsen hatallset vakutukset vrtavesn sekä nden elöyhtesöhn olsvat hyvn samantyyppsä rppumatta stä, tapahtusko vesen purku Nuortn va Kemjoen vesstöön. Etenkn vahtoehdossa, jossa vedet purettasn Kuttusojan kautta Kemjokeen, vesstövakutukset Kuttusojassa tulsvat olemaan mttava, sllä Kuttusoja on vesstöalueena pen. Kuttusojan vrtaama kasvas huomattavast. Lsäks suuret ravnnelsäykset näkysvät Kuttusjoen vedenlaadussa ja hejastusvat stä kautta etenkn Kuttusojan elöyhtesöhn. 2.1 Epävarmuustekjät pohjaelämet Aempaan Sokln kavoshankkeen YVA-selostukseen (YVA 2009) e ssältynyt vahtoehtoa, jossa kavoksen purkuvedet johdettasn Kuttusojan kautta Kemjokeen. Kuttusojasta sekä Kemjoesta, Kuttusojan ja Ruuvaojan välltä, e ole olemassa pohjaelänanestoja (mm. Pohje-rekster 2011). Oletettavast Kemjoen Kuttusojan ja Ruuvaojan välsen alueen pohjaelänyhtesökoostumus sekä ko. alueen ekolognen tla on hyvn samantyyppnen kun het Ruuvaojan alapuolslla Kemjoen tutkmuskohtella. Kuttusojan nykystä ekologsta tlaa e voda arvoda puuttuvan aneston (OIVA-järjestelmä 2011, Pohje-rekser 2011) taka. Tämän hetksen tedon mukaan mahdollsest toteutuva kavoshanke e vaad raakavedenottoa alueen vesstöstä. Mkäl raakavettä kutenkn otettasn alueen vrtavesstä, raakavedenotto vakuttas suoraan vesstöjen vrtaamn. Vrtaamavahtelujen ja -muutosten hatallsa vakutusmekansmeja vrtavesen pohjaelänyhtesöhn on kuvattu mm. Sokln kavoshankkeen YVA-selostuksessa (2009 YVA). Tulosten tarkastelussa on myös huomotava, että vrtavesen pohjaelänyhtesössä esntyy ajottan luontasta vahtelua (mm. Heno ym. 2004, Heno ym. 2007, Mykrä 2006, Mykrä ym. 2006). Tässä estettävät tulokset sekä pohjaelämstön perusteella tehdyt vrtavesen ekologset tlaluokttelut edustavatkn anoastaan vuoden 2008 tlannetta.