HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki

2 Esityksen sisältö Hajakuormituksen vaikutukset: -jokiin -järviin -rannikkovesiin (Antti Räike) -ekologiseen tilaan -vedenlaatu -kasviplankton, vesikasvit, päällyslevät -pohjaeläimistö -kalat (Jukka Ruuhijärvi)

3 Pintavesien ekologisen tilan arviointi v Lokakuu 2013, 2. VH suunnittelukierros: - Rannikko: Kaikki vesimuodostumat. - Järvet: 87 % pinta-alasta. - Joet: 51 % pituudesta (>10 km 2 v-a) = km. Jokien tila: Biologia Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa 1 % 1 % 22 % 10 % 20 % 51 % 16 % 24 % 8 % 44 % 3 % % luokitellusta jokipituudesta

4 Paineiden laajuus? Lokak. 2013, 2. VH-kierros Suomen joet: km (> 10 km 2 ) km (49 %): Ei arvioitu km (51 %): Ekologinen tila luokiteltu Hyvä (22960 km, 65 %) Tyydyttävä (12285 km, 35 %) Fys-kem ja HyMo -tilaluokka: 9 %* 16 % Fys-kem Hyvä, HyMo Hyvä Ei tietoa Fys-kem Hyvä. HyMo Hyvä? 10 % 33 % Fys-kem Hyvä, HyMo Tyyd. 44 % 44 % 12 % 29 % Fys-kem Tyyd., HyMo Tyyd. Fys-kem Tyyd., HyMo Hyvä 5 % Fys-kem Tyyd., HyMo =? 25 % 25 % 4 % 13 % Muu Fys-kem Tyydyttävä: km (31 %) luokitellusta jokipituudesta => km * Sis. ei tietoa

5 MaaMetseurannan tuloksia

6 Järvi-vm:n ekologinen tila Hy-Mo ka-els Fys-kem Kasviplankton Vesikasvit ja päällyslevät Pohjaeläimet Kalat med-els min-els min-els ka-els Vesikasvit Päällyslevät Litoraali Syvänne ka-els Ka-ELS ka-els ka-els + litor. a-klorofylli TTSO TT TT PICM BM Kok-BM PMA PMA PMA PMA Yksm Haitall. sinil. %-o. RI Särkik. BM-o. TPI Indik. l.

7 Joki-vm:n ekologinen tila Hy-Mo Fys-kem Kasviplankton Vesikasvit ja päällyslevät Pohjaeläimet (kosket) Kalat (kosket, FiFI) Vesikasvit (kehitteillä) Päällyslevät (kosket) TT PMA TT PMA TEPTh Lajilukum Herkkien lajien os. Kestävien lajien os. Särkikalojen tiheys Lohikalapoikasten tiheys

8 MaaMet-jokikohteiden tila Fys-kem HyMo (VEMU2)

9 MaaMet-järvikohteiden tila Fys-kem HyMo (VEMU2)

10 MaaMet: maankäytön vaikutusten seurantaa ja tutkimusta

11 Jokien kokonaisravinteet (kasvukausi) => Kokonaisfosforissa selkeä ero geologiatyyppien välillä. => Turvemaajoissa kokonaisfosfori osin humuksesta. Mutta liuenneen ja kokonaisfosforin välillä korrelaatio.

12 Jokien rauta ja kiintoaine (kasvukausi) => Raudassa selkeä ero geologiatyyppien välillä. => Turvemaajoissa rauta suurelta osin sitoutunut humukseen.

13 Jokien ekologisen tilan suhde peltoisuuteen => Suuri vaihtelu, mutta kaikki selkeästi merkitseviä. => Päällyslevillä voimakkain. => Kolme laatutekijää vähensi vaihtelua ja voimisti paineyhteyttä. => Tarkempi arvio tilasta. Hy/Tyyd: ~10-15 %.

14 Jokien hajakuormitus ja HyMo-muutos kumpi pahempi? Selkeä vaste hajakuormitukseen, ei juuri vastetta hydro-morfologisen tilan muutokseen. Turunen et al. käsikirjoitus, Friberg et al (ed.) D3.1 Impacts of HyMo degradation on ecology.

15 Järvien kokonaisravinteet (kasvukausi) => Suhteet maankäyttöön selkeästi heikommat kuin jokivesissä. => Järvissä sisäiset ainekierrot tärkeitä selittämään ravinteiden vaihtelua. - Raudalla ei ja kiintoaineella ei juuri yhteyttä v-a:een peltoisuuteen.

16 ELS pohjaeläimet ELS kalat ELS kasviplankton ELS vesikasvit ja päällyslevät Järvien ekologisen tilan suhde peltoisuuteen r P p r P p < Peltojen osuus valuma-alueesta (%) Peltojen osuus valuma-alueesta (%) r P p r P p Peltojen osuus valuma-alueesta (%) Peltojen osuus valuma-alueesta (%) => Suuri vaihtelu, mutta kaikki selkeästi merkitseviä. => Useampi laatutekijä vähensi vaihtelua. 1.2 r P p Hy/Tyyd: ~5-10 %.

17 Syvänteiden pohjaeläimet ongelmallisia matalissa järvissä Syvänne-eläimistön vaihtelu suurta matalissa sekä vertailu- että kuormitetuissa järvissä. Myös matalissa vertailujärvissä esiintyy luonnostaa rehevyyttä suosivia lajeja (esim. Chironomus plumosus, Chaoborus flavicans). Jyväsjärvi, J., Aroviita, J. & Hämäläinen, H Fundamental and Applied Limnology 180:

18 Rantavyöhykkeen päällyslevät => Selkeä vaste järvien hajakuormitukseen ja ravinteisiin.

19 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Biologiassa suuri vaihtelu, mutta myös vesikemiassa. => Jotta vesiensuojelutoimien aikaansaamia muutoksia voidaan havaita, tilaa seurattava paikallisesti ja ajallisesti kattavasti. Hajakuormitus merkittävä vesien tilaa huonontava tekijä ja MaaMet-seurantakohteet vain murto-osa Suomen vesistä. => Ekologisen tilan laaja-alainen mallinnus vahvemmin luokittelun ja asiantuntija-arvioinnin apuvälineeksi. Tulokset selkeitä, voimakas yhteys ravinteisiin ja maankäyttöön. Mutta pelkkä pelto-% ei riitä. => Jotta kunnostustoimia voidaan paremmin suunnitella, on paremmin ymmärrettävä vaikutusten ja (lähi)valuma-alueen maankäytön ja toimien väliset yhteydet. Metsätalouden vesistövaikutusten todentaminen vaikeaa. => Seurannan kehitys.