Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2018-2020 Jukka Mäkelä 2.11.2017
EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen 2
KANSALLINEN KUVA VÄESTÖMUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA 2005-2016 2.11.2017 3
KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE AIKAETÄISYYDELLÄ Helsingin, Tampereen ja Turun vaikutusalue ulottui seitsemän maakunnan alueelle vuo-den 2016 lopussa eli pääosa Etelä- ja Länsi- Suomesta muodostaa periaatteessa toiminnallisesti yhtenäisen suuralueen Helsingin, Tampereen ja Turun kolmen keskuskaupungin 30 minuutin vyöhykkeellä asuu 1,9 miljoonaa asukasta, tunnin vyöhyk-keellä 2,6 miljoonaa asukasta ja 90 minuutin vyöhykkeellä 3,2 miljoonaa asukasta. Lähes kuusi kymmenestä suomalaisesta asuu kartan punaisella alueella! Liikennekäytävien ja yhteyksien merkitys, pendelöinnin mahdollistaminen ja työasialiikkuvuus korostuvat entistä enemmän sekä suuralueen työmarkkina-alueiden välillä että niiden sisällä
Väestönkasvu jatkuu suunnitelmakaudella 4900 uutta asukasta vuosittain Espoon väestö on kasvanut 251 800 hengellä vuodesta 1950 vuoden 2017 alkuun. 300 000 250 000 200 000 150 000 Espoon väestö on kymmenkertaistunut 1950-luvun alusta. 100 000 50 000 0 2.11.2017 5
Espoon vuotuinen väestönkasvu kieliryhmittäin 2000-2017 ja ennuste vuoteen 2027 Väestömäärä on kasvanut v. 2000 alusta elokuun 2017 loppuun 67 700 asukkaalla. Vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on v. 2017 noin 2/3 ja v. 2027 noin 4/5. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Suomen- ruotsin- ja saamenkielisten määrän kasvu Vieraskielisten määrän kasvu 2.11.2017 6
Espoon hyvä huoltosuhde heikkenee Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 5% vuonna 2017 ja 8 % vuonna 2027. Työikäisten osuus väestöstä on 61% vuonna 2017 ja 59 % vuonna 2027. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yli 75-vuotiaat 65-74-vuotiaat 40-64-vuotiaat 20-39-vuotiaat 16-19-vuotiaat 7-15-vuotiaat 0-6-vuotiaat 2.11.2017 7
Espoon talouden haasteet Voimakas väestönkasvu, taloussuunnitelmakaudella 4 900 asukasta / vuosi Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen sekä vieraskielisten määrän kasvun aiheuttama palvelutarpeiden kasvu Mittavat investointitarpeet palvelujen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen, 10 vuoden investointisuunnitelma 2,8 mrd kaupungin lainakanta nousee 1 mrd. euroon ja konsernin (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 3,4 mrd. euroon 2020 Länsimetron kakkosvaiheen hankesuunnitelman päivittäminen käynnissä, päivitys vaikuttanee kustannusarvioon ja siten kaupungin investointiohjelmaan ja konsernin lainakantaan Valtion päätöksenteko, mm. varhaiskasvatusmaksujen alennus, valtionosuusleikkaukset, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuonna 2017-174 M Sote- ja maakuntauudistus tulee heikentämään investointien tulorahoituskykyä 2.11.2017 8
Sote-uudistus nostaisi vos-rahoituksen osuuden 30 % Espoosta tulee riippuvaisempi valtion vuosittaisesta päätöksenteosta Sote-uudistus lisäisi riippuvuutta valtionosuuksista Espoon verotuloihin perustuva valtionosuustasaus -174 M vuonna 2018 2.11.2017 9
Verotulojen kasvu ja muutos-% 2.11.2017 10
Kaupungin nettoinvestoinnit, antolainat ja vuosikate MEUR 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2015 2016 ENN 2017 TA 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Antolainat tytäryhtiöille Taseyksiköiden muut investoinnit Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto Maa ja vesialueet ICT Rakennukset (Tilapalvelut) 2.11.2017 11
Investoinnit kaupungin kasvuun jatkuvat Kaupungin investointitaso on mitoitettu talouden tasapainotusja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu kuusi päiväkotia vuosina 2018-2022 kaupungin rakentamisohjelmassa on viisi kouluhanketta sekä neljä yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta. Kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan 157 milj. euroa vuonna 2018 ja yhteensä 1,2 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana Raide-Jokeri, metron asemanseudut, aluekeskusten kehittäminen., liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2018 yli 700 milj. eurolla ja kauden 2018-2022 aikana yhteensä noin 3,1 mrd. eurolla 2.11.2017 12
Kaupunginjohtajan lisäykset 1,95 M suomen- ja ruotsinkieliseen perusopetukseen mm. tuntikehyksen ja koulukuljetusten pitämiseen vuoden 2017 tasolla 0,6 M varhaiskasvatukseen yksityisenhoidon tuen sisaruslisän maksamista varten kunnallisten maksujen alentuessa 1,6 M erityissairaanhoidon kuntaosuuteen 0,6 M lasten mielenterveys- ja terapiapalvelujen kehittämiseen 2.11.2017 13
Espoo on taloudellisesti kestävä Kunnallisvero 18 % ja kiinteistöverot lain sallimissa alarajoissa koko suunnitelmakauden Palvelut järjestetään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, suoritekustannuksia seurataan Paraneva työllisyys ja talouskasvu vahvistavat verotulokertymää Vuosikate ja tulos vahvistuvat koko suunnitelmakauden, TATU tavoite saavutetaan 2020 Investointien tulorahoitus paranee vuoden 2018 66%:sta 100 %:iin Kaupungin lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella 289 M ja ylittää miljardin euron rajan 2020 Suunnitelmakaudella konsernin lainakanta nousee 4,6 mrd. euroon ja oikaistu lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) 3,4 mrd. euroon. Oikaistun lainakannan kasvu pysähtyy TATU tavoitteen mukaisesti 2020, mutta lainakannan väheneminen käynnistyy vasta 2022 jälkeen. 2.11.2017 14
TATU - lainakannan kehitys vuoteen 2030 Lainakannan kasvu pysähtyy tavoitteen mukaisesti 2020. MEUR 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) 2.11.2017 15
Espoo-tarina 2013 2017 Espoo-tarina on v. 2013 alkaneen valtuustokauden strategia Espoo-tarina on valmisteltu laajassa yhteistyössä Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme, minne olemme menossa ja miten sinne päästään espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista Tarinamuodossa oleva strategia on aikaisempaa helpompi viestiä ja ymmärtää. Siitä ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita. 16
Espoo-tarinan toteutumisen kokonaisarvio Espoo-tarina on yhteinen suunnitelmamme, miten paras mahdollinen Espoon tulevaisuus rakennetaan Espoo-tarinan toteutuminen Tarina on kokonaisuutena edennyt tavoitteen suuntaisesti vaikeasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin on parantunut koko valtuustokauden ajan Aalto-yliopistossa tehdyn arvioinnin mukaan Espoo-tarina on ollut erinomainen tapa johtaa strategiaa Henkilöstö kokee, että tarina näkyy heidän arjen työssään Espoo on kestävä ja kilpailukykyinen. 2.11.2017 17
Espoo-tarina 2017 2021 Espoo-tarina on valmisteltu laajassa yhteistyössä, ja se sisältää valtuuston asettamat valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet. Se on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kokonaisuus. Valtuustokauden tavoitteena on entistä parempi Espoo-tarinan toimeenpano: Espoon johtaminen ja arki sujuu: Valtuustokaudella panostetaan johtamisen kehittämiseen, tehdään henkilöstösopimus ja arvioidaan kaupungin johtamisjärjestelmä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa toteutettu johdon emba-ohjelma ja sen hyödyntäminen strategian toimeenpanossa ja tavoitteiden, tulostavoitteiden ja mittareiden asettamisessa ja seurannan kehittämisessä Espoon viestintä on vuorovaikutteista ja modernia 2.11.2017 18
Espoo-tarinan ensimmäinen arvo: Asukas- ja asiakaslähtöisyys 2.11.2017 19
Espoo-tarinan visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.
Valtuustokauden keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä Espoon talous on tasapainossa: TATU-ohjelman jatkaminen ja tulopohjan vahvistaminen. Viidestä kaupunkikeskuksesta asuin-, asiointi-, työpaikka- ja opiskelukeskuksia, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja saavutetaan skaalaetuja. Koulut kuntoon: Terveet ja toimivat tilat, sisäilmakohteita ja väistöjä on nolla kappaletta. Espoo on digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki City as a Service. Seuraavien konseptien jatkokehittäminen: Liikkuminen palveluna, Koulu palveluna, Palvelutori sekä Elä ja asu. Toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Espoo on hiilineutraali vuonna 2030. Työllisyysaste nousee 75 %:iin ja työttömyys alenee 5 %:iin: Erityinen huomio nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden kasvuun. Englannista Espoon kolmas asiointikieli. 2.11.2017 21
Kouluilla ja päiväkodeilla toimivat tilat, sisäilmakohteita ja hätäväistöjä nolla Toimenpiteet: Koulujen ja päiväkotien investointiohjelma toimeenpannaan laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Ohjelmassa hyödynnetään tyyppikouluja, koulurahastoa, ja parannetaan tilojen käyttöastetta. Tilaohjelmassa varmistetaan riittävät ja toimivat väistötilat käyttäjien tarpeisiin. Hyödynnetään School as a Service -mallia. Tilaohjelma suunnitellaan toimialojen yhteistyössä, ja se vastaa sivistystoimen sisällöllisiä tavoitteita. Sisäilmaratkaisuja haetaan kansallisesti yhdessä muiden suurien kaupunkien kanssa. Panostukset koulu- ja päiväkotitiloihin investointi- ja käyttötaloudessa yhteensä 916 M 10 vuoden aikana 2.11.2017 22
Metron varren kasvupotentiaali 2050 mennessä 70 000 uutta asukasta 170 000 matkustajaa päivittäin 100 % kasvu työpaikoissa 2.11.2017 23
City as a Service kuva (school as a service tai palvelutori, tai prof. Jarmo Suomisen kuvista) School as a Service 2.11.2017 24
2.11.2017 25
EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen 26