Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016) 10 mrd. 1 mrd. 9 mrd. 1 mrd.

2 Varhaiskasvatus Kirjastot Keskus- ja maakuntakirjastot Esi ja perusopetus Kulttuuri Taidelaitokset Lukiokoulutus Aamu- ja iltapäivätoiminta Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Liikunta Nuoriso Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2017 julkaistu Kunnat.netissä Julkaistu Päivitetään viikolla 24 Seuraavat päivitykset 9/2016, 11/2016 Lopulliset 1/2017 Laskurit Kotikuntakorvaukset

3 Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutokset» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus Muut lakiin perustuvat muutokset» Kustannustenjaon tarkistus vuosittain Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset erillinen päätös maksamatta jättämisestä» Valtionosuusleikkaukset» Muutokset kuntien lailla säädetyissä tehtävissä ja velvoitteissa» Muut päätökset, esim. valtionosuusjärjestelmän uudistaminen mm. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuonna 2017 Perustoimeentulotuen siirto Kelalle» valtionosuudessa -331 milj. euroa Valtionosuusleikkaukset -125 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen -190 milj. euron säästö(*» kuntien omarahoitusosuus pienenee vastaavalla euromäärällä > kuntatalous hyötyy Automaattimuutokset Indeksijäädytykset (hallitusohjelma) Tehtävien ja velvoitteiden muutokset Kokonaistaloudellinen tarkastelu! = (milj. euroa)» ml. varhaiskasvatuksen muutokset, valtionosuusvaikutus -9,2 ja -9,4 milj. euroa vuonna 2017(**

4 Ammatillisen reformi 2017

5 Vaikutus meidän kunnassa? Jaa koko maan asukasmäärällä Kerro oman kunnan asukasmäärällä TAI Jaa ko. ikäryhmän väestön määrällä koko maassa (esim. 0-6-vuotiaita ) Kerro oman kunnan vastaavalla määrällä Mitä tulossa? Kilpailukykysopimus ja sen vaikutus valtionosuuteen» Valtionosuusleikkauksena?» Verotuloihin perustuvan tasauksen kautta?» Veromenetysten kompensaatioiden kautta? Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoituksen leikkaus, -21 milj. euroa» Oppilasmäärän ennakoidaan yli kolminkertaistuvan» Yksikköhinta euroa vuonna 2016» Yksikköhinta alenee n. 30 % vuonna 2017, noin euroon Varhaiskasvatuksen muutokset» Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaukset» Lapsi/kasvattaja-suhteen muutos (ryhmäkoon muutos)» Maksujen muutos: Uusi laki? Aikaperusteisuus? Lukiokoulutuksen rahoitusuudistus» Valmistelu???

6 Poliittisten päätösten ja valtionosuuden välinen yhteys Kuntien tehtävät ja velvoitteet vähenevät esim. subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan tai ryhmäkokoja kasvatetaan Maksukorotusten vaikutus valtionosuuteen? Vähemmän henkilöstö-, osto-, kiinteistö- tai muita kustannuksia Kunnan palvelujen järjestämisen kustannukset pienenevät Kustannuksia säästyy enemmän kuin valtionosuustulot pienenevät Kunnan taloudellinen tilanne paranee

7 Kuvaa ei voi näyttää. Hallituksen kehysriihi : Kuntien talous Lisäsopeutustarve 130 milj. euroa Päätökset tehdään vasta vuoden 2017 kehysriihessä, vaikutus siis aikaisintaan vuodesta 2018 alkaen Hallitusohjelman kuntiin kohdistuneet säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä. Tämä korvataan kehysriihessä 2017 esimerkiksi säätämällä kuntien sote-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta, joilla saavutetaan tavoiteltu yhteensä 130 milj. euron tasapainovaikutus. Kuvaa ei voi näyttää. Alueuudistus.fi

8 Kuntien valtionosuusjärjestelmä maakunta- /sote-uudistuksen jälkeen (1/2) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Muutoksen tasausväline» Välitasaus» Siirtymätasaus Uudistus käynnistetään vielä tällä hallituskaudella» Tarkempiin opetustoimen määräytymisperusteisiin?» Jako OKM/VM?» Sijoitettujen perusopetuksen laskutus

9 Kuntien valtionosuusjärjestelmä maakunta- /sote-uudistuksen jälkeen (2/2) Asukasmäärä ikä 0-5 ikä 6 ikä 7-12 ikä ikä ikä ikä ikä ikä 85+ Sairastavuus Muut laskennalliset kustannukset: Työttömyysaste Kaksikielisyys Vieraskielisyys Asukastiheys Saaristokorotus Koulutustausta Lisäosat Syrjäisyys Saamelaisten kotiseutualue Työpaikkaomavaraisuus Vähennykset ja lisäykset, mm. -veromenetysten kompensaatio -perustoimeentulotuen Kela-siirto Tulopohjan tasaus

10 Peruspalvelujen valtionosuus 2016 Ikärakenne milj. 70,4 % Sairastavuus milj. 23,8 % Muut laskennalliset milj. 5,8 % Laskennalliset kustannukset yhteensä milj. Kuntien omarahoitusosuus (3 640,75 /as) milj. 74,53 % milj. 25,47 % Lisäosat 311 milj. 3,5 % Vähennykset ja lisäykset milj. 13 % Järjestelmämuutoksen tasaus milj. 0,3 % milj. 92 % Verotuloihin perustuva tasaus 685 milj. 7,7 % Peruspalvelujen valtionosuus milj. 100 % Valtionosuudet Kunnan valtionosuus koostuu aina kahdesta osasta: 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta Järjestelmän kumpikin osa tulee ottaa huomioon Talousarviovalmistelussa, valtionosuuksien ennakkoarvioinnissa, vertailulaskelmia tehtäessä, tulo-meno-vertailuissa, kuntien välisissä sopimuksissa jne.

11 Kiitokset mielenkiinnostanne! Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalousyksikkö Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14, FI Helsinki, Finland Tel Mob / /