Sote ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Espoon taloudelle Valtuustoseminaari Pia Ojavuo

Transkriptio

1 Sote ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Espoon taloudelle Valtuustoseminaari Pia Ojavuo

2 Valtiovarainministeriön laskelmat kasvukunnan näkökulmasta Laskelmat ovat ennuste 2017 tai TS jo vanhentuneilla tiedoilla, taloudellinen tilanne ja laskelmat muuttuvat monta kertaa valmistelun aikana. VM päivittää laskelmat yleisen taloudellisen tilanteen muuttuessa, kuntien tilinpäätös, tilasto- ja talousarviotietojen valmistuessa Seuraavat laskelmat huhtikuun lopussa 2018 Toimintakatteen alijäämän kasvu arvioitu Espoon osalta alakanttiin Mm. palkankorotusvaikutuksia ja kunnalle jääviä hallinto- ja tukipalvelukustannuksia ei ole sisällä VM laskelmissa; sopeutuvat vasta pitkällä aikavälillä Kasvukunnilla verorahoituksen vuosittaisen euromääräisen kasvun tulisi olla suurempi kuin toimintakatteen alijäämän kasvu, jotta vuosikatteesta voidaan rahoittaa myös kasvuinvestoinnit Valtiovaraniministeriön laskelmissa kunnan talouden tasapainoa tarkastellaan vuosikatteen ja poistojen kautta kasvavassa ja tytäryhtiöiden taseeseen rakentavassa kaupungissa vuosittainen investointitaso on huomattavasti poistotasoa korkeampi

3 Kunnan rahoitusrakenteen muutos Kunnallisverosta leikataan 11,6 prosentin tuotto (kehysriihi) Kunnallisveron leikkausprosentti muuttuu valmistelun edetessä sotetoimintamenojen ja yleisen talouskehityksen mukaan. Verovuoden 2020 yhteisöveron jako-osuuden leikkaus on lopullinen, kuntaryhmän jako-osuus putoaa vuoden ,35 prosentista 22,33 prosenttiin. (500 M vuoden 2016 tasolla) Uuden kunnan rahoitus muodostuu edelleen kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverosta sekä valtionosuudesta kiinteistöveron ja valtionosuuden suhteellinen osuus kasvaa merkittävästi

4 Sote-uudistuksen muutoksia kunnille rajoitetaan ja kompensoidaan uudella valtionosuudella Pääosa uudesta peruspalvelujen valtionosuudesta määräytyy alle 16- vuotiaiden ikäluokkien perustella, lisäkriteereinä: kaksi- ja vieraskielisyys, työttömyysaste, koulutustausta ja asukastiheys, hyvinvoinnin edistäminen Siirtyvien sote-ja pelastustoimen nettokustannusten sekä kunnilta leikattavien verotulojen erotuksesta johtuvaa muutosta 2020 rajoitetaan pysyvällä muutosrajoittimella, joka on 60% erotuksesta rajoittimen suurus määräytyy 2018/2019 toimintatilaston ja verotiedoilla muutosrajoitin pysyy euromääräisesti ennallaan 2020, ei kasva tarvetekijöiden mukaan Rahoitusaseman muutoksen huomioiva siirtymätasaus vuonna 2020 muutos rajataan nollaan (2018/2019 tilanne vs. Tatu tavoitteet) vuoteen 2024 mennessä muutos rajautuu max +/- 100 eur /asukas lähtötilanteeseen (2018/2019) nähden Verotuloihin perustuva valtionosuustasauksen vähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia (nyt 30 % + luonnollinen log, Espoo 37,4%) kiinteistövero sisällytetään 50 prosenttisesti valtionosuuksien tasaukseen (poistettiin 2012) Tullee leikkaamaan tarveperusteista kasvua Espoon valtionosuudesta

5 Karkea arvio siirtyvistä nettomenoista ja verotuloista. Siirtyvät sote-lup nettomenot tasoa 720 M, vuoden 2018/2019 ennusteen tasossa Laskennallisesti siirtyvät (maksuunpanon mukaiset) verotulot tasoa 820 M vuoden 2019 ennusteen tasossa Erotus tasoa 100 M ennusteen 2019 tasossa Luvut ovat suuntaa- antavia, muuttuvat vielä valmistelun edetessä. Espoon talouden toteumat sekä sotemenojen kehitys koko Suomessa 2018 ja 2019 vaikuttavat lopulliseen tilanteeseen!

6 Nyky Espoo Verorahoituksen vuosittainen kasvu -määräisesti pienenee Uusi Espoo 18-% kunnallisveron tuotto (1,24 Mrd ) kasvaa palkkasumman mukaisesti noin 3 % =40 M vuodessa Yhteisövero noin 2 % Kiinteistövero vero-%, maan arvon ja rakennuskannan kasvun mukaan Yhteensä verorahoituksen tuoton kasvu noin 50 M vuosi =>valtionosuuden kasvulla ei ole vaikutusta kunnan talouteen. Yhteisöveron jako-osuus 31,35%>22,33% Sis 56 M muutosr. -28,7% -11,6% tuoton leikkaus 6,4 vero% tuoton (n.500 M ), yhteisöveron sekä kiinteistöveron tuoton kasvu samoilla kasvuodotuksilla noin 20 M vuodessa Uuden valtionosuuden (n.120 M ) tulisi vuosittain kasvaa yli 4 % tasolla RISKI 1. Kuntien valtionosuus kasvu-% vuosittain budjettipäätös ja tasapainotustekijä 2. Espoon parempi verotulokehitys ja kiinteistöveron lisäys leikkaavat Espoon tarvetekijöihin perustuvaa valtionosuuksien kasvua

7 Valtionosuushistoria --1-3,1 % vuodesta M ja -3,2 % vuoden 2018 tasosta

8 Valtionosuushistoria

9 Verorahoituksen muutos +0% +0% +0% +0% Vuonna 2020 saadaan vuoden 2019 tilityksiä korkeammalla prosentilla todellinen ns. non-sote taso

10 Tuhannet Rahoitus ja toimintakatteen alijäämä muutosrajoitin peruspalvelujen vos (ilman muutosrajoitinta) kiinteistövero yhteisövero kunnallisvero okm vos vanha 2020 uusi Länsimetro II toimintakateen alijäämä Toimintakatteen alijäämä kasvaa toimintatilaston kunnalle jäävien toimintojen väestökasvun ja kasvutrendin mukaisesti n 2,7 % vuosittain. Voidaan vaikuttaa! Espoon talous pysyy muutoksen jälkeenkin ylijäämäisenä, mutta ylijäämä kasvuinvestointien rahoittamiseen pienenee

11 Taloudellisista vaikutuksista Vanha Espoo 2020 Uusi Espoo 2020 poistot vos 2% kiinteistövero 7% yhteisövero 9% toimintakate kunnallisvero 82% poistot vos 17% kiinteistövero 13% yhteisövero 12% toimintakate kunnallisvero 58% Toimintakate+poistot 1,6 mrd. Verorahoitus 1,7 mrd. Toimintakate 866 milj. Verorahoitus 938 milj. Vuoden 2020 kunnallis- ja yhteisövero sisältävät vielä edellisen vuoden korkeamman prosentin tuottoja

12 Uusi Espoo 2021 Uusi Espoo 2022 poistot vos 17% poistot vos 17% kiinteistövero 14% kiinteistövero 14% yhteisövero 11% yhteisövero 11% toimintakate kunnallisvero 58% toimintakate kunnallisvero 58% Toimintakate 899 milj. Verorahoitus 925 milj. Toimintakate 924 milj. Verorahoitus 952 milj. Vuonna 2021 kunnallisveron tuotto laskee noin -2,7 % myös yhteisöveron tuotto putoaa Valtionosuuteen laskettu 3% korotus, siirtymätasausta ei ole simuloitu Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 2,7 % toimintatilaston trendi non sote palveluluokkien osalta

13 Toimintamenojen sopeuttamiskyky heikkenee Uusi Espoo 2023 Uusi Espoo 2024 poistot vos 17% kiinteistövero 13% yhteisövero 11% poistot vos 17% kiinteistövero 13% yhteisövero 11% toimintakate kunnallisvero 58% toimintakate kunnallisvero 59% Toimintakate 965 milj. Verorahoitus 979 milj. Toimintakate 1 mrd. Verorahoitus 1 mrd. Toimintakatteen 2,7 % kasvun lisäksi Länsimetron II-vaiheen käyttöönoton arvioidut kustannukset vuosina , pudottavat toiminta- ja vuosikatetta vuosiksi

14 Investoinnit, lainakanta, kiinteistöt Sote-uudistus ei vaikuta Espoon investointiohjelmaan; sisältää kasvavan kaupungin koulu- ja päiväkoti sekä infrainvestointeja Hidastuva verorahoituksen kasvu heikentää jonkin verran kaupungin investointien tulorahoitus-% nykykuntaan verrattuna Käyttötuloista poistuu merkittävä osa, mutta velat säilyvät ennallaan Suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuu Korkoriski kasvaa Omavaraisuusaste heikkenee johtuen HUS kuntayhtymäosuuden 67 M ja irtaimiston 10 M vastikkeettomasta siirrosta maakuntaan peruspääomaa ja varallisuuseriä pienentämällä Kaupungin lainakannan kasvu jatkuu, ellei investointiohjelman ja lainanlyhennysten tasoa säädetä uuden tulorahoituskyvyn tasolle Kaupunki jatkossa ylläpitää kiinteistöjä, maakunta sitoutuu vuokraamaan 3+1 vuodeksi

15 MEUR SOTE_EXIT Kaupungin nettoinvestoinnit ja vuosikate 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 TATU- sopimus tavoitetaso UUSI VOS- JÄRJESTELMÄ? Taseyksiköiden muut investoinnit Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto Maa ja vesialueet ICT Rakennukset (Tilapalvelut) Infra 50,0 Vuosikate, nykyinen Vuosikate, Sote-exit 0, TA Tilitykset vuodelta 2019 Metron II-vaihe, ei johdu sotesta

16 Konserni Espoon kaupungin investointeja tehdään paljon tytäryhtiöihin: Toimitilat Länsimetro Espoon sairaala Konsernin lainakanta Mrd eli /as, Suomen suurin. Oikaistu lainakanta Mrd eli /as Konsernissa investoinnin länsimetroon ja toimitiloihin jatkuvat: Investointien tulorahoitus-% heikkenee verorahoituksen leikkaantuessa lainakanta kasvaa Länsimetron valmistumiseen asti suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuu omavaraisuusaste heikkenee Korkoriski kasvaa (uudet lainat, pitkät korot kasvussa) Konsernin lainamäärä ja suhteellinen velkaantuneisuus-% kriisikuntatasolle

17 Nykyinen kuntakonserni MEUR Kaupungin ja konsernin lainat Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) TATU-tavoitevuosikate 2021 >ja investointiohjelma päivitettynä Länsimetron lainanlyhennyksillä Oikaistu lainakanta 3,3M 2023 ja kääntyy laskuun

18 Sote-exitin jälkeinen MEUR Kaupungin lainakanta Sote-exit_Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Kaupungin ja konsernin lainojen alustava tarkastelu (TS metro- HUS). Lainakannan pieneneminen hidastuu

19 Yhdistetty kuva MEUR Kaupungin ja konsernin lainat Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Kaupungin lainakanta Sote-exit_Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Lainojen takaisinmaksu hidastuu tulorahoituksen kasvun hidastuessa

20 Miten valmistautua Vastuullinen taloudenpito ja kaikkien toimintamenojen kasvun hillitseminen, tulojen kasvattaminen Taloussuunnitelman ja Tatu-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen > mahdollisimman hyvä tasapainotila, johon uusi valtionosuusjärjestelmä palauttaa Soten ja LUP menokasvun hillitseminen vs. muutosrajoitin Tukipalvelujen ja keskushallinnon sekä ICT järjestelmien siirron valmistelu, toiminnan organisointi siten, että siirto varmistuu 2020 Tukipalvelusopimusehdot, skaalautuvuus Tukipalvelujen ja yleishallinnon kustannusten keventäminen Sote- ja LUP kone- ja kalustohankinnat leasing rahoituksella HUS kiinteistöjen myynti ennen uudistusta, pienentää siirtyvää omaisuutta Soten ja LUP käytössä olevan irtaimiston ja kiinteistöjen selvitys; toimenpiteet siirtyvän omaisuuden osalta

21 Sote- ja maakuntauudistus Toimintakatteen alijäämän kasvu kuriin , vuosikate korkealle: vaikutus pitkälle tulevaisuuteen Talouskehitys ja työllisyys määräävät soteuudistuksen jälkeenkin kuntatalouden kehityssuunnan

22 Keskeiset asiat Kasvukuntien kyky investoida koko Suomen kasvuun turvattava Verorahoituksen (verot ja vos) vuosittaisen euromääräisen kasvun tulisi olla suurempi kuin toimintakatteen alijäämän kasvu, jotta vuosikatteesta voidaan rahoittaa myös kasvuinvestoinnit Vuoden kasvun huomioon ottaminen vos- järjestelmä palauttaa 2018/2019 tasoon, heikentää talouttaan määrätietoisesti tasapainottavan kunnan kasvua (TATU) Kuntiin jäävät tukipalvelut ja hallinto rasittavat toimintakatetta useita vuosia, sopeuttaminen vie vuosia Valtionosuuden vuosittainen tarveperusteinen kasvu tulee turvata, myös muutosrajoittimen tulisi kasvaa (korvaa menetettyjä verotuloja) Kiinteistöveroa ei tulisi lisätä verotuloihin perustuvaan valtionosuus tasaukseen, tasaus leikkaa kasvukunnan tarvetekijöihin perustuvaa valtionosuuden kasvua Irtamiston ja ESH omaisuuden siirtoa ei tulisi tehdä korvauksetta Konserninäkökulma puuttuu kokonaan valtiovarainministeriön laskelmista Näkyvyys 2025=>, ei tietoa uudesta VOS- mallista