Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Kaupungin talous

Transkriptio

1 Kaupungin talous Tilinpäätös 2017 Konserniesikunta, Rahoitus ja talous yksikkö, Taloussuunnittelu

2 Sisällys Kaupungin talouden taustatekijöitä Espoo konsernitilinpäätös Tulostavoitteiden toteutuminen Talouden toimintaympäristö >

3 Kaupungin talouden taustatekijöitä Sisällysluetteloon

4 Suomen talous lähti nousuun vuoden 2017 aikana Syyskuussa vuonna 2016 valtionvarainministeriö esitti arvion, jonka mukaan BKT:n kasvu olisi 0,9 prosenttia vuonna 2017 Vuotta myöhemmin valtiovarainministeriön kasvuennuste oli 2,9 %, ja nyt toteuman oletetaan ylittävän 3 % Suomen kansantalous pääsi hyvään kasvuun vuoden 2017 aikana, kehityksen taustalla vienti ja kilpailukyvyn paraneminen Espoon työllisyystilanne parani huomattavasti, palkkasumman kasvu käänsi kunnallisveron tuoton hyvään kasvuun, joka kompensoi Kiky sopimuksen aiheuttamaa tuoton laskua

5 Henkilöstömäärän kehitys 2017 Kaupungin palveluksessa oli henkilöstöä yhteensä Henkilöstömäärä oli 134 suurempi kuin vuoden 2016 lopussa. Vakinaisten määrä kasvoi vuoden aikana 226:lla. Määräaikaisten määrä laski 92 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu kohdentui sivistystoimeen, jossa erityisesti suomenkielinen opetus edellytti lisäresursointia asiakasmäärän kasvun vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen sekä erityisesti teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat vuoden kuluessa Henkilöstötyövuosien kasvu : 0,9 %

6 Espoon kaupungin työvoimakustannukset pienenivät Kaupungin palkkasumma ei kasvanut vuonna 2017 (maksettujen palkkojen kasvu -0,02 %) Nollakasvu johtui KIKY-sopimuksen mukaisesta lomarahaleikkauksesta Henkilöstökustannukset pienenivät vuonna 2017 yhteensä - 2,2 % Pieneneminen johtui paitsi lomarahaleikkauksesta myös henkilöstösivukulujen ja eläkemaksujen työnantajaosuuden supistumisesta Vuokratyövoimakustannukset supistuivat -3,9 % Yhteensä työvoimakustannukset (kaupungin henkilöstö+vuokratyövoiman käyttö) pienenivät -2,3 %

7 Henkilöstö- ja asukasmäärän kehitys Espoossa Catering poistettu myös vuosilta (lkm) Espoon asukas- ja henkilöstömäärän kehitys v v v v v v v v v v v Henkilöstömäärä asukasluku

8 Espoon kaupungin Työvoimakustannusten kehitys ( ) Milj. euroa 700,0 600,0 26,3 23,7 25,3 28,7 27,5 500,0 400,0 300,0 594,7 611,7 615,7 633,1 619,2 200,0 100,0 0, Henkilöstömenot Työvoiman vuokrauksen kustannukset KIKY vaikutus, kasvu ,3 %

9 Toimintatuotot v (milj.euroa) Toimintatuotot yht. 322 milj. eur, kasvua 3,1 % ja vrt. kelpoisesti 3,8 % toimeentulotuen Kelasiirrosta johtuen - Maanmyyntituottoja kertyi 19 M vähemmän kuin edellisenä vuonna yhteensä 26 milj. euroa - Maankäyttösopimukset +5 M Toimeentulotuen siirto Kelalle eliminoitu

10 Toimintakulut tiliryhmittäin Milj. euroa Vertailukelpoinen kasvu (toimeentulotuen siirto, valmistus omaan käyttöön kirjaustavan muutos ja Kiky huomioiden) kasvu edelliseen vuoteen 3,1 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht sis. ulkoiset kulut 13

11 Toimintakatteen alijäämä kehitys Milj. euroa Muutos -% Toimintakate toteutui 35 M alkuperäistä talousarviota heikompana, mutta 30 M muutettua parempana Kiky-vaikutusarvio ja toimeentulotukisiirto huomioiden vertailukelpoinen alijäämän kasvu 42 M, 3,2 % vuoteen

12 Toimintakatteen alijäämä /asukas suurissa kaupungeissa 2016/2017 Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo Toimintakate /as 2017 Toimintakate /as

13 Verotulojen rakenne ja kehitys Kunnallisvero 1 236,9 (TA 1 185) M muutos 0,9 % Yhteisövero 137,2 (TA 121,8) M muutos 13,7 % Kiinteistövero 116,2 (TA 114) M muutos 16,5 % Yhteensä 1 490,3 (TA 1 420,9)M muutos 2,9 %, ylitys 69 ME: suhdannekäänne, oikaisutilitykset ja yhteisöveron Kahon2 tilitys

14 Kunnallisveron kasvu

15 Verotulojen kasvu yht

16 1 000 euroa Rahastot kirjanpitoarvo Elinkeino ja työll. Vahinkorahasto Investointirahasto Peruspalvelujen keh.r. PP+maanh. rah. Rahastojen kirjanpidollinen tulos oli 38,6 milj. euroa ja talousarvioon oli budjetoitu 15,2 M. Rahastot tuottivat vuonna 2017 yhteensä 45,7 M. Tuotto PMIR osalta 7%. Rahastoja ei purettu vuonna 2017 Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti

17 Tuloslaskelma Tilinimi TP 2016 Alkup. TA 2017 Muutettu TA 2017 Poikkeama 2017 Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Toteuma- % 2017 Kasvu-% Myyntituotot, ulkoiset ,3 % 21,9 % Maksutuotot, ulkoiset ,4 % 5,4 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,0 % -49,9 % Vuokratuotot, ulkoiset ,9 % 8,5 % Muut tuotot, ulkoiset ,9 % -30,0 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,5 % -3,0 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % -78,4 % Henkilöstökulut ,0 % -2,2 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,7 % -3,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,2 % 5,6 % Avustukset, ulkoiset ,3 % -24,9 % Vuokrat, ulkoiset ,8 % 28,4 % Muut kulut, ulkoiset ,1 % 1,0 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,8 % -3,2 % Toimintatulot, sisäiset ,8 % -11,4 % Toimintamenot, sisäiset ,4 % -11,4 % Tulot yhteensä ,1 % -13,4 % Menot yhteensä ,9 % -4,8 % TOIMINTAKATE ,8 % 0,5 % Verotulot ,9 % 3,0 % Valtionosuudet ,8 % -40,2 % KÄYTTÖKATE ,3 % 7,4 % Korkotuotot, ulkoiset ,8 % -2,3 % Muut rahoitustuotot, ulkoiset ,6 % 75,7 % Korkokulut, ulkoiset ,4 % -0,7 % Muut rahoituskulut, ulkoiset ,8 % -73,6 % VUOSIKATE ,1 % 16,1 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,3 % 6,4 % Arvonalentumiset ,7 % TILIKAUDEN TULOS ,6 % 44,1 %

18 Tilikauden tulos suurissa kaupungeissa

19 Valmistuneet rakennusinvestoinnit Espoon sairaala otettiin käyttöön maaliskuussa 2017, rakennusurakka on Espoon kaupungin kaikkien aikojen suurin talonrakennushanke. Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskus valmistui vuoden 2017 alussa. Karhusuon ja Niipperin siirtokelpoiset tyyppikoulut, Aarnivalkean siirtokelpoinen väistökoulu, Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, Nuumäen päiväkoti, Paapuurin päiväkoti ja Pohjois-Tapiolan päiväkoti. Lisäksi valmistuivat mm. Päivänkehrän koulun peruskorjaus ja laajennus, Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus, Keskuskeittiö ja Furuholmin rakennukset henkilöstön virkistystoimintaan

20 Kaupungin nettoinvestoinnit ja vuosikate Brutto 308 M, alitus 57 M Netto 266 M, alitus 36 M Nettoinvestoinnit yhteensä 266 milj. eur, Investointien tulorahoitusprosentti n. 86 %

21 Investointien tulorahoitusosuus suurissa kaupungeissa

22 Kaupungin lainakannan kehitys M Talousarviolainat euroa/ asukas Kaupungin lainakanta Lainat euroa/asukas Kaupungin lainakanta pieneni 28 M, Lainakanta (ilman konsernitiliä) 686 M, kokonaislainamäärä 806 M Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 1,15 % Lainasalkun suojausaste 66,88%

23 Kaupungin keskeiset tunnusluvut Toimintakate heikentynyt Toimintatuotot/kulut 19,4 19,9 Vuosikate/ poistot % 159,9 143 hyvä+100% Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus% 71,6 57,1 70,1 59,6 hyvä +70 % parantunut Lainanhoitokate** 3,6 3,1 hyvä yli 2 Investointien tulorahoitus% 86,7 77 parantunut Lainakanta eur/as.(virall.) parantunut Kaupungin talouden tunnusluvut paranivat *Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun

24 Espoo konsernitilinpäätös Sisällysluetteloon

25 Konsernin investoinnit Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 616 milj. euroa ja ne pienenivät 110 milj. euroa edellisestä vuodesta Eniten bruttoinvestointeja kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä toteuttivat Länsimetro Oy (189 milj. ) Espoon Asunnot Oy (59 milj. ) KOy Espoon Toimitilat (22 milj. ) Kuntayhtymistä: HUS (32 milj. ) HSY (32 milj. )

26 Konsernin lainakanta (virallinen) Milj. euroa Kaupungin lainakanta Konsernin lainakanta Lainat euroa/asukas, kaupunki Lainat euroa/asukas, konserni euroa/ asukas Konsernin lainakanta 3,4 Mrd /as, kasvua 244 M

27 Oikaistu konsernin lainakanta Milj. euroa Oikaistu lainakanta Lainakanta Oikaistu lainakanta / asukas, eur euroa/ asukas Konsernin oikaistu lainakanta M ja /as Oikaistu lainakanta= konsernin lainakanta vähennettynä Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainakannalla. EA ja HSY rahoittavat investointinsa ja toimintansa pitkällä aikavälillä pääasiassa omalla tulorahoituksellaan

28 Konsernin lainakanta 2017 eur/asukas

29 Konsernin keskeiset tunnusluvut Toimintakate parantunut Toimintatuotot/kulut 44,7 44 Vuosikate/ poistot % 119,2 125 heikentynyt Tilikauden tulos 52,5 73,6 heikentynyt Omavaraisuusaste % 40,9 42 heikko, hyvä +70 % Suhteellinen velkaantuneisuus% * 147,3 140,3 heikentynyt Lainanhoitokate** 2,0 1,9 tyydyttävä 1-2 Investointien tulorahoitus% 56,2 42,7 Lainakanta eur/as heikentynyt * Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun

30 Milj. euroa Taseen ulkopuoliset vastuut: Takausvastuut, maankäyttösopimukset Espoon Asunnot Kiint.yhtiöt Muut, sis. Täytetakaukset Länsimetro Yhteensä Myönnettyjä takauksia yhteensä 2,1 Mrd, takaukset tytäryhteisöille sisältyvät pääosin konsernin lainakantaan Maankäyttösopimuksista (sopimuksilla sidottuja) aiheutuvia velvoitteita oli 173 milj. euroa

31 Tulostavoitteiden toteutuminen Sisällysluetteloon

32 Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Vuodelle 2017 sitovia tulostavoitteita oli asetettu 33 Kokonaisuus toteutui kahden näkökulman osalta hyvin, resurssit ja johtamisen osalta kohtalaisesti 23 osalta tulostavoite saavutettiin ja 10 osalta tulostavoite ei täysin toteutunut. Lisäksi tavoitteita, jotka eivät valtuustoon nähden sitovia Näkökulma Tulostavoite toteutui Tulostavoite ei toteutunut Resurssit ja johtaminen (17*) 9 7 Asukkaat ja palvelut (8) 6 2 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys (8) 7 1 Yhteensä * Yhden tulostavoitteen toteuma arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä

33 Toteutumatta jääneet tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen (7) KE: Koko kaupungin toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen milj. euroa. Yleishallinnon toimintakate on vähintään -59,5 milj. euroa. KE: Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää / henkilötyövuosi. SOTET: Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. 2/4 tuotetta yksikkökustannus laski SOTET: Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -695,8 milj. euroa. SITO: Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. (Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Tuotteiden hinnat aleni, mutta eivät ole yhtenäiset) SITO: Sivistystoimessa käyty kehityskeskustelut 100 % TYT: Toimialan toimintakate on vähintään talousarvion mukainen 38,8 milj. euroa. Asukkaat ja palvelut (2) SOTET: Sijoitettuina olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vuonna SITO: Nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys (1) KE: Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi

34 TATU ohjelma Valtuustokauden Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on, että Espoo on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävä kaupunki. Taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi asetettiin tavoitteeksi Tatu-ohjelma toimeenpaneminen ja kaupunkikonsernin talouden tasapainottaminen valtuustokauden loppuun mennessä. Ohjelmaa toteutetaan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman kautta ja tuloksia seurataan ja niistä raportoidaan osana talouden ja toiminnan seurantaprosessia. Kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi ja suunnitelmaksi vuosille laadittiin linjausten ja taloustavoitteiden mukaisesti. Esitys sisälsi toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi mm. palvelutason, maksujen tarkastamisen sekä tilojen käytön tehostamisen ja toimitilainvestointien osalta. Tulostavoitteissa ja tavoitteissa oli noin 40 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteita edistävää tavoitetta tai toimenpidettä. Näistä noin 30 arvioidaan toteutuneen

35 Talouden toimintaympäristö 2018 Sisällysluetteloon

36 Espoon talouden haasteet Voimakas väestönkasvu jatkuu, taloussuunnitelmakaudella asukasta / vuosi Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen sekä vieraskielisten määrän kasvun aiheuttama palvelutarpeiden kasvu Suomen talouskasvu piristynyt vuonna 2017, mutta pitkän aikavälin kasvuodotukset edelleen matalat verotulot kasvaa hitaasti palvelutarpeen kasvuun nähden. Mittavat investointitarpeet palvelujen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen, 10 vuoden investointisuunnitelma 2,8 mrd kaupungin lainakanta nousee 1 mrd. euroon ja konsernin (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 3,5 mrd. euroon valtuustokauden lopulla. Sote- ja maakuntauudistus tulee heikentämään investointien tulorahoituskykyä

37 Investoinnit kaupungin kasvuun jatkuvat Kaupungin investointitaso on mitoitettu talouden tasapainotusja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu kuusi päiväkotia vuosina kaupungin rakentamisohjelmassa on viisi kouluhanketta sekä neljä yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta. Kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan 157 milj. euroa vuonna 2018 ja yhteensä 1,2 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana Raide-Jokeri, metron asemanseudut, aluekeskusten kehittäminen., liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2018 yli 700 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,1 mrd. eurolla

38 Arvioitu konsernilainojen kehitys (metron kustannusnousu huomioiden) MEUR TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP TPE Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Lainamäärä kasvaa 3,5 mrd euroon valtuustokauden lopulla