LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 40: 2009
Arvioinnin perusteella lukion positiiviset ja kehittämistä vaativat piirteet: Positiivisia: Lukion toimivuus ja mahdollisuudet yksilöllisesti joustaviin opintoihin, opetus, yhteishenki sekä viihtyvyys. Kehittämistä vaativia asioita: opetuksen vuorovaikutteisuus ja mukaansatempaavuus, lukion jälkeiseen elämään suuntautuminen, aine-, koe- ja opettajakeskeisyys sekä kiireisyys.
Yleisiä huomioita lukiosta: Nykylukio on hyvin toimiva koulu, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia yksilöllisiin joustaviin ratkaisuihin. Opiskelijoiden kokemukset lukio-opetuksesta ovat pääosin myönteisiä ja heidän mielestään opettajat osaavat opettaa. Opetus voisi olla vuorovaikutteisempaa ja mukaansatempaavampaa. Suomalainen lukio on pedagogisesti hyvin tasalaatuinen.
Lukiot ovat erilaisia painotuksiltaan ja opiskelijoiden lähtötasoltaan, mutta sisäiseltä toiminnaltaan, toimintakulttuuriltaan ja pedagogiikaltaan ne ovat samankaltaisia. Pienissä lukioissa kurssitarjonta on rajoittunutta, mutta esimerkiksi opetuksessa, viihtymisessä ja ystävyyssuhteissa ei juuri ole lukion eroja koon, sijainnin tai opetuskielen suhteen. Lukio näyttäytyy edelleen perinteisenä opiskelu- ja oppimisympäristönä, jota leimaavat aine-, koe ja opettajakeskeisyys sekä jatkuva kiire.
Tavoitteellisesti tarkasteltuna työelämän ja lukion jälkeisen ajan pitäisi olla enemmän läsnä lukion arjessa. Opiskelutaitojen oppimista lukioissa painotetaan, mutta yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hankkiminen ei toimi riittävän hyvin. Lukioissa on paneuduttu aiempaa enemmän koulun yhteishengen rakentamiseen, viihtymiseen ja opiskelijoista huolenpitämiseen. Valtaosalla opiskelijoista kouluelämä on ystävyyssuhteiden osalta kohdallaan. Yksinäisten määrä lukioissa on vähäinen.
Lukion opinto-ohjauksen tila on kohentunut. Opintoohjaajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään kuitenkin vaihtelee lukioittain edelleen hyvin paljon. Oman opinto-ohjelman rakentaminen ja sen toteuttaminen lukion arjessa sujuvat lukiolaisilta varsin jouhevasti. Opiskelijat kokevat, että heillä on todellinen mahdollisuus valinnaisuuteen, eivätkä he myöskään halua sitä vähentää, pikemminkin päinvastoin. Luokaton lukio on vakiinnuttanut paikkansa lukiokoulutuksen muotona. Opiskelijoista vain pieni osa toivoo luokattomuudesta luopumista.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiokoulutuksen kehittämisehdotuksia Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010:14
Opetussuunnitelma, pedagogiikka ja oppimisympäristöt Lukion yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tulee suunnata entistä enemmän valmiuksien ja taitojen suuntaan. Lukion pedagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos on keskeisessä asemassa uudistuksen toteutuksessa, minkä vuoksi sen kehittämiseen tulee suunnata voimavaroja mm. opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen kautta sekä välittämällä uudistuksen kannalta hyviä pedagogisia malleja ja kokemuksia.
Lisätään lukiokoulutuksessa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääntyminen lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa. Tuetaan valtionavustuksilla koulutuksen järjestäjiä lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä.
Lukiokoulutuksen ennakointi, mitoitus ja saavutettavuus Lukiokoulutus alueellisena koulutuspalveluna turvataan koko maassa alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi lukiokoulutuksen järjestäjien tulee verkostoitua ja tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset.
Opiskelijoiden tulee laatia jatko-opintoihin orientoiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, joka sisällytetään henkilökohtaiseen suunnitelmaan opintojen etenemisestä (opiskelusuunnitelma). Opiskelijoilla on oikeus saada ohjausta ja tukea henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa. Vahvistetaan lukion opiskelijoiden oikeutta saada erityistä tukea opiskelun mahdollistamiseksi sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavaa opiskelijahuoltoa.
Valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
- Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (21.12.2012-2.12.2013) jätti esityksensä 17.12.2013 - Työryhmän tehtävä oli valmistella esitys valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi
- Ehdotuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistaminen, korostaa lukioissa tietoja ja niihin yhdistyviä taitoja sekä mahdollistaa paremmin joustavat opintopolut - Työryhmä valmisteli kolme vaihtoehtoa tuntijaoksi nuorten lukiokoulutukseen ja yhden aikuisten lukiokoulutukseen - Oppimäärän laajuus edelleen kolmivuotinen ja minimikurssimäärä 75 säilyisi
- Alkuvuodesta 2014 käytiin laaja lausuntokierros työryhmän ehdotuksista - Opetusministeri Kiurun esitys ollut hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmän keskusteluissa, päätöstä odotetaan - Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Opetushallitus käynnistää lukion ops-perusteiden uudistamisen