Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän käyttö miten lapsi oppii kielen äännejärjestelmän (äänteen merkitys & äänneasu) kieliopillisten sääntöjen omaksuminen ja käyttö osa lapsen kokonaiskehitystä kuunteleminen, katseleminen, matkiminen
Kielen kehitys Kehitysvaihe Kognitio Kieli Vauvaikä Tapahtumamallit Leikki-ikä Jäljittelymallit Varhainen kouluikä Tarinalliset mallit Teini-ikä Teoreettiset mallit Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Tapahtumaketjujen hahmottaminen sanoin Pelit, leikit, laulut, sosiaaliset rituaalit Tarinallinen ajattelu, omaelämäkerrallinen muistaminen, kulttuurinen oppiminen Loogiset abstraktiot, logiikan ja matematiikan järjestelmät, ulkoisten apuvälineiden käyttäminen, tieteellisen tiedon omaksuminen Ääntely, ensimmäiset sanat Vuorovaikutus, Kieliopin kehitys, kulttuuristen mallien jäljittely Tarinat, lukemisen ja kirjoittamisen aloittaminen, matematiikka, luokittelu Loogiset abstraktiot, argumentit, tieteellinen lukeminen ja kirjoittaminen, asiantuntijan kieli
Kielen kehityksen toiminnallinen perusta 1. kiinnostus lähellä oleviin pieniin esineisiin (seuraa katseellaan, pistää suuhun) 2. taipumus suuntautua muihin ihmisiin (puheäänen kuuntelu, eleiden ja ilmeiden seuraaminen aikuiset muuttaa puhetapaa&käyttäytymistä) 3. taito yhdistää erilaisia aistihavaintoja (seuraa katseellaan esinettä kuvasta, joka on annettu käteen) 4. havaintoihin ja motoriikkaan liittyvien aivoalueiden järjestäytyminen ja yhteistyö sikiöaikana havaintojen ja motoriikan vastavuoroinen kehittyminen 5. vauvan aivojen tiedonkäsittely kyky tukee nopeaa oppimista
Puheen kehitys Jean Piaget Autistinen puhe Egosentrinen puhe Sosiaalistunut puhe Lev Vygotsky Puheen sosiaalinen luonne Egosentrinen puhe a) sisäinen puhe, kieli ohjaa ajattelua b) ulkoinen puhe, kommunikatiivinen
Kielen kehitys Pohjalla biologinen kypsyminen (äänihuulet, aivot) kuulee omaa kieltään,saa vahvistusta tietyille äänteille (ätä, mam, isi, pap) 1-1½ ensimmäisiä sanoja 1½ v sähkösanomakieli (hovaa = auto ajaa kovaa) symbolifunktio herää (sana tarkoittaa asiaa x) ympäristön kielen vivahteikkuus vaikuttaa etenkin lapsen kanssa keskustelu kehittää
Kielen kehitys Kieli tuo apuvälineen ajattelulle ja toiminnan ohjaukselle Emma syö egosentrinen puhe muuttuu sisäiseksi puheeksi kyselykaudet sanavaraston laajentaminen ja kielen harjoittelu 2-4v mikä (nimeäminen) 4-6 v miksi (syyt, ymmärrys)
Kielen kehitys 12 vk hymyilee kun puhutaan, ujeltavat äänet 16 vk pää ihmisen äänen suuntaan 20 vk vokaali- ja konsonantti näänteitä 6 kk jokeltaminen 8 kk toistaa tavuja (tättättät, papappapap) 12 kk ymmärtää sanoja, ensimmäiset sanat 18 kk Kielellinen herääminen: asioilla on nimi! Puhuu n. 50 sanaa 2 v 2 sanan lauseita, sähkösanomakieli 2,5 v sanavarasto laaja, 3-5 sanan lauseita 3 v sanavarasto n. 1000 sanaa 4 v kielelliset perustaidot vakiintuneita
Symbolifunktio lapsi osaa yhdistää tutun esineen ja sanan kun lapsi ymmärtää sanojen merkitsevän jotakin alkaa ensimmäinen kyselykausi sanavaraston laajentaminen ja kielen harjoittelu 2-4v mikä-vaihe (nimeäminen) 4-6v miksi-vaihe (syyt, ymmärrys)
Kielen kehityksen häiriöt Viivästynyt kielen kehitys Kehitys kauttaaltaan jäljessä ikäryhmän yleisestä tasosta lapsi omaksuu kieltä normaalia hitaammin kielen hallinta on kapea-alaista Lapsen oletetaan saavan kiinni ikäryhmänsä jossain vaiheessa Poikkeava kielen kehitys Kielen kehityksen erityisvaikeus, esim. dysfasia lapsen kieli ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän kielellistä suoritusta Suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä
Kielen kehityksen häiriöiden merkityksestä Puutteellinen kieli mielikuvat, skeemat, jää puutteellisiksi vaikeus hahmottaa ja jäsentää kokonaisuuksia, orientoitua uusiin tilanteisiin, muodostaa mielipiteitä ja eläytyä toisen kokemuksiin Oikeanlainen ympäristö auttaa sisäistämään tietoa mahdollisuus perusteellisesti paneutua yksittäiseen asiaan kokeilun, havaintojen teon, kokemusten kuvaamisen ja monipuolisen ilmaisun kautta ympäristöä jatkuvasti havainnoiva ja jäsentävä toiminta, johon liittyy asioiden verbalisointi, tukee lapsen ajattelun ja kielen kehitystä
Kielen kehityksen häiriöt Kyvyttömyys tehokkaaseen kielelliseen kommunikaatioon kielen käyttöön oppimisvälineenä Yhteys koulumenestykseen, sosiaalisiin sekä emotionaalisiin ongelmiin Yleisiä häiriöitä; 10% esikouluikäisistä Rajanveto-ongelma: kehityksen yksilöllisyys Kielellisen kehityksen arviointi Suhteessa ikään Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen
Kielellisen kehityksen arviointi Suhteessa ikään Ikäkaudelle tyypillinen taitotaso Aktivointi, virikkeet Vain harvat kielen kehityksen osa-alueet kehittyvät tasaisesti lapsen iän suhteen Suhteessa lapsen muuhun kehitykseen Tarkastellaan lasta kokonaisuutena Kielen osa-alueet kehittyvät omia tahtejaan, yhteydessä toisiinsa (vuorotahtiin )
Kielen kehityksen häiriöiden toteaminen Todetaan useimmiten oppimisvaikeuksien yhteydessä Epäselvä puhe Puheen tuottaminen vaikeaa Lapsi ei löydä haluamiaan sanoja Lapsi on epävarma Viivästynyt tai poikkeava puheen kehitys
Ohjeita kielihäiriöisen lapsen kanssa työskentelyyn Käytä lapselle puhuessa sellaisia sanoja ja ilmaisuja, joita myös kielihäiriöinen voi ymmärtää. Puhu selkeästi, äläkä liian nopeasti. Odota lapsen vastausta riittävän kauan. Esitä sellaisia kysymyksiä, että lapsi voi niihin vastata. Ilmaise selkeästi pyynnöt ja kehotukset. Älä anna monta ohjetta yhtä aikaa. Käytä tarpeen mukaan kuvaavaa elekieltä ja konkreettista havaintomateriaalia puheen rinnalla. Pyri ylläpitämään yksilöllistä kontaktia lapseen kaiken toiminnan aikana.