AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011"

Toivo Mikkonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio

2 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa Tärkeä tekijä ihmisen itsenäisyyden kehittymisessä Tarpeellinen oman elämän hallinnassa 2

persoonallisuuden muodostumisessa Tärkeä tekijä ihmisen

3 Vuorovaikutus Kielellistä tai ei-kielellistä Kaksivuoroista, kaksisuuntaista Edellyttää kykyä suuntautua toisen toimintoihin (keskittyminen, mielen lukemisen taito) 3

4 Vuorovaikutuksen välineet katsekontakti hymy, muut ilmeet eleet, liikkeet kieli 4

5 Vuorovaikutuksen perustaidot Aloitteen tekeminen Kuunteleminen Vastaaminen Vuorottelu Puheenvuorojen pituuden sovittaminen Kuuntelijan huomioon ottaminen 5

6 Vaativammat taidot Tilanneyhteyden ymmärtäminen Sosiaalisten roolien ymmärtäminen Omien tavoitteiden ja toiminnan tiedostaminen Palautteen antaminen 6

7 Puheen kehityksen edellytyksiä Riittävä älykkyys Riittävä kuulo Toimivat puhe-elimet Riittävä keskittymiskyky ja kuulomuisti Tietty vähittäismäärä kielellisiä virikkeitä 7

8 AAC Puhetta tukeva (Augmentative) kommunikointi - edistää ja täydentää puheilmaisua Puhetta korvaava (Alternative) kommunikointi - käytetään kun henkilö ei käytä puhetta lainkaan 8

9 Avusteinen kommunikointi - Kielellinen ilmaus on erillään käyttäjästä (kommunikaattorit, tietokone, kuvat) - Käytettävät merkit valitaan Ei- avusteinen kommunikointi - Henkilö muodostaa kielelliset ilmaukset itse (katseen suuntaaminen, osoittelu, viittomat) - Henkilö tuottaa käytettävät merkit 9

avusteinen kommunikointi - Henkilö muodostaa kielelliset ilmaukset itse

10 Avusta riippuvainen kommunikointi - Toinen ihminen tulkitsee sen mitä henkilö sanoo Itsenäinen kommunikointi - Käyttäjä muotoilee viestin itse 10

11 Kommunikoinnin tasot 1. Olemuskieli - eleet ja ilmeet, ääntely, itku ja nauru, kehon asennot, jne 2. Motorinen kommunikaatio - Itsensä lyöminen, pään hakkaaminen... - Tilanteesta karkuun juokseminen - Ottaa kiinni toisen kädestä ja vie haluamansa asian luo 3. Esinekommunikaatio 4. Viittomat 5. Kuvat ja muut graafiset merkit 6. Kirjoitettu teksti 7. Puhe 11

Motorinen kommunikaatio - Itsensä lyöminen, pään hakkaaminen.

12 Olemuskieli Ei-kielellistä vuorovaikutusta, joka normaalisti kehittyvällä yksilöllä edeltää puhetta Säilyy luonnollisena ilmaisukeinona senkin jälkeen kun henkilö on oppinut puhumaan Vaikeasti kehitysvammaisella saattaa jäädä ainoaksi kommunikointikeinoksi Kehon reaktiot (eleet, säpsähtäminen, jännittyminen, hymy, ym.)muuttuvat tarkoituksenmukaiseksi viestinnäksi kun niitä tulkitaan ja niihin vastataan. (Väärintulkitseminen yleistä!) Vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta merkittävää on huomion jakamisen kyky 12

kommunikointikeinoksi Kehon reaktiot (eleet, säpsähtäminen, jännittyminen, hymy, ym.

13 Motorinen kommunikointi Henkilön keinot ilmaista itseään tulkitaan useimmin ei-toivotuksi käyttäytymiseksi kuin yritykseksi kommunikoida Varsinkin autistit käyttävät muita ihmisiä tarpeidensa tyydyttämisen välineinä Tällä tasolla olevat kehitysvammaiset tarvitsevat pitkäjänteistä ohjausta uusien kommunikointikeinojen oppimiseen 13

käyttävät muita ihmisiä tarpeidensa tyydyttämisen välineinä Tällä tasolla olevat

14 Esinekommunikaatio 1. Käytössä voi olla todellinen esine (esim. pyytää lisää ruokaa lautasta nostamalla), tai 2. Todellista vastaava esine (esim. muovihaarukka merkitsemässä pöydän kattamista), tai 3. Pienoismalli esineestä (esim. leikkiauto kertomassa autoajelulle lähtemisestä), tai 4. Osa esineestä (esim. palapelin palanen), tai 5. Abstrakti esine (esim. pala froteekangasta viestimässä uimaan menosta) 14

muovihaarukka merkitsemässä pöydän kattamista), tai 3. Pienoismalli esineestä (esim.

15 Viittomat Erota toisistaan tukiviittomat, viitottu suomi, ja suomalainen viittomakieli: Tukiviittomilla tuetaan samanaikaista puhetta viittomalla viestin kannalta keskeiset sanat. Siihen liittyy olennaisesti myös ilmeikäs olemuskieli (= kehitysvammaisilla eniten käytetty) Viitottua puhetta käyttää lähinnä huonokuuloiset ihmiset, henkilöt jotka ovat kuuroutuneet puheen oppimisen jälkeen, tai henkilöt joilla on puhevamma Viittomakieli on kuurojen äidinkieli, jossa on oma lauserakenne ja kielioppi. Viittomakieli ei ole kansainvälistä, ja siinä on myös murreeroja. Viitottua suomea käyttävä ei välttämättä ymmärrä viittomakieltä 15

Siihen liittyy olennaisesti myös ilmeikäs olemuskieli (= kehitysvammaisilla eniten käytetty) Viitottua puhetta käyttää lähinnä huonokuuloiset ihmiset,

16 Kuvat ja muut graafiset merkit Sopiva viestintäkeino ihmisille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tai tuottaa puhuttua kieltä Kaikki kuvat: mainoksista leikatut, valokuvat, piirrokset, pcs-kuvat, pictogrammit, viittomakuvat, bliss-kuvasymbolit yms. kelpaavat, kunhan ovat todettu kohdehenkilölle sopivaksi Myös värisymbolit (viikonpäivävärit!) tai tunnusteltavat pinnat kuuluvat tähän luokkaan 16

pictogrammit, viittomakuvat, bliss-kuvasymbolit yms.

17 Kirjoitettu teksti Luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö voi käyttää kirjoittamista ensisijaisena kommunikointikeinonaan (käsin, tietokoneella, kännykällä, kommunikaattorilla, jne.) Erilaisia apuvlineitä on kymmenittäin, sopivan välineen valinnassa kannattaa luottaa toiminta- tai puheterapeutin ammattitaitoon Tuettu kommunikoinnin harjoittelutekniikka, fasilitointi (jossa avustaja tukee kirjoittajan kättä), herättää edelleen ristiriitaisia tunteita 17

) Erilaisia apuvlineitä on kymmenittäin, sopivan välineen valinnassa kannattaa luottaa toiminta- tai

18 Puhutun kielen ongelmia Puhuttu kieli luo mielikuvan asiasta (perustuen henkilön aikaisempiin kokemuksiin, vireystilaan, tarpeisiin, jne.) Puhuttu kieli rasittaa lyhytkestoista muistia Puhuttu viesti muuttuu toiseksi eleiden, ilmeiden, fyysisen kontaktin, äänensävyjen tms. vaikutuksesta 18

) Puhuttu kieli rasittaa lyhytkestoista muistia Puhuttu viesti muuttuu

19 Viittomisen ongelmia Tarvitaan hyviä motorisia taitoja ja kehon hahmotusta Tarvitaan hyvää kontaktia keskustelukumppaniin Viittomat yleisesti huonosti osattuja 19

20 Muita ongelmia Oppiminen vie aikaa (epärealistiset tavoitteet?) Opittua vaikea yleistää (onko mahdollisuutta harjoitella eri tilanteissa?) Vihjeriippuvuus (omien aloitteiden puute, puolestapuhuminen) Kuka valitsee tarvittavan sanavaraston? 20

Samankaltaiset tiedostot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio