KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia"

Juho-Matti Teuvo Parviainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

2 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti kk Vauva osaa käyttää eleitä ilmaisun tukena 1v 6 kk Lapsella on merkityksellistä sanaa lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy tuottamaan lapsi noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia lapsella on symbolisia leikkitoimintoja

3 2 v Lapsi tuntee yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu sanaa) lapsi käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat ilmaisujen keskipituus on 5 6 morfeemia 2 v 6 kk Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä (reilut 3000 sanaa vuodessa) substantiivien ja verbien osuus on määrällisesti suurin adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät preesens- ja imperfektimuotoja monikon tunnusta, genetiiviä partitiivia, sisä- ja ulkopaikallissijoja Puheessa esiintyy taivutusmuotoja Lapsi käyttää myös "omatekoisia" muotoja ja taivutuksia

4 3 v Lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää Lapsi käyttää apunaan apuverbejä ja eri aikamuotoja ja taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa Lapsen puheessa on käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Lapsi osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin Adjektiivien vertailuasteet ovat käytössä Kielellinen tietoisuus alkaa: sana- ja loruleikit

5 4-5 v Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt Omatekoiset taivutusmuodot vähenevät. Ilmaisujen tarkentuminen tulee esille -ajan ilmaisussa -paikan ja sijainnin kuvauksessa -esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä, väri, muoto) -tarinankerrontataidossa

6 6 v Lapsi hallitsee noin sanaa ja sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Foneeminen tietoisuus kehittyy Lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erilaisista äänteistä Lapsi havaitsee sanojen äänne-eroja Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot Lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan Hän vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti

7 Piirteitä, jotka antavat aihetta seurantaan tai tutkimuksiin: 1-vuotiaat Lapsi ei seuraa ympäristöään eikä pyri vaikuttamaan siihen. Lapseen on vaikeaa saada kontaktia. Lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä. Lapsen jokeltelu on vähäistä tai yksipuolista tai sisältää niukasti konsonantteja. Erityisesti vastavuoroisuuden puute sekä ääntelyn ja jokeltelun vähäisyys ja yksipuolisuus ovat syitä tarkempaan seurantaan

8 1,5-vuotiaat Lapsella on vähän kommunikatiivisia eleitä. Lapsella ei ole lainkaan sanoja. Lapsi ei osaa noudattaa lyhyitä käskyjä. Lapsen leikki ei sisällä symbolisia toimintoja. Erityisesti ymmärtämisen vaikeudet yhdistyneenä suvussa esiintyviin kielellisiin vaikeuksiin ovat syy tarkempaan seurantaan.

9 2-vuotiaat Lapsella on alle 10 sanan sanasto. Lapsi ei muodosta kahden sanan lauseita. Lapsi ei noudata lyhyitä ohjeita tai ymmärtää ne väärin. Erityisesti suppea sanavarasto ja puutteet ymmärtämisessä antavat aihetta jatkotutkimuksiin.

10 3-vuotiaat Sanojen äänneasu on selvästi puutteellinen. Lapsella on suppea tuottava sanasto (tulisi olla satoja sanoja useista sanaluokista). Lapsi ei taivuta sanoja. Lapsi ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai hän ymmärtää niitä väärin.

11 4-6-vuotiaat Lapsella on suppea tuottava sanasto (tulisi olla satoja sanoja useista sanaluokista). Esineiden ja asioiden laadun (koko, määrä, muoto, väri) kuvaus on epätarkkaa tai virheellistä. Lapsen käyttämät lauserakenteet ovat yksinkertaisia. Lapsella on vaikeuksia taivutusmuotojen hallinnassa. Lapsi ei osaa kertoa näytetystä kuvasta. Lapsella on puutteita vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa.

12 Tyypillisiä puutteita ovat: -puhe kehittyy ja käyttösanasto lisääntyy selvästi ikäodotuksia hitaammin -lausepuhe alkaa normaalia myöhemmin -puhe on ikäodotuksiin nähden epäselvää -virheelliset sanahahmot -puuttuvat tai virheelliset taivutuspäätteet -virheellinen tai käänteinen sanajärjestys, vajaat lauseet -sanavarasto ja käsitteistö ovat ikään nähden suppeita -sananlöytämisvaikeus -kiertoilmaisut, omat sanat -kuullun ymmärtämisvaikeus

13 Puheterapia on: Lääkinnällistä kuntoutusta kuuluu sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon palveluihin Aikuisten ja lasten puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden, sekä syömis- ja nielemistoimintojen Arviointia, ennaltaehkäisyä, tutkimusta ja kuntoutusta Vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjaus ja konsultointi Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelu ja ohjaus Kommunikaation apuvälinepalvelut ja niihin liittyvä ohjaus Voi olla yksilö- ja /tai ryhmäterapiaa Asiakkaat voivat iältään olla kirjaimellisesti vauvasta vaariin

14 Lasten puheterapia: arvioidaan, onko kyseessä normaali, viivästynyt vai poikkeava puheen ja kielenkehitys. lievimmillään jokin äännevirhe puhe voi olla saman ikäisiin verrattuna hyvin vähäistä tai epäselvää ja/tai voi olla puheen ymmärtämisen vaikeuksia. lapsella saattaa kielellisen häiriön lisäksi olla kontaktihäiriö tai poikkeavuutta vuorovaikutuksessa. lapsella voi myös olla esimerkiksi kielen kehityksen erityisvaikeus (SLI, dysfasia), autismi, kuulo- tai kehitysvamma. lapsella voi ilmetä äänihäiriöitä, änkytystä tai ongelmia syömisessä ja nielemisessä. Jos lapsen vaikeudet ovat suuret tai muillakin kuin puheen tai kielen osa-alueella, tarvitaan usein moniammatilliset tutkimukset diagnoosin ja riittävien tukitoimenpiteiden järjestämiseksi.

15 Arvioinnin ja kuntoutuksen osa-alueita PUHE KIELI artikulaatio, ääntely ymmärtäminen, ilmaisu, kerronta KOMMUNIKAATIO ÄÄNI vuorovaikutus, nonverbaali, apuvälineet toiminnallinen/elimellinen häiriö, prosodia LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN SYÖMINEN JA NIELEMINEN SUUN MOTORINEN TOIMINTA

16 Tapaus Viivi 4-vuotias tyttö Ensimmäiset sanat vasta 2,5-vuotiaana Erittäin epäselvä puhe, paljon omia sanoja Esim. Ako oo a! (Kato koira!) Mistä liikkeelle? Koti/päiväkoti/neuvola lähete puheterapeutille Kunnan puheterapeutti arvioi Jatkotutkimusten tarve?

17 Puheterapeutin arvio Vanhempien haastattelu Varhaisvaiheet, kehityskulku, sukurasitteet, arjen sujuminen Päiväkodin henkilökunnan haastattelu Ryhmässä toimiminen, arjen sujuminen Lapsen havainnointi Vuorovaikutustaidot Puheen tuottaminen Puheen ymmärtäminen Standardoidut testit

18 Tapaus Viivi Missä vika? Puheen viivästyminen Kunpa tietäisimme! Ympäristön virikkeellisyys kuuleeko puhetta kotona? Hidas kypsyminen (aivoperäinen, motorinen, molemmat?) Perinnölliset tekijät Epäselvä puhe Puheäänteitä on vaikea tuottaa motorisesti Kuulonvaraisen hahmottamisen/erottelun vaikeus Lapsen äännejärjestelmä on kehittymätön Lässytys jäänyt päälle, kun ymmärretään muutenkin

19 Tapaus Viivi Missä vika? Usein ongelmien taustalla useita syitä päällekkäin, eikä niitä läheskään aina voida tarkasti määrittää puheen ja kielen kehitys on monimutkainen ja monitasoinen prosessi (yksilö vs. ympäristötekijät)

20 Tapaus Viivi Mitä tehdään? Puheterapia KELAN kustantamana 2 krt/vko. Puheterapeutti käy kotona ja päiväkodissa Harjoittelu leikkien ja pelien kautta Suun alueen motoriikka Kuulonvarainen hahmottaminen/erottelu Sanavaraston ja käsitteistön laajentaminen Tukiviittomat tukemaan puheen ja kielen kehitystä Riittääkö puheterapia 2h viikossa?

21 Tapaus Viivi Mitä tehdään? Vanhempien ohjaus Kotiharjoittelun tärkeys Tukiviittomien ohjaus Päiväkodin henkilökunnan ohjaus Lapsi omassa ympäristössään Yhteistyö muiden kuntouttavien tahojen kanssa Toimintaterapeutti Fysioterapeutti

22 Mallittamisen merkitys Tyypillinen puheen kehitys: Puhe Puhe Tyypillinen AAC-keinojen käytön kehitys: Puhe AAC Ainoa keino oppia käyttämään kuvia: Puhe + kuvat Kuvat

23 Tukiviittomat Käytetään pienten lasten puheen ja kielen kehityksen tukemiseen Myös kehitysvammaisilla paljon käytössä vrt. viittomakieli Lauseen tärkeimmät sanat (yleensä substantiivit ja verbit) viitotaan Esim. Hae siniset lapaset. Viittomia

24 Coronaria Contextia Käsityökatu KUOPIO Krista Rönkkö p

Samankaltaiset tiedostot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys