OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA. Askolan kunta

OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA Askolan kunta

Esipuhe Sivistyslautakunta päätti 6.9.2011 oppilashuollon kehittämistyöryhmän perustamisesta. Jokainen koulu nimesi edustajan työryhmään. Viran puolesta ryhmään nimettiin erityisopetuksen rehtori, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, psykologi sekä hallintojohtaja. Perusturvasta ja terveystoimesta nimettiin kaksi edustajaa. Työryhmä kokoontui lukuvuoden 2011 2012 aikana viisi kertaa. Lisäksi työskenneltiin pienemmissä osaryhmissä. Tämän käsikirjan syntymistä edesauttoi myös Opetushallitukselta saatu oppilashuollon erityisavustus. Työryhmän kokoama Oppilashuollon Käsikirja-ohjeistuksen tarkoituksena on luoda kuntaan yhtenäinen esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimintamalli, jonka tavoitteena on vähentää käytäntöjen kirjoa ja näin turvata tasa-arvoiset oppilashuollon palvelut. Lisäksi käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää koulujen käytäntöjä niin, että perusopetuslain muutokset 642/2010 otetaan huomioon (1.1.2011 voimaan). Oppilashuollon Käsikirja sisältää oppilashuollon määritelmän, tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Oppilashuollon tukipolku kuvataan kolmannessa luvussa. Kolmiportainen tuki selostetaan tässä käsikirjassa, joka siten korvaa aiemmin käytössä olleen Tuen polku ohjeen. Tukeen liittyvä lomakkeisto täytetään Wilmassa. Oppilashuoltotyö eri kouluasteilla ja nivelvaiheitten yhteistyö kuvataan neljännessä ja viidennessä luvussa. Oppilashuoltotyöryhmä sekä oppilashuollon moniammatilliset palvelut selostetaan seuraavissa luvuissa. Viimeisessä luvussa selostetaan oppilashuoltoon liittyviä käytäntöjä Askolassa. Uskon ja toivon, että tämä on hyvä pohja kehitystyölle ja vieläkin paremmalle oppilashuollolle ja moniammatilliselle yhteistyölle koululaitoksessamme. Muistakaamme jokainen, että hyvä oppiminen syntyy hyvinvoivasta oppilaasta sekä huolenpito oppilaista kuuluu jokaisen koulun aikuisen tehtäviin. Askolassa 22.10.2012 Anu Helin Hallintojohtaja, vt. sivistystoimenjohtaja

Sisällys 1 OPPILASHUOLLON MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET... 5 1.1 Oppilas- ja opiskelijahuollon määrittelyä... 5 1.2 Oppilashuollon tehtävät ja tavoitteet... 5 1.3 Oppilashuoltoa säätelevät keskeiset lait ja asiakirjat... 5 1.3.1 Suomen perustuslaki ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus... 5 1.3.2 Perusopetuslaki 21.8.1998/628... 5 1.3.3 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417... 6 1.3.4 Kansanterveyslaki 28.1.1972/66... 6 1.3.5 Opetussuunnitelmien perusteet... 6 2 OPPILASHUOLLON YLEISIÄ TOIMINTAPERIAATTEITA... 6 2.1 Oppilashuolto kuuluu koulun arkeen... 6 2.2 Oppilashuollon perustana laadukas perusopetus... 7 2.3 Lasten ja nuorten hyvinvointi on koulun ja kodin yhteinen tehtävä... 7 2.4 Lasten ja nuorten ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain... 8 2.5 Lapset ja nuoret ovat osallisia omaan hyvinvointiinsa... 8 3 OPPILASHUOLLON TUKIPOLKU... 9 4 Oppilashuoltotyö eri kouluasteilla... 10 4.1 Esiopetus... 10 4.2 Perusopetus... 10 4.2.1 Kolmiportainen tukimalli... 10 4.2.2 Yleinen tuki... 11 4.2.3 Tehostettu tuki... 13 4.2.4 Erityinen tuki... 18 4.2.5 Askolan lukion opiskelijahuolto... 20 5 NIVELVAIHEET JA YHTEISTYÖ... 21 5.1 Nivelvaiheessa tehtävä työ... 22 5.2 Esiopetuksesta kouluun... 22 5.3 Alakoulusta yläkouluun... 22 5.4 Yläkoulusta toisen asteen koulutukseen... 23 5.5 Oppilaiden taitojen kartoitukset... 24 6 OPPILASHUOLTORYHMÄ... 25 6.1 Oppilashuoltotyötä tehdään moniammatillisena yhteistyönä... 25 6.2 Oppilashuoltotyöryhmän rooli ja tehtävät oppilashuollossa... 25

6.3 Salassapito, tietojen saanti ja luovutus... 27 6.4 Oppilashuoltotyöntekijöiden keskeiset vastuualueet ja tehtävät... 28 7 OPPILASHUOLLON MONIAMMATILLISET PALVELUT... 29 7.1 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto... 29 7.2 Suun ja hampaiden terveydenhoito... 30 7.3 Psykologi- ja perheneuvolapalvelut... 31 7.3.1 Psykologi oppilashuollossa... 31 7.3.2 Asiakastyön prosessi... 31 7.3.3 Käytäntöjä... 32 7.3.4 Perheneuvolapalvelut... 33 7.3.5 Perheneuvolapalvelut Askolassa... 33 7.4 Koulukuraattori... 33 7.5 Lastensuojelu... 33 8 Oppilashuoltoon liittyviä käytäntöjä... 34 8.1 Tiedottaminen kotiin... 34 8.2 Poissaolojen seuraaminen... 35 8.3 Koulukiusaaminen/ KiVa koulu... 36 8.4 Koulutapaturmien ehkäisy... 36 8.5 Päihteiden vastainen toiminta... 36 8.6 Vaara- ja kriisitilanteet... 37

5 1 OPPILASHUOLLON MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET 1.1 Oppilas- ja opiskelijahuollon määrittelyä Oppilashuolto on toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea esi- ja perusopetuksessa lapsen tai nuoren oppimista sekä ylläpitää ja edistää hänen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa vastaavanlaista tukea kutsutaan opiskelijahuolloksi. Oppilashuolto on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Huolenpito oppilaasta ja opiskelijasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa, sillä tukitoimenpiteet suunnitellaan pääsääntöisesti yhdessä huoltajien kanssa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyö on luottamuksellista, ja toimintaa ohjaavat tietosuoja ja salassapitoa koskevat säädökset. 1.2 Oppilashuollon tehtävät ja tavoitteet Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Osana tätä tehtävää ovat terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Oppilashuollon tehtävänä on kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa yhteisöllistä toimintatapaa. Oppilashuollossa tulee myös seurata ja arvioida koko kouluyhteisön ja erilaisten lapsi- ja oppilasryhmien hyvinvointia sekä huolehtia siitä, että lapsen tai nuoren yksilölliset, kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon arjen toiminnassa. 1.3 Oppilashuoltoa säätelevät keskeiset lait ja asiakirjat 1.3.1 Suomen perustuslaki ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus Suomen valtio on allekirjoittanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Se ja Suomen perustuslaki kiinnittävät erityistä huomiota lasten perusoikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Kaikilla lapsilla on oikeus koulutukseen. Heitä tulee kohdella tasa-arvoisina yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavalla tavalla. 1.3.2 Perusopetuslaki 21.8.1998/628 Maksuton oppilashuolto ja sen palvelut ovat jokaisen oppilaan oikeus esi- ja perusopetuksessa. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Laki määrittelee myös oppilashuollon ja sen palvelut sekä säätää yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä oppilashuollossa. (31a ) Perusopetuslaissa on säädökset henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä sekä opetuksen järjestäjän oppilasta koskevasta tietojensaantioikeudesta ja tietojenantamisvelvollisuudesta (40-41 ).

6 1.3.3 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 Kunnan on lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa sekä saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimintaa, joka tukee erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. (8 ) Kunnan tulee järjestää koulupsykologi ja -kuraattoripalveluita, jotka antavat perusopetuslaissa tarkoitetun riittävä tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. (9 ) Lastensuojelulaki edellyttää yhteistyötä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muiden kunnan viranomaisten välillä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja epäkohtien poistamisessa (7 ). Lisäksi laki säätää työntekijän velvollisuudesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen (25 ). 1.3.4 Kansanterveyslaki 28.1.1972/66 Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa sekä kunnan alueella sijaitsevien koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstöltä edellytetään yhteistyötä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa. (14 ) 1.3.5 Opetussuunnitelmien perusteet Opetushallitus on uudistanut sekä esi- että perusopetuksen valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita 1.1.2011 lukien. Opetussuunnitelmien muutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppilashuollon järjestämiseen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhdessä huoltajien kanssa ja se on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. 2 OPPILASHUOLLON YLEISIÄ TOIMINTAPERIAATTEITA 2.1 Oppilashuolto kuuluu koulun arkeen Oppilashuolto on kiinteä osa koulun päivittäistä arkea ja kuuluu aina tilanteisiin, joissa oppilaat ja aikuiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Näin oppilashuolto koskettaa kaikkia lasten ja nuorten kanssa toimivia työntekijöitä niin esi- ja perusopetuksessa kuin lukiossakin. Lähtökohtana on ammatillinen välittäminen, joka on jokaisen opetus- ja kasvatustyötä tekevän perusominaisuus. Työntekijä on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä ja ymmärtää ja on tukena toiselle tälle vaikeissa tilanteissa. Päivittäisen oppilashuollon ennaltaehkäisevyys perustuu siihen, että lasten ja nuorten toimintaa, hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta seurataan ja tuetaan jatkuvasti arjen jokapäiväisissä tilanteissa ja esille tuleviin ongelmiin puututaan viipymättä. Hyvin toimivat vuorovaikutussuhteet sekä oppilaiden ja aikuisten välillä että yhteisön aikuisten kesken edistävät ongelmien ennaltaehkäisyä.

7 2.2 Oppilashuollon perustana laadukas perusopetus Oppilashuolto ja sen toimijat ovat mahdottoman tehtävän edessä, mikäli koulutuksen järjestäjä ei ole laatinut työlleen tavoitteita ja toiminnallisia laatukriteereitä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun/lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. (Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteet 3.3) Peruskoulun toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on mm. kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta itsestään sekä muista ihmisistä ja ympäristöstä. Koulun henkilökunta kannustaa oppilaita löytämään jokaisen oman vahvan alueen. Jokainen on hyvä jossakin ja tekemällä oppii. Opettajat, koulun muu henkilökunta, oppilaat sekä yhteistyökumppanit laativat yhdessä yhteiset toimintatavat ja valvovat niiden toteutumista. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen koulukulttuuri, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen on etusijalla. Tällöin oppilashuolto ei ole vain ongelmasävytteistä tulipalojen sammuttelua, vaan ennaltaehkäisevää työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. 2.3 Lasten ja nuorten hyvinvointi on koulun ja kodin yhteinen tehtävä Oppilashuoltoa toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Vastuu tästä yhteistyöstä kuuluu aina ammattilaisille. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on puolestaan kodilla. Koulu tukee kodin kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Hyvä kodin ja koulun yhteistyö on toimivan oppilashuollon ydin. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Parhaat edellytykset hyvälle yhteistyölle luodaan avoimessa toimintakulttuurissa ennen kuin ongelmia on syntynytkään. Huoltajien näkökulmaa kunnioitetaan lapsia ja nuoria koskevissa asioissa ja heidän mielipiteitään ja ideoitaan kuunnellaan koulun kehittämistyössä. Huoltajat kutsutaan mukaan kehittämään koulun toimintaa muun muassa vanhempainyhdistysten kautta. Yhteistyö kotien kanssa perustuu kunnioitukseen, tasa-arvoisuuteen, luottamukseen, rehellisyyteen ja ammatillisuuteen. Kunnioitus vanhemmuutta ja oman lapsen tuntemista kohtaan on tärkeä edellytys toimivalle yhteistyölle perheiden kanssa. Huoltajien tulee olla tietoisia lastaan koskevista asioista ja heitä tulee kohdella tasa-arvoisina toimijoina lapsensa asioissa. Heille tulee antaa tietoa myös siitä, miten oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuvat. Halutessaan ja tarvittaessa huoltajien tulee pystyä osallistumaan tilaisuuksiin, jossa heidän lapsensa asioita käsitellään. Oppilashuollollisissa tilanteissa tunteet ovat usein vahvasti mukana, ja osapuolet saattavat olla täysin eri mieltä käsiteltävästä asiasta. Tällaisissa tilanteissa vuorovaikutuksen kaksisuuntaisuuden varmistaminen ja pyrkimys keskustelukumppanin viestien oikein kuulemiseen ja ymmärtämiseen rakentavat luottamusta osapuolten välille. Rehellisyys on myös vuorovaikutuksen tärkeä kulmakivi. Vuorovaikutustilanteissa on oleellista säilyttää sekä hienotunteisuus että suoruus. Ne tukevat uskottavuutta ja toisen halua ottaa vastaan. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koti ja opettaja tapaavat sekä perinteisissä vanhempainilloissa että kahden kesken keskustellen yksittäisen lapsen asioissa.

8 Askolan kunnassa vanhemmat kohdataan avoimesti ja heidän kanssaan pyritään hyvään yhteistyöhön kaikissa oppilaan asioissa. Vanhemmilla tulee olla oikeus saada tietoa lapsen edistymisestä, onnistumisista ja huolta aiheuttavista asioista. Jokainen luokanopettaja/aineenopettaja on yhteistyössä vanhempien kanssa. Askolassa yhteisötasolla tapahtuvia toimintoja ovat: Tiedotusasiat lukuvuoden alussa jaettavalla tiedotteella ja erillisillä tiedotteilla lukuvuoden aikana. Vanhempainilta luokittain vähintään kerran lukuvuodessa. Lisäksi voidaan järjestää koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja. Koulun yhteiset juhlat ja tapahtumat. koulun yhteiset Wilma-tiedotteet. Yksilötasolla tapahtuvia toimintoja ovat: Tiedotusasiat puhelimitse, reissuvihon, kirjeen, sähköpostin tai Wilman välityksellä. Vanhempaintapaaminen tai kolmikantakeskustelu järjestetään ainakin kerran lukuvuodessa jokaiselle oppilaalle. Oppilashuollolliset palaverit lapsen omassa oppilashuoltoryhmässä tai koulun oppilashuoltoryhmässä. 2.4 Lasten ja nuorten ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain Oppilashuoltotyön yhtenä perusperiaatteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhainen puuttuminen lapsen tai nuoren koulunkäyntiä vaikeuttaviin seikkoihin. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan ongelmien havaitsemista ja tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti missä tahansa vaiheessa lapsen tai nuoren opinpolkua, heti kun aikuisen huoli lapsesta herää. Huolen aiheet voivat liittyä lapsen hyvinvointiin, kehitykseen, elämäntilanteeseen ja olosuhteisiin. Varhainen tuen tarpeen havaitseminen ja tuen tarjoaminen vaatii vähemmän resursseja kuin korjaava toiminta. Opettaja on avainasemassa varhaisen puuttumisen prosessissa ja kanavana koulun ja kodin välillä. Huoltajien mukanaolo varhaisen puuttumisen prosessissa on oleellista sen onnistumisen kannalta. Puuttuminen perustuu useimmiten lasta tai nuorta lähellä olevien henkilöiden huomioihin lapsesta. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Yläkoulun puolella interventiot ovat selkeästi haasteellisempia kuin alakouluilla, sillä nuoren oma motivaatio ja perheen voimavarat puuttumiseen saattavat olla hyvinkin ehtyneet. 2.5 Lapset ja nuoret ovat osallisia omaan hyvinvointiinsa Lasten ja nuorten osallisuuttaan itseään koskevissa oppilashuollollisissa kysymyksissä ei tule unohtaa. Osallisuus merkitsee toisaalta oppilaan kuulemista toisaalta hänen ottamistaan mukaan päätöksentekoon. Kun lapsi tai nuori tarvitsee tukea oppimiseen tai muihin elämän haasteisiin, tuloksellisempaa on nähdä hänet aktiivisena oman elämänsä toimijana kuin toiminnan kohteena. Mitä vanhemmasta oppilaasta on kyse, sitä enemmän häntä tulee kuulla päätöksenteossa. Oppilaiden osallisuus tarkoittaa myös heidän ottamistaan mukaan koulun toimintaympäristön kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri on omiaan edistämään myönteistä ilmapiiriä. Osallistaminen ja vastuuttaminen ikäkauteen sopivalla tavalla edesauttavat lasten ja nuorten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja edistävät kaikkia osapuolia tyydyttävien ratkaisujen löytämistä.

9 Kaverisuhteet ovat oppilaille voimavara, jota koulussa kannattaa hyödyntää. Erilaisilla oppilaita aktivoivilla toimintamalleilla voidaan edesauttaa lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa. Näitä toimintamalleja ovat muun muassa kummioppilas-, tutor- ja oppilaskuntatoiminta sekä vertaissovittelu. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan keinoin voidaan puolestaan tukea lasten ja nuorten kaverisuhteiden kehittymistä. 3 OPPILASHUOLLON TUKIPOLKU Oppilaan/opiskelijan tukipolku 1. Ennaltaehkäisevä työ: Laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus, oppilaan koulunkäynnin ja yleisen hyvinvoinnin tuki ja seuranta. 2. Opettajalla, huoltajalla tai oppilaalla herää huoli oppilaan koulunkäynnistä ja/tai yleisestä hyvinvoinnista. 3. Opettajat keskustelevat huolesta oppilaan ja/tai huoltajan kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu koko prosessin ajan. Sovitaan jatkotoimista huoltajien kanssa ja käytetään koulun yleisiä tukitoimia. KIRJAUS! 4. Asia käsitellään oppilaan oppilashuoltoryhmässä tai moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. 5. Tarpeelliset tukitoimet/pedagoginen arvio/selvitys/tutkimukset järjestetään koulussa ja kunnan peruspalveluissa. Käytetään tehostettua ja/tai erityistä tukea. 6. Tarpeelliset selvitykset/jatkotutkimukset/tukitoimet järjestetään erityispalveluina yhteistyössä kodin ja koulun kanssa.

10 4 Oppilashuoltotyö eri kouluasteilla 4.1 Esiopetus Esiopetuksen oppilashuoltotyö näkyy arjessa lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimisena, jonka myötä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on merkityksellinen. Kohtaamiseen tarvitaan kiireettömyyttä, joka edellyttää hyvin suunniteltua ja organisoitua arkea, jolloin on aikaa tehdä asioita kaikessa rauhassa. Näin varmistetaan lapselle turvallinen arki, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset puitteet ovat kunnossa. 4.2 Perusopetus Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 4.2.1 Kolmiportainen tukimalli Uudistuneen (2010) perusopetuslain mukaisesti oppilaalle suunnattava tuki muodostuu kolmeen portaaseen: yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Tuen tarve voi nousta mo-

11 nesta syystä kuten oppimisen vaikeuksista, käytöksen muuttumisesta tai koulumotivaatioongelmista. 4.2.2 Yleinen tuki Kun oppilaan oppimisessa tai koulunkäynnissä ilmenee vaikeuksia, tuetaan oppilasta ns. yleisen tuen avulla. Oppimisen tukeminen on oppilaiden hyvinvointia lisäävää toimintaa, johon osallistuu koko koulun henkilöstö. Ensisijaisesti yleisen tuen muotoja ovat: eriyttäminen oppilaanohjaus tukiopetus muut ohjaus- ja tukipalvelut. Lisäksi voidaan käyttää seuraavia tukimuotoja: oppilashuollon tuki osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut Eriyttäminen Luokassa on aina niitä oppilaita, jotka etenevät nopeammin ja kaipaavat lisähaasteita, sekä niitä, joiden on vaikea pysyä rytmissä mukana. Molemmissa tapauksissa tarvitaan opetuksen eriyttämistä. Eriyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky, -nopeus ja /tai -vaikeudet otetaan huomioon opetuksen yleistä järjestämistä koskevassa suunnittelussa. Eriyttämisen tarkoituksena on huomioida yleisopetuksessa oppilaitten erilaisia oppimisedellytyksiä. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Opetusmenetelmät ja/tai materiaalit voivat olla myös eriytettyjä. Oppimisympäristöä voi muokata joustavasti mm. oppilaiden ryhmittelyllä ja istumisjärjestyksillä. Kaikessa opetuksessa pitäisi pyrkiä tarjoamaan oppilaalle mahdollisuuksia ymmärtää asia myös muun kuin kielen

12 perusteella (eleet, kuva, ääni jne.) Opetuksen eriyttämisellä onkin tärkeä rooli oppilaan koulunkäynnin tukemisessa ja opetuksen järjestämisessä. Eriyttämisellä pyritään turvaamaan jokaiselle oppilaalle mahdollisuus itsensä kehittämiseen, kasvuun ja oppimiseen omista edellytyksistään ja elämäntilanteestaan lähtien. Joustavat opetusratkaisut Koulun resursseja voidaan kohdentaa niille ryhmille, joiden tehostetun tuen tarve on suurin. Näille ryhmille voidaan osoittaa tavallista enemmän jakotunteja tai esim. laaja-alaisen erityisopettajan tunteja. Oppilaista voidaan muodostaa joustavia opetusryhmiä mm. siten, että oppilaat jaetaan ryhmiin oppimisvalmiuksien, oppimistyylin tai kiinnostuksen kohteiden mukaan. Ryhmiä voidaan muodostaa myös yli luokka-asterajojen. Ryhmät eivät ole koostumukseltaan pysyviä, vaan ryhmien koostumus vaihtelee toiminnan tavoitteiden tai muun opetuksen tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa toinen aikuinen; luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja toimii luokassa toisena opettajana, jolloin on mahdollista antaa oppilaille enemmän henkilökohtaista ohjausta ja eriyttää opetusta. Samanaikaisopetus edellyttää yhdessä toimivilta opettajilta tavoitteellista pohdintaa työskentelytavoista ja työnjaosta. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3 6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Yläkoulussa oppilaanohjauksen tavoitteena on oppilaan tukeminen eri valintatilanteissa, tiedon antaminen vaihtoehdoista sekä oppilaan itsenäiseen tiedonhankinnan ja päätöksenteon tukeminen. Pyritään siihen, että oppilas löytäisi tarkoituksenmukaisia ratkaisuja nykyisiä ja tulevia valintoja ajatellen. Oppilaan omatoimisuutta ja itsenäisyyttä kehitetään mm. työelämään tutustumisen avulla. Oppilaanohjaus oppiaineena 7.-9.-luokilla on oppilaanohjaajien vastuulla. Ohjaukseen liittyviä oppitunteja pidetään koko ryhmälle, lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa määrä henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja uravalintaan liittyen. Peruskoulun päättövaiheessa tavoitteena on itsenäiseen toimintaan ja sosiaaliseen osallistumi-

13 seen kykenevä yksilö, joka pystyy harkiten muuttumaan ja toimimaan aktiivisesti ympäristössään sekä on valmis kehittymään ihmisenä ja tulevaisuuden työntekijänä. Tukiopetus Perusopetuslaki 16 : Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Aloite tukiopetuksen saamiseksi voi tulla oppilaan, opettajan tai huoltajan taholta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetus voi olla sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa. Ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että erityisen tuen tarpeessa olevalle oppilaalle järjestetään tukiopetusta ennen asian käsittelyä oppitunnilla. Korjaavassa tukiopetuksessa opettajat keräävät tietyn jakson jälkeen ne oppilaat, joilla on puutteita osaamisessa joissakin tietyissä asioissa ja näin pyrkivät varmistamaan asian omaksumisen. Erityisopettajaa voidaan käyttää apuna tukiopetuksen suunnittelussa ja tarpeen vaatiessa erityisopettaja voi toimia tukiopetuksen antajana. Apuvälineet ja muut tarvittavat palvelut Perusopetuslaissa ja -asetuksessa taataan vammaiselle, sairaalle ja erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tarvittavat tukipalvelut. Vammaisella ja erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet (PoL 31 ) 4.2.3 Tehostettu tuki Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea yksittäisellä tukitoimenpiteellä tai yksittäisen tuen antamista on tarpeen jatkaa pidemmän aikaa, oppilaalle tulee järjestää tehostettua tukea. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma (POL 16 a ). Oppilaalle, joka tarvitsee siis oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista

14 saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. 4.2.3.1 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään (13). Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. 12 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 13 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) Tehostetun tuen muotoina voidaan käyttää yleisen tuen muotojen lisäksi mm. seuraavia tukimuotoja: Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 1-6 Osa-aikaista erityisopetusta annetaan Askolassa pienryhmissä, samanaikaisopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaista erityisopetuksen tukea yleisen tuen lisäksi saattavat tarvita oppilaat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea tai joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa.

15 Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy, korjaava opetus sekä oppimisen tukeminen. Oppilaat ohjautuvat osa-aikaiseen erityisopetukseen oppilaan, opettajien, huoltajien aloitteesta tai erilaisten seulontatestien kautta. Tukea pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti ja se on luonteeltaan väliaikaista. Yhteistyö nivelvaiheissa (varhaiskasvatus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu) varhentaa oppimisesteiden tunnistamista. Osa-aikainen erityisopetus auttaa vaikeuksissa olevia oppilaita, jotta he voisivat yksilöllisten oppimisedellytystensä mukaisesti saavuttaa yleiset oppimistavoitteet pääsääntöisesti yleisopetusryhmän jäsenenä. Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 7-9 Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 7-9 on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisopetuspäätöksen saaneiden oppilaiden opetus niissä tapauksissa, joissa oppilaan opiskelu ei suju yleisopetuksen ryhmään integroituneena. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Erityisopetusta annetaan yläkoulussa pienryhmä- ja yksilöopetuksena. Osaaikaisen opetuksen lähtökohta on oppimisvaikeuksien tunnistaminen, oppilaan tukeminen sopivan opiskelutekniikan löytämisessä, vahvuuksien hyväksikäyttö oppimisessa ja oppilaan kokonaisvaltainen tukeminen. Painopiste on äidinkielen, matematiikan ja vieraiden kielen opetuksessa. Avustajapalvelut Askolan koulujen erityisopetuksen yksikön alaisuudessa työskentelee koulukohtaisia, ryhmäkohtaisia ja henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia. Heidän työnsä tarkoituksena on tukea oppilaan toimintaa erilaisissa oppimiseen liittyvissä ympäristöissä. Tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen oppimista määrittävissä eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuisivat. Koulunkäyntiavustaja osallistuu opettajan ohella oppilaan ohjaukseen ja kasvatukseen, tukee oppilaan psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia koulupäivän aikana sekä ohjaa ja avustaa oppilasta selviytymään päivittäisistä koulunkäyntiin liittyvistä tilanteista. 4.2.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen välineenä Tehostetun tuen suunnittelun ja seurannan välineenä on oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa opettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Perusopetuksessa oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi tehostetun tuen aikana. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista tuetaan ja millaisia oppimista tai esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta edistäviä menetelmiä tai työskentelytapoja tehostetun tuen aikana aiotaan käyttää. Siinä kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus sekä tarvittaessa oppilashuollon palvelut. Suunnitelmaan kirjataan tuesta vastaavat tahot sekä oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi. Oppimissuunnitelmassa määritellään myös millainen oppimisympäristö turvaa oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Tehostettu tuki tulisi olla riittävää ja kuuriluontoista, jotta sen tehokkuutta voidaan arvioida. Sen laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti.

16 Sen käyttöä jatketaan määräaikaisesti, kunnes tarve poistuu tai päädytään pohtimaan erityisopetuspäätöksen laatimista. Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma täytetään Wilmassa. Erilaisia oppimisen ja kasvun tukemisen tapoja ja malleja, joita voit käyttää oppimissuunnitelman laadinnan tukena A.Oppimisympäristöön (luokkatilaan) ja oppimistilanteeseen liittyvät järjestelyt Opetusjärjestelyt koulunkäyntiavustajan tuki (määritellään keskimääräinen tuntimäärä / viikko) koulunkäyntiavustajan tuki oppiaineittain ja kuvaus, millaista tukeminen on osa oppiaineista osa-aikaisessa erityisopetuksessa opetuksen palkittaminen joustava pienryhmä vertaisopetus tuki- / kummioppilaat avustajina oman äidinkielen opettajan tuki / tulkkaus tukiopetus jakotunnit Opetustilanteen järjestelyt istumapaikka luokassa tekstauksen hyväksyminen käsin kirjoitettaessa lupa liikkua oppitunnin aikana kuvien käyttö opetuksessa kuvallisten ohjeiden käyttö ohjeet pöytätasossa korvatulpat / kuulokkeet lupa musiikin kuunteluun Opetusmenetelmät monikanavainen opetus (näönvarainen, auditiivinen, demonstraatio jne.) opetuksen tempo edellytysten mukainen mahdollisuus kertaamiseen opetusohjelmien käyttäminen kuvat ja kuvalliset ohjeet tukena osiin jaetut tehtävät Materiaalit sopivan tasoinen oppikirja; erilaisen kirjallisen oheismateriaalin käyttö myös kokonaan korvaavana lähteenä monistukset värilliselle paperille (huom! selvitettävä, mikä paras väri oppilaalle) monisteiden fonttikoko tavanomaista suurempi värillinen, tekstin päälle laitettava kalvo kuuntelunauhat oppilaalle eri oppiaineissa selkokirjallisuus alleviivauslupa Välineet tietokone (aineet, monisteet, kokeet, muistiin-panot) suurennuslasi

17 lisävalaistus sermi aktiivityyny pyörivä tuoli terapiapallo erilaiset kynät (kolmiokynä, tuppi) havaintovälineet (esim. kymmenjärjestelmä-välineet) B. Koetilanteisiin liittyvät järjestelyt Kokeen suorittaminen suullisesti avustajan/opettajan tukemana ryhmäkokeena oppimateriaalia apuna käyttäen kysymysten / tehtävien jakaminen ennakkoon kokeen muuttaminen esim. kirjalliseksi työksi omankielinen tuki lisäaika tietokone vaihtelevat koemuodot kokeen pilkkominen ja tehtävien antaminen osina koealueen pilkkominen yhdistelmätehtävät (kielissä kuva sana) erillinen tila kokeen tekemiselle monivalintakysymykset laskimen käyttö C. Läksyihin ja kotitehtäviin liittyvät järjestelyt vanhempien tehostettu tuki läksytiedot huoltajalle läksyvihkossa, sähkö-postilla tai Wilman kautta lukujärjestys huoltajalle läksyjä varten läksyjen karsiminen koulun tuki läksyjen tekemiseen; esim. läksy-kerho huoltajan kuittaus, jos läksymäärä liiallinen läksyjen lukeminen ääneen muistilaput kotona esim. kielten sanojen opiskelussa läksytiedot omalla äidinkielellä oppilaan oman vastuun tukeminen läksyblogi D. Käyttäytymisen ja tunne-elämän tukemiseen liittyvät järjestelyt 1 suunnitelma poissaolojen ehkäisemiseksi säännölliset kasvatuskeskustelut verkostoyhteistyö: sosiaalinen tuki, hoidollinen tuki verkostoyhteistyö: nuorisotoimi 1 Huom! Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999 / 621 24

18 psykologin / kuraattorin / terveydenhoitajan konsultaatio ja/tai tukikäynnit palkitsemis-/sanktioperusteinen sopimus itsearviointivihko tai -taulukko (esim. käyttäytymisen tai keskittymisen arviointi < yläkoulu) ja siihen liittyvä seuranta plus (+) / miinus (-) -vihko alakoulussa tuntikohtainen palaute keskittymisestä yhteistyö koulun tasolla (esim. "avoimet ovet" naapuriluokkaan tai erityisopettajalle) kiusaamisen ehkäisemisen strategia riitojen selvittely ja sopiminen tuoreeltaan toimintaohjeet pulpetin kannessa, luokan seinällä selkeät tuntirutiinit sopimukset kiukkutilanteisiin (toimintamalli) rauhoittumispaikka sopimus siitä, milloin yhteys huoltajaan tai milloin päivä päättyy E. Muita järjestelyitä ja sopimuksia oman toiminnan ohjaukseen liittyvät järjestelyt toistuvat rutiinit ja käytänteet toistot, kertaus "hoppupussi" (harteille asetettava energian säätelyyn tarkoitettu apuväline; toimintaterapiakäytössä) ohjeiden ymmärtämisen ohjaus ADHD-kello (viisarikello, jonka kellotauluun voidaan värillä erottaa jokin tietty ajanjakso) kodin ja koulun välinen säännöllinen yhteyden-pito (esim. viikoittainen soitto) F. Arvioinnissa huomioitavaa mahdollisuus osaamisen monipuoliseen näyttämiseen arviointikeskustelu, sanallinen arviointi kielissä kirjoitusvirheiden huomiotta jättäminen (huomioitava, mitä asiaa koetehtävällä testataan) luki-virheiden huomiotta jättäminen G. Kodin tukitoimet tavoitteiden saavuttamiseksi läksyrutiinit: aika, paikka, järjestelmällisyys riittävä uni ravinto (aamupala) kodin valvonta 4.2.4 Erityinen tuki Oppilaalle tulee antaa erityistä tukea, jos hänelle annettava tehostettu tuki ei riitä oppimistulosten saavuttamiseksi. Tehostettu tuki on pedagogisessa selvityksessä esille tulleisiin heikkoihin kohtiin suunnattua erityistä, suunniteltua ja pidempiaikaista tukea. Toteuttaminen perustuu pedagogiseen selvitykseen ja oppilaalle laadittavaan HOJKS-suunnitelmaan. 4.2.4.1 Erityisen tuen päätöksen valmistelu

19 Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä tulee kuulla oppilaan huoltajaa ja käsitellä päätöksen keskeiset perustelut moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä salassapitoa koskevat säännökset huomioon ottaen ja sen pohjalta laatia pedagoginen selvitys. Tämän oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään laadittavan pedagogisen selvityksen vastuuhenkilönä toimii erityisopettaja. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita arvioita, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai sosiaalinen selvitys. Pedagoginen asiantuntemus on keskeistä suunniteltaessa opetuksen järjestämistä. Pedagogisessa selvityksessä todetaan, mitkä ovat oppilaan vahvuusalueet ja mitkä puolestaan keskeiset, oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät ongelmat. Pedagogisessa selvityksessä todetaan oppilaan vahvuusalueet sekä oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät keskeiset ongelmat. Selvityksessä todetaan myös oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Pedagogiset järjestelyt voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetus- ja opiskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. 4.2.4.2 Erityisen tuen päätös Askolassa erityisen tuen päätös on erityisopetuksen rehtorin tekemä määräaikainen hallintopäätös oppilaan opetuksen järjestämiseksi erityisopetuksena. Päätöksen määräaikaisuus merkitsee sitä, että oppilaan tarve erityisopetukseen arvioidaan huolellisesti määräajoin. Samalla opetuksen järjestäjän tulee varautua tarjoamaan oppilaalle uudelleen tehostettua tukea, mikäli erityisopetuspäätöstä ei uusita ja oppilas jatkaa opintojaan yleisopetuksessa. Tällöin myös oppimissuunnitelma laaditaan uudelleen. Erityisopetuspäätöksessä päätetään oppilaan koulupaikasta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta sekä resursseista, kuten avustaja- tai muista oppilashuoltopalveluista ja tarvittaessa myös yksilöllisestä oppimäärästä jossakin tai joissakin oppiaineissa. Jos edellä mainituissa asioissa tapahtuu muutoksia, tehdään näiden osalta hallintopäätös. Ennen erityisopetuspäätöksen tekemistä tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa ja käsitellä erityisopetuspäätöksen keskeiset perustelut moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä salassapitoa koskevat säännökset huomioonottaen. Oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään tulee laatia pedagoginen selvitys, joka valmistellaan moniammatillisesti. Pedagoginen asiantuntemus on keskeistä suunniteltaessa opetuksen järjestämistä. Pedagogisessa selvityksessä todetaan, mitkä ovat oppilaan vahvuusalueet ja mitkä puolestaan keskeiset, oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät ongelmat. Selvityksessä esitetään, millaista tehostettua tukea oppilas on saanut, sekä arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi jatkossa. Pedagogiset järjestelyt voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetus- ja opiskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Tarvittaessa voidaan lisäksi hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys, joiden avulla opetuksen järjestäjä arvioi opetuksen järjestämisessä tarvittavat tukimuodot. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää, voidaanko opetus ja mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut järjestää ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä koulussa, joka muutoinkin olisi oppilaan lähikoulu. Ensisijaisesti on aina tavoitteena tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos on ilmeistä, että oppilas ei ilman tukitoimenpiteitä tai tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimää-

20 rän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. 4.2.4.3 HOJKS Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS on pedagoginen asiakirja, joka laaditaan erityisopetuspäätöksen jälkeen. HOJKS:sta ei tehdä enää hallinnollista päätöstä. Oppilaan oikeusturvaan vaikuttavat asiat siirretään hallintopäätöksenä tehtävään erityisopetuspäätökseen, josta on valitusoikeus. HOJKS laaditaan yhteistyössä luokanopettajan, erityisopettajan, oppilashuoltoryhmän, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Ensisijainen vastuu sen laatimisesta ja seurannasta on oppilaan opetuksesta vastaavalla luokanopettajalla ja aineenopettajalla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja kehitykseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään oppilaalle tehtyä oppimissuunnitelmaa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää seuraavat tiedot: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, 27 ) Pedagoginen selvitys täytetään Wilmassa. HOJKS täytetään Wilmassa. 4.2.5 Askolan lukion opiskelijahuolto Lukiolain 29 a :n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja että häntä tarvittaessa autetaan hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskelijahuoltoon kuuluvat siis opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

21 Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä opiskelijahuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu opiskelijahuollossa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään lupa yhteydenottoon huoltajiin. Opiskelijahuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä opiskelijaa koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. Askolan lukion opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu syyslukukaudella ensimmäisen ja toisen jakson koeviikon jälkeen ja kevätkaudella maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Jos tarvetta on, kokoonnutaan useammin. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaaja ja tarvittaessa erityisopetuksen rehtori. Ryhmänohjaaja on mukana omaa ryhmäänsä tai ryhmänsä opiskelijaa käsittelevässä asiassa. Opiskelija ja mahdollisesti hänen huoltajansa ovat mukana opiskelijaa koskevissa neuvotteluissa. Rehtori vastaa lukion opiskelijahuollosta ja toimii opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana. Kirjaajana toimii opinto-ohjaaja. 4.2.5.1 Opiskelijan tuen järjestelyt Askolan lukiossa Lukuvuoden alussa lukion opinto-ohjaaja ilmoittaa opiskelijoiden lähtökouluihin sieltä lukioon päässeiden oppilaiden nimet ja kysyy peruskoulun oppilaanohjaajalta, onko em. oppilaista jotain siirrettävää tietoa. Halukkaille lukion aloittaville tehdään NMI:n lukiseula. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on terveydenhoitajan tarkastus ja toisen vuoden opiskelijoille terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus. Opiskelijoiden erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen kuuluvat opiskelijaterveydenhuoltoon. Terveydenhoitajan vastaanotolta opiskelija ohjataan tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin ja/tai hoitoon. Kun opiskelijalla ilmenee pedagogisen tuen tarvetta, tuen järjestäminen aloitetaan ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan, aineenopettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Opiskelijalle laaditaan oppimissuunnitelma. Lukiossa oppimissuunnitelmien laatimisesta vastaa opinto-ohjaaja ja opiskelijoiden suoritusten seurannasta ryhmänohjaaja. Tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa. Lukion keskeyttäneistä opiskelijoista ilmoitetaan tarvittaessa etsivään nuorisotyöhön. 5 NIVELVAIHEET JA YHTEISTYÖ