Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon?

Samankaltaiset tiedostot
Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus Outi Elonheimo Dosentti, LKT

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus. Juho Aaltonen , Helsinki

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT APR-benchmarking-seminaari Kouvola

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto Avo-HILMO-koulutus

Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä?

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot

Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö

Tiedot potilaista ja palveluista pohja työn suunnitteluun ja potilastyön kehittämiseen

Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset

Kirjaaminen hoitajien työssä Leena Mänttäri TtM, johtava ylihoitaja Kouvolan terveyskeskus

Käytännön tie tuotteistukseen

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Asiakas- ja potilasryhmitykset

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJAT MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJINA

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari

HOITOKETJUISTA JA POLUISTA (hoitomalleista) JA NIIDEN KÄYTK TOTEUTTAMISESTA

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen

Terveyskeskuksen tuottavuuden mittaamisen edellytykset Havaintoja pilottihankkeesta

Tiedoston nimi: ASL_ohje_ doc. Sairausluokitus

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Ambulatory and Primary Care Related Patient Groups (APR)

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia Kuntamarkkinat 2012

Tuottavuuden seurantaan tarvitaan asiakaskirjon tuntemusta

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen. Kauko Aronen

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Avohoidon Sairausluokitus (ASL ) Luokituksen käytön ohjeet

THL:n tuottavuusseuranta 2013

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntäminen terveyskeskuksen johtamisessa

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy

EPR- analyysi raportti. kasteesso. hankejohtaja Jarmo Lappalainen

Imatra

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi

SOTE-tieto tuottajan näkökulmasta Kati Myllymäki johtajaylilääkäri kehittämisyksikön johtaja ESSOTE

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Metropolitutkimusseminaari Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Sote -keskusten asiakaskirjo läpinäkyväksi kohti tuottavuusloikkaa

Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa?

FCG Finnish Consulting Group

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Kaupunkikohtainen vertailu

Elisan palveluilla lisää aikaa hoitotyölle

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät Petra Kokko

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

FinDRG. Miten SOTEa ohjataan? seminaari Petra Kokko Page 1

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

KLIINIKKOTYYTYVÄISYYS Anna-Kaisa Saloranta

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , ,

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Transkriptio:

Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon? Timo Seppälä VTT (kansantaloustiede), erikoistutkija Kuntamarkkinat 14.9.2011 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Terveyskeskuksen tuottavuus - Toteutus ja tavoite 2

Aiempi tuottavuustutkimus Laskennallinen palvelutuotannon tuottavuus -malli Selitettävä muuttuja: Menot/asukas (deflatoitu) Suoritemuuttujat: Neuvolakäynnit/as (neuvola-, äitiys-, perheneuvonta) Opiskelijakäynnit/as (opiskelija-, kouluterveys) Työterveydenhuollon käynnit/as Kotisairaanhoidon käynnit/as Mielenterveydenhuollon käynnit/as Fysioterapiakäynnit/as Muut lääkärissä käynnit/as Muut muun henkilökunnan luona käynnit/as Hammashuoltokäynnit/as Hoitopäivät/as Hoitojaksot/as -akuutti hoito (*otokselle DRG-painotetut hoitojaksot) Dummy erikoissairaanhoito Panoshinnat: Työntekijöiden palkkataso Olosuhdetekijät: Väkiluku Asukastiheys Lääkärikäynneistä 65+ -vuotiaiden osuus Hoitopäivistä 75+ -vuotiaiden osuus Hoitojaksoista 75+ -vuotiaiden osuus 3

Tehottomuus Tehottomuus Keskimääräinen tehottomuus 0.120 0.100 0.080 0.060 0.040 0.020 0.000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 TAIPALSAAREN TERVEYSKESKUS POLVIJÄRVEN TERVEYSKESKUS VESILAHDEN TERVEYSKESKUS SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN TERVEYSKESKUS TAIPALSAAREN TERVEYSKESKUS KIHNIÖN TERVEYSKESKUS TERVOLAN TERVEYSKESKUS RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUS FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS KESKIARVO 0.200 0.180 0.160 0.140 0.120 0.100 0.080 0.060 0.040 0.020 0.000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 LAHDEN TERVEYSKESKUS HELSINGIN TERVEYSKESKUS VAASAN TERVEYSKESKUS ALAVUDEN SEUDUN TERVEYSKESKUS KAUNIAISTEN TERVEYSKESKUS ELIMÄEN TERVEYSKESKUS POSION TERVEYSKESKUS KESKIARVO 4

Miksi muuttaa mitään? TK- tuottavuustutkimuksen ongelma on epätäsmällinen tuotosmittari käyntien, hoitokontaktien, hoitopäivien ja hoitojaksojen määrät Tarve parantaa oleellisesti mittaristoa Välisuoritekritiikki varsinainen päämäärä on potilaiden ja palvelujen käyttäjien terveydentilan ja hyvinvoinnin edistäminen Ei voida tutkia ennen kuin tiedetään mitä TK tuottaa Tuottavuudessa on havaittu eroja ei ole syytä epäillä etteikö näin olisi myös nykyisellään Tuottavuustutkimus (i) kertoo TKn päättäjille oleellista päätöstietoa, (ii) tarjoaa mahdollisuuden löytää tuottavuuden erojen aiheuttajia, (iii) antaa mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen oppimiseen, (iv) tehostaa resurssien allokaatiota 5

TK-tuottavuustutkimukselle uusi taso ja normisto Mihin tuottavuustutkimuksessa tulee keskittyä Mitä tavoitellaan Mitä mitataan Miten mitataan 6

Esteiden ylittäminen Mitä tavoitellaan Avotoiminnan tarkka tuottavuusmittaus Mitä mitataan Avotoiminnan tuotteita Avotoiminnan panoksia Millä mitataan Hoitoprosessia kuvaavalla tuotteistuksella Resurssit kustannuksina ja työaikapanoksena 7

Tuotteistus i.e. tuotanto Käynti ei ole tuote => pitää verrata samanlaisia tuotteita keskenään => ryhmittelijä => tuotteistus => tuotanto 8

Resursointi Panokset Kerätään samoilla kriteereillä kaikilta TKilta Kerätään sekä kustannustietoina että työaikapanoksena Jaotteleva tarkkuustaso valittavissa Ammattiryhmittäin Toimintayksiköittäin 9

Tuotteistus Avohuollon potilasryhmittelyllä (APR) APR (DRG Medical Systems) toteuttaa tuotteistuksen hyödyntämällä diagnoosi ja toimenpide tietoja (syötettävä 2011 avohilmoon joka tapauksessa) Tuotteet ovat yksikäsitteisiä hoitoepisodeja Mahdollistaa tuottavuuden mittaamisen tarkasti ja antaa samalla kuntapäättäjille työvälineen tuotannonohjaukseen 10

Panostietojen keräys Terveyskeskuksen tuottavuutta selvitettäessä: Terveyskeskuksen / terveysaseman koko avotoiminnan (pl. Hammashoito yms.) käyttömenot keräysjakson ajalta Yksiköiden (vastaanotot/neuvolat jne) tuottavuutta selvitettäessä: Ko. yksikön henkilökunnan potilastyöhön käytetty työaika (tunteina) kahdella tavalla: 1) Kun halutaan selvittää tarkasti henkilökunnan kustannustehokkuutta: Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan toteutunut työaika tuntikirjanpidosta jokaiselta työntekijältä, todelliset palkkakustannukset toteuma-ajalta 2) Kun halutaan selvittää yksikön keskimääräistä tehokkuutta, jossa suunniteltu henkilörakenne tulee huomioiduksi : Keräysaikaiset palkkakustannukset (joissa lomia, koulutuksia ja muita poissaoloja ei ole otettu huomioon) 11

Terveyskeskusten tuotanto, resurssit ja tuottavuus APR-piste on hoidon resurssikäyttöä kuvaava mitta => APR-piste on TKn suorite Ottaa huomioon potilaan vaativuuden Raskaampi potilas tuottaa enemmän pisteitä Kontrolloi vertailujoukon heterogeenisyyttä Yhteenlasketut APR-pisteet kertovat tuotannon Yhdistämällä tuotanto ja siihen käytetyt resurssit, i.e. kustannukset kustannuslajeittain, saadaan eri APRtuotteiden kustannus ja TKn tuottavuus APR-pisteen keskikustannuksena 12

EPISODIN MUODOSTUMINEN Käynti sairaanhoitajalla ASL1 Diabetes ATL1 Kroonisen sairauden kontrolli ATL2 Laboratoriokoe/pikatesti ASL1 ASL2 ASL3 ATL3 ATL4 ATL5 Käynti lääkärillä Diabetes Iskeeminen sydänsairaus Ääreisverenkierron sairaudet Laaja tutkimus Terveysneuvonta Lääkityksen aloitus/muutos Käynti sairaanhoitajalla ASL4 Virtsatieinfektio ATL6 Laboratoriokoe/pikatesti ATL7 Konsultaatio ATL8 Lääkityksen annostelu/tarkistus APR1 APR2 APR3 Diabetes ja elinkomplikaatiot (ASL1, ASL2, ASL3) = (ATL1+ATL2+ATL3+ATL4+ATL5+ATL10) Virtsatieinfektio (ASL4) = (ATL6+ATL7+ATL8) Nivelrikko (ASL5) = (ATL9+ATL11) ASL5 Nivelrikko Soitto lääkärille ATL9 Lääkityksen aloitus/muutos JTL Ohjaus muulle terveydenhuollon työntekijälle ASL5 ASL3 Käynti fysioterapiassa Nivelrikko Iskeeminen sydänsairaus ATL10 Kuntoneuvola ATL11 Akuuttihoito 13

TUOTANTO Kouvolan terveyskeskuksen top30 APR-tuotteet ja tuotanto 1.6.2009-31.5.2010 EpisodiAPR Potilaiden lkm Km. resurssit (APR-pist.) Kokonaisres. käyttö (APR-pist.) Kokonaisres. tunteina % resursseista Terve 19 655 141,0 2 771 688 46 195 23,66 Helppohoitoiset infektiot 9 755 140,2 1 367 985 22 800 11,68 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet 5 058 197,0 996 633 16 611 8,51 Diabetes ja elinkomplikaatiot 1 425 453,3 646 021 10 767 5,51 Diabetes 1 680 269,4 452 619 7 544 3,86 Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liitännäissairauksineen 1 672 264,4 442 051 7 368 3,77 Lievä vamma 3 958 82,9 328 198 5 470 2,80 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 2 554 127,3 325 151 5 419 2,78 Selkä- ja kaularangan sairaudet 1 507 210,3 316 864 5 281 2,70 Tuki- ja liikuntaelinsairaus 1 502 182,8 274 578 4 576 2,34 Ihosairaus 2 151 109,3 235 149 3 919 2,01 Vakava vamma tai myrkytys 1 078 207,4 223 600 3 727 1,91 Verenpainetauti 1 343 163,0 218 943 3 649 1,87 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit 1 161 185,3 215 176 3 586 1,84 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen 1 547 127,8 197 755 3 296 1,69 Normaali raskaus 1 013 193,8 196 290 3 271 1,68 Lievät vatsavaivat 1 498 112,6 168 646 2 811 1,44 Endokrinologinen sairaus 1 485 94,6 140 429 2 340 1,20 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet 566 219,0 123 941 2 066 1,06 Nivelrikko 543 207,6 112 726 1 879 0,96 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 1 042 101,2 105 501 1 758 0,90 Muu psyyken sairaus 591 172,7 102 073 1 701 0,87 Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus 1 018 91,6 93 271 1 555 0,80 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen 986 87,1 85 852 1 431 0,73 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen 454 188,9 85 749 1 429 0,73 Krooninen keuhkosairaus 462 179,8 83 063 1 384 0,71 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 307 259,4 79 624 1 327 0,68 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen 765 98,1 75 057 1 251 0,64 Kaikki yhteensä 48 197 243,0 11 714 224 195 237 100,00 14

KUSTANNUKSET Kouvolan terveyskeskuksen top30 APR-tuotteet ja tuotehinnat 1.6.2009-31.5.2010 EpisodiAPR Potilaiden lkm Kokonaisresurssit, Tuotehinta, /episodi euroa Terve 19 655 5 185 828 264 Helppohoitoiset infektiot 9 755 2 559 500 262 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet 5 058 1 864 700 369 Diabetes ja elinkomplikaatiot 1 425 1 208 705 848 Diabetes 1 680 846 850 504 Rasva-aineenvaihdunnan häiriö liitännäissairauksineen 1 672 827 077 495 Lievä vamma 3 958 614 058 155 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 2 554 608 358 238 Selkä- ja kaularangan sairaudet 1 507 592 853 393 Tuki- ja liikuntaelinsairaus 1 502 513 735 342 Ihosairaus 2 151 439 964 205 Vakava vamma tai myrkytys 1 078 418 356 388 Verenpainetauti 1 343 409 642 305 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit 1 161 402 594 347 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen 1 547 370 000 239 Normaali raskaus 1 013 367 259 363 Lievät vatsavaivat 1 498 315 537 211 Endokrinologinen sairaus 1 485 262 743 177 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet 566 231 894 410 Nivelrikko 543 210 910 388 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 1 042 197 392 189 Muu psyyken sairaus 591 190 979 323 Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus 1 018 174 510 171 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen 986 160 629 163 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen 454 160 436 353 Krooninen keuhkosairaus 462 155 411 336 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 307 148 977 485 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen 765 140 432 184 Kaikki yhteensä 48 197 21 917 313 15

RESURSSIEN ALLOKAATIO 20,3 Ehkäisevä terveydenhuolto Lyhytaikaiset sairaudet Pitkäaikaissairaudet 52,7 26,9 16

Mahdollistuuko tehostuminen? (I) Työnjako helppohoitoiset infektiot 17

Mahdollistuuko tehostuminen? (II) Resurssien kustannus Kontaktin keskimääräinen kustannus (euroa) ASL Lääkäri Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Aivoverenkiertohäiriö 90 22 - Allergiaoireet 62 25 38 Dementia tai vanhuudenheikkous 102 35 - Depressio 78 30 35 Diabetes komplikaatioineen 67 19 41 Helppohoitoiset infektiot 59 26 21 Ihosairaus 66 26 29 Iskeeminen sydänsairaus ja sydäninfarkti 88 27 Kehitysvamma tai epämuodostumat 80 20 40 Korva-, nenä- ja kurkkutauti 69 24 - Krooninen keuhkosairaus 78 27 31 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt 86 23 35 Mahavaivat 83 24 28 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus 63 20 18 Muu endokrinologinen sairaus 66 21 34 Muu neurologinen sairaus 85 24 37 Muu psyyken sairaus 75 24 37 Muu tauti tai sairaus 75 22 24 Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus 76-28 Muut tartuntataudit 66-24 18

Mahdollsituuko tehostuminen? (III) Benchmarking Kouvolan työnjako -17% 19

Mahdollsituuko tehostuminen? (IV) Benchmarking Kouvolan työnjako -18% 20

Tutkimukselle löytyy sijaa, mahdollisuuksia ja aitoa kysyntää Uuden tekijöinä VATT HY Aalto-yliopisto Kunnat 21

Päätavoitteet: Tavoitteet (I) Tarkastella tuottavuutta ja selittää eroja Parantaa TK-vertailujen tuottavuustarkastelujen tarkkuutta Luoda edellytykset pysyväisluontoiselle tilastotuotannolle 22

Tavoitteet (II) Eritystavoitteet: Resurssien allokaation vaikutukset Taloudellisten olosuhteiden vaikutukset Ulkoistamisen ja muiden järjestämistapojen tehokkuusvaikutukset Ennalta ehkäisevän toiminnan vaikutukset Alueellisten ominaisuuksien ja tekijöiden vaikutukset 23

Terveyskeskustason Tuotosaineistot Aineisto potilas- ja käyntitietoaineisto, johon sovelletaan kevytapr-ryhmittelyä Panosaineistot Kerätty edelläesitetyn mukaisesti 24

Kunnat Mukaan (alustavasti) ilmoittautuneet kunnat: Kerava Jyväskylä (Muurame,Hankasalmi) Keski-Satakunta Sipoo Porvoo Kuopio Lohja (LOST: Lohja, Siuntio, Inkoo, Karjalohja) Kouvola Rovaniemi Turku Kotka Karviainen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula) 25

Menetelmät Indeksiteoria sekä moderni ekonometria tarjoaa useita erilaisia menetelmiä tuottavuuden, tehokkuuden tarkasteluun sekä tarkasteluissa löydettyjen erojen selittämiseen Menetelmän valinta tarkentuu valittavan tutkimuskysymyksen ja aineiston laajuuden mukaan 26

Vaiheet ja aikataulu Vaihe I: Kunnat, tietotekniset ratkaisut ja tutkimussapluunat olemassa olevalla aineistolla 2011 Vaihe II: Tutkimusaineiston muodostaminen ½ 2011 ja ½ 2012 Vaihe III: Tutkimustulokset, menetelmien muokkaus, lisätutkimustarpeen kartoitus 2012 27

Taloudelliset resurssit VATT Osallistuvat TKt Muut kansalliset rahoittajat 28

Tulokset ja vaikuttavuus (I) Ensimmäinen kvantitatiivinen TK-tuottavuustarkastelu, jossa verrataan omenoita omenoihin Tuottavuusmenetelmien tutkimus Poistaa verhon esim. ennaltaehkäisevän hoidon resurssoinnista Yhtenäinen terveyskeskusten tuotteistus 29

Tulokset ja vaikuttavuus (II) Mahdollistaa yhteyden perus- ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen tuottavuustarkasteluun Parantaa mahdollisuuksia sähköisen potilasjärjestelmän saavutettavuudelle Tuottaa arvokkaan ja toimivan järjestelmän terveydenhuollon politiikkareformien arvioinnille Aluevertailut Terveydenhuollon rahoitusuudistuksen tarkastelu Ajallisen kehityksen tarkastelu Ulkoistuksen ja järjestämistapojen tuottavuusvaikutukset Laki- ja asetusmuutosten (tuottavuusvaikutus)tarkastelut ja kokonaisvaikutustutkimukset 30

31 Kuinka hanke käytännössä etenee?