ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kinnarin koulu. Asemakaavan muutos ja tonttijako

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kinnarin koulu 24.8.2017 Asemakaavan muutos ja tonttijako JARDno-2017-268 Kaavatunnus 050020 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.6.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.6.2017 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 7.-21.6.2017 Kaupunkikehityslautakunta 24.8.2017 8 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 4.9.-3.10.2017 Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kinnarin koulu Asemakaavan muutos ja tonttijako Diaarinumero JARDno-2017-268 Kaavatunnus 050020 Asemakaavan muutos koskee: 5. eli Kinnarin kaupunginosan korttelia 559 sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 5. eli Kinnarin kaupunginosan kortteliin 559 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2353, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue vajaan kilometrin päässä keskustasta, keskellä Kinnarin asuntoaluetta. Suunnittelualuetta rajaavat Metsolantie ja Kinnarinpolku sekä Koulukujan, Puistotien ja Pallokentänkujan varren tontit. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1

1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kinnarin koulu Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia Kinnarin koulualueen kehittämiseen ja uuden koulurakennuksen rakentamiseen. Suunnittelualue käsittää korttelin 559, jossa on Kinnarin koulun tontti ja Kinnarin pesäpallokenttä, viereisen Koulukujan katualueen, Puistotien katualueen Sahankaaren ja Kinnarinpolun välillä sekä Pallokentänkujan katualueen. Suunnittelun tavoitteena on osoittaa tontti uudelle koulurakennukselle, varmistaa ympäröivien katujen toimivuus koulun liikennettä ajatellen sekä säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas koulurakennus ja lammen luonnonympäristö. Koulurakennukselle osoitetaan rakennusoikeutta 10100 k- m 2, josta 10 % voidaan käyttää päiväkotitiloiksi. Säilytettävien koulurakennusten kerrosalat vastaavat rakennettua kerrosalaa. 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sisällysluettelo... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 10 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.2.1 Osalliset... 11 4.2.2 Vireilletulo... 11 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 12 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 13 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 4.4.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 3

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Muut alueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 15 5.4.4 Muut vaikutukset... 15 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 15 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 15 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kinnarin koulun alueen konseptisuunnitelmat (Sito 30.3.2017) Liite 3. Kinnarin koulu, viitesuunnitelma Liite 4. Katusuunnitelmat (Sito 2017) liitetään myöhemmin Liite 5. Ote kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmasta (KV 9.8.2004 65) Liite 6. Asemakaavakartta ja määräykset Liite 7. Tonttijakokartta Liite 8. Havainnekuvat Liite 9. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet liitetään myöhemmin Liite 10. Asemakaavan seurantalomake 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.6.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.6.2017 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 7. 21.6.2017 Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaava-alue muodostuu Kinnarin koulun tontista, lähivirkistysalueesta ja vesialueesta korttelissa 559 sekä kortteliin liittyvistä katualueista. Koulun liikenne kulkee Sahankaarelta Puistokadun kautta Koulukujalle ja Keskitalontieltä Metsolantien kautta. Korttelin länsipuolinen osa Puistokatua on kevyen liikenteen katua, jolla on tontilleajo sallittu. Pallokentänkujan pohjoispää osoitetaan pihakaduksi, joka mahdollistaa viereisen päiväkodin saattoliikenteen. Muut lähikadut säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kortteliin 559 laaditaan tonttijako asemakaavan yhteydessä. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kinnarin yhtenäiskoulun uusien tilojen on tarkoitus valmistua syksyyn 2019 mennessä. Kaksi nykyistä koulurakennusta puretaan kesällä 2017. Koulun alueeseen liittyvät katujärjestelyt toteutetaan rakentamishankkeen rinnalla. Koulukuja ja korttelin 559 länsipuolinen osa Puistotietä rakennetaan vuonna 2018, ja Puistotien pohjoispää vuonna 2019. Kinnarin kenttä voi säilyä nykyisellään, kunnes koulun piha-alueet rakennetaan. Lepolan peltojen ja Järvenpään yhteiskoulun urheilualueiden kehittämiseksi on käynnistetty selvitys, jonka tavoitteena on sijoittaa Lepolan urheilualueelle Kinnarin pallokenttä ja muita urheilutoimintoja. 5

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Kinnarin koulun rakennusryhmä muodostaa paikallisesti merkittävän rakennuskokonaisuuden, joka on kasvanut vähitellen. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1920, 1930, 1947 ja 1976. Vanhin rakennus, jota on kutsuttu opettajansa mukaan Kilpisen kouluksi, on rakennettu Westermarckin lahjoittamalle tontille. Rakennuksessa on kansallisromanttisen tyylin piirteitä. Seuraavaan, tyylipiirteiltään klassismiin viittaavaan rakennukseen tuli opettajien asuntola ja yksi opetustila. Sitä seuraava rakennus edustaa niukkuuden säätelemää jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria, ja nuorin rakennus on 1970-luvulle tyypillinen harmaa betonielementtirakennus. Nykyisen koulutontin itäosa on ollut rakentamatonta viljelyaluetta vielä 1960-luvulla, ja koulurakennusten eteläpuolella on ollut puutarha. Pallokenttä ja lammen ympäristö ovat olleet tuolloin lähes nykyisessä muodossaan. Pallokentän itäpäähän on rakennettu neljä katsomorakennelmaa 1990- ja 2000-luvulla. Kuva 2: Kinnarin koulun alue vuonna 1964. Koulurakennukset ovat valmistuneet vuosina 1920, 1930 ja 1947. Nykyiset kiinteistönrajat ovat kuvassa punaisella. 6

Kuva 3: Kinnarin koulun alue vuonna 2012. Koulun tontti ulottuu Metsolantielle. Tontin itäosassa on koulupihaa ja pysäköintipaikka. Suurin koulurakennus on valmistunut vuonna 1976. Korttelin länsipään muutokset ovat vähäisiä. Kinnarin kentälle on rakennettu katsomot ja kadun reunaan on istutettu puurivi. Kuva 4: Kinnarin koulun rakennukset. Rakennusvuodet: A 1976, B 1947, C 1930, D 1920. Kortteli 559 on maastoltaan suhteellisen tasaista, maapinnan korkeus on noin +51 52,5 mpy. Suuri osa alueesta on avointa pelikenttää ja koulun pihaa. Katujen varsilla ja koulun piha-alueilla on istutettuja puita. Runsainta kasvillisuutta on Kinnarin pesäpallokentän ja Koulukujan välissä sijaitsevan lähdelammen ympäristössä. Lammen alueelta tehdään kesällä 2017 luontotyyppi- ja 7

kasvillisuusselvitys sekä valuma-aluetarkastelu, jolla voidaan arvioida sen vesitasetta hulevesien ja pohjavesien kannalta. Koulu sijaitsee Kinnarin pientalovaltaisella asuntoalueella. Alun perin väljille tonteille on rakennettu omakoti- ja rivitaloja. Kaikki keskustan palvelut sijaitsevat vajaan kilometrin päässä suunnittelualueelta. Kinnarin kenttä on tunnettu pesäpallokenttä. Koulun eteläpuolella on Kukkakumpu-niminen puistoalue leikkikenttineen. Liikenne Kinnarin alueen kokoojakatuna toimii Keskitalontie, johon suunnittelualue liittyy Metsolantien kautta. Metsolantie muodostaa suoran yhteyden Keskitalontien ja Sipoontien välillä. Kadulla on erillinen pyörätie. Kadunvarsipysäköinti on sallittu ja risteykset ovat tasa-arvoisia. Pääosa autoliikenteestä saapuu koululle Metsolantietä Keskitalontien tai Kiviojantien suunnasta, loput Pallokentäntien tai Koulukujan kautta. Kävely ja pyöräily muodostavat merkittävän osan koulun tuottamasta liikenteestä, vaikkakin henkilöautojen osuus on huomattava. Saattoliikenteen jättöpaikkoina toimivat sekä Metsolantien ja Koulukujan kadunvarret että koulun pysäköintialue. Pallokentänkujalla Kinnarin päiväkodin kohdalla ei ole saattopysäköintipaikkoja. Koulun tonttiliittymä on Keskitalontieltä. Pallokentänkujaa ei ole suunniteltu läpiajoliikennettä ajatellen. Kinnarin koulu sijaitsee kevyen liikenteen pääväylien risteyskohdassa. Puistotie on osa pohjoiseteläsuuntaista kevyen liikenteen pääreittiä. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen väylä, joka liittyy länsipäässä rautatien alikulun ja Tunnelipuiston kautta Mannilantiehen. Kinnarinpolku ulottuu idässä Pohjoisväylään, jonka alikulun kautta on pääsy Terholan alueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö Koulukujan varressa sijaitseva vuonna 1930 rakennettu koulurakennus on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa säilytettäväksi. Kinnarin koulu (09.05) ja Kinnarin koulun alue (13.33) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv 9.8.2004 65) säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Tekninen huolto ja hulevedet Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Alueella on rakennettu sadevesiviemäri. Suunnittelualue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv 9.8.2004 64) Kinnarin koulun tontti on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Koulun alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/ii). Kinnarin vanha koulu on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Puistotielle on osoitettu ulkoilureitti. 8

Kuva 5. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv 9.8.2004 64). Kaava-alueen likimääräinen sijainti ympyröity valkoisella. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1977 ja 1985. Kinnarin koulun tontti, jolla on kolme koulurakennusta, on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-2). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,6 (6973 k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku on II. Yksi koulurakennus sijaitsee urheiluja virkistysalueella (Kinnarin kenttä, VU) ja se on suojeltu asemakaavassa. Suunnittelualueen länsipäässä on puistoaluetta (VP) ja vesialuetta (W). Koulukorttelin poikki on asemakaavassa Pallokentänpolku-niminen kevyen liikenteen katu, jota ei ole rakennettu. Koulukujan ja Keskitalontien välillä kulkee Pallokentänkuja, jonka pohjoispää on osoitettu yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Puistokatu suunnittelualueen länsireunassa on osoitettu kevyenliikenteen kaduksi, jolla on tontilleajo sallittu. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen katu. Metsolantie, Koulukuja ja Pallokentänkujan eteläpää ovat tonttikatuja. 9

Kuva 6. Ote ajantasakaavasta. Kaava-alue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄ- TÖKSET Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kinnarin uusi koulu sisältyy kaupungin taloussuunnitelmaan ja investointiohjelmaan. Koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. 10

Kaupunginvaltuusto on linjannut 22.5.2017 40, että Kinnarin koulu toteutetaan yhtenäiskouluna, joka toteutetaan kerralla. Alueen kehittämisen lähtötiedoiksi on laadittu konseptisuunnitelmat (Sito 30.3.2017), joissa on tutkittu uuden koulun ratkaisuvaihtoehtoja sekä liikenneympäristön ja pysäköinnin periaatteita. Projektin valmisteleva suunnittelu tehdään kaupungin ja Mestaritoiminnan muodostaman Kiinteistöallianssin yhteistyönä, ja teknisestä valmistelusta vastaa Mestaritoiminta Oy. Kaavamuutos sisältyy kaavoitussuunnitelmaan 2017 (kh 23.1.2017 12). Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Teleoperaattoriyritykset Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla ja Viikkouutisisissa 7.6.2017 sekä lähettämällä kirje naapurikiinteistöjen omistajille. Kinnarin uuden koulun rakennushankkeen etenemisestä järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 30.5.2017 Järvenpään Yhteiskoululla. Kunnallistekniikan suunnitelmia ja asemakaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.6.2017. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 7. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille 7.6.2017 ja asemakaavan muutosluonnos on ollut MRL ja MRA mukaisesti nähtävänä 7.6. 21.6.2017. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 11

Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Fortum Caruna Elisa Teliacompany Järvenpään ympäristöyhdistys Järvenpää-Seura ry Asemakaavaluonnoksesta on saatu viisi lausuntoa ja yksi mielipide. Uudenmaan ELY-keskus 29.6.2017:Alueen vanhimman ja yhtenäisimmän koulurakentamisen säilyminen on turvattu riittävästi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 20.6.2017: Asemakaavaluonnoksen suojelumerkinnät ovat riittäviä. Purettavat rakennukset vuosilta 1947 ja 1976 tulisi dokumentoida valokuvaamalla. Järvenpään ympäristöyhdistys ry 5.6.2017: Koulutonttiin rajautuvien katujen varsille tai tontin reunoille tulisi istuttaa puurivit, jotta uudet rakennukset maisemoituisivat ympäristöön. Urheilukentän laidassa oleva puurivi tulisi merkitä säilytettäväksi kaavassa. Jos Koulukujan varressa olevat koivut ovat elinkelpoisia, ne tulisi merkitä säilytettäviksi. Koulun saattoliikenteen levennystä tulisi siinä tapauksessa lyhentää. Koulutontin hulevesiratkaisuihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Caruna 21.6.2017: Kaavamuutoksen vaikutukset nykyiseen sähköverkkoon jäävät pieniksi. Fortum Power and Heat Oy 30.6.2017: Fortumilla on kaukolämmön runkolinjoja suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ja suunnittelualueella säilytettävät kiinteistöt ovat kaukolämmössä. Fortum on valmis tarjoamaan kaukolämpöä myös alueen uusiin kiinteistöihin. Anne-Mari Jääskinen ja Sakari Turunen 30.6.2017: Koulukujan varressa olevat koivut ja vaahterat tulisi säilyttää. Etenkin C-rakennuksen ja D-rakennuksen kohdalla olevat koivut kuuluvat olennaisena osana tontin historialliseen, suojeltavaan miljööseen. Kevyen liikenteen väylä tulisi suunnitella kiertämään nämä puut ja saattoliikennepaikkoja tulisi vähentää. Suunnitteluvaihe Hyväksymisvaihe Asemakaavahankkeesta ei ole pidetty MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua. Asiasta on pyydetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut lausunnot ja siitä on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin tavoitteet Tutkitaan mahdollisuudet Kinnarin koulualueen kehittämiseen, uuden koulurakennuksen rakentamiseen ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Tavoitteena on uuden oppimisen mukaiset, muuntojoustavat, kestävät ja turvalliset oppimistilat, joita voidaan käyttää myös muuhun toimintaan. Kinnarin koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. Vuosina 1920 ja 1930 rakennetut rakennukset (C ja D) on tarkoitus säilyttää. Nykyinen betonielementtirakenteinen koulurakennus vuodelta 1976 (A) ja Kinnarinpolun puoleinen rakennus vuodelta 1947 12

(B) on tarkoitus purkaa. Pallokentän sijoittamisesta muualle ja muiden urheilutoimintojen kehittämisestä tehdään selvitys. Yleiskaavan tavoitteet Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan vanhan koulurakennuksen ja koulualueen säilyttäminen, pohjois-eteläsuuntaisen kevyen liikenteen yhteyden varmistaminen Puistotiellä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Elinympäristöjen laatua sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat yleis- ja erityistavoitteet. Koulukujan varressa sijaitsevien puiden säilyttämismahdollisuudet tulee selvittää. Rakennuksen C viereisen koivun kunnosta on tehty kaksi asiantuntija-arviota keväällä 2017. Metsätalousteknikko Mikko Ranta-aho, Järvenpään kaupunki: Silmämääräisesti arvioiden on puussa noin kahden metrin korkeudessa yksi syvä reikä, josta vesi pääsee sisään. Joillekin johdoille on äskettäin kaivettu tilaa siten, että juurien kärkiä on katkaistu, mutta ei ole tietoa onko puun vierestä kaivettu Koulukujan suuntaisesti. Koivussa on myös pitkä halkeama. Jonkinasteista lahoa on varmasti koivun sisällä, mutta silmämääräisesti ei voida arvioida kuinka paljon ja kuinka pahaa lahoa on. Laho lisääntyy ja kova laho alkaa jossakin vaiheessa pehmetä. Puusta ei pysty sanomaan, onko se siinä kunnossa, että on kaatumassa. Jos vierestä on kaivettu paljon ja nimenomaan vielä Koulukujan suuntaisesti, niin kaato olisi suositeltavaa. Kun kolo ja jonkinasteinen laho on todettu ja puu kaatuu, niin maanomistaja on korvausvelvollinen vahinkojen sattuessa. Itse puun tyvi saattaa hyvinkin vielä olla suhteellisen hyvässä kunnossa. Arboristi Tapani Mäkelä, Puidenhoitajien Oy: Kävin tutkimassa sen Kinnarin koulun vanha koivun ja vaikka se näyttääkin hiukan huonolta, johtuu se latvan kasvun tyrehtymisestä tai katkeamisesta kymmeniä vuosia sitten. Tällöin sivuoksat ovat kilpailleet latvan paikasta ja todennäköisesti nyt näkyvä latva on kisan voittanut. Nyt vain muutama sivuoksa näyttää aika hurjan isolta. Puuaineksen kovuuden testauksessa en havainnut muuta kuin kovaa sydänlahoa n. 50 % rungon halkaisijasta. Rungolla olevan onkalonkin alla oli vielä tervettä puuta riittävästi ja oksien kiinnityskohdatkin olivat terveitä. Tuo määrä kovaa lahoa, eli kuollutta puuainesta, kuuluu jo tuon ikäisen puun normaaliin kehitykseen. Kasvupaikka on ollut tuolle koivulle aina haastava juuristoalueen täyttöjen ja kaivauksien vuoksi, mutta hyvin puu on siinä pärjännyt. Nytkään vieressä oleva kaivuutyö ei näyttänyt menevän liian lähelle. Puun elinvoimaa on toki säännöllisesti seurattava ja uusi kovuusmittaus on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua. 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaavaratkaisu tukee asemakaavan tavoitteita. Asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta asemakaavakarttaan on merkitty istutettava/ säilytettävä puurivi Kinnarin kentän lähivirkistysalueen reunaan. Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 13

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue muodostuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta ja lähivirkistysalueesta korttelissa 559 sekä siihen liittyvistä kaduista. Koulun tontti liittyy ympäristöön Koulukujan, Puistotien ja Metsolantien kautta. Suunnittelualueen pinta-ala on 34555 m 2, josta 14285 m 2 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), 11991 m 2 lähivirkistysaluetta (VL) ja 513 m 2 Kinnarin lammen vesialuetta (W). Koulun tontille on osoitettu uutta koulurakennusta varten 10100 k-m 2 rakennusoikeutta, josta 10 % saadaan käyttää julkisten lähipalveluiden tiloiksi. Koulutontilla säilytettävien kahden rakennuksen kerrosalat on osoitettu nykytilanteen mukaisesti. Koulutontin kokonaisrakennusoikeus on 10873 k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e t = 0,76. Koulun tontille on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka tulevat esiopetus- ja alakoulukäyttöön sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin harrastus- ja kansalaistoiminnan käyttöön. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentamisen Kinnarin koulun tontille. Kaksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävää koulurakennusta on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Kaavamääräyksillä varmistetaan täydennysrakentamisen toteuttaminen siten, että uudisrakennukset sopeutuvat ympäristöön ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviin rakennuksiin. Myös tontilla olevia puita ja istutuksia tulee hoitaa ja täydentää erityisen hyvin ja Kinnarin lampi lähiympäristöineen säilytetään. Kinnarin kentän alue säilyy lähivirkistysalueena. Puistotien pohjoispää toteutetaan koulun ajoneuvoliikennettä varten, ja sille rakennetaan kevytväylät. Pallokentänkujan pohjoispää osoitetaan pihakaduksi, joka mahdollistaa viereisen Kinnarin päiväkodin saattoliikennejärjestelyjen parantamisen. 5.3 ALUEVARAUKSET Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Koulun tonttia on laajennettu pallokentän alueelle, joten kaikki koulurakennukset pihatoimintoineen sijaitsevat tontilla. Uuden koulun rakennusala on osoitettu nykyisten rakennusten itäpuolelle ja pysäköintipaikat Metsolantien ja Koulukujan varteen. Metsolantien varteen on osoitettu istutettava puurivi. Lähivirkistysalue (VL) Kinnarin kenttä ja siihen liittyvä puistoalue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Lammen ympäristö on osoitettu suojeltavaksi. Vesialue (W) Lampi on osoitettu vesialueeksi. 14

Katualueet, kevyen liikenteen väylät Puistotie Sahankaaren ja Koulukujan välillä on osoitettu katualueeksi, mutta korttelin 559 länsipuolinen osa Puistotietä on edelleen kevyen liikenteen väylää, jolla on tontilleajo sallittu. Koulukujan katualuetta levennetään uuden koulun kohdalla saattoliikenteen pysäköintipaikkojen järjestämistä varten. Pallokentänkujan pohjoispää on osoitettu pihakaduksi. Muilta osin katualueet säilytetään nykyisellään. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kinnarin koulun vanhimmat rakennukset C ja D säilytetään osana koulukokonaisuutta. Kinnarin pesäpallokenttä tullaan siirtämään muualle. Kentän katsomorakenteet puretaan ja paikalle rakennetaan uusi pallokenttä. Rakennukset A ja B puretaan ja niiden paikalle rakennetaan uusi koulurakennus. Kinnarin lampi ympäristöineen säilyvät. Koulun tontille tehdään uusia istutuksia. Koulukujan varren puut tulevat poistumaan, kun katu saattoliikennepaikkoineen rakennetaan. Metsolantien varteen koulutontille istutetaan puurivi ja Kinnarinpolun varren puurivi pallokentän kohdalla säilytetään tai uusitaan. Liikennemäärät tulevat lisääntymään nykyisestä koulun lähialueella oppilasmäärän kasvaessa, mutta suurin osa oppilaista ja työntekijöistä kulkee jalan tai pyörällä. Koulun ajoneuvoliikenne kulkee Keskitalontieltä Puistotien, Koulukujan ja Metsolantien kautta. Koulukujan varteen rakennetaan pysäköintipaikat saattoliikennettä varten. Koulutontin pysäköintipaikat sijaitsevat pääosin Metsolantien puolella. Kinnarinpolku säilyy itä-länsisuuntaisena kevyen liikenteen pääyhteytenä. Puistotien pohjoispään katualue rakennetaan toimivaksi pohjois-eteläsuuntaista kevyttä liikennettä varten. Pallokentänkujan kautta ei ole tarkoitus sallia läpiajoa. Kinnarin päiväkodin saattopysäköintipaikat paranevat. Kinnarin koulusta muodostuu monitoimitilakokonaisuus, joka parantaa esiopetus- ja koulupalveluja sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia. Koulun piha-alueelle rakennetaan lähiliikuntapaikka. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset esitetään liitteessä 6. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Rakennussuunnitelmat ja katusuunnitelmat on laadittu samanaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa. 6.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Asemakaavan voi toteuttaa heti kun se on tullut voimaan ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Yhtenäiskoulun rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa 2017-18 ja koulurakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2019. Koulurakennusten purkutyöt tehdään 15

kesällä 2017. Kunnallistekniikan rakentaminen Koulukujalla ja korttelin 559 länsipuolisella Puistotiellä ajoittuu vuodelle 2018, ja Puistotien pohjoispään rakentaminen vuodelle 2019. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Seurattavia asioita ovat kerrosalan toteutuminen, liikennemäärät, pysäköintipaikkojen tarve, asukkaiden ja käyttäjien palaute, rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta sekä taloudellinen seuranta (muutokset, korjaukset, energiankäyttö). Järvenpäässä 7.6.2017, tarkistettu 24.8.2017 Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti 16

JARDno-2017-268 Kaavatunnus 050020 7.6.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KINNARIN KOULU ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAKO SISÄLLYSLUETTELO 1 Mitä tapahtuu ja missä?... 1 2 Mitä on suunnitteilla?... 2 3 Suunnittelun lähtötiedot... 2 4 Osalliset... 3 5 Miten ja milloin voi osallistua?... 4 6 Kaavan vaikutusten arviointi... 6 7 Aikatauluarvio... 6 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa... 6 9 Yhteystiedot... 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: Mitä kaavoitus koskee Mihin sillä pyritään Mitä vaikutuksia kaavalla on Miten vaikutukset arvioidaan Ketkä ovat osallisia Miten ja milloin voi osallistua Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa

1 MITÄ TAPAHTUU JA MISSÄ? Kinnarin kaupunginosan alueella on alkamassa asemakaavahanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia Kinnarin koulualueen kehittämiseen ja uuden koulurakennuksen rakentamiseen. Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa virkamiestyönä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavan valmisteluvaiheen aikana tarpeen mukaan. 1.1 SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Kinnarin koulun tonttia, Kinnarin kentän aluetta ja kentän viereistä puistoaluetta korttelissa 559 sekä Puistotien, Pallokentänkujan ja Koulukujan katualueita. Suunnittelualuetta rajaavat Koulukuja, Metsolantie, Kinnarinpolku sekä Puistotien ja Pallokentänkujan varren tontit. Suunnittelualueelta on vajaan kilometrin matka keskustaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1.2 ALOITE TAI HAKIJA Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kaupunginvaltuusto on linjannut 8.5.2017 40, että Kinnarin koulu toteutetaan yhtenäiskouluna, joka toteutetaan kerralla. Alueen kehittämisen lähtötiedoiksi on laadittu konseptisuunnitelmat (Sito 30.3.2017), joissa on tutkittu uuden koulun ratkaisuvaihtoehtoja sekä liikenneympäristön ja pysäköinnin periaatteita. Projektin valmisteleva suunnittelu tehdään kaupungin ja Mestaritoiminnan muodostaman Kiinteistöallianssin yhteistyönä. Kaavamuutos sisältyy kaavoitussuunnitelmaan 2017 (kh 23.1.2017 12). 2 MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet Kinnarin koulualueen kehittämiseen, uuden koulurakennuksen rakentamiseen ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Kinnarin koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. Vuosina 1920 ja 1930 rakennetut rakennukset on tarkoitus säilyttää. Nykyinen betonielementtirakenteinen koulurakennus vuodelta 1976 ja koulurakennus vuodelta 1947 on tarkoitus purkaa. Kinnarin uusi koulu sisältyy kaupungin taloussuunnitelmaan ja investointiohjelmaan. Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan elokuussa 2019. Yhtenäiskoulussa tulee olemaan noin 800 lasta, oppilaita on esiopetuksesta perusopetuksen päättöluokalle. Yhtenäiskoulun kokonaislaajuus on alustavien suunnitelmien mukaan noin 9000 k-m 2. Koululle rakennetaan uusi piha ja lähiliikuntapaikka. Kinnarin kentän alue lampineen liittyy tulevan koulun lähiympäristöön. Pallokentän sijoittamisesta muualle ja muiden urheilukenttien kehittämisestä on käynnistetty selvitys. Koulun tonttia ympäröivien katualueiden muutokset suunnitellaan ja rakennetaan samaan aikaan kouluhankkeen kanssa. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 3.1 MAANOMISTUS Suunnittelualue ja ympäröivät katu- ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. 3.3 YLEISKAAVA Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv 9.8.2004 64) Kinnarin koulun tontti on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Koulun alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/ii). Kinnarin vanha koulu on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Ote Järvenpään yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. 2 1

3.4 ASEMAKAAVA Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1977 ja 1985. Kinnarin koulun tontti, jolla on kolme koulurakennusta, on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-2). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,6 (6973 k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku on II. Yksi koulurakennus sijaitsee urheiluja virkistysalueella (Kinnarin kenttä, VU) ja se on suojeltu asemakaavassa. Suunnittelualueen länsipäässä on puistoaluetta (VP) ja vesialuetta (W). Suunnittelualueen poikki on asemakaavassa Pallokentänpolku-niminen kevyen liikenteen katu, jota ei ole rakennettu. Puistokatu suunnittelualueen länsireunassa on osoitettu kevyen liikenteen kaduksi, jolla on tontilleajo sallittu. Pallokentänkujan pohjoispää on yleiselle jalankululle varattua katualuetta. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen katu. Metsolantie ja Koulukuja ovat tonttikatuja. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. 4 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Teleoperaattoriyritykset Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 5 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? ALOITUSVAIHE - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) - OAS riittävyys - Mahdollinen mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KAUKE) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) VALMISTELU- VAIHE - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus - Mielipide luonnoksesta EHDOTUSVAI- HE HYVÄKSYMIS- VAIHE - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo - Muistutus ehdotuksesta - Mahdollinen valitus 5.1 ASEMAKAAVAN LAATIMISVAIHEET JA OSALLISTUMINEN 5.2 TIEDOTTAMINEN Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 4 3

5.3 ALOITUSVAIHE Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. OAS on nähtävillä suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan valmisteluvaiheen aikana tehdä tarkennuksia ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 5.4 VALMISTELUVAIHE Asemakaavan muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kaupunkitekniikka/Suunnittelupalvelut Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Fortum Power and Heat Oy/Kaukolämpö Caruna Oy Elisa Oyj Telia Finland Oyj Järvenpään ympäristöyhdistys ry Järvenpää-Seura ry Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 5.5 EHDOTUSVAIHE Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen laatimat vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 5.6 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan kuulutuksella. Lainvoiman saaneesta päätöksestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä niille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 7 AIKATAULUARVIO Asemakaavatyö käynnistyy toukokuussa 2017 Asemakaavaluonnos on nähtävänä kesäkuussa 2017 (MRL 62 ) 14 päivää Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta syyskuussa 2017 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan marraskuussa 2017 8 MIELIPITEET ALOITUSVAIHEESSA Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä suoraan kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 YHTEYSTIEDOT Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, 04401 Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 040 315 2005 Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio 040 315 2353 6 5

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm 27.06.2017 Kaavan nimi Kinnarin koulu Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 07.06.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 050020 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,4555 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,4555 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,4555 100,0 10873 0,31 0,0000 3735 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1,4285 41,3 10873 0,76 0,2663 3900 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,1478 33,2 0-0,1837-165 R yhteensä L yhteensä 0,8279 24,0-0,0826 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,0513 1,5 0,0000 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 773 1 608

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,4555 100,0 10873 0,31 0,0000 3735 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1,4285 41,3 10873 0,76 0,2663 3900 YO 1,4285 100,0 10873 0,76 0,2663 3900 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,1478 33,2 0-0,1837-165 VP 0,0000 0-0,3327 0 VL 1,1478 100,0 0 1,1478 0 VU 0,0000 0-0,9988-165 R yhteensä L yhteensä 0,8279 24,0-0,0826 Kadut 0,5863 70,8 0,2257 Pihakadut 0,0706 8,5 0,0706 Kev.liik.kadut 0,1710 20,7-0,3789 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,0513 1,5 0,0000 W 0,0513 100,0 0,0000 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 773 1 608 Asemakaava 2 773 1 608