Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 )

Transkriptio

1 Dnro Jarvenpaa 57/2016 vanha dnro: KAUKE 1606/2015 Kaavatunnus Normaali kaavaprosessi , päivitetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Puistotie , Seppälän kiinteistö Asemakaavan muutos

2 Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? Suunnittelualue Aloite tai hakija Suunnittelun lähtötiedot Maanomistus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kulttuuriympäristö Osalliset Miten ja milloin voi osallistua? Asemakaavaprosessin laatimisvaiheet ja osallistuminen Tiedottaminen Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Kaavan selvitykset, vaikutukset ja vaikutusten arviointi Aikataulu Mielipiteet aloitusvaiheessa Yhteystiedot... 8

3 1 Mitä tapahtuu ja missä? Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Kaavamuutosalue sijaitsee Kyrölän kaupunginosassa, Puistotien ja Tanhumäentien välissä. Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet Seppälän kiinteistön käytöstä asumiseen ja rakennuksen mahdollinen säilyttäminen. Samalla tutkitaan myös tarve ja mahdollisuus päivittää Yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsevan päiväkodin kaavamääräys nykytilanteen mukaiseksi. Kaavamuutoksella tutkitaan lisäksi Stenbackan puiston kaavoittamista pientaloasumiseen ja sitä kautta alueen asuinrakenteen tiivistämismahdollisuuksia. Stenbackan puisto on nykyisellään luonnontilainen alue ja kasvamassa umpeen. Alue on viheralueluokituksen mukaan C-luokan puistometsä. Suunnittelualueeseen sisältyy kaavateknisistä syistä myös samassa korttelissa olevat Tanhumäentien varressa olevat AO-tontit, joiden osalta kaava toteaa nykytilanteen. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 1.1 Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä , ja Suunnittelualue on kooltaan noin 1,5 ha ja sillä sijaitsee Stenbackan puiston lisäksi päiväkoti ja ns. Seppälän kiinteistö, joka palvelee tällä hetkellä ensisijaisesti yhdistystoimintaa. Kiinteistössä on lisäksi vuokra-asunto. 1.2 Aloite tai hakija Suunnittelualueen likimääräinen sijainti mustalla ympyröitynä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä. Puistotie 34 b on yksi näistä kiinteistöistä, jonka kaupunki aikoo valmistella kaavallisesti myyntiä varten. Kaavamuutos tehdään kaupungin aloitteesta. Asiasta on jätetty kuntalaisaloite vuonna 2014 Seppälän talon säilyttämiseksi.

4 2 Suunnittelun lähtötiedot 2.1 Maanomistus Suunnittelualue on osittain kaupungin maanomistuksessa. Päiväkoti tontti ja rakentuneet omakotitalotontit ovat yksityisessä omistuksessa. Tummennetut alueet ovat kaupunginomistuksessa. 2.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa ( ) alue kuuluu tiivistettäviin alueisiin. 2.3 Yleiskaava Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä (2015). Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (KV ) suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueelle on osoitettu maakunnallinen kulttuuriympäristöalue (kh/m ), jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Lisäksi alueelle on mustalla kohdemerkinnällä osoitettu Paikallinen kulttuuriympäristökohde (Seppälän kiinteistö), joka on suojeltu asemakaavalla tai on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä.

5 Ote Järvenpään yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. 2.4 Asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava (4/7) on vahvistettu vuonna Asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y3), jossa asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m² kohti. Rakentaminen on sallittu III -kerrokseen ja rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0,35. Rakennusoikeutta muodostuu kyseiselle Y-tontille (pinta-ala n. 6808m²) noin 2382 k-m². Stenbackan puistoon (P) on osoitettu palloilukenttä (Up). Tanhumäentien varteen on osoitettu omakotirakennusten ja rivitalojen sekä muden kytkettyjen pientalojen korttelialue (AOR5). Tonttitehokkuus AOR5 korttelialueella on e=0,3 ja rakennusten sallittu kerroslukumäärä on I tai II. 2.5 Kulttuuriympäristö Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (vaihe I) kohde (Seppälän kiinteistö) on mainittu toimenpideluokka 2 kohdalla, jossa kohteiden suojelua tullaan harkitsemaan asemakaavalla tai muilla toimenpiteillä.

6 Nykuinen ns. Seppälän kiinteistö on Stenbackan tilan entinen päärakennus, jonka kaupunki on ostanut 70-luvulla Seppälän perikunnalta. Rakennus on hirsirunkoinen, tyypillinen terijokelaishuvila. Rakennus on seudullisesti merkittävä kulttuurihistoriakohde. Rakennuksen säilyttämisen mahdollisuutta tullaan tutkimaan ja alkuperäistä käyttötarkoitusta mahdollisesti edistämään asemakaavalla. 3 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit, lähialueen asukkaat Viranomaiset: Uudenmaan Ely-keskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Järvenpään kaupunki, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Asiantuntija viranomaiset: Järvenpään Vesi, Fortum Power & Heat Oy, Caruna Oy, Telia-Sonera Finland OYJ, Elisa OYJ Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, mm. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä asukasliike Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä kaavatyössä, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 4 Miten ja milloin voi osallistua? 4.1 Asemakaavaprosessin laatimisvaiheet ja osallistuminen Osallistua voi jokaisessa kaavaprosessin vaiheessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Toivomme sähköistä osallistumista. Suunnitteluasiakirjat ovat nähtävillä Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mahdollinen mielipide suunnittelun lisätiedoksi Mahdollinen arvio OAS:n riittävyydestä Valmistelu-vaihe - Luonnos nähtävillä (14 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus Mahdollinen mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen KAUKE lautakunnassa julkisesti nähtäville ja lausunnoille - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Mahdollinen muistutus ehdotuksesta, lausunnot pyydetään. Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen KAUKE ltk., KH, KV (muutoksenhaku HHAO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen oikaisukehotus /valitus

7 4.2 Tiedottaminen Kaavasta ei ole tarpeellista järjestää MRL 66 mukaista viranomaisneuvottelua. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta, nähtävillä oloista, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja naapureille ( hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kirjeitse vain jos sitä on kirjallisesti pyytänyt ja ilmoittanut osoitteensa). - Tuusulanjärven viikkouutisissa (voimaantulosta ei julkaista kuulutusta lehdessä) 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavamuutoksen aluksi laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:sta voi esittää myös mielipiteen alueen suunnittelun lisätiedoksi kaupungille. 4.2 Valmisteluvaihe Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta kaupungille (MRL 62 ja MRA 30 ). Kaupunki pyytää mahdollisia ennakkolausuntoja viranomaisilta. Ilmoitus on aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä (MRA 30). Valmisteluvaiheen kaavaluonnos on nähtäville 14 päivää Seutulantalon palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. 4.3 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Seutulantalon palvelupisteeseen ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. 4.4 Hyväksymisvaihe Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kaupungille ennen ehdotuksen nähtävillä oloajan päättymistä (MRL 65 ja MRA, 27 ). Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot (MRA 28 ). Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla niille viranomaisille, kunnan jäsenille

8 ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa kaavan ollessa julkisesti nähtävillä. (MRL 67 ja MRA 94 ) Hyväksymispäätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. ( MRL 188 ) Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallintooikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Voimaan tullut asemakaava saatetaan sovituilla tavoilla tiedoksi MRA 95 mukaisesti. 5 Kaavan selvitykset, vaikutukset ja vaikutusten arviointi Kaavan suunnittelun aikana käytetään jo olemassa olevia perusselvityksiä. Selvitykset antavat riittävän tietopohjan kaavasuunnittelun lähtökohdiksi. Lisäselvityksiä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä kaavasuunnittelun edetessä. Käytetyt selvitykset tullaan luettelemaan kaavaselostuksessa. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä mm. ihmisen elinoloihin, maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kulttuuriympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä koko kaavaprosessin ajan ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä käytössä oleviin perustietoihin, yhteistyötahojen kanssa käytyihin neuvotteluihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 6 Aikataulu Vireille+OAS: syksy 2015, OAS päivitys huhtikuu 2016 Valmisteluvaihe, luonnos nähtäville huhtikuu 2016, (14 pv) Ehdotus julkisesti nähtäville Kauke ltk.: syksy 2016, (30pv) Hyväksyminen Kauke ltk., KH, KV: syksy Mielipiteet aloitusvaiheessa Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavasuunnittelijaan (ks. yhteystiedot alla). 8 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Kaavasuunnittelija Elina Joutsen p Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula p