KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

TEKNINEN VIRASTO Mittaus ja aavoitus aavatyö 9 9.8.017 KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo, KH 18.4.016 TeL luonnos 17.1.017 6 Luonnos nähtävillä.. 4..017 KaupuniraenneLK, ehdotus Ehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

- - KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemaaavan muutos osee Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan ortteleita 13 146, 156 159 ja ortteiden 08 ja 1 osia seä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous- ja vesialueita. Asemaaavan muutosella muodostuu Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan orttelit 13, 133, 136 139, 14, 144 146, 157 159, 08 osa, 1 osa ja 5 seä atu-, liienne-, viristys-, erityis-, metsätalous- ja vesialueet. Outoumpu 9.8.017 Kaavoitustyö nro 9 Kaavoittaja Jua Ropponen, YKS 577

- 3 - TIIVISTELMÄ... 4 LÄHTÖKOHDAT... 5.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5.1.1 Alueen yleisuvaus... 5.1. Luonnonympäristö... 5.1.3 Raennettu ympäristö... 8.1.4 Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE.....1 Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset... 3 TAVOITTEET... 13 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 13 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 3..1 Lähtöaineiston antamat tavoitteet... 13 3..Tavoitteiden tarentuminen suunnittelun aiana... 15 4. VAIHTOEHDOT... 15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 16 5.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 16 Korttelialueet... 17 Muut alueet.. Luonnonsuojelualueet..4 5.3. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 5 5.3.1. Vaiutuset raennettuun ympäristöön... 5 5.3. Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön... 6 5.3.3 Muut vaiutuset 7 5.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.7 6. TOTEUTUS... 8 7. SUUNNITTELUVAIHEET... 8 LIITTEET 1. Asemaaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet seä aavoitusen vastineet niihin 4. Asemaaavaluonnosesta saadut lausunnot ja mielipiteet seä aavoitusen vastineet niihin. 5. Osayleisaavan yhteydessä tehty liienneverosuunnitelma 6. Raennus- ja ulttuurihistorialliset ohteet

- 4 - TIIVISTELMÄ Asemaaavan muutosen perustelut Kaava-alueella on suurelta osin voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen 7.7.1963 vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava. Maanäyttö- ja raennuslain 13 :n muaan raennuslain nojalla voimaan tullut raennusaava on voimassa asemaaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijaoa. Kuten yllä olevasta on nähtävissä, alueen asemaaava on vanhentunut. Maanäyttö- ja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamiseen. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Kaupunginvaltuusto hyväsyi osayleisaavan 15.6.015. Hyväsymispäätösestä tehdyn valitusen Itä-Suomen hallintooieus hyläsi ja aava sai lainvoiman 4.11.016. Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat myös asemaaavojen muutosten lähtötietoina. Kalattoman alueella on useita raennuspaioja, jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja, joita ei ole raennettu. Asemaaavan muutosessa huomioidaan nämä asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat. Lisäsi lähtöohtana on nyyisen iinteistöjaotusen parempi huomioiminen aavarataisussa. Kaavaprosessi Maanäyttö- ja raennuslain 6 :n muainen ilmoitus aavan vireilletulosta julaistiin unnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä olme viioa 1.4. 13.5.016. Kaavamuutosen yleisötilaisuus oli 7.4.016. Tilaisuudessa oli 13 untalaista. Asemaaavaluonnos pidettiin nähtävillä.. 4..017. Kaavamuutosen yleisötilaisuus pidettiin 8..017 aupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli 18 osallistujaa. Toteuttaminen Asemaaavamuutos ei aiheuta välittömiä toteutustoimenpiteitä.

- 5 - LÄHTÖKOHDAT.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.1.1 Alueen yleisuvaus.1. Luonnonympäristö Ennen toista maailmansotaa suomalaisia aupuneja ja teollisuusalueita ympäröivät maa-alueet olivat täysin suunnittelemattomia. Outoummussa tätä ehitysestä parhaiden uvaa Kalattoman alue. Kalattoman asutusen alu sijoittuu 190-luvulle, jolloin aivostoimintaa uudistettiin suurtuotantoa varten. Alueen raentuminen aloi sääntelemättömänä ja raentamisen tapa jatui aina 1940- ja 1950 luujen taitteeseen saaa. Vuonna 1938 laadittu esustaajaman raennussuunnitelma laajeni osemaan myös Kalattoman aluetta vuonna 1948. Kalattomasta muodostui eräänlainen Outoummun toinen taajama ja siellä asui yhtiön työnteijöiden lisäsi muuta työväeä, uten äsityöläisiä, autoilijoita ja pienyrittäjiä. Toisen maailmansodan jäleen Kalattomalla asui noin 1 000 asuasta. Myös alueen palvelut aloivat ehittyä. Esimerisi oman ansaoulunsa Kalaton sai vuonna 1937. 1970- ja 1980 luujen taitteessa alueella oli baari, posti ja asi päivittäistavaraauppaa. Alueella uli myös Outoummun taajaman ainoa sisäinen linja-autoyhteys. Sittemmin palvelut ovat hävinneet lähes oonaan. Nyyisin aupunginosassa toimii päiväoti ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outoummun ysiö. Työpaia-aluetta on Kalattomantien molemmilla puolilla mm. Oun hammaspyörä ja uljetusliieitä. Asemaaavaluonnosessa on n. 0 pientalon raennuspaiaa. Niistä suurin osa on raennettu. Kalattomantien varrella on raennuspaioja, jota ovat aavan muaisella puisto- tai maatalousalueella. Kaava-alueella sijaitsee Kalattoman lampi. Se on aupungin esustan ainoa merittävä vesistö. Sen pohjoisrannalla on omarantaisia tontteja. Muilta osin se rajoittuu suo- ja metsäalueisiin. Kaava-alueen pinta-ala on n. 66.7 ha. Arvoaimmat luontoohteet ovat Kalattoman lammen rantasuot ja lasuoja seä pieni avosuo Kalattoman lammen aaoispuolella, uva 1.

- 6 - Kuva 1 arvoaimmat luontoohteet. -Pieni avosuo Kalatoman lammen aaoispuolella sijaitsee pieni nimetön avosuo. Suo on luonnontilainen ja se sijaitsee samassa suppapainanteessa uin Kalaton. Suon esiosat ovat lyhytorsinevaa. Kasvillisuudessa esiintyy mm. luhtavillaa, pullosaraa ja arpaloa. -Kalattoman rantasuot ja lasuoja Kalattomalta Heinä-Osamolle laseva oja on uomaltaan aivettua. Vuosien saatossa uoma on maaperältään hieaa olevalla alueella saanut luonnontilaisen pienveden piirteitä. Ihmisvaiutusesta johtuen lasuoja ei ole vesilain muainen ohde, mutta ojan varsien ostea lehto on luontotyyppinä huomionarvoinen, uva.

- 7 - Kuva Lehtoasvillisuutta Kalattoman lasuojan varsilla. Kalattoman aaoisulmaan sijoittuu pieni luhtainen rantasuo. Suon ruohovaltaisessa asvillisuudessa esiintyy mm. suouaa, raatetta, maarianämmeää, urjenjalaa, suohorsmaa, luhtavuohennoaa ja terttualpia. Kalattoman länsipuolelle sijoittuva suo on ojitettu isovarpuräme. Kalattoman luoteisulmassa sijaitsee pieni luhtainen rantasuo, jona asvillisuudessa esiintyy samaa lajistoa uin järven aaoisulman luonnontilaisella ruohovaltaisella suolla. -Lepaot Kaii Suomen lepaolajit uuluvat EU:n luontodiretiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin. Tämä taroittaa, että niiden lisäätymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen tai heientäminen on iellettyä (luonnonsuojelulai 49 ). Kaii lepaolajit on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Kuva 3 lepaohavainnot. Jotta olosuhteet säilyisivät lepaoille suotuisina, puustoa ei saisi arsia enää nyyisestä. Toisaalta lehtivesaio ei saisi muodostua liian tiheäsi. Täreäsi lepaoiden ruoailualueesi on rajattu oo Kalattoman lampi rantametsineen. Lammen pohjoisosa, missä asutus ulottuu avoimine pihanurmineen aivan lammen rantaan, lienee uitenin lepaoille vähempiarvoinen tai jopa sopimaton. s. uva 3

- 8 - -Alueen maaperä Kaava-alueen maaperä on suurelta osin areaa hietaa ja hieaa, s. uva 4. Maaperä soveltuu raentamiseen. uva 4 alueen maaperä. K.1.3 Raennettu ympäristö Kalaton on väljästi raennettu pientalovaltainen alue aupungin esustan tuntumassa. Alueen raentaminen lienee alanut 190- luvulla. Raentaminen on tapahtunut hyvin vapaasti. Kalattoman omaotitalojen raentaminen jatui vilaana sodan jäleisinä vuosiymmeninä. Alueen möimäiset talot saivat naapureiseen rintamamiestyyppisiä omaotitaloja. Kuva 5 omaotitaloja Lammenadulla. (uvat Pea Piiparinen)

- 9 - Kuva 6 Kalattoman alueen raennusantaa 1940-luvun alussa. Alueelle ei syntynyt seleää esusta, vaan raennusryppäitä syntyi eri puolille aluetta. Kartta on osa laajempaa Outoummun alueen arttaa. Kalattomatien varrella on työpaia-alue, Kalattoman teollisuusylä. Kalattoman alueen suunnittelu ja ehittäminen 1970-luvulla liittyi paiaunnan raennemuutoseen ja aivostoiminnan päättymisajatusiin. Outoumpuun haluttiin orvaavaa teollisuutta ja 1970-luvulla uusisi työpaia-alueisi suunniteltiin Kalatonta ja Sysmäjärveä. Näin tulevien teollisuusalueiden lähettyville suunniteltiin Heiinpuiston ja Männiöpuiston pientaloalueet. Kalattoman ehittäminen hiipui, un teollisuusylä päätettiin perustaa vuosiymmenen lopussa Turulan anaalle. Entiset ansaouluraennuset ja asuntola muodostavat oman miljöön. Raennuset tuovat omalta osaltaan ajallista errosellisuutta oo aupunginosaan ja ovat samalla alueen harvoja julisia raennusia. Kalattomantie on Outoummun taajaman pääatuja. Muita alueen merittäviä atuja ovat Koonatu ja Lammenatu. Asemaaavassa on muutamia atuja, joita ei ole raennettu. Kaava-alueella on valmis energia-, vesi- ja viemäriverosto. Kauolämpöverostoa on Koonadulla ja siihen on liitetty mm. ammattiopiston raennuset. Raennus- ja ulttuurihistorialliset ohteet, Liite 6 Kaava-alueella sijaitsee ysi seudullisesti merittävä raennusohde ja asi paiallisesti merittävää ohdetta. Lisäsi alueella

- - on asi miljööohdetta. Seudullisesti merittävä on entinen ansalaisoulun opettajien asuntalo. Paiallisesti merittäviä ovat ammattiopiston pääraennus ja alattoman entinen ansaouluraennus. Miljööohteina ovat osa Koiviopellontiestä ja osa Lammenadusta. Kohteiden arvotus on suoritettu esustan osayleisaavan yhteydessä. Kohteiden ja alueiden uvaus seä suojeluperusteet ilmenevät liitteestä 6..1.4 Maanomistus Kaava-alueen orttelimaat ovat suurelta osin ysityisomistusessa. Viristysalueet ovat suurelta osin aupungin omistusessa, s. uva 7. Kuva 7 maanomistus. Kaupungin omistamat maat ovat vihreällä.. SUUNNITTELUTILANNE..1 Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maauntaaava, joa on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1.,., 3. ja 4. vaiheen maauntaaavat. Maauntaaavassa aava-alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Kaava-alueen aaoisulma on pohjavesialueella (pv). Pohjois-Karjalan maauntahallitus on äynnistänyt oonaismaauntaaavan taristusen, josta äytetään nimeä Pohjois-Karjalan maauntaaava 040. Maauntaaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväsytty esäuussa 016 ja parhaillaan on useita erillisselvitysiä äynnissä.

- 11 - Joensuun seudun yleisaava 00 on hyväsytty seutuvaltuustossa.1.008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 9.1.009 ja yleisaava on tullut voimaan 14.1.0. Yleisaavassa aava-alue on mm. pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), viristysaluetta (V), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja teollisuusja varastoaluetta (T). Lisäsi osa alueesta uuluu pohjavesialueeseen. Outoummun esusta-alueen osayleisaava on hyväsytty aupunginvaltuustossa 15.6.015 ja se on saanut lainvoiman 4.11.016. Kalattoman osalta osayleisaava on laadittu toteutuneen maanäytön muaan. Asuminen on meritty pientalovaltaisesi asuntoalueesi, AP. Tästä alueesta puolet on tiivistettävää aluetta. Työpaiat on meritty teollisuusalueesi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia, TY. Puistot on meritty lähiviristysalueesi, VL. Päiväodin ja ammattiopiston tontit on meritty julisten palvelujen ja hallinnon alueesi, P. Pääja ooojaaduissa ei ole muutosia. Kuva 8 ote Outoummun esustan alueen osayleisaavasta. Asemaaavana alueella on voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen 7.7.1963 vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava. Maanäyttö- ja raennuslain 13 :n muaan raennuslain nojalla voimaan tullut raennusaava on voimassa MRL:n muaisena asemaaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijaoa. Koonadun alueella on myös voimassa lääninhalli-

- 1 - tusen 14.1.1975 vahvistama asemaaavaa. Korttelin 08 asemaaava on vahvistettu1.4.1977. Kuva 9 ote voimassa olevasta asemaaavasta. Osayleisaavan yhteydessä on tehty mm. seuraavat selvityset, jota ovat asemaaavan muutosen lähtöaineistoa: - Outoummun liienneturvallisuussuunnitelma 04/011. Suunnitelman päivitys äynnissä. - Luontoselvitys Ramboll 1.3.01. - Täydentävä luontoselvitys: asvillisuustäydennyset, Ramboll 30.11.01. - Täydentävä luontoselvitys: lepaot, linnusto, liito-orava, Ramboll 30.8.013. - Maisema- ja ulttuuriympäristöselvitys, Ramboll 8.8.013. - Kulttuuri- ja raennushistoriallisen selvitysen loppuraportti, Pea Piiparinen 8.9.013. - Asuntoaluevarauset liienneveron annalta liienneselvitys, Ramboll 1.11.013. Muita selvitysiä: - Outoummun aupuni, Pohjavesialueet, Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri, 1994.

- 13-3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3..1 Lähtöaineiston antamat tavoitteet Kalattoman alueen asemaaava on vuodelta 1963 ja se on vanhentunut. Maanäyttö- ja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamisesi. Kalattoman alueella on useita raennuspaioja, jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja, joita ei ole raennettu. Edellä mainitut asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat edellyttävät myös asemaaavan muuttamista. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat asemaaavojen muutosten lähtötietoina. Kaupungin asettamat tavoitteet Outoummun strategia on vuosille 3 016. Sen muaan aupungin strategia raentuu olmen peruspilarin ympärille: 1. Kestävä untatalous - Kuntatalouden erityisenä risinä ovat tulorahoitus eli vuosiatteen riittävyys seä velaantuminen.. Työpaiojen riittävyys ja osaavan työvoiman saatavuus - Outoummun yritysten elinvoima on riippuvainen osaavasta ja työhönsä sitoutuneesta työvoimasta. 3. Toimivat palvelut - Palvelujen saatavuus, laatu ja ustannusehitys muodostavat olme toisiinsa iinteästi yteytyvää muuttujaa. Kuntalaisten on saatava riittävän laaduaat palvelut ohtuullisella verorasitusella ja riittävän ustannustehoaasti tasavertaisuuden periaatteita noudattaen. Outoummun vahvuudet asumisessa ovat asuntojen saatavuus, edullisuus, asumisväljyys ja yhteisöllisyys modernin asumisen muavuusilla.

- 14 - Strategian vision 00 muaan: -Outoumpu on historiastaan ja nyyisyydestään ylpeä ja elinvoimainen aupuni, jossa on turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. -Outoumpu Aarreaupuni on ehittyvä, vaurastuva ja vetovoimainen teollisuus-, oulutus-, ulttuuri-, asumis- ja matailuaupuni, joa tarjoaa untalaisille laaduaat palvelut ja josta on hyvät liienneyhteydet maauntaesusiin. -Outoumpu tunnetaan atiivisena ja luotettavana yhteistyöumppanina. Maanäytön osalta strategiassa todetaan, että Outoumpu panostaa atiiviseen maanäytön suunnitteluun, asumisen marinointiin ja ennaoivaan aavoittamiseen. Kuntayhteistyö eri setoreilla seä seututasoinen maanäytön suunnittelu lisääntyy aiien Joensuun työssääyntialueen untien esen. Kaava-aluetta osevana tavoitteena on, että Kalatoman lammen ranta-alueen maanäytön tehostamisen mahdollisuudet selvitetään. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleisaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleisaavan laatimisen eseisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen aupuniseudun maanäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä oonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun ehittymistä vetovoimaisesi, ilpailuyyisesi ja yhdysuntaraenteeltaan taroitusenmuaisesi. Outoummun esustan osayleisaava (uva 9) Tavoitteena on ollut laatia Outoummun esusta-alueen oieusvaiutteinen osayleisaava, joa ohjaa alueen tulevaa maanäyttöä ja raentamista seä näiden edellyttämien asemaaavojen ja asemaaavan muutosten sisältöä. Osayleisaavan tavoitevuosi on 030. Osayleisaavassa taristettiin toteutunut maanäyttö, aluevarauset ja osoitetaan asuinalueiden täydennysalueita. Osayleisaavassa huomioidaan pääasiassa voimassa olevien ja toteutuneiden asemaaavojen periaatteet. Osayleisaavassa aava-alue on osoitettu seuraavia aluevarausia:

- 15 - - AP, Asuinpientalovaltainen alue Merinnällä osoitettaan pääosin asumisäyttöön varattavat alueet, joiden asuinerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omaoti-, pari-, ytetyt pientalot ja rivitalot). - PY, Julisten palvelujen ja hallinnon alue Merinnällä osoitetaan luonteeltaan julisten palvelujen alueet, uten virastojen, opetus-, ulttuuri- ja sosiaalitoiminnan seä terveydenhuollon palvelutiloille taroitetut alueet. -TY, Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia. Merinnällä osoitetaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat teollisuus- ja varastotoiminnan alueet. Alueelle ei tule sijoittaa teollisuutta, joa voi vaarallisten emiaalien äsittelyn tai varastoinnin vuosi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. - VL, Lähiviristysalue Merinnällä osoitetaan raennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet, jota on taroitettu päivittäiseen uloiluun, viristyseen, leiiin ja luonnon oemiseen. Alueen taremmassa suunnittelussa tulee huolehtia riittävistä jalanuluyhteysistä asuinalueille ja iinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Asemaaavamuutos on Outoummun esustan osayleisaavan muainen. 3.. Tavoitteiden tarentuminen suunnittelun aiana 4. VAIHTOEHDOT Kaavaprosessin aiana aava-aluetta laajennettiin vähäisesti ottamalla muaan Kalattoman päiväodin tontti. Päiväoti on nyyisessä asemaaavassa maa- ja metsätalousalueella. Kosa päiväoti oli aluperäisen aava-alueen vieressä, niin sen liittäminen aava-alueeseen on taroitusenmuaista ilman, että se viivästyttäisi aavaprosessia. Kaavaprosessin aiana ei ole tutittu vaihtoehtoja. Vaihtoehto aavamuutoselle olisi, ettei aavamuutosta tehdä. Laadittua asemaaavaluonnosta verrataan voimassa olevaan asemaaavaan. Muutosia arvioidaan oheisen tauluon muaisesti. Tauluosta voidaan nähdä, että äyttötaroitusen muutoset ovat erittäin vähäiset.

- 16 - VOIMASSA ASEMAKAAVA OLEVA ASEMAKAAVAMUUTOS Pintaala (ha) Tonttitehouus Raennusoieus (-m ) Pinta-ala (ha) Tonttitehouus Raennusoieus (m ) A-orttelialueet 15,91 e=0.6 4816 1,57 e=0.4 5467 T-orttelialueet 4,97 e=0.40 19048 7,75 e=0.37 835 Y-orttelialueet 3,41 e=0.71 40,56 e=0.49 1437 Kadut, tiet,09 - - 9,43 - - Viheralueet 14,54 - - 13,61 - - Maa- ja metsätalous,4 - -. - - Loma-asunnot 1,1 e=0,08 896 - - - 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavarataisu on asemaaavan muutosen tavoitteiden muainen. Toteutunut maanäyttö ja iinteistöjaotus ovat olleet aavamuutosen ensisijaisena lähtöohtana. Toteutunut maanäyttö on ollut myös esustan osayleisaavan lähtöohta. Myös muut osayleisaavassa esille tulleet asiat mm. raennus- ja ympäristösuojelun osalta on otettu muaan asemaaavan muutoseen. Kaavamuutos on pyritty teemään hyvin väljänä ja vähin määräysin, jotta alueelle luonteenomainen vapaa raentaminen voisi jatua tulevaisuudessa. Kaavaehdotusessa on n. 0 omaotitalon raennuspaiaa. Raentamattomia raennuspaioja on viisi. Uusille raennuspaioille ei ole tarvetta, osa aupungissa on paljon vapaita tontteja. Isojen tonttien jaaminen on mahdollista hallinnonjaosopimusella. Kalattoman lammen rannalla olevat loma-asuntojen paiat () on meritty asumiseen. Lammen länsirannalle on aupungin strategian ja osayleisaavan muaisesti lisätty asi omarantaista pientalotonttia.

- 17 - Työpaiatontit Kalattomantien varrella on meritty myös suurelta osin nyyisen maanäytön muaisesti. Näin esim. Oun hammaspyörä siirtyy puistoalueelta orttelimaalle. Yhtiön tuotantoraennuset on raennettu poieamisluvilla. Asuntoadut on meritty asemaaavaan toteutuneen muaisesti. Tämä meritsee, että Pajaaarre ja Hieauja on poistettu asemaaavasta. Maijalanuja ja Saulinuja on lyhennytty raennetun muaisesi. Kaavassa Opinuja on siirretty paiaan johon se on raennettu. 5.. ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuinpientalojen orttelialue, AP Alueelle voidaan raentaa rivitaloja, ytettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistaroitusiin. Merinnällä on orttelissa 136 oleva alue (Koonadun ja Lammenadun ulmassa). Voimassa olevassa asemaaavassa alue on liie- seä huoltoasemaraennusten orttelialuetta. Alueen liietoiminta on hiipunut joten alue on taroitusenmuaista aavoittaa asumiseen. AP-äyttötaroitus merintä mahdollistaa alueen joustavan äytön ja mahdollistaa Pajaaarre-adun poistamisen asemaaavasta. Tonttitehouusluu e=0.5 ja enimmäiserrosluu on asi. Erillispientalojen orttelialue, AO Alueella voidaan raentaa ysi- tai asiasuntoisia pientaloja (omaotitaloja) asumistaroitusiin. Merittävä osa aavamuutosen orttelimaasta on meritty erillispientalojen orttelialueesi. AO-tontteja on 0 pl. Verrattuna voimassa olevaan asemaaavaan uusia AO-tontteja on 3 pl. Niistä 13 on sellaisia raennettuja tontteja, jota nyyisessä asemaaavassa ovat maa- ja metsätalousalueella. Viisi tonttia on asemaaavassa liieraennusten tontteina Lammenadun varrella. Liietoiminta on niistä loppunut jo vuosia sitten ja ne ovat asumisäytössä, ortteli 138. Kasi raennettua omaotitonttia on työpaiatontilla, ortteli 159. Kaavassa on viisi raentamatonta tonttia, joista olme on aupunginomistusessa. Ysityisten omistamat tontit ovat jo nyyisessä asemaaavassa. Kaupungin tontit syntyvät un orttelin 08

- 18 - YS-tontti muutetaan asumiseen ja Kalattoman länsirannalle aavoitetaan osayleisaavan muaisesti asi uutta tonttia. Voimassa olevasta asemaaavasta poistuu AO-tonttia. asi liitetään ammattiopiston tonttiin. Näillä tonteilla on opiston pysäöintipaioja. ahden tontilla on Kalattoman entisen ansaoulun opettajien asuntola, joa on nyyisin lastensuojeluysiö äytössä. Edellä olevissa tapausissa on yse asemaaavan selvästä vanhentuneisuudesta suhteessa nyyiseen maanäyttöön. uusi AO-tonttia poistuu un Maijalanujan ja Saulinujan raentamattomat osat poistetaan asemaaavasta. Tonttitehouusluu e=0.5 ja enimmäiserrosluu on asi. Ainoa poieus on ortteli 5. Korttelin tontti on niin suuri, että on taroitusenmuaista äyttää tonttitehouutta, joa mahdollistaa nyyisen laajuisen raentamisen tulevaisuudessa. Kortteli 5 rajoittuu Kaavitiehen (maantie) eiä ole taroitusen muaista sallia lisää suoraa tonttiliiennettä maantielle. AO-tonteilla ei ole raennusaloja vaan yleisissä määräysissä annetaan vähimmäisetäisyydet tonttien rajoista. Tällä pyritään säilyttämään alueelle luonteenomainen vapaa raentamistyyli. Osa Koiviopellontien ja Lamminadun aluetta on osayleisaavan muaisesti meritty alueesi, jolla on ulttuurihistoriallisia ja taajamauvallisia arvoja, s-. Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue, AL Alueella voi olla asuinraennusia, liie- ja/tai toimistoraennusia seä yhdistettyjä asuin-, liie- ja toimistoraennusia. Merintä on orttelissa 145 Koonadun varrella. Tontilla on pienehö liieraennus. Kaavamerinnällä mahdollistetaan esim. asuminen, jos liietoiminta laaa. Tonttitehouusluu e=0.5 ja enimmäiserrosluu on asi. Palveluraennusten orttelialue, P Palveluraennusten orttelialue on taroitettu aluetta palvelevia toimintoja uten sosiaali- ja terveyspalveluja, lasten päiväotia, elintarviemyymälää, ampaamoa, parturia jne. varten. Merintä on orttelissa 1. Tontilla on Kalattoman päiväoti. Voimassa olevassa asemaaavassa päiväoti on maa- ja metsä-

- 19 - talousalueelle. Kaavamuutosella poistetaan ristiriita nyyisen maanäytön ja asemaaavan välillä. Tonttitehouusluu e=0.30 ja enimmäiserrosluu on ysi. Palveluraennusten ja asuinraennusten orttelialue, PA-1 Korttelialue on taroitettu ysityisiä ja julisia palveluita, palveluasemista ja asumista varten. Merintä on orttelissa 139 Koonadun ja Lammenadun risteysessä. Tontilla on Kalattoman entisen ansanoulun opettajien asuntola. Raennusessa toimii nyyisin lastensuojelu. Asemaaavassa em. tontti on omaotiraennusten ja muiden enintään ahden perheen talojen orttelialuetta, AO. Entinen opettajien asuntola on valmistunut v. 1953. Tältä osin asemaaavan on ehä laadittu virheellisesti. Ei ole oletettavaa, että aavan laatimisvaiheessa uuden asuntolan tilalle haluttiin omaotitalo. Kaavamuutosella poistetaan ristiriita nyyisen maanäytön ja asemaaavan välillä. Tontin äyttötaroitusmerintä on väljä. Yhteisunnan palveluraenteet muuttuvat nopeaan tahtiin, joten aavamuutosella on syytä varautua raennusen muuttuviin ja erilaisiin tarpeisiin. Tonttitehouusluu e=0.30 ja enimmäiserrosluu on asi. Raennus on suojeltu merinnällä sr-3. Merinnän muaan yseessä on suojeltava raennus, jolla huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupaasian rataisemista. Opetustointa palvelevien raennusten orttelialue, YO Alueelle voidaan raentaa ouluja ja muita oppilaitosia. Merintä on orttelissa 139. Tontilla on Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outoummun ysiön toimitilat. Osa raennusista on alun perin ollut Kalattoman ansaoulun äytössä. Nämä osat on meritty suojelumerinnällä. Kaavamuutosella ammattiopiston tontin maa-alue päivitetään nyyisen äytön muaisesi eli siihen liitetään paioitusalueena olevat AO-tontit. Käyttötaroitusmerintä säilyy entisellään eli opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueena.

- 0 - Tonttitehouusluu e=0.50 ja enimmäiserrosluu on olme. Tontilla olevat entiset ansaouluraennuset ovat valmistuneet v. 1937 ja 195. Vuonna 1971 niissä aloitti toiminnan Pohjois- Karjalan esusammattioulun sivupiste. Siinä yhteydessä valmistui pihalle työhalli. Vuonna 1989 tehtiin v. 195 valmistuneeseen raennuseen laajennusosa. Alun perin ansaouluäyttöön valmistuneet raennusen on meritty aavaan sr-3 merinnällä. Merinnän muaa yseessä on suojeltava raennus, jolla on huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupa-asian rataisemista. Kirojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue, YK Alueelle voidaan raentaa seuraunnan ja usonnollisen yhteisön toimintaa varten taroitettuja raennusia. Merintä on orttelissa 136. Tontilla on Jehovan todistajien valtaunnan sali. Osa toiminnan vaatimista pysäöintipaioista on aavan muaisella maantien alueella. Tätä ongelmaa ei aavamuutosella voida poistaa, osa maantien liittymille tarvitaan normien muaiset näymäalueet. Voimassa oleva asemaaavassa tontti on liieraennusten orttelialuetta, AL. Kaavamuutosella poistetaan asemaaavan ja toteutuneen maanäytön välinen ristiriita. Tonttitehouusluu e=0.30 ja enimmäiserrosluu on asi. Teollisuusraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia, TY Merintä on taroitettu äytettäväsi lähinnä asunto-, esusta- tai muulla sellaisella alueella, jolla on erityinen tarve aavalla ohjata teollisuuden laatua niin, ettei se aiheuta häiriötä ympäristölle. Alueella sijaitsee tai sille voidaan raentaa raennusia sellaiselle teollisuudelle, joa ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, rasasta liiennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joa siten voi sijoittua esimerisi asuntojen välittömään läheisyyteen. Merintä on ortteleissa 157 159 ja 3 Kalattomantien varrella. Tämä työpaiaesittymä on suurelta osin raentunut 1970 80

- 1 - luvulla. Voimassa olevassa asemaaavassa osa tonteista on pienteollisuusraennusten orttelialueella ja osa puistoalueella. Viimesi mainitut raennuspaiat on toteutettu poieamisluvilla. Kaavamuutosella poistetaan toteutuneen maanäytön ja asemaaavan välisiä ristiriitoja. Lisäsi on otettu huomioon osayleisaavassa esitetty vähäinen alueen laajennus. Kalattomantien pohjoispuolen tonttien tehouusluu on e=0.40 ja eteläpuolella e=0.5. Eteläpuolella on pienempi tehouus, osa tontit sijoittuvat asutusen eselle. Kaiien tonttien enimmäiserrosluu on asi. TY-tontit ovat lähellä asutusta ja luonnon monimuotisuuden annalta merittäviä alueitta. Yleisiin määräysiin on tästä johtuen lisätty määräys, jolla on täsmennetty TY-1 -merintää. Määräysen muaan TY-orttelialuelle voidaan sijoittaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueelle ei tule sijoittaa teollisuutta, joa voi vaarallisten emiaalien äsittelyn tai varastoinnin vuosi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Kalattomantien itäosa on osayleisaavan muaisella pohjavesialueella. Asemaaavassa on tämän huomioiva seuraava määräys: Kortteleissa 159 ja 3 ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida emiaaleja, nestemäisiä polttoaineita eiä pohjavettä liaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen. Lastaus- ja purualueet seä ajoneuvoliienteeseen ja pysäöintiin äytettävät alueet on eritettävä vettäläpäisemättömällä materiaalilla. Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue, ET Merinnällä osoitetaan tietoliienteen, yhdysuntatenisen huollon raennusten ja laitosten uten voimaloiden, vedenottamoiden, vedenpuhdistamoiden ja niihin liittyvien jätteidenäsittelylaitosten alueet. Merintä on orttelissa Kalattomantien ja orttelissa 4 Kaavintien varella. Merinnällä on osoitettu olevan puistomuuntajan paia. Muut muuntajat ovat joa maantien alueella tai orttelimaalla. Maantien alueelle muuntaja voidaan sijoittaa ilman eri merintää. Korttelialueen muuntajien osalta on aavamääräys, joa mahdollistaa niiden sijoittamisen orttelialueelle.

- - Muut alueet Katualue Asuntoadut on meritty aavaan toteutuneen muaisesti. Näin ollen, että Pajaaarre ja Hieauja on poistettu asemaaavasta, osa niitä ei ole raennettu eiä niiden raentamiseen ole tarvetta. Maijalanuja ja Saulinuja on lyhennetty nyytilanteen muaisesi. Kaavassa Opinuja on siirretty paiaan, johon se on raennettu. Lammenadun itäpään liittymä Kaavitiehen on ataistu. Rataisu on esitetty osayleisaavan liienneveroselvitysessä. Liite 5. Liittymä poistaminen tuli esille myös asuaspalautteessa. Rataisun myötä linja-autoliienteelle joudutaan teemään uudet pysäit Koonadun ja Lammenadun risteysen läheisyyteen. Lammenadun itäpäähän on tehty varaus ääntöpaialle. uva 11 Lammenadun itäpäähän suunniteltu ääntöpaia Maantien alue, LT Maanäyttö- ja raennuslain 83.4 :n muaan maantien liiennealueita voidaan osoittaa valta-, anta- ja seututeitä seä niitä yhdistäviä ja niiden jateena olevia teitä varten, jota palvelevat pääasiallisesti muuta uin paiallista liiennettä. Merintää on äytetty aava-alueella olevien Polvijärventien (tienumero 504) ja Kaavintien (tienumero 573) osalla. Maantien alue on säilytetty entisellään ELY-esusen ohjeistusen muaisesti.

- 3 - Ainoa rajausenmuutos on tehty Lamminadun ja Polvijärventie risteysessä orttelin 13 osalta. Muutosella on hiuan laajennettu orttelia 13. Kaavintieltä on useita suoria tonttiliittymiä omaotitaloille. Ne aii säilyvät hieman muutettuna. Muutoset osevat; Korttelin 159 tonttien liittymät tulee yhdistää tonttien rajalle. Korttelin 14 olmelle tontille (tilat 6:7, 6:8 ja 6:39) ei asemaaavassa ole liittymään Kaavintielle. Käynti niille tapahtuu Lamminadun jateena olevan ajouran autta. Kaavassa maantien alueella on ajon mahdollista merintä. Lähiviristysalue, VL Merinnällä osoitetaan viristys- ja uloiluäyttöön taroitetut, lähinnä taajamaraenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole taroitus raentaa varsinaisisi puistoisi. Merinnällä on osoitettu Kalattoman lammen ympärille jäävät viheralueet ja Kalattomatien eteläpuolen viheralueet. Viheralueet ovat osayleisaavan muaisia eiä niiden määrässä ja rajausessa tapahdu merittäviä muutosia. Osalla aluetta on luo-1 ja luo- merintä (s. luonnonsuojelualueet) Suojaviheralue, EV Merinnällä osoitetaan sellaiset lähinnä liienneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden taroitusena on pääasiassa suojata muita alueita liienteen melu- ym. haitoilta, ja joita ei sijaintinsa taia voida äyttää viristysalueina. Merinnällä on osoitettu maanteiden vierellä ovat viheralueet, joita ei voida äyttää viristyseen. Metsätalousalue, M-1 Merinnällä on osoitettu orttelin 5 molemmilla puolilla ysityisomistusessa olevat alueet. Rataisuun on päädytty maanomistajan anssa äytyjen neuvottelujen pohjalta. Tältä osin merintä poieaa osayleisaavasta. Jos aavaehdotusessa olisi päädytty osayleisaavan muaiseen rataisuun, olisi se edellyttänyt atuveron raentamista alueelle, osa uudet liittymät eivät ole mahdollisia maantiehen. Osalla aluetta on luo-1 merintä (s. luonnonsuojelualueet)

- 4 - Vesialue, W Luonnonsuojelualueet Alue, joa on taroitettu säilytettäväsi vesialueena, osoitetaan aavassain vesialueesi. Merintä osee Kalattoman lampea. Merinnän osalta ei muutoista nyyiseen asemaaavaan. Kalattoman rantasuot, sen lasuoja ja pieni avosuo on meritty asemaaavan osayleisaavan muaisesti merinnällä luo-1, luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Luonnon ja eliöiden olosuhteita ei saa heientää. Merinnällä osoitetaan mm. eologisten yhteysien annalta merittäviä tai lajiriaita luontoalueita, osteioja, perinnebiotooppeja, uhanalaisten lajien esiintymisalueita ja metsälain :n muaisia erityisen täreitä elinympäristöjä. Alueen äyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden annalta täreiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytyset. Kalattoman lammen ranta-alueet ovat lepaoiden ruoailualuetta. Asemaaavaan se on meritty osayleisaavan muaisesti merinnällä luo-, lepaoiden ruoailualue, joa on luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueen puustoa tulee säilyttää suojapuustona. Raennetun ulttuuriympäristön ohteet s. liite 6 Raennusohteet Kaii olme raennusohdetta liittyvät ansaoulutoimintaa Kalattoman alueella. Raennuset ovat valmistuneet 1930- ja 1950 luvulla Kuusjärven unnan toimesta. Raennuset muodostavat Kalattoman ouluraennusten miljöön. Ne omalta osin tuovat ajallista errosellisuutta oo aupunginosaan ja ovat samalla harvoja julisia raennusia. Raennusten aupuniuvallinen asema on näyvä. Raennusohteet on meritty aavaehdotuseen sr-3 merinnällä. Merinnän muaa yseessä on suojeltava raennus, jolla on huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupa-asian rataisemista.

- 5 - Miljööohteet Molemmat ohteet, osa Koviopellontietä ja osa Lammenatua, ovat pääosin raennettu 190-1950 luvuilla. Puurunoiset raennuset ilmentävät monipuolisesti usean vuosiymmenen aiana valmistunutta työläisaritehtuuri ja asumista. Alueen yhtenäisen ilmeen muodostavat pientalot pihapiireineen, joista osa on lähellä aluperäistä ilmettä. Kaupuniuvallisesti ohteet muodostavat moni-ilmeisen alueen. 5.3. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaiutusten arvioinnissa asetetaan rinnaain voimassa oleva asemaaava ja asemaaavamuutosen mahdollistama tilanne. Osin vaiutusia peilataan toteutuneeseen maanäyttöön. 5.3.1. Vaiutuset raennettuun ympäristöön - vaiutuset yhdysuntaraenteeseen Asemaaavan muutosella ei esitetä alueelle uusia, nyyisestä maanäytöstä, poieavia rataisuja. Asemaaavan muutosen vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ovat vähäiset. Kaavarataisu nojaa nyyiseen atuveroon ja unnallisteniseen verostoon. Kaavamuutos on osayleisaavan muainen. Asemaaavan ajantasaistamisella luodaan aiempaa paremmat mahdollisuudet raentamiselle ja muulle maanäytölle, osa ajantasainen asemaaavan taaa sujuvan lupaprosessin. Kaavamuutos tuee ulttuuriperinnön ja luonnonympäristön arvoaiden ominaispiirteiden säilymistä. - vaiutuset raennettuun ympäristöön Kaavamuutosella ei juuriaan osoiteta uusia raennuspaioja tai muuta maanäyttöä muuttavaa toimintaa, joten aavamuutoset vaiutuset raennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Asemaaavallisesti merittävintä on, että aavamuutosella poistetaan toteutuneen maanäytön ja asemaaavan erot. - vaiutuset palveluihin Kaavamuutosella ei ole vaiusta alueen palveluihin, osa muutos ei lisää alueen väestöä. Alueella on Kalattoman päiväoti. Kaavamuutosella sille luodaan tontti, joa mahdollistaa tarvittaessa sen laajentamisen. Koulupalvelu Outoummussa on esitetty esustaan eiä aavalla ole vaiutusta tähän linjauseen.

- 6 - Kalattoman alueella on ollut aupallisia palveluja. Asuasmäärän ja sitä autta ostovoiman väheneminen ei enää mahdollista aupallisia palveluja alueella. Kaavamuutosella ei lisätä aupallisia palveluja alueelle. Kaupalliset palvelut ovat vähenemässä oo Outoummun alueella. - vaiutuset elineinotoimintaan Vaiutuset elineinotoimintaan ovat osin positiiviset, osin neutraalit. Osa yritystoiminnasta on ollut asemaaavan viher- ja maatalousalueella. Kaavamuutosella tämä ristiriita poistetaan ja näin turvataan yritystoiminnan jatuvuus alueella. Kaavamuutos mahdollistaa työpaia-alueen vähäisen laajentumisen Kalattomantien pohjoispuolella. - vaiutuset liienteeseen Maantie- ja atuvero säilyvät entisellään, joten aavamuutosella ei ole vaiutusta liienteeseen eiä liiumiseen alueella. Asemaaavasta poistettavia atuja ei ole raennettu, joten niiden poistamiselle ei ole vaiutusta alueella liiumiseen. Asemaaavassa Kalattomantien leveys on n. 18 metriä. Tämä mahdollistaa osayleisaavan muaisen evyenliienteen yhteyden raentamisen. - vaiutuset tenisen huollon verostoihin Kaavamuutos ei aiheuta muutosia tenisen huollon verostoin. Korttelialueilla olevat johdot, muuntajat yms. on meritty aavaarttaan. Tämä parantaa asemaaavan taruutta ja taroitusenmuaisuutta. - vaiutuset raennettuun ulttuuriympäristöön Raennus- ja ulttuurihistoriallisen selvitysen (Piiparinen 013) muaisesti ohteet on huomioitu aavaartalla merinnöin ja määräysin. Kaavamuutosella turvataan alueen merittävän raennetun ympäristön säilymistä. 5.3. Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön -vaiutuset luonnonoloihin Luo-merinnöillä turvataan paiallisesti arvoaiden luontoohteiden ja lepaoiden ruoailualueiden säilyminen. Maanäytöllisesti merittävin luonnonympäristöön ohdistuva vaiutus on ahden asuinraennusen tontin aavoittaminen osayleisaavan muaisesti Kalattoman lammen länsirannalle. Tämän muutosen vaiu-

- 7-5.3.3 Muut vaiutuset tus on vähäinen verrattuna siihen, että arvoaat luontoohteet suojellaan. Kalattomantien itäpää on pohjavesialuetta. Tältä osin aavassa määrätään, ettei alueella saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eiä muita pohjavettä liaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen. Lastaus- ja purualueet seä ajoneuvoliienteeseen ja pysäöintiin äytettävät alueet on eritettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Määräysen pitäisi estää pohjaveden saastuminen. Nyyisessä asemaaavassa ei ole vastaavaa määräystä, joten aavamuutosella parannetaan vesisuojelua. - vaiutuset maisemauvaan Maisemauva muuttuu Kalattoman lammen länsipuolen osalta sinne tulevan ahden raennuspaian osalta. Nyyinen metsämaisena muuttuu asumiseen. Muutos oo aava-alueen mitassa on vähäinen. -vaiutuset yhdysuntatalouteen Vaiutuset yhdysuntatalouteen ovat vähäiset, osa aavamuutos ei aiheuta paollisia ustannusia atuihin, vesihuoltoon tai verostoihin. Kalattomantien varteen osayleisaavassa olevan evyenliienteen yhteyden raentaminen ei ole iireellinen ja se voidaan ajoittaa aupungin taloustilanteen muaan. Kaavamuutos ei tuo ustannusia myösään palvelujen raentamiseen. Kaupuni saa tuloja tonttien myynnistä ja liittymismasuista. -vaiutuset sosiaalisiin oloihin 5.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutosen vaiutuset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin ovat vähäiset, osa aavamuutosella suurelta osin vain vahvistetaan nyyinen maanäyttö. Osayleisaavassa on viisi puhdistettavaa/unnostettavaa maaaluetta. Asemaaavaan alueet on meritty ohdemerinnällä, saa. Merintä taroittaa puhdistettavaa/unnostettavaa maa-aluetta. Ennen raennusluvan myöntämistä alueen pilaantuneisuus on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava ennen raentamiseen

- 8 - aloittamista. Merintä siirtää mahdollisesti puhdistettavien alueiden pilaantuneisuus selvityset raennusluvan yhteyteen. Osayleisaavan yhteydessä selvitettiin maanteiden teoreettiset melualueet. Mitoittavana teijänä on päivämelun taso 55 db. Polvijärventien osalta melualue on 30 m ja Kaavintien osalta 16 metriä tien esilinjasta. Polvijärventien puolella asi nyyistä raennuspaiaa jää vähäisesti melualueelle. Kosa yseessä on nyyiset raennuspaiat, ei niiden osalta tarvita melusuojausta. Kaavamuutosen yhteydessä ei ole tehty tarempaa meluselvitystä, osa maanteiden läheisyyteen ei tule yhtään uutta raennuspaiaa. Raennus- ja ympäristölautaunnan lausunnon pohjalta aavaehdotuseen on lisätty määräysiä melutasosta tonttien rajoilla: Kortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla ei saa ylittää melun A-painotetun evivalenttitason päiväohjearvoa (lo 07-) 55 db eiä yöohjearvoa (lo -07) 50 db. Merinnällä on meritystä silloin un o. ortteleissa on vireillä raennuslupa. Silloin melulle voidaan asettaa em. mainittuja raja-arvoja. 6. TOTEUTUS 7. SUUNNITTELUVAIHEET Haneen lähtöohta Kaavamuutos ei johda merittäviin raennustoimiin. Kalattoman lammen länsipuolelle tulevat asi uutta tonttia raentunevat lähivuosina. Niille johtava ajoyhteys jää tontin omistajien tehtäväsi. Maanäyttö- ja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamiseen. Kaava-alueella on suurelta osin voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen 7.7.1963 vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava, joten asemaaava on uudistettava. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat myös asemaaavojen muutosten lähtötietoina. Kalattoman alueella on useita raennuspaioja, jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja, joita ei ole raennettu. Asemaaavan muutosessa huomioidaan nämä

- 9 - asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat. Lisäsi lähtöohtana on nyyisen iinteistöjaotusen parempi huomioiminen aavarataisussa. ase- Kaavamuutosen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma seä maaavaluonnos Maanäyttö- ja raennuslain 6 :n muainen ilmoitus aavan vireilletulosta julaistiin unnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä olme viioa 1.4. 13.5.016. Kaavamuutosen yleisötilaisuus oli 7.4.016. Tilaisuudessa oli 13 untalaista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut ja lausunnot seä aavoitusen vastineet, s. liite 3. Asemaaavaluonnos pidettiin nähtävillä.. 4..017. Kaavamuutosen yleisötilaisuus pidettiin 8..017 aupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli 18 osallistujaa. Kaavaehdotus Asemaaavaehdotuseen tehtyjä muutosia - päivitetty pohjaartta ja orjattu tonttijaoja - tehty vähäisiä muutosia orttelirajoihin - orttelin 139 YO-orttelinosan äyttötaroitusta on laajennettu - ortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla on annettu raja-arvot - on annettu määräys, että maateihin rajoittuvilla tonteilla asuinraennuset on sijoitettava maantienpuolelle - lisätty pohjavesialue osayleisaavan muaisena. - orjattu LT-merinnän selitys maantien alueesi - Lisätty ohdemerinnät puhdistettaville/unnostettaville maaalueille osayleisaavan muaisesti. - orjattu luo-1 ja luo- merintöjen selitystä - lisätty raennusalat orttelialueilla oleville muuntajille - tehty taristusia maantiealueiden rajausiin - poistettu Lamminadun itäpäästä liittyminen Kaavitiehen - lisätty avo-oja merinnät ortteleihin 13 ja 136 - muodostettu muuntajalle oma ortteli 4 Kaavintien varrella Kaavan laatija: yli-insinööri Jua Ropponen, YKS 577

Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 309 Outoumpu Täyttämispvm 1.06.017 Kaavan nimi KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm 18.04.016 Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 66,719 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha] 66,719 Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 66,719 0,0 95555 0,14 0,0000 694 A yhteensä 1,5748 3,3 5467 0,4 5,6588 9651 P yhteensä 0,7756 1, 36 0,30 0,7756 36 Y yhteensä,555 3,8 1437 0,49-0,8590-11783 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 7,7531 11,6 835 0,37,78 8436 V yhteensä 13,6083 0,4 0-0,993 0 R yhteensä -1,1178-894 L yhteensä 9,459 14,1 0-0,6605-794 E yhteensä,4433 3,7 0,4433 0 S yhteensä M yhteensä,15 3,1-8,1375 0 W yhteensä 6,4815 9,7 0 0,0454 0 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä 160 160

Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 66,719 0,0 95555 0,14 0,0000 694 A yhteensä 1,5748 3,3 5467 0,4 5,6588 9651 AP 1,3778 6,4 3445 0,5 1,3778 3445 AO 0,0918 93,1 48759 0,4 6,1869 13997 AL 0,5 0,5 63 0,5-1,375-5647 AM -0,5334-144 P yhteensä 0,7756 1, 36 0,30 0,7756 36 P 0,3654 47,1 96 0,30 0,3654 96 PA-1 0,4 5,9 130 0,30 0,4 130 Y yhteensä,555 3,8 1437 0,49-0,8590-11783 YO,3861 93,4 11930 0,50 0,5479-645 YS -0,4654-1396 YK 0,1691 6,6 507 0,30 0,1691 507 YV -1,16-444 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 7,7531 11,6 835 0,37,78 8436 T -0, -841 TY 7,7531 0,0 835 0,37 7,7531 835 TP -4,7619-19048 V yhteensä 13,6083 0,4 0-0,993 0 V -1,536 0 VL 13,6083 0,0 0 11,808 0 VU -0,65 0 R yhteensä -1,1178-894 RH -1,1178-894 L yhteensä 9,459 14,1 0-0,6605-794 Kadut 3,9530 41,9 0-0,0345 0 Katuau./torit -0,038 0 Kev.lii.adut -0,170 0 LT 5,479 58,1 0-0,01 0 LP -0,0603 0 LM -0,1984-794 E yhteensä,4433 3,7 0,4433 0 ET 0,0155 0,6 0 0,0155 0 EV,478 99,4 0,478 0 S yhteensä M yhteensä,15 3,1-8,1375 0 M -,390 0 M-1,15 0,0,15 W yhteensä 6,4815 9,7 0 0,0454 0 W 6,4815 0,0 0 0,0454 0 Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä 160 160 Asemaaava 160 Ei-asemaaava 160

;ΝΓΚΥΓςΟκκΤκ[ΥΓς #ΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΘΠΤΧΓΠΠΓςςΧΞΧΞκϑΚΠςκκΠΠΓΝΛκΠΟΓςΤΚΠΡκκϑκΠςΘΠςΚΠΤΧΛΘΚΥςΧΛΧςΧΝΘΩΥΤΧΓΠΠΩΥΞκϑΚΠςκκΠΧϑΦΓΠΟΓςΤΚΠ ΡκκϑκΠςΘΠςΚΠΤΧΛΘΚΥςΧ4ΧΓΠΠΩΥςΧΓΚΥΧΧΤΧΓΠςΧΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΞΓΥΚΧΝΩΓςςΧ #1ΛΧ;1ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΚΝΝΧΩΩΦΚΥΤΧΓΠΠΩΥΓςΘΠΥΘΞΓΝΝΩςςΧΞΧΧΝΩΓΓΠΘΝΓΞΧΧΠΤΧΓΠΠΩΥΧΠςΧΧΠ.ΧΧΛΓΠΠΓςςΧΓΥΥΧΘΝΓΟΧΥΥΧΘΝΓΞΧΧΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥςΧςΩΝΓΓΥκΚΝ[ςςκκΧΝΩΡΓΤκΚΥΓΠΤΧΓΠΠΩΥΓΠΝΩΘΠΠΓΛΧΧΝΩΓΓΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΠΓΠ ΞκΤΚς[Υ /ΧΧΠςΓΚϑΚΠΤΧΛΘΚςςΩΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΧΥΩΚΠϑΩΘΠΓΚΦΓΠΚΝΟΧΠΞΧΚϑςΘΞΓΠςςΚΚΝΓΛκΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΟΧΧΠςΚΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓ#ΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓςΘ ΥΚΛΘΚςΓςςΧΞΧΠΚΚΠΓςςκΠΓΥΩΘΛΧΧΞΧςΡΚϑΧΧΝΩΓςςΧΝΚΚΓΠςΓΓΠΟΓΝΩΝςΧ /ΩΚΝΝΧΩΚΠΧΥΩΟΚΥΓΓΠΞΧΤΧςςΧΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΥΧΧΦΧΧΠΤΧΓΠςΧΧΧΥΩΠςΘΛΧΚΚΠςΓΚΥς{ΠϑΘΚΦΘΠΧΠΠΧΝςΧςΧΤΞΚςςΧΞΧΧϑΓΠΚΝ{Υς{κΞΧ ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΚΝΝΓΞΘΚΥΚΛΘΚςςΧΧΟΩΩΠςΧΟΘΚςΧΡΩΟΡΡΧΧΟΘΚςΧΩΠΠΧΝΝΚΥςΓΠΚΥΚκΛΘϑςΘΛΧ[ΟΥςΓΠΚΥΚκΝΧΚςςΓΚςΧ ΘΤςςΓΝΓΚΥΥΧΛΧΓΚΥΧΧΥκΚΝ[ςςκκΚΤΤΧΝΝΧΧΠςΧΚΞΧΤΧΥςΘΚΦΧΠΓΥςΓΟκΚΥΚκΡΘΝςςΘΧΚΠΓΚςΧΓΚκΟΩΚςΧΡΘϑΛΧΞΓςςκΝΚΧΧΞ ΧΚΠΓΚςΧφΝΛ[ΥκΚΝΚ{ςΘΠΥΚΛΘΚςΓςςΧΞΧΤΧΓΠΠΩΥΓΠΥΚΥκςΚΝΘΚϑΚΠςΧΚΟΧΧΠΡκκΝΝΓΞΓΥΚςΚΚΞΚΚΥΓΓΠΥΩΘΛΧΧΝςΧΧΥΓΓΠ.ΧΥςΧΩΥΛΧΡΩΤΩΧ ΥΓκΧΛΘΠΓΩΞΘΝΚΚΓΠςΓΓΥΓΓΠΛΧΡ[Υκ{ΚΠςΚΚΠκ[ςΓςςκΞκςΧΝΩΓΓςΘΠΓΤΚςΓςςκΞκΞΓςςκΝκΡκΚΥΓΟκςς{ΟκΝΝκΟΧςΓΤΚΧΧΝΚΝΝΧ 6;ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΝΝΓΞΘΚΦΧΧΠΥΚΛΘΚςςΧΧΞΧΚΠ[ΟΡκΤΚΥς{ϑκΚΤΚ{ΚςκΧΚϑΓΩςςΧΟΧςΘΠςΧςΓΘΝΝΚΥΩΩΥΛΧΞΧΤΧΥςΘςΘΚΟΚΠςΧΧ#ΝΩΓΓΝΝΓΓΚςΩΝΓΥΚΛ ςγθννκυωωςςχλθχξθκξχχτχννκυςγπγοκχχνκγπκυκςςγν[πςχκξχτχυςθκππκπξωθυκχκϑγωςςχχυωωτθππγςςθοωωυξχχτχχ ΘΤςςΓΝΚΠ;1ΘΤςςΓΝΚΠΘΥΧΧΠΞΘΚΦΧΧΠκ[ςςκκΟ[{ΥΝΚΚΓςΘΚΟΚΥςΘςΩςΚΟΩΥΓϑΚςςκΟΚΥΛΧςΩΘςΧΠΠΘΝΝΚΥςΧςΘΚΟΚΠςΧΧ ΡΧΝΞΓΝΓΞΚΓΠΤΧΓΠΠΩΥςΓΠΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΓΠΧ ΘΤςςΓΝΓΚϑΚΠΛΧΤΧΓΠΠΓςςΧΞΚΓΠΝΧΚςΘΥςΓΠΧΚϑΓΩςςΧΟΧΠΟΓΝΩςΧΥΘΘΤςςΓΝΚΠΤΧΛΧΝΝΧΓΚΥΧΧ[ΝΚςςκκΟΓΝΩΠ#ΡΧΚΠΘςΓςΩΠ ΓΞΚΞΧΝΓΠςςΚςΧΥΘΠΡκΚΞκΘϑΛΓΧΤΞΘΧΝΘΦ ΓΚκ[{ΘϑΛΓΧΤΞΘΧΝΘΦ /ΧΧςΓΚϑΚΠΤΧΛΘΚςςΩΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓςςΩΝΓΓΥΚΛΘΚςςΧΧΟΧΧΠςΚΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓΥΚςΓΠΓςςκΠΓ[ϑΦΓΥΥκΟΩΩΠΤΧΓΠςΧΟΚΥΓΠ ΧΠΥΥΧΟΩΘΦΘΥςΧΞΧςΡΚϑΧΧΝΩΓΓΠΟΓΝΩΧΞκϑΓΠςκΞκΘΘΠΧΚΥΩΩΦΓΠ #ΩςΘΡΧΚΘΛΧΘΥΓΞΧςΟκκΤκ[ΥΓς #ΥΩΚΠςΘΠςΓΚΝΝΧΘΠΞΧΤΧςςΧΞΧ ΧΩςΘΡΧΚΧΧΧΥΩΠςΘΧΘϑΦΓΠΩΚςΓΠΚΠΞκϑΚΠςκκΠΧΥΚΧΩςΘΡΧΚΧΧςΘΠςςΚΧΘϑΦΓΠ/ΩΚΝΝΧ ςθπςγκννχθπξχτχςςχξχ[υκχωςθρχκχχϑςχς[{ξωθτθυυχθνγξχχς[{πςγκλκκθϑφγπ ΧΦΩΝΝΓΡκΚΠΧΞΧΩςΩΞΧΧΧΩςΘΥΩΘΛΧΧΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΩΩςςΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΧςΩΧΝΩΓςςΧ #ΩςΘΡΧΚΧΧΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΧϑςΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΠΧΧΡΩΤΚςΘΠςΚΠΤΧΛΧΧΓΚκΧϑΦΓΥΧΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓ ΚΝΟΧΞΧΚϑςΘΞΓΠςςΚΚΝΓΚςκςΧΚΧΞΧςςΧΞΧΧΚΩΠΧΧ ΧΝΧςΘΠ 8ΚΚςΧΛΘΚ ΧΝΧςΘΠ ΧΝΧςΘΠ ΩΚΥςΘΧςΩ ΓΚΚΠΧςΩ ΧΝΧςςΘΟΧΠΧςΩ /κππκ{ρθνω /κππκ{χςω ΘΘΠΧςΩ 1ΡΚΠΩΛΧ.ΧΟΟΓΠΧςΩ ΧΧΞΚΠςΚΓ ΧΝΧςςΘΟΧΠςΚΓ 8ΧΝΚΟΘΠςΚΓ < < Τ Τ ++ ++ ς ς ς ς κκξκθςκ ς ΧΤ ++ ς ς ς ++ Τ ς Ρ ς ++ ς ς ΘΩΝΩ ++ ΤΡ!. ΧΝΧςΘΠ ΤΡ!. 1+0 7,# ##8+06+.#// 0 #67 7,# ;; + 5#7.+0 7,# /#+,#.#0 7,# 5α4 α.α0 7,# #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 ;1 ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ + +++ ++ ++ ++ ++ # 1+8+ 1..6+ #.#661/#06+ 1.8+,α48 06+ 1 #67.6.6 8 8 8 8 8. 8. 8. 8. 8. 6; 6; 6; 6; 9 Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ 6 6 ; / / #. # Γς Γς Γς Γς ΥΧΧ ΥΧΧ ΥΧΧ ΥΧΧ ΥΧΧ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΧΞΘ ΧΞΘ ΡΡ ΡΡς ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ Υ Υ Υ Υ Υ Υ Υ Υ Υ ΥΤ ΥΤ ΥΤ

0 Liite 1 96 98 56 15 98 4:0 470.1 99 170.1 55 55 0 56.1 155 98 95 4:17 171. 171.1 14 98 97 99 5 0 VL 7:84 1 1 6 t 4x z 7:17 30 97 6:54 0 et 33 0 7:30 lu 5 et40 luo- 93 9 30 1 3x 5 46 6 0 3 s- 14 93 s 15 - M-1 Kalaton 8 0 t -1 II e=0.5 VL 47 38 3 6 6:58 13 15:46 436 15:75 173 15:0 5 6 13 15: 6 15 54 4 871:6 11 15:6 15:30 36 II 15:15 3 4.1 1 44 17 44 9901:0 3 46 55 15:57 33 1 6 04: 53 03:3 15:50 37 15:34 1 9151:0 6 158 luo-1 99 TY 15:7 II e=0.5 56 9 3 r 3 AO saa-1 3.1 93 57 7 VL 08:5 36 1 35 08:1 0:7 13 3 TY II e=0.5 15:1 30 3 :56 97 9 VL :55 9 97.580 15:8 6 95 AO II e=0.5 :57 :7 5 94 64 6 ajo 66.1 18 98 Valtuusto 63 07:3 96 91 47 16 95 416 11 8 6 60:8 4 4 90 5 61:8 93 91 06:1 9901:0 15 417 7.1 7 7 07:1 Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan ortteleiden 13-146, 156-159 ja orttelin 08 osan seä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous- ja vesialueiden asemaaavan muutos. pp..vvvv xx Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero.. 1:000 9 3 1 (luonnos) (ehdotus) 3 14 Nähtävillä 69 876: 0 07: 65 61 15 1 :113 15:5 17 Puhdistettava/unnostettava maa-alue. Ennen raennusluvan myöntämistä alueen pilaantuneisuus on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava ennen raentamiseen aloittamista. 60 3 7 15:95 53 55 4 4 31 159:1 saa-1 19 90 4 9 93 46 90 14 6 1 3 15:96 17 13 08: 5 51 Pu 69 98.360 95 :14 60:3 Lepaoiden ruoailualue, joa on luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueen puusto tulee säilyttää luonnontilaisena. atu isto 5 96 II e=0.5 9 luo- 98 418 08:4 08:3 1 AO 40 7 Luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueella esiintyvien luontotyyppien ja eliölajien olosuhteita ei saa heientää. 3 45 93 409 03: r 48 554 5 4 34 6 1 35 II e=0.5 94 98 Kalattomantie 91 17 04:3 rp35 96 15:8 luo-1 68 63 59 95 4 0:6 19 96 95 96 pv-1 15:3 II e=0.5 68 NTIE 58 15:14 KALATTOMA Täreä tai vedenhanintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on ielletty sellainen raentaminen tai muu maanäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 :n (maaperän pilaamisielto) ja 8 :n (pohjaveden pilaamisielto) vastaisia seurausia. Lisäsi alueen raentamista ja muuta maanäyttöä rajoittaa vesilain 3 luu (luvanvaraiset vesitaloushaneet). 99 33 19 3 55 1 41 0 18 9 11 16 97 34 18 5 0:8 4 t 98 pv-1 1 3 5 91 1 15:51 tu ina VL 3 15:37 8 Hei 0:13 141:5 4 15 9 1.1.1 AO 89 95 15 II e=0.40 38 141:5 0:4 5 419 8 15:36 4 4 0 17 1 4 7 II e=0.5 08:6 04:1 4 5 8 04:4 04:5 43 54 15:65 68 95.680 08:8 08:7 53 61 Alue, jolla on ulttuurihistoriallisia ja taajamauvallisia arvoja. Raennusiin ja ympäristöön ohdistuvat toimenpiteet tulee suunnitella siten, että alueen ulttuurihistoriallinen ja taajamauvallinen arvo säilyy. Täydennys- ja orjausraentamisessa on noudatettava alueelle tyypillistä raentamisen tapaa ja mittaaava. 96 9 15:48 7 6 15:18 47 8 34 08 AO saa-1 159 TY 59 15:17 55 s- 6 5 15:84 II e=0.40 99 Suojeltava raennus, jolla huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupa-asian rataisemista. s- :113 z 53 11.1 11 6 98 7 9901:0 0 15:47 5 8 7 15:97 z 41 8 3 94 35 et 49 4 33 14.1 45 15:119 4 1 II e=0.515:66 50 9 45 ET 5 15:19 15:17 15:16 15:0 II 9 41 1 16 47 3 9 r 31 0 8 15:18 15:7 4 5.1 19 9 II15:4 e=0.5 15:5 31 99.7 4 15:6 141:5 5 Kala ttomanatu 6 1 15:3 435 11 316 1 15:6 15:9 5 13 40 30 51 t 146 AO 48 43 3 1 15:13 6 15:8 17 0 15:94 15:98 7 9 15:45 15:4 6:38 93 0 15:44 15:43 15 8 15:91 s- 6:6 5 6:8 15:56 51 3 39 7 15:9 157 TY luo-1 1 6:14 6:7 50 7.1.1 11.1 90 48 5 pp/ 6:37 15:39 KOIVIKKOPELLONTIE 9901:0 1 11 30 0.470 13 6 et luo- AO z 1.1 9 3.1.1 lu 43 44 54 o- pv-1 1.1 11 8 15:40 14 14 9 8 4 luo-1 60 87 z 14.1 15:41 7 0 14 19 15 II e=0.5 3 98 16 9 15:88 95 0 4 15.1.1 141:5 15 6:1 3 145 AO 15:86 95 :8 95 6:83 6:89 5 5 1 8 pp 14.1 14 65 z 30 93 4 15:90 87 3 4-11 sr-3 45 s 6:8 113 3 5 15:89 3 6 6:84 0 pv-1 6:78 4 6:16 6:59 1 6:36 97 6:88 1 98 1 7 6:115 4-1 7 13 9 9 luo 49 1 et 59.1 4 46 1 6:35 Alueen osa johon saa sijoittaa yhdysuntatenistä huoltoa palvelevan raennusen. 1 15:116 98 14 99 6 01.90 49 ajo 3 6:65 47 5 98 15 e=0.5 ajo141:5 AL 45 97 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa (z=maaaapeli). Ajoneuvoliittymän liimääräinen sijainti. 3 48 98 1 141:7 II Ajoyhteys. Ohjeellinen maanalaista vesi- ja/tai viemärijohtoja varten varattu alueen osa. 1 95 1 95 94 6: z luo-1 Kalaton Ohjeellinen avo-ojan sijainti. 49 16 6:9 31 luo-1 6 93 t 7 43 95 0:4 8 6:3 M-1 99 6:76 6:117 ajo 5 0:3 Jalanululle ja polupyöräilylle varattu alueen osa, jossa tontille/raennuspaialle ajo on sallittu. 11 3 6 31 avo 98 3 41 6 6:116 97 15:117 Jalanululle ja polupyöräilylle varattu alueen osa. 3 96 5 1 95 95 Kalaton 6:9 14 0: -1 19 t 6:60 pp/t luo 13 99 pp 0 4 atu pv 9 Männiö 18 17 16 145 AO 1 15 t 1 11 14 63 99.500 öpolu 6:93 98 13 Katu. 15:59 II e=0.05-141:5 o- luo lu 8 W Kalaton 93 1:1 Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennuspaian pinta-alaan. 61 5 AO 876: 98 M änni e=0.5 6 4 11 3 99 09 59 1x Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. 0 9x 7 1: 60 98 5 II 15:61 Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1 z 141:5 1 1 35 3x 5 Ohjeellisen tontin/raennuspaian numero. KALATTOMANTIE 1 95 5 6:118 6:90 11 6:7 6:55 Korttelin numero. 3 6:8 8x x 6:6 z 0 08 4x 141:5 3 11 1 8x 19 6:98 atu I e=0.3 Päiväoti 4 6:39 7x Ohjeellinen tontin/raennuspaian raja. 3 16 93 0 ajo 94 19 19 4 1 Koon 16 Osa-alueen raja. 05 9x Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. 8 07 97 7x 04 6x 6:40 93 7 4 0 95 9 - II e=0.5 0.1 s- 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. 33.1 x ajo 1 P 1 8 11 0 18 6:74 p 7:3 11 1 5x1 6:41 8 0.1 Vesialue. W 116 03 s 14 AO 96 6:64 7 1.040 M-1 6 6:114 41 44 19 18 97 6 6:30 6:1 97 o- 6:74-1 7:60 3 II e=0.5 17 45 9 9 30x 99 5 4 99 4 ET EV pv AO 7 43 31 Metsätalousalue. 115 95 II e=0.5 7:4 8 6:67 0 6:68 ajo 6:63 6 1 ajo 1 13 P 6:77 98 6:86 1 KU 34 6 5 7 nujauja Opi INK OP 1 6:70 31 JA KI K Y Y 6x 5x 7 6:7 3 144 AO 11 8 4 119 7 00 16 6:71 1x 141:5 30 6:69 8 1 0 0 7:9 15 7:59 0 II e=0.5 115 37 114 6 6:4 114 A KUJ LIN 114 119 U MA 118 JA KU LAN IJA 5 AO s- avo SAU NKAT KOKO t 3 93 93 8 7:8 EV 01 Suojaviheralue. 11 t 7:87 7:184 5 z 7 6:9 0 1 1 11 III t e=0.5 0 1 ts- t 7:1 t 3 50 50 II ET 96 II e=0.5 Koulu 6:61 1. Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue. 11 7:155 7:188 3 sr-3 115 7:7 3 11-1 7 AO 8 5 36 198 8 5 11 199 4 Maantien alue. LT 4 11 5757 81 4 TU pv 139 YO 13 7:6 1 7:173 7:83 7:185 6 3.050 197 97.1 3 4 63 8 4,1 14 7:15313 VL 11 3 LT Z KA II 5 13 EN sr-3 7:188 196 Lähiviristysalue. 5 7:186 LA Teollisuusraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia. 5 9 38 11 9 47 113 31 MM II e=0.30 6 7:35 4 sr-3 PA-1 4 7:187 34 TY 3 194 8 3 7:97 7:76 II 1 9 11 5 7:180 7 11 9 7:17 113 E EV 4 87 YK Kirojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue. 8 4 7:98 18 30 3 41 96 14. Autopaiaa ei saa sijoittaa ahta metriä lähemmäs naapuritontin rajaa eiä ahdesaa metriä lähemmäs asuinraennusen ilmavaihtoventtiileitä tai avattavaa iunaa. 195 11 II e=0.5 7:77 3 5 saa-1 19 30 9 TI 0 7:78 IN 7 11 31 7 13. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa uutta metriä lähemmäs atualuetta. 193 11 138 AO 11 7 7:19 7 8 7:16 AV 115 17 II e=0.5 97 5 7:79 8 tu 1 1. Asuintonteilla on varattava 1½ autopaiaa asuntoa ohden, uitenin vähintään asi autopaiaa tonttia ohden. Muilla 34 96 35 tonteilla on varattava ysi autopaia ahta työvuorossa olevaa työnteijää ohden. 11 0 na 3 19 KA YO Opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialue. 7:18 184 Autopaioja osevat määräyset: 98 me 137 AO 7:183 57 95 8 Lam 16 1 3 7:167 39 7:81 6x 188-1 8 1 pv 7:141 4 0.1 1 4 Palveluraennusten ja asuinraennusten orttelialue. Alue on taroitettu ysityisiä ja julisia palveluita, palveluasumista ja asumista varten. PA-1 39 11. Maateihin rajoittuvilla tonteilla asuinraennuset tulee sijoittaa maantien puolelle siten, että ne yhdessä muun raentamisen 66 anssa muodostavat piha-alueen melua vähentävä oonaisuuden. 6:1 66 9 15 7:8 71 96 11 3 3 7 II e=0.5 :573 190 7 75 saa-1? e=0.30 7:89 31 187 115 9 7:168 189 191 5 41 40 7:95 3 5 4 6 136 AP. Kortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla ei saa ylittää melun A-painotetun 6:47 evivalenttitason päiväohjearvoa (lo 07-) 55 db eiä yöohjearvoa (lo -07) 50 db 185 Palveluraennusten orttelialue. P saa-164 1.80 0 11 Valimontie 7 YK II 5 A J KU 3 7:37 60 0 9. Korttelin 139 YO-orttelinosaan voidaan äyttää myös liie-, toimisto-, tutimus-, ehittämis- ja tuotannollista toimintaa palvelevien raennusten orttelialueena. 183 o 0 114:31 181 415 6 46 ÄN II 7:139 ÄL K e=0.5 RK SÄ 85 7:14 179 ajo aj 11 13 avo AO 7:85 178 7 ajo 13 96 98.1 99 73 7 II e=0.5 3 3 8. TY-orttelialuelle voidaan sijoittaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueelle ei tule sijoittaa teollisuutta, joa voi vaarallisten emiaalien äsittelyn tai varastoinnin vuosi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. 7 1 177 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. AL 33 0 7:159 7. Kortteleissa 159, 3 ja 4 ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eiä muita pohjavettä liaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen. Lastaus- ja purualueet seä ajoneuvoliienteeseen ja pysäöintiin äytettävät alueet on eritettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. 3 7:16 11 96 AO 1 467 11 1 L1 75 Z 114 1 114: Erillispientalojen orttelialue. AO 14 pv 4:7 57 11 98 EV 4-1 II e=0.5 7:135 150 7:179 114:9 LT 147 EV 6. Korttelialueille voi sijoittaa muuntamoita, pumppaamoita, unnallistenisiä johtoja yms. tenisiä laitteita. 6 6:0 151 7 1 155 155 16 133 AO 54 64.430 0 59 6:19 Asuinpientalojen orttelialue. AP 5. Muilla uin asumiseen varattavilla tonteilla saadaan raentaa asuntoja iinteistön hoidon annalta tarvittavaa henilöstöä varten. 463 4:7 0 83 4.1 99 PO Viitajoi 1 175 97 L 7:136 3 98 7:13 6:75 1.1 8 97 V ÄR VIJ 5 4:17 EN 15 4. Maanteihin rajoittuvilla tonteilla asuinhuoneiden ilmanvaihtoventtiilejä ei saa sijoittaa maantien puolelle. Asuinraennuset on sijoitettava niin, että ne suojaavat piha-aluetta liienteen melulta. 64 64 63 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: TIE 54 95 153x 15 14x14 96 3. Laajennettaessa olemassa olevaa asuinraennusta tulee säilyttää aluperäisen raennusen luonne ja alueelle tyypillinen väritys. 4:0 1 7:134 7:131. 53 3 6 173 47 Asemaaavan muutosella muodostuvat Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan orttelit 13, 133, 136-139, 14, 144-146,157-159, 08 osa, 1 osa ja -5 seä atu-, liienne-, viristys-, erityis-, metsätalous- ja vesialueet.. AO- ja YO-orttelialueilla uudisraennuset on sovelluttava alueen olevaan raennusantaan. 51 97 3 4:117 tie 7:135 Viitajoennurmi II vin 5 14 1 4 11x11 57 113 156 :3 7:99 Kaa ar Asemaaavan muutos äsittää Kalattoman () aupunginosan orttelit 13-146, 156-159, orttelin 08 osan ja 1 osan seä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous-, ja vesialueet. 1. Asuinraennus on raennettava vähintään neljän metrin päähän tontin rajoista ja talousraennus vähintään ahden metrin 464 päähän tontin1 rajoista. Raennusta ei saa raentaa 15 metriä lähemmäs vesialuetta. 4:19 35 7:17 Yleiset määräyset: 4:115 8 154 98 4:57 8 56 13 85 55 KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:56 41 41 7:148 3 97 6:75 OUTOKUMMUN KAUPUNKI 50 50 6 rp3 /4 Päiväys 9.8.017 Suunn. JUKKA ROPPONEN Hyv. Piirt. Lilian Savolainen, FCG A S

ΟΧΧΞΧΧΝΩΓΓΠΤΧΛΧΠΩΝΘΡΩΘΝΓΝΝΧΘΝΓΞΧΞΚΚΞΧ ΘΤςςΓΝΚΠΘΤςςΓΝΚΠΘΥΧΠΛΧΧΝΩΓΓΠΤΧΛΧ 1ΥΧΧΝΩΓΓΠΤΧΛΧ 1ϑΛΓΓΝΝΚΠΓΠςΘΠςΚΠΤΧΓΠΠΩΥΡΧΚΧΠΤΧΛΧ ΘΤςςΓΝΚΠΠΩΟΓΤΘ 1ϑΛΓΓΝΝΚΥΓΠςΘΠςΚΠΤΧΓΠΠΩΥΡΧΚΧΠΠΩΟΓΤΘ ΧΦΩΠςΚΓΠΧςΩΧΩΚΘΠςΘΤΚΠΡΩΚΥςΘΠςΧΚΟΩΩΠ[ΝΓΚΥΓΠΧΝΩΓΓΠΠΚΟΚ 4ΘΘΟΧΝΧΚΠΓΠΠΩΟΓΤΘΘΥΘΚςςΧΧΤΧΓΠΠΩΥςΓΠΤΧΓΠΠΩΥΓΠςΧΚΥΓΠ ΘΥΧΠΥΩΩΤΚΟΟΧΠΥΧΝΝΚςΩΠΓΤΤΘΥΝΩΞΩΠ 6ΓϑΘΩΩΥΝΩΩΓΝΚΓΤΤΘΥΧΝΧΠΥΩϑΦΓςΘΠςΚΠΤΧΓΠΠΩΥΡΧΚΧΠΡΚΠςΧΧΝΧΧΠ #ΛΘ[ϑςΓ[Υ #ΛΘΠΓΩΞΘΝΚΚςς[ΟκΠΝΚΚΟκκΤκΚΠΓΠΥΚΛΧΚΠςΚ 5ΩΘΛΓΝςΧΞΧΤΧΓΠΠΩΥΛΘΝΝΧϑΩΘΟΧςςΧΞΧΧΤΧΓΠΠΩΥςΧΚΩΝςςΩΩΤΚϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΧςΧΚ ΟΧΚΥΓΟΧΝΝΚΥςΧΧΤΞΘΧ ΘϑΦΓςςΧΓΚΥΧΧΡΩΤΧΧΓΚκΥΓΠΩΝΘΧΥΩΧΟΩΩςςΧΧΥΚςΓΠΓςςκΘϑςΓΓΠ ΧΤΞΘΧΧςΘΟΚΠΧΚΥΡΚΚΤςΓΓςςΩϑΘΩςΩΞΧς/ΩΥΓΘΞΚΤΧΠΘΟΧΚΥΓΝΝΓςΩΝΓΓΞΧΤΧςΧςΚΝΧΚΥΩΩΥ ΝΧΩΥΩΠΠΘΠΧΠςΧΟΚΥΓΓΠΓΠΠΓΠΤΧΓΠςΧΟΚΥςΧΘΥΓΞΧΠΝΩΡΧΧΥΚΧΠΤΧςΧΚΥΓΟΚΥςΧ #ΝΩΓΛΘΝΝΧΘΠΩΝςςΩΩΤΚϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΚΧΛΧςΧΧΛΧΟΧΩΞΧΝΝΚΥΚΧΧΤΞΘΛΧ4ΧΓΠΠΩΥΚΚΠΛΧ [ΟΡκΤΚΥς{{ΠΘϑΦΚΥςΩΞΧςςΘΚΟΓΠΡΚςΓΓςςΩΝΓΓΥΩΩΠΠΚςΓΝΝΧΥΚςΓΠΓςςκΧΝΩΓΓΠ ΩΝςςΩΩΤΚϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΠΓΠΛΧςΧΧΛΧΟΧΩΞΧΝΝΚΠΓΠΧΤΞΘΥκΚΝ[[6κ[ΦΓΠΠ[ΥΛΧ ΘΤΛΧΩΥΤΧΓΠςΧΟΚΥΓΥΥΧΘΠΠΘΩΦΧςΓςςΧΞΧΧΝΩΓΓΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΥςκΤΧΓΠςΧΟΚΥΓΠςΧΡΧΧΛΧ ΟΚςςΧΧΧΞΧ ΧςΩ /ΧΧΠΧΝΧΚΥςΧΛΘϑςΘΧΞΧΤςΓΠΞΧΤΧςςΩΧΝΩΓΓΠΘΥΧ ΟΧΧΧΧΡΓΝΚ 1ϑΛΓΓΝΝΚΠΓΠΟΧΧΠΧΝΧΚΥςΧ ΞΓΥΚΛΧςΧΚΞΚΓΟκΤΚΛΘϑςΘΛΧ ΞΧΤςΓΠΞΧΤΧςςΩΧΝΩΓΓΠΘΥΧ.ΩΘΠΠΘΠΟΘΠΚΟΩΘςΘΚΥΩΩΦΓΠΧΠΠΧΝςΧΓΤΚς[ΚΥΓΠςκΤΓκΧΝΩΓ#ΝΩΓΓΝΝΧΓΥΚΚΠς[ΞΚΓΠ ΝΩΘΠςΘς[[ΡΡΚΓΠΛΧΓΝΚ{ΝΧΛΚΓΠΘΝΘΥΩϑςΓΚςΧΓΚΥΧΧϑΓΚΓΠςκκ.ΓΡΧΘΚΦΓΠΤΩΘΧΚΝΩΧΝΩΓΛΘΧΘΠΝΩΘΠΠΘΠΟΘΠΚΟΩΘςΘΚΥΩΩΦΓΠΧΠΠΧΝςΧΓΤΚς[ΚΥΓΠςκΤΓκΧΝΩΓ #ΝΩΓΓΠΡΩΩΥςΘςΩΝΓΓΥκΚΝ[ςςκκΝΩΘΠΠΘΠςΚΝΧΚΥΓΠΧ 6κΤΓκςΧΚΞΓΦΓΠϑΧΠΚΠςΧΧΠΥΘΞΓΝςΩΞΧΡΘϑΛΧΞΓΥΚΧΝΩΓ#ΝΩΓΓΝΝΧΘΠΚΓΝΝΓςς[ΥΓΝΝΧΚΠΓΠ ΤΧΓΠςΧΟΚΠΓΠςΧΚΟΩΩΟΧΧΠκ[ςς{ΛΘΥςΧΞΘΚΘΝΝΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΥΩΘΛΓΝΩΝΧΚΠΝΩΞΩΠÜΠ ΟΧΧΡΓΤκΠΡΚΝΧΧΟΚΥΚΓΝςΘΛΧÜΠΡΘϑΛΧΞΓΦΓΠΡΚΝΧΧΟΚΥΚΓΝςΘΞΧΥςΧΚΥΚΧΥΓΩΤΧΩΥΚΧ.ΚΥκΥΚΧΝΩΓΓΠΤΧΓΠςΧΟΚΥςΧΛΧΟΩΩςΧΟΧΧΠκ[ςς{κΤΧΛΘΚςςΧΧΞΓΥΚΝΧΚΠΝΩΩΝΩΞΧΠΞΧΤΧΚΥΓς ΞΓΥΚςΧΝΘΩΥϑΧΠΓΓς,ΧΝΧΠΩΝΩΝΝΓΛΧΡΘΝΩΡ[{ΤκΚΝ[ΝΝΓΞΧΤΧςςΩΧΝΩΓΓΠΘΥΧ,ΧΝΧΠΩΝΩΝΝΓΛΧΡΘΝΩΡ[{ΤκΚΝ[ΝΝΓΞΧΤΧςςΩΧΝΩΓΓΠΘΥΧΛΘΥΥΧςΘΠςΚΝΝΓΤΧΓΠΠΩΥΡΧΚΧΝΝΓΧΛΘ ΘΠΥΧΝΝΚςςΩ #ΝΩΓΓΠΘΥΧΛΘϑΘΠΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧ[ϑΦ[ΥΩΠςΧςΓΠΚΥςκϑΩΘΝςΘΧΡΧΝΞΓΝΓΞΧΠΤΧΓΠΠΩΥΓΠ ΩϑΦΚΥςΓςςΧΞΧΩΠΠΘΥςΓςςΧΞΧΟΧΧΧΝΩΓ ΠΠΓΠΤΧΓΠΠΩΥΝΩΞΧΠΟ[{ΠςκΟΚΥςκΧΝΩΓΓΠΡΚΝΧΧΠςΩΠΓΚΥΩΩΥΘΠΥΓΝΞΚςΓςςκΞκΛΧςΧΤΞΚςςΧΓΥΥΧ ΡΩϑΦΚΥςΓςςΧΞΧΓΠΠΓΠΤΧΓΠςΧΟΚΥΓΓΠΧΝΘΚςςΧΟΚΥςΧ 1ϑΛΓΓΝΝΚΠΓΠΧΞΘΘΛΧΠΥΚΛΧΚΠςΚ ΧΞΘ #.#661/#06+ ++ Γ Γς ΥΧΧ ΡΡ ΡΡς ΧΛΘ ΝΩΘ ΝΩΘ Υ ΥΤ ΝΩΘ ΡΞ

;ΝΓΚΥΓςΟκκΤκ[ΥΓς #ΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΘΠΤΧΓΠΠΓςςΧΞΧΞκϑΚΠςκκΠΠΓΝΛκΠΟΓςΤΚΠΡκκϑκΠςΘΠςΚΠΤΧΛΘΚΥςΧΛΧςΧΝΘΩΥΤΧΓΠΠΩΥΞκϑΚΠςκκΠΧϑΦΓΠΟΓςΤΚΠ ΡκκϑκΠςΘΠςΚΠΤΧΛΘΚΥςΧ4ΧΓΠΠΩΥςΧΓΚΥΧΧΤΧΓΠςΧΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΞΓΥΚΧΝΩΓςςΧ #1ΛΧ;1ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΚΝΝΧΩΩΦΚΥΤΧΓΠΠΩΥΓςΘΠΥΘΞΓΝΝΩςςΧΞΧΧΝΩΓΓΠΘΝΓΞΧΧΠΤΧΓΠΠΩΥΧΠςΧΧΠ.ΧΧΛΓΠΠΓςςΧΓΥΥΧΘΝΓΟΧΥΥΧΘΝΓΞΧΧΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥςΧςΩΝΓΓΥκΚΝ[ςςκκΧΝΩΡΓΤκΚΥΓΠΤΧΓΠΠΩΥΓΠΝΩΘΠΠΓΛΧΧΝΩΓΓΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΠΓΠ ΞκΤΚς[Υ /ΧΧΠςΓΚϑΚΠΤΧΛΘΚςςΩΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΧΥΩΚΠϑΩΘΠΓΚΦΓΠΚΝΟΧΠΞΧΚϑςΘΞΓΠςςΚΚΝΓΛκΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΟΧΧΠςΚΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓ#ΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓςΘΠ ΥΚΛΘΚςΓςςΧΞΧΠΚΚΠΓςςκΠΓΥΩΘΛΧΧΞΧςΡΚϑΧΧΝΩΓςςΧΝΚΚΓΠςΓΓΠΟΓΝΩΝςΧ /ΩΚΝΝΧΩΚΠΧΥΩΟΚΥΓΓΠΞΧΤΧςςΧΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΥΧΧΦΧΧΠΤΧΓΠςΧΧΧΥΩΠςΘΛΧΚΚΠςΓΚΥς{ΠϑΘΚΦΘΠΧΠΠΧΝςΧςΧΤΞΚςςΧΞΧΧϑΓΠΚΝ{Υς{κΞΧΤςΓΠ ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΚΝΝΓΞΘΚΥΚΛΘΚςςΧΧΟΩΩΠςΧΟΘΚςΧΡΩΟΡΡΧΧΟΘΚςΧΩΠΠΧΝΝΚΥςΓΠΚΥΚκΛΘϑςΘΛΧ[ΟΥςΓΠΚΥΚκΝΧΚςςΓΚςΧ ΘΤςςΓΝΓΚΥΥΧΛΧΓΚΥΧΧΥκΚΝ[ςςκκΚΤΤΧΝΝΧΧΠςΧΚΞΧΤΧΥςΘΚΦΧΠΓΥςΓΟκΚΥΚκΡΘΝςςΘΧΚΠΓΚςΧΓΚκΟΩΚςΧΡΘϑΛΧΞΓςςκΝΚΧΧΞΚΧ ΧΚΠΓΚςΧφΝΛ[ΥκΚΝΚ{ςΘΠΥΚΛΘΚςΓςςΧΞΧΤΧΓΠΠΩΥΓΠΥΚΥκςΚΝΘΚϑΚΠςΧΚΟΧΧΠΡκκΝΝΓΞΓΥΚςΚΚΞΚΚΥΓΓΠΥΩΘΛΧΧΝςΧΧΥΓΓΠ.ΧΥςΧΩΥΛΧΡΩΤΩΧΝΩΓΓς ΥΓκΧΛΘΠΓΩΞΘΝΚΚΓΠςΓΓΥΓΓΠΛΧΡ[Υκ{ΚΠςΚΚΠκ[ςΓςςκΞκςΧΝΩΓΓςΘΠΓΤΚςΓςςκΞκΞΓςςκΝκΡκΚΥΓΟκςς{ΟκΝΝκΟΧςΓΤΚΧΧΝΚΝΝΧ 6;ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΝΝΓΞΘΚΦΧΧΠΥΚΛΘΚςςΧΧΞΧΚΠ[ΟΡκΤΚΥς{ϑκΚΤΚ{ΚςκΧΚϑΓΩςςΧΟΧςΘΠςΧςΓΘΝΝΚΥΩΩΥΛΧΞΧΤΧΥςΘςΘΚΟΚΠςΧΧ#ΝΩΓΓΝΝΓΓΚςΩΝΓΥΚΛΘΚςςΧΧ ςγθννκυωωςςχλθχξθκξχχτχννκυςγπγοκχχνκγπκυκςςγν[πςχκξχτχυςθκππκπξωθυκχκϑγωςςχχυωωτθππγςςθοωωυξχχτχχ ΘΤςςΓΝΚΠ;1ΘΤςςΓΝΚΠΘΥΧΧΠΞΘΚΦΧΧΠκ[ςςκκΟ[{ΥΝΚΚΓςΘΚΟΚΥςΘςΩςΚΟΩΥΓϑΚςςκΟΚΥΛΧςΩΘςΧΠΠΘΝΝΚΥςΧςΘΚΟΚΠςΧΧ ΡΧΝΞΓΝΓΞΚΓΠΤΧΓΠΠΩΥςΓΠΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΓΠΧ ΘΤςςΓΝΓΚϑΚΠΛΧΤΧΓΠΠΓςςΧΞΚΓΠΝΧΚςΘΥςΓΠΧΚϑΓΩςςΧΟΧΠΟΓΝΩςΧΥΘΘΤςςΓΝΚΠΤΧΛΧΝΝΧΓΚΥΧΧ[ΝΚςςκκΟΓΝΩΠ#ΡΧΚΠΘςΓςΩΠ ΓΞΚΞΧΝΓΠςςΚςΧΥΘΠΡκΚΞκΘϑΛΓΧΤΞΘΧΝΘΦ ΓΚκ[{ΘϑΛΓΧΤΞΘΧΝΘΦ /ΧΧςΓΚϑΚΠΤΧΛΘΚςςΩΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓςςΩΝΓΓΥΚΛΘΚςςΧΧΟΧΧΠςΚΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓΥΚςΓΠΓςςκΠΓ[ϑΦΓΥΥκΟΩΩΠΤΧΓΠςΧΟΚΥΓΠ ΧΠΥΥΧΟΩΘΦΘΥςΧΞΧςΡΚϑΧΧΝΩΓΓΠΟΓΝΩΧΞκϑΓΠςκΞκΘΘΠΧΚΥΩΩΦΓΠ #ΩςΘΡΧΚΘΛΧΘΥΓΞΧςΟκκΤκ[ΥΓς #ΥΩΚΠςΘΠςΓΚΝΝΧΘΠΞΧΤΧςςΧΞΧ ΧΩςΘΡΧΚΧΧΧΥΩΠςΘΧΘϑΦΓΠΩΚςΓΠΚΠΞκϑΚΠςκκΠΧΥΚΧΩςΘΡΧΚΧΧςΘΠςςΚΧΘϑΦΓΠ/ΩΚΝΝΧ ςθπςγκννχθπξχτχςςχξχ[υκχωςθρχκχχϑςχς[{ξωθτθυυχθνγξχχς[{πςγκλκκθϑφγπ ΧΦΩΝΝΓΡκΚΠΧΞΧΩςΩΞΧΧΧΩςΘΥΩΘΛΧΧΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΩΩςςΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΧςΩΧΝΩΓςςΧ #ΩςΘΡΧΚΧΧΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΧϑςΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΠΧΧΡΩΤΚςΘΠςΚΠΤΧΛΧΧΓΚκΧϑΦΓΥΧΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓΠ ΚΝΟΧΞΧΚϑςΘΞΓΠςςΚΚΝΓΚςκςΧΚΧΞΧςςΧΞΧΧΚΩΠΧΧ

TEKNINEN VIRASTO Mittaus ja aavoitus aavatyö 9 13.4.016/päivitys 9.8.017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemaaavan muutos äsittää Kalattoman () aupunginosan orttelit 13 146, 156 159 ja orttelin 08 osan ja orttelin 1 osanseä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous-, ja vesialueet SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Kaava-alueella on suurelta osin voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen 7.7.1963 vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava. Maanäyttö- ja raennuslain muaan raennuslain nojalla voimaan tullut raennusaava on voimassa asemaaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijaoa. Kuten yllä olevasta on nähtävissä, alueen asemaaava on vanhentunut. Maanäyttöja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamiseen. Pohjois-Karjalan ELY-esusen mielestä aii raennuslain aiana valmistuneet aavat tulisi uudistaa. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt osayleisaavan 15.6.015 ja se on saanut lainvoiman 4.11.016. Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat myös

asemaaavojen lähtötietoina. - - Kalattoman alueella on useita raennuspaioja jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja joita ei ole raennettu. Asemaaavan muutosessa huomioidaan nämä asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat. Lisäsi lähtöohtana on nyyisen iinteistöjaotusen parempi huomioiminen aavarataisussa. SUUNNITTELUTILANNE Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maauntaaava, joa on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1.. 3 ja 4. vaiheen maauntaaavat. Maauntaaavassa aava-alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Kaava-alueen aaoisulma on pohjavesialueella (pv). Joensuun seudun yleisaava 00 on hyväsytty seutuvaltuustossa.1.008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 9.1.009 ja yleisaava on tullut voimaan 14.1.0. Yleisaavassa aava-alue on mm. pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), viristysaluetta (V), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja teollisuus- ja varastoaluetta (T). Lisäsi osa alueesta uuluu pohjavesialueeseen. Outoummun esusta-alueen osayleisaava on hyväsytty aupunginvaltuustossa 15.6.015. Kalattoman osalta osayleisaava on laadittu toteutuneen maanäytön muaan. Asuminen on meritty pientalovaltaisesi asuntoalueesi, AP. Tästä alueesta puolet on tiivistettävää aluetta. Työpaiat on meritty teollisuusalueesi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia, TY. Puistot ovat meritty lähiviristysalueesi, VL. Päiväodin ja ammattiopiston tontit ovat meritty julisten palvelujen ja hallinnon alueesi, P. Katuverossa ei ole muutosia. Asemaaava on voimassa suurelta osin Pohjois-Karjalan lääninhallitusen 7.7.1963 vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava. Koonadun pieneltä osin on voimassa lääninhallitusen 14.1.1975 vahvistama asemaaava ja orttelin 08 osalta 1.4.1977 vahvistama asemaaava. Osayleisaavan yhteydessä on tehty mm. seuraavat selvityset, jota ovat asemaaavan muutosen lähtöaineistoa. - Outoummun liienneturvallisuussuunnitelma 04/011. Suunnitelman päivitys äynnissä - Luontoselvitys Ramboll 1.3.01 - Täydentävä luontoselvitys: asvillisuustäydennyset, Ramboll 30.11.01 - Täydentävä luontoselvitys: lepaot, linnusto, liito-orava, Ramboll 30.8.013 - Maisema- ja ulttuuriympäristöselvitys, Ramboll 8.8.013 - Kulttuuri- ja raennushistoriallisen selvitysen loppuraportti, Pea Pii parinen 8.9.013 - Asuntoaluevarauset liienneveron annalta liienneselvitys, Ramboll 1.11.013

ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET - 3 - OSALLISET Vaiutusten arvioinnissa asetetaan rinnaain oleva voimassa oleva asemaaava ja asemaaavamuutosen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan aavan toteuttamisen vaiutuset yhdysuntaraenteeseen, raennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, raennussuojeluun, liienteeseen, tenisen huollon järjestämiseen, yhdysuntatalouteen seä sosiaalisiin oloihin. Vaiutuset raportoidaan aavaselostusessa. Osin vaiutusia pelataan toteutuneeseen maanäyttöön. Osallisia ovat aii ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa seä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään: aavaan lähiympäristön iinteistönomistajat, asuaat, työnteijät ja yrityset Pohjois-Karjalan ELY-esus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pohjois-Savon ELY-esus, liienne ja infrastrutuuri vastuualue Museovirasto Pohjois-Karjalan maauntaliitto Pohjois-arjalan pelastuslaitos Outoummun luonnonystävät ry Outoummun omaotiyhdistys alueella toimivat energia-, sähö- ja teleyhtiöt Outoummun aupungin hallintounnat ja yhtiöt AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyö on äynnistynyt aluvuodesta 016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 1.4. 13.5.016 alla ilmoitetuissa paioissa. Yleisötilaisuus pidetään esiviiona 7.4.016 lo 18.00 aupungintalon valtuustosalissa os. Hovilanatu. Nähtävilloloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Outoummun seutu -lehdessä ja aava-alueelle jaettavalla tiedotteella. Asemaaavaluonnos pidetiin nähtävillä helmiuussa 017. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetiinn uten edellä. Kaupuniraennelautaunta asettaa asemaaavaehdotusen nähtäville. Ehdotus pidetään nähtävillä 30 vr sysyllä 017. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan Outoummun Seutu -lehdessä. Kaupunginvaltuuston päätettäväsi aavaehdotus tulee vuoden 017 lopussa. Kaavahaneen asiairjat ovat edellä uvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paioissa: -aupuniraennepalvelut, mittaus- ja aavoitus, os. Hovilanatu -Internet: http://www.outoummunaupuni.fi/aavoitus Kaiissa edellä uvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua irjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutuset toimitetaan aupunginansliaan, osoite Hovilanatu, 83500 Outoumpu tai sähöposti, aupunginanslia@outoummunaupuni.fi. Kaupunginvaltuuston aavan hyväsymistä osevasta päätösestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oieuteen.

- 4 - YHTEYSHENKILÖT Kaava laaditaan Outoummun aupungin aupuniraennepalvelujen mittaus- ja aavoitusosatolla, os. Hovilanatu Yhteyshenilöt: Yhdysuntainsinööri Janne Korpela puh. 044 7559 333, sähöposti: janne.orpela@outoummunaupuni.fi Kaavoittaja Jua Ropponen puh. 050 438 5680, sähöposti: jua.ropponen@outoummunaupuni.fi KAAVOJEN KÄSITTELYVAIHEET OUTOKUMMUSSA Aloitusvaihe aloite aavan laatimisesta / unta tai maanomistaja päätös aavan laatimisesta / aupunginhallitus osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (OAS) ilmoitus aavoitusen vireilletulosta Valmisteluvaihe aavan valmistelu (perusselvityset, tavoitteet, vaiutuset) aavaluonnosen nähtäville asettaminen / teninen lautaunta osallisten mielipiteet ja viranomaisten lausunnot luonnosesta Ehdotusvaihe luonnosesta saadun palautteen äsittely aavaehdotusen nähtäville asettaminen (30 pv) / aupuniraennelautaunta osallisten muistutuset ja viranomaisten lausunnot ehdotusesta Hyväsyminen aupunginhallitus päätös aavan hyväsymisestä / aupunginvaltuusto muutosenhau (30 pv) / Itä Suomen hallinto-oieus uulutus aavan voimaantulosta

KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA-VAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Lausunnot: 1. Outoummun omaotiyhdistys ry Yhdistys pitää hyvänä, että vanhoja asemaaavoja päivitetään vastamaan nyytilannetta ja mahdollistamaan alueen tulevaa maanäyttöä ja raentamista. Asemaaavan muutosalue on suurelta osin pientalovaltaista aluetta ja esitämme, että tulevassa asemaaavassa huomioidaan nyyinen raennusanta ja mahdollistetaan pientalovaltainen raentaminen alueella. Kaavoitusalueella olevat viristysalueet tulee säilyttää jatossain tässä taroitusessa. Liienteen suunnittelussa tulee mahdollistaa monipuolinen liiumismahdollisuus ja liienteen turvallisuus. Katsomme, että aavamuutos on perusteltu ja se edistää alueen tulevaa äyttöä. Kaavatyön edetessä haluamme antaa lausunnon tulevaan asemaaavaluonnosen. Vastine: Asemaaavan muutosen tavoitteet ovat samansuuntaiset yhdistysen lausunnon anssa. Lausunnossa ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.. Pohjois-Karjalan maauntaliitto Alue sijaitsee Pohjois-Karjalan maauntaaavan taajamatoimintojen alueella (A). Lisäsi aava-alueen aaoisulma sijaitsee pohjavesialueella (pv). Tämä olisi hyvä huomioida ja täydentää osallistumis- ja arviointisuunnitelman maauntaaavatilanteeseen. Maauntaliitto pitää hyvänä, että alueelle laaditaan ajantasainen asemaaava ja päivitetään toteutunut tilanne. Asemaaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja taruustasolle, että se antaa maaunnallisen suunnittelun näöulmasta laadittavan aavan taroituseen ja merityseen nähden tarpeellisen tiedon aavatyön osallistumis- ja vuorovaiutusmenettelystä seä aavan vaiutusten arvioinnista. Pohjois-Karjalan maauntaliitolla ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Maininta pohjavesialueesta on lisätty osallistumis- ja arviointisuunnitelman maauntaaavan ohtaan. Lausunnossa ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 3. Pohjois-Savon ELY-esus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on huomioitu liienteellisten vaiutusten tarastelu, siinä voidaan hyödyntää tuoreen osayleisaavan aineistoa.

Seututeillä olevia liittymiä ja liittymien näemäalueita osevia ristiriitoja ja päivitystarpeita on äyty läpi yhdessä aupungin anssa. Liiennevastuualueella ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan huomauttamista. Vastine: Seututeiden liittymiä ja niiden näemäalueet otetaan huomioon asemaaavan muutosessa. Lausunnossa ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 4. Outoummun Energia Oy Yhtiö esittää, että aava-alueella olevat muuntajat ja KJ-maaaapelit meritään asemaaavaan. Vastine: Muuntajat tullaan meritsemään aavaarttaan. Maaaapelit meritään aavaan siltä osin un ne sijaitsevat orttelialueella. Lausunnossa ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 5. Pohjois-Karjalan ELY-esus ELY-esus pitää hyvänä asiana, että Kalattoman alueen vanhentunutta asemaaavaa uudistetaan. Kaavoitettavalla alueella sijaitsevien mahdollisesti pilaantuneiden alueiden maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja arvioitava seä otettava huomioon asemaaavassa. Selvitystyössä on otettava huomioon, että alueella on myös sellaisia teollisuusäytössä olevia ohteita, joita ei ole meritty maaperän tietojärjestelmään. Kesustan osayleisaavaa varten tehdyt luontoselvityset ovat asemaaavoitusen annalta riittävät ja luontoasiat on otettu yleisaavassa hyvin huomioon. Vastine: Mahdollisesti pilaantuneet alueiden maaperät selvitetään aavaprosessin aiana. Lausunnossa ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 6. Museovirasto Kalattoman aupunginosaa alettiin raentaa 190-luvulla, un aivostoimintaa uudistettiin suurtuotantoa varten. Alue raentui sääntelemättä, ja vasta1948 ymmenen vuotta aiaisemmin laadittu taajaman raennussuunnitelma laajennettiin Kalattoman alueelle. Kalattomasta muodostui Outoummun toinen taajama, jossa asui yhtiön työnteijöiden lisäsi muuta työväeä. Kalattoman raennusantaa luonnehtivat pienet raennuset ja tontit (möimäisyys), joita sijoittui hajanaisesti tiiviisiin ryppäisiin. Outoummun esustan osayleisaavaa varten laadittu Kulttuuri- ja raennushistoriallinen selvitys antaa hyvät lähtötiedot suunnittelualueen ulttuuriympäristöstä. Niiden pohjalta voidaan arvioida raennusten ja ulttuuriympäristöjen suojelutarvet-

ta. Kulttuuriympäristön annalta aavatyössä on syytä pyriä säilyttämään piirteitä Kalattoman vapaasti raentuneesta työväen asuinalueesta. Vastine: Osayleisaavan yhteydessä laadittua ulttuuri- ja raennushistoriallista selvitystä pidetään lähtöohtana un arvioidaan raennusten ja ulttuuriympäristöjen suojelutarvetta. Asemaaavassa raennuspaioja ei paoteta tiettyyn muottiin vaan mahdollistetaan niiden vapaa sijoittelu. Lausunnossa ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 7. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tutustunut Outoummun aupungin Kalattoman itäosan asemaaavan muutosen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Pelastusviranomaisilla ei ole huomautettavaa asemaaavan muutosesta. 8. Outoummun aupungin raennus- ja ympäristölautaunta Asemaaavan muutosen yhteydessä tulee iinnittää erityistä huomiota aavaalueella sijaitsevaan teollisuuteen ja sen ympäristövaiutusiin. Vastine: Ympäristön vaiutusten arviointi on osa aavaprosessia ja siihen tullaan iinnittämään huomiota. Mielipiteet 1. Eeva ja Tapani Hiltunen Hiltuset esittävät, että vanhassa asemaaavassa rantaan meritty viristysalue ei enää ole relevantti. Kaavassa ranta tulisi olla osa tonttia. Rannalla on josus ollut pyyilaituri, mutta että tällaiseen äyttöön rantaa ei enää äytetä. Eiä rantaa voiaan nyyisellään äyttää esim. uimaäytössä muuten uin laiturilta äsin, ranta on soistunut ja pohjassa on mutaa metriaupalla, se ei ole enää viristysäyttöön sopiva. Vastine: Hiltuset omistavat tilan 309-406-6-63 ositteessa Pyyiuja 7. Asemaaavassa osa heidän omistamasta alueesta on omaotitonttia ja osa uimalaitos tai uimarantaaluetta. Alue on soveltumaton yleiselle uimarannalle. Mielipide on siten perusteltu ja se tullaan ottamaan huomioon asemaaavaluonnosta laadittaessa.. Orvoi Hahle Mielipiteessä esitetään asemaaava-alueen laajentamista Polvijärventien suuntaan. Hahle omistaan tilan 309-406-7-44 joa on esustan osayleisaavassa reservialuetta pientalovaltaiseen raentamiseen. Hahlen mielestä alue sopisi hyvin pientaloraentamiseen lähellä Outoummun esustaa.

Vastine: Kuten mielipiteessä todetaan, Hahlen omistama tila uuluu esustan osayleisaavassa pientalovaltaisen raentamisen reservialueeseen. Maanäyttö- ja raennuslain 51 :n muaan asemaaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä muaa uin unnan ehitys taia maanäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Outoummussa on asemaaavoitettuja tontteja seä aupungilla (n.50 pl) että ysityisillä monen vuoden pientaloraentamista varten. Kaupungin tässä ehitysvaiheessa ei uusien pientalotonttien asemaaavoittaminen ole tarpeen. Osayleisaavan selostusen muaan asumisen reservialueet on taroitettu asemaaavoitusen pitän aiavälin reservialueisi. Reservialueiden asemaaavoittaminen tapahtuu tulevina vuosiymmeninä. 3. Rauha ja Eri Soieli Soielit vaativat, että asemaaavassa oleva maantien aluevaraus poistetaan teidän omistamalta maalta ja että sisäänajo raennuspaialle säilyy entisellään. Tontin raennusoieus on oltava sama uin viereisessä orttelissa 14 eiä asemaaavamuutosella saa tulla lisää ehtoja tai vaateita raennuspaialle. Vastine: Soielit omistavat tilan 309-406-15-61. Maanmittauslaitosen artan muaan tilan osoite on Lammenatu 4 vaia Lammenatua pitin ei raennuspaialle pääse. Voimassa olevassa asemaaavassa Soielien raennuspaia on maatalousalueella. Ajoneuvoliittymä on suoraan Polvijärventieltä. Asemaaavassa Soielien raennuspaia tullaan osoittamaan asuinpientalojen (AO) orttelialueesi. Maantiealueen rajausen ja tonttiliittymän osalta on neuvoteltu Pohjois- Savon ELY-esusen liiennevastuualueen anssa. ELY-esus sallii suoran tonttiliittymän Kaavintielle mutta ei asemaaavassa olevan maantien aluevarausen aventamista. Kaavaluonnos on laadittu em. muaisesti. 4. Anneli Martonen, Lammenatu 3 Mielipiteessään Martonen esittää; Jäljellä olevan puistoaavan säilyttäminen Kalattoman lammen eteläpuolella: - Mitä ovat olleet poieuslupien perusteet lammen etelärannalle eselle omaotialuetta raennetuille teollisuusraennusille? - Miten rasaan realiienteen variolle on voitu antaa lupa pistää vario pystyyn lammen rantaan, eselle omaotialuetta ja pienten yläteiden eselle? - Raennusalueen laajentamisen estäminen oonaan ranta-alueen ja lasujoen suuntaan lammen isompien tuhojen estämisesi. Lampi on syvimmiltä ohdiltaan vain pari metriä ja erittäin herä saastumiselle. - Teollisuuden meluhaittojen eliminointi ja teollisuusalueen näyvyys omaotialueelle hoidettava asviestein ja aiarajoittein - Omaotiasuaiden oieusien ja elinolosuhteiden turvaaminen. - Puuston hoito puistoaavan edellyttämällä tavalla.

Kalattoman lammen veden ja ympäristön elinvoimaisuus ja puhtaus on taattava jatossa. - Teollisuusalueella aiheutettujen ympäristövahinojen ja haittojen orjaaminen. - Puistoaavassa olevan ranta-alueen aistaleen unnostaminen ja teollisuusalueiden aitaaminen osa onin jo aidattu. - Veden laadun säännöllinen tarailu ja siitä informointi asuaille. - Kaupungin viemärivesien ylivuotojen pääsyn esto lampeen rannan pohjoispuolella. Lampea äytetään viristysäyttöön, uintiin ja alastuseen - Lasuojan vedenjuosun varmistaminen. - Lähdepohjaisen lammen elinvoimaisuuden turvaaminen, alue lienee pohjavesialuetta. - Suoalueiden ja asviston elinvoimaisuuden turvaaminen. - Teollisuusalueen laajentamisen ehdoton ielto. - Vesilintujen ja muun eläinten olosuhteiden turvaaminen, lammella 13.5.16 vieraillut joutsen, taviparisunta, teliä ja tiiroja, lisäsi pohjoisrannalla on vuosiymmeniä elänyt piisamia ja lepaoita. Lammessa oli ennen vesiruttoa runsas piujärvisimpuaanta, joa olisi hyvä elvyttää. Veden ilmastointia pitää jataa. - Nyyisten tontinomistajien rantaoieusien turvaaminen. - Tehdään Kalattoman lammen ympäristö vaia luontoohteesi aupunilaisille, un moni ei ole oo lammesta tietoinen. Paia on ainutlaatuinen. Lammenadun 40-50-luvun ilmeen säilyttäminen on hyvä asia, mutta raennustehouus 0,5 pitää säilyttää niin, että joainen iinteistönomistaja saa halutessaan äyttää aii raennusoieutensa. Vastine: Mielipiteessään Martonen äyttää termiä puistoaava. Se taroittanee voimassa olevaa asemaaavaa. - Kalattomantien varrella olevat toimitilat on raennettu ulloistenin laien ja asetusten muaan. Kuljetusliie Kontasen toimitilat ovat asemaaavan muaisella pienteollisuusraennusten orttelialueella. Hammaspyörän toimitilat ovat asemaaavan muaisella puistoalueella. Niiden raentamiseen on myönnetty poieamislupa vuonna 1980. Poieaminen perustui silloiseen asemaaavaluonnoseen. - Outoummun aupunginvaltuusto on hyväsynyt ysimielisesti esustan osayleisaavan. Se on aupungin tahtotila. Osayleisaavassa on vähäinen teollisuusalueen laajennus edellisessä appaleessa mainittujen yritysten toimitilojen ja vesialueen välissä. Valtuuston tahtotila on asemaaavan muutosen lähtöohtana. Asemaaavassa tullaan antamaan aavamääräysiä alueen toiminnasta. - Kalattomantie on osa aupungin ooojaatuverostoa. Kuljetusliieiden sijoittuminen ooojaadun varteen on normaalia.

- Asemaaavan muaan suurin osa Kalattoman ympäristössä olevasta puistosta on pidettävä luonnontilaisena. Kaavamuutosella puistoalue muutetaan viheralueesi, jolloin sen asianmuainen hoitaminen on helpompaa. Luonnonmonimuotoisuuden annalta täreät alueet on meritty eriseen luo-1 merinnällä. - Kaavaprosessin aiana selvitetään tuotannollisen ym. toiminnan aiheuttamat mahdolliset ympäristövahingot. - Kaavamuutosessa annetaan aitaamismääräys toimitilojen orttelialueille. - Osayleisaavan yhteydessä on tehty luontoselvityset. Niiden pohjalta asemaaavan annetaan tarpeelliset luontoa osevat määräyset. - Asemaaavassa pientalotonteilla tonttitehouusluuna tulee olemaan e=0.5 eli siihen ei tule muutosta. Raennusalat tulevat olemaan väljät. Tämä mahdollistaa nyyisen vapaan ja väljän raennustavan tulevaisuudessain.

Kalattoman itäosan asemaaavan muutos Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan oulutusuntayhtymä Ammatillinen oulutus on reformin pyörteissä, ja tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Tässä aava voisi varautua tulevaisuuteen niin, että mahdollistettaisiin aavamerinnällä myös teollinen toiminta tontilla, jos yritystoimintaa tontille josus on tulossa. Vastine: Lausunnon pohjalta aavaehdotuseen on lisätty seuraava määräys: Korttelin 139 YO-orttelinosaan voidaan äyttää myös liie-, toimisto-, tutimus-, ehittämis- ja tuotannollista toimintaa palvelevien raennusten orttelialueena. Tämä määräys mahdollistaa tontin monipuolisen äyttämisen.. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa Kalattoman itäosan asemaaavan muutoseseen. 3. Pohjois-Karjalan maauntaliitto Kaava-alueen aaoisulma sijaitsee pohjavesialue (pv). Maauntaliitto pyytää lisäämään rajausen aavaartalle. Muutoin maauntaliitto pitää hyvänä, että alueelle laaditaan ajantasainen asemaaava ja päivitetään aava vastaamaan toteutunutta tilannetta. Pohjola-Karjalan maauntaliitolla ei ole muuta huomauttamista aavaluonnoseen. Vastine: Pohjavesialue on meritty aavaarttaan lausunnon muaisesti. 4. Pohjois-Karjalan ELY-esus Kaava-alueella on täreää pohjavesialuetta, joa tulee meritä asemaaavaartalle seä lisätä aavaan pohjaveden pilaamisieltoa oseva määräys. Polvijärventien seä Kaavintien melualueet tulee ottaa aavamääräysissä huomioon tiealueisiin rajoittuvien tonttien uudisraentamisen osalta. Polvijärventien seä Kaavintien maantiealueiden aavamerintä LT tulee orjata yleisen tien alueesta maantien alueesi. Vastine: Pohjavesialue on meritty aavaarttaan. Pilaamisieltoa oseva määräys on irjoitettu osayleisaavan muaisena. Maanteihin rajoittuville tonteille on annettu määräys, joa velvoittaa sijoittamaan asuinraennuset maantien puolelle. Näin raennus toimii piha-aluetta melulta suojaavana esteenä. Ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) on aava-alueella merintöjä mahdollisesti pilaantuneita maa-ainesia sisältävistä ohteista. Kohteet

on osoitettava aavaartalla ja aavaan on otettava määräys, jona muaan alueen raentaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä seä tarvittaessa maanäytön muaisen puhdistamistarpeen arvioimista. - Vastine: Kaavaarttaan on lisätty osayleisaavan muaisesti mahdollisesti pilaantuneita maa-ainesia sisältävät ohteet merinnällä: Puhdistettava/unnostettava maa-alue. Ennen raennusluvan myöntämistä alueen pilaantuneisuus on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava ennen raentamiseen aloittamista. Kesustan osayleisaavaa varten tehdyt luontoselvityset ovat asemaaavoitusen annalta riittävät ja arvoaat luontoohteet on meritty aavaluonnoseen. Luo-l - merinnän määräystä olisi hyvä täsmentää seuraavasti: Luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueella esiintyvien luontotyyppien ja eliölajien olosuhteita ei saa heientää. Luo- -merinnän määräystä olisi hyvä täsmentää seuraavasti: Lepaoiden ruoailualue, joa on luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueen puusto tulee säilyttää luonnontilaisena. Vastine: Luo-1 ja luo- merinnät on orjattu lausunnon muaisesi. 5. Outoummun Luonnonystävät ry. Tyydymme aavaehdotuseen emmeä atso aiheellisesi esittää muutosia ehdotuseen. 6. Pohjois-Savon ELY-esus Kosa aavamuutosella ei ole äytännössä vaiutusta liienteeseen, voidaan aavatyössä hyödyntää suhteellisen tuoreen osayleisaavan liienneselvitystä. Päivitysenä selvityseen tulee uitenin huomioida Joensuun seudun äynnissä olevan liienneturvallisuussuunnitelman taristus ja sen mahdolliset vaiutuset Outoumpuun ja Kalattoman alueelle. Osayleisaavan liienneselvitys on hyvä olla asemaaavamuutosen liiteasiairjana. Vastine: Osayleisaavan liienneselvitys on liitetty aavaselostusen liitteesi. Joensuun seudun liienneturvallisuussuunnitelman luonnos valmistunee esän 017 aia joten suunnitelmaa ei voida ottaa huomioon tässä aavamuutosessa. Kaavan vaiutustarastelussa on tarpeen avata myös seututieosuusien meluvaiutusia nyyiselle asutuselle osayleisaavassa tehdyn tarastelun pohjalta. Vastine: Lausunnon muaisesti meluvaiutusia on avattu aavaselostusen ohdassa 5.4 ympäristön häiriöteijät Seututien 573 maantien alueessa (Osuuden itäpäässä) on nyyisen aavan muainen turha liittymän näemäaluevaraus (Hieapalstantien puolella), se tulee aventaa muun seututieosuuden muaisesi.

Lammenadun länsipäässä voidaan liittymän eteläpuolen maantiealuetta aventaa näemäalueen osalta niin, että iinteistöllä oleva asuinraennus jää maantien alueen ulopuolelle. Tällöin voidaan saavuttaa vielä minimivaatimus liittymisnäemän osalta. Seututiellä 573 olevat nyyiset ajoneuvoliittymät tulee täydentää myös tien pohjoispuolelle, mm. Valimontie ja Hieapalstantie. Asemaaavamerinnöissä ja -määräysissä tulee orjata merinnän selitys Yleisen tien alue (LT) muotoon Maantien alue. Vastine: Kaii edellä irjoitetut asiat on muutettu asemaaavaehdotuseen. 7. Museovirasto Kaavaluonnoseen on asianmuaisesti osoitettu s- merinnällä Kalattomantien ja Koiviopellontien muodostama arvoas raennettu ulttuuriympäristö. Suojeltavisi raennusisi ovat osoitettu entiset ansaoulut ja entinen opettajien asuntola. Kulttuuriympäristön suojeluohteet ja niiden määräyset on syytä esittää aavaselostusessa omana appaleenaan ja suojeltavia raennusia ja aluetta tulee uvata niin, että suojeluperusteet tulevat esiin. Alueen luonteen turvaamisen annalta on syytä harita vielä s--alueella ysittäisten asuinraennusten, uten Alalan (alueella harvinainen asierrosinen puinen errostalo1939), osoittamista suojelumerinnällä. Alueen luonteen säilymistä tuee myös jo osayleisaavassa edellytetty raennus- ja orjaustapaohje. Vastine: Lausunnon muaisesti aavaselostuseen on lisätty oma osio raennetusta ulttuuriympäristöstä. Suojelun osalta on pitäydytty osayleisaavan suojelurataisuissa. Raennus- ja orjaustapaohjeita ei ole laadittu tämän aavamuutosen yhteydessä vaan ne laaditaan un asemaaavalla uudistetaan aupungin merittävämpää raennettua ympäristöä. Kalattoman alue on raentunut sääntelemättömänä ja saman tavan toivotaan jatuvan. Raennustapaohjeet eivät ole tarpeen tällaisessa ympäristössä. 8. Raennus- ja ympäristölautaunta Luonnosen 5. ohtaan (aluevarauset) on esitetty eriseen teollisuusraennusten orttelialue (orttelit 157-159ja 3), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia (TY). Nyyinen toiminta alueella poieaa aavaluonnosen muaisesta toiminnasta. Kalattoman itäosan asemaaavamuutosessa tulee ottaa huomioon ympäristöhaittojen estäminen, miäli nyyinen, ei asemaaavaluonnosen muainen, toiminta jatuu. Vastine: Lausunnossa mainittu toiminta on raentunut alueelle silloisten säädösten muaan. Asemaaava ei ole paras mahdollinen elementti puuttua nyyiseen toimintaa osa asemaaavalla voidaan asettaa rajoitusia silloin un haetaan raennuslupaa. Lausunnon pohjalta aavaehdotuseen on lisätty määräysiä melutasosta

tonttien rajoilla: Kortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla ei saa ylittää melun A-painotetun evivalenttitason päiväohjearvoa (lo 07-) 55 db eiä yöohjearvoa (lo -07) 50 db Lausuntoa eivät antaneet Outoummun energia ja Outoummun Omaotiyhdistys Mielipiteet 1. Juhani Rummuainen asemaaavaluonnosen Kaavaselostusessa puhutaan Lammentiestä sivulla. Ono Lammenatu ollut aiemmin Lammentie ja ei ai Kalattomalla jossain ole Lammentietä? Vastine: Kadun nimen oiea muoto on orjattu aavaselostuseen.. Anneli Martonen Kalattoman itãosan 7.7.1963 voimaantuleen asemaaavan muutosen tavoitteena on ollut orjata asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat. Kuitenaan tätä asiaa ei ole orjattu iinteistön 309-406-6-41-ohdalla, jonne on edelleen vanhentuneenasemaaavan muaisesti jätetty varaus Lammenadun laajentamiselle. Alun perin lienee ollut taroitus sulea Lammenatu ja tehdä adun päähän ääntöpaia. Tällaista suunnitelmaa ei liene missään vaiheessa edes harittu, osa se haittaisi merittävästi Lammenadun asuaiden ja iinteistöissä asioivien liiumista. Miäli ääntöpaia jossain vaiheessa raennettaisiin, niin sille olisi muitain paioja, esimerisi Lammenadun jateella, jossa on täysin raentamaton aistale eiä ysityiseltä tontilta tarvitse paolunastaa pihamaita. Vanhan asemaaavan varaus louaa ysityistä tontin omistamista ja toteutuessaan veisi tontilta noin 400-500 m tuoden tien suoraan talon pihaan ja lähes iinni talousraennusiin. Varaus on täysin äsittämätön ja tarpeeton. Pyydän orjaamaan asiaan suunnitelmiin viipymättä ja vahvistamaan minulle irjallisesti, että muutos tehdään. Vastine: Asemaaavaluonnosessa esitetty rataisu on voimassa olevan asemaaavan muainen. Nyyisen asemaaavan muaan Martosen raennuspaiasta n. 50 m tulisi liittää atualueeseen. Lammenadun normien muainen raentaminen Kaavintiehen vaatisi sen. Kaavaehdotusessa Lammenadun itäpään liittyminen Kaavintiehen poistetaan osayleisaavan liienneselvitysen muaisesti. Lammenadun itäpäähän aavoitetaan ääntöpaia. Se on suunniteltu niin, ettei se ulotu ysityisten maille. Mielipiteessä esitetty asia on huomioitu aavaehdotusessa. Lammenadun asuaille (orttelit 139 ja 14) tiedotettiin eriseen Lammenadun ataisusta. Yhtään huomautusta ei heiltä tullut.

3. Eri ja Rauha Soieli Esitämme maantien aluevarausta muutettavasi niin, että raennusemme on tontilla. Vastine: Kaavintien asemaaavassa olevaa maantievarausta on avennettu niin, että Soeleiden raennuset eivät jää asemaaavan maantienalueelle.

18.1.013 OUTOKUMMUN KAUPUNGIN KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA ASUNTOALUEVARAUKSET LIIKEN- NEVERKON KANNALTA

3 ASUNTOALUEVARAUKSET LIIKENNEVERKON KANNALTA 1. UUDET ASUNTOALUEVARAUKSET Osayleisaavaehdotusessa loauussa 013 on varauduttu asuintuotannon lisäraentamiseen runsaalle 00 hengelle vuoteen 030 mennessä. Uutta asemaaavoitettavaa pientaloaluetta (AP) on osayleisaavaluonnosessa 5 ha noin 650 uudelle asuaalle. Merittävä osa uudesta asuntoannasta on täydennettävillä ja tiivistettävillä nyyisillä asuntoalueilla. Täydennettäville rivi- ja errostaloalueille (C, AKR-alueet) on osoitettu uutta asuinraentamista noin 3 hengelle. Tiivistettäville pientaloalueille (AP) on osoitettu uutta asuntoraentamista noin 0 hengelle. Näiden lisäsi aavaehdotusessa on osoitettu joitain asemaaavoitusen pitän aiavälin reservialuisi taroitettuja asuntoaluevarausia.. ASUNTOALUEIDEN LIIKENNETUOTOKSET Outoummun suuruisessa taajamassa asutus synnyttää (tauluo 1): - taajamassa,5 mataa/asuas/vr henilöautomatoja 1,5 mataa/asuas/vr evyen liienteen matoja 1,0 mataa/asuas/vr - taajaman lievealueella,1 mataa/asuas/vr henilöautomatoja 1,3 mataa/asuas/vr evyen liienteen matoja 0,3 mataa/asuas/vr Tauluo 1. Kesimääräiset asumisen matatuotosluvut alle 0 000 asuaan aupuniseuduilla. (Lähde: Liiennetarpeen arviointi maanäytön suunnittelussa). Aluetyyppi Kotiperäistä Kulutapa (osuus matoista) Henilöau- Kevyen lii- mataa /asuas, vr Jalan enteen Polupyörä Henilöauto Jouoliienne tomataa /asuas/vr mataa /asuas/vr Kesustaajama,46 3 % 16 % 59 % 1 % 1,45 0,96 Taajaman lievealue,13 9 % 6 % 59 % 0 % 1,6 0,3 Kaiiaan 00 asuaalle aavoitetut uudet asuntoalueet synnyttävät noin 1 500 henilöautomataa ja noin 1 000 evyen liienteen mataa. Pääosin nämä ovat taajaman sisäisiä matoja. Kosa pientaloasutusen lisääntyminen perustuu osasi asumisväljyyden asvuun, liienteen oonaisasvu jää esitettyjä luuja pienemmäsi. Pitän aiavälin reservialueisi esitetyt asuntoalueet Kaavintien itäpuolella alavat olla taajaman lievealuetta. Näiden osalta erityisesti ävellen tehtävät matat jäävät vähäisemmisi, osa etäisyydet ydinesustaan ja palveluihin ovat pitempiä. 3. UUDET ASUNTOALUEET LIIKENNEVERKON KANNAL- TA 3.1 Tiivistettävät pientaloalueet Tiivistettävät asuntoalueet sijaitsevat Outolamminadun varrella, Hovilassa seä Kalattomassa Kalattomantien molemmin puolin ja Lammenadun - Koonadun alueella. Aseveliylä on osoitettu pitän aiavälin varausena tiivistettäväsi asuntoalueesi (reservialue). Taajama-alueen tiivistämistä voidaan pitää viisaan liiumisen annalta hyvänä asiana. Tiivistämisen synnyttämä uusi henilöautoliienne jää sen verran vähäisesi, että lisäliienne mahtuu hyvin nyyiseen atuveroon. Kalattomantien alueella tapahtuva lisäraentaminen edellyttää evyen liienteen väylän raentamista Kalattomantien varteen ja tähän liittyvää rautatieylitystä. Merittävä lisäraentaminen Aseveliylän alueella iirehtii evyen liienteen väylää Joensuunadun varteen seä mahdollista Polvijärventien aliul-

4 ASUNTOALUEVARAUKSET LIIKENNEVERKON KANNALTA ua Joensuunadun liittymän tuntumassa. Tämä on tarpeen äsitellä taremmin mahdollisen asemaaavatyön yhteydessä. 3. Uudet pientaloalueet Uudet tai olennaisesti muuttuvat pientaloalueet (AP) edellyttävät asemaaavan laatimista ja niille on taroitus raentaa esitetty unnallisteniia. Laajin uusi aluevaraus on Kalattoman ja rautatien välissä. Partalanmäessä taajaman lounaisosassa on toinen suurempi uusi aluevaraus. Muut AP-alueet ovat pieniä täydennysraentamisohteita taajaman eri puolilla. Kalattoman ja rautatien välissä sijaitseva asuntoaluevaraus tiivistää taajamaraennetta. Etäisyydet ydinesustaan ja ouluihin ovat evyen liienteen annalta lyhyitä. Alueen liittäminen atuveroon tarennetaan asemaaavoitusen yhteydessä, mutta alue yhdistettäneen seä Polvijärventiehen että Kalattomantiehen. Nyyinen Kyntövaarantien rautatietasoristeys on tarpeen ataista. Kalattomantien varaan raentaminen edellyttää evyen liienteen väylän raentamista Kalattomantien varteen ja tähän liittyvää rautatieylitystä. Myös rautatien melusuojaus on tarpeen toteuttaa. Partalanmäen uudisalue on ytettävissä taajaman atuveroon Alavinadun autta ja etäisyys ydinesustaan on ohtuullinen myös evyen liienteen annalta. Osayleisaavaluonnosessa on pitän aiavälin reservialueisi taroitetut pientaloaluevarauset (AP/res) Kaavintien itäpuolella Hieapalstan alueella seä Polvijärventien molemmin puolin. Nämä alueet jäävät päätaajamaan nähden ohiulutietyyppisen Kaavin maantien 573 taase. Maantien 573 liiennemäärä on 800-1 0 autoa/vr (KVL-01). Tiellä on 60 m/h -nopeusrajoitus. Polvijärventien (maantie 504) nelihaaraliittymässä Polvijärventie on pääsuunta ja Kaavintiellä on STOP-merit ja turvasaareeet. Kuva 1. Polvijärventien (mt 504) ja Kaavintien (mt 573) nelihaaraliittymä etelästä Kaavintieltä nähtynä. Liittymässä on Kaavintiellä STOP-merit ja hidastavisi muotoillut turvasaareeet. Polvijärventien varressa esustan suunnasta tuleva evyen liienteen väylä päättyy juuri ennen risteystä, joten laaja risteysalue on hanala evyen liienteen annalta.

5 ASUNTOALUEVARAUKSET LIIKENNEVERKON KANNALTA Liite 5 Kosa asuntoaluevarauset jäävät Outoummun oloissa suhteellisen auas,5-3 ilometrin etäisyydelle ydinesustasta ja sijaitsevat liienteellisesti hanalasti ohiulutien taana, näitä alueita tulisi äsitellä aavavarausen muaisesti pitän aiavälin reservialueina, jota otetaan äyttöön vasta muiden sijainniltaan parempien alueiden täytyttyä. Polvijärventien ja Kaavintien risteysen aaois- ja oillissetorissa olevat asuntoaluevarauset ovat suhteellisen pieniä ja maanteihin hanalasti ytettäviä. Turvallisten evyen liienteen yhteysien edellyttämät maantiealiulut tulevat suhteellisen alliisi näin pienten alueiden osalta. Risteyseen soveltuisi hyvin iertoliittymä, jona raentamisen aavamerinnät mahdollistavat. Kooaamman Hieapalstan alueen äyttöön otto edellyttää liiennejärjestelyjä. Kuvassa on luonnos mahdollisista järjestelyistä. Sivusuunnan liienteen asvaessa nelihaaraliittymän turvattomuus Kaavintiellä lisääntyy, joten liittymä voitaisiin jaaa ahdesi Tliittymäsi siirtämällä Mustajoentien liittymä uuteen paiaan ja ataisemalla nyyinen liittymä. Samalla voidaan nyyisen Hieapalstantien liittymä Kaavintielle ataista ja esittää liienne yhden liittymän varaan. Kevyen liienteen yhteysiä varten tarvitaan aliulu Kaavintielle, josta yhteydet esustan suuntaan johdettaisiin seä Kaavintien vartta Lammenadulle tehtävällä evyen liienteen väylällä että Kalattomantien varteen raennettavaa evyen liienteen väylää pitin. Kuva. Luonnos Hieapalstan alueen liiennejärjestelyistä, miäli alueelle toteutetaan pientaloalue. Mahdollisten Kaavintien itäpuolisten asuntoalueiden liiennejärjestelyt on rataistava asemaaavoitusen yhteydessä. Tässä esitetyt rataisut ovat vain alustavia luonnosia. Joa tapausessa alueiden äyttöönottoa harittaessa on varauduttava liienneyhteysien osalta huomattaviin ynnysustannusiin. 4/5

6 ASUNTOALUEVARAUKSET LIIKENNEVERKON KANNALTA Kuva 3. Alustavassa luonnosessa mahdollisen Hieapalstan asuntoalueeseen liiennejärjestelyistä esitetään Kaavintiellä olevan Kalattomantien - Mustajoentien nelihaaraliittymän jaamista ahdesi T-liittymäsi siten, että Mustajoentien liittymää siirretään pohjoiseen ja sen yhteyteen tehdään evyen liienteen aliulu. Kuva Kaavintieltä etelästä. Kuva 4. Mahdollinen Hieapalstan asuntoalue edellyttää evyen liienteen väylän raentamista Kalattomantien varteen. Kuva Kaavintien liittymästä länteen.

KOHTEEN TUNNISTENIMI Entinen ansalaisoulun opettajien asuintalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Loivasti aumaattoinen ivinen asierrosinen asuinerrostalo. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 55 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1953 SUUNNITTELIJA aritehti Eso Suhonen RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven unta

KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: raennus ertoo Outoummun taajaman ja unnan oulutuselämän nopeasta asvusta 1950- luvulla. Samalla raennus heijastelee oo unnan hyvinvointia ja asvuautta. Aritehtoninen arvo: raennusessa on asi päämassaa. Juuri ahden massan ansiosta raennus on seudullisesti melo harvinainen. Raennus on Kalattoman alueen ainoa ivinen asuinerrostalo ja Outoummun taajaman ysi viidestä 1950-luvulla valmistuneesta ivisestä asuinerrostalosta. Kaupuniuvallinen arvo: raennus sijaitsee Lammenadun ja Koonadun risteysessä ja sen aupuniuvallinen asema on näyvä. Raennus sopeutuu myös hyvin lähellä olevien ivisten ouluraennusten jouoon. NYKYINEN SUOJELUTILANNE suojeltu, suojelupäätös: Mahdolliset muut huomiot: Raennusta ei ole aiaisemmin inventoitu. Raennus on perusorjattu äsettäin ja sen unto on hyvä. KOHTEEN TUNNISTENIMI Entinen ansalaisoulun opettajien asuintalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luoiteltu, missä ja milloin: Arvoluoitus: X ei luoiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtaunnallinen arvo maaunnallinen arvo X seudullinen arvo paiallinen arvo SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesitysen tarentaminen: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (aluperäinen annanotto eri tiedostona)

KOHTEEN TUNNISTENIMI Entinen ansalaisoulun opettajien asuintalo KARTTA VALOKUVAT

KOHTEEN TUNNISTENIMI Ammattiopiston pääraennus / entinen ansaoulu TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS KIINTEISTÖTUNNUS Pitä pääosin rapattu ivinen ouluraennus. Raennus valmistui ansaoulusi vuonna 195 ja ansalaisoulun äyttöön 1950 1960-luujen taitteessa. Kansalaisoulu oli aloittanut toimintansa naapurissa sijaitsevassa vanhassa ansaouluraennusessa vuonna 1958. Vuonna 195 valmistunut ouluraennus muutettiin ammattioppilaitosesi vuonna 1971, jolloin tiloissa aloitti Pohjois-Karjalan Kesusammattioulun sivutoimipiste. Tuolloin oulun pihalle valmistui työhalli. Vuoden 1971 jäleen raennus on toiminut pääasiassa ammatillisen oppilaitosen tiloina. Raennusessa toteutettiin laajennus vuonna 1989. RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 115 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI SUUNNITTELIJA aritehti Eso Suhonen ja vuonna 1989 valmistunut lisäsiipi Uuno Hiltunen (Suunnitteluesus Oy) RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven unta

KOHTEEN TUNNISTENIMI Ammattiopiston pääraennus / entinen ansaoulu KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luoiteltu, missä ja milloin: Arvoluoitus: X ei luoiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtaunnallinen arvo maaunnallinen arvo seudullinen arvo X paiallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: ouluraennus ertoo Kuusjärven unnan ja sitä seuranneen Outoummun aupungin oululaitosen paiallishistoriasta. Raennus on ollut oo elinaarensa ajan ouluäytössä. Aritehtoninen ja aupuniuvallinen arvo: raennus on osa Kalattoman ouluraennusten miljöötä ja tämän oonaisuuden suurin raennus. Raennus tuo omalta osaltaan ajallista errosellisuutta oo aupunginosaan ja on samalla alueen harvoja julisia raennusia. Raennusen seä julisivuissa että sisätiloissa on säilynyt huomattavat määrät aluperäisyyttä. NYKYINEN SUOJELUTILANNE suojeltu, suojelupäätös: SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesitysen tarentaminen: Suojeluesitys osee 1950-luvulla valmistunutta raennusen osaa. Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (aluperäinen annanotto eri tiedostona)

KOHTEEN TUNNISTENIMI Ammattiopiston pääraennus / entinen ansaoulu KARTTA VALOKUVAT

Raennus valmistui ansaoulusi ja siinä aloitti Outoummun ansalaisoulu vuonna 1958. KOHTEEN TUNNISTENIMI Kalattoman entinen ansaouluraennus TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Harjaattoinen asierrosinen iviraennus. Tyyliltään se edustaa niuaa lassismia, josin siinä on tunnistettavissa myös aiaaudelle ominaisia funtionalismin piirteitä. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 116 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1937 SUUNNITTELIJA Lauri Savolainen RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven unta

Aritehtoninen ja aupuniuvallinen arvo: raennus on osa Kalattoman ouluraennusten miljöötä ja tämän oonaisuuden vanhin raennus. Paiallisesti raennus on todennäöisesti Kalattoman alueen vanhin ivitalo. Raennus tuo omalta osaltaan ajallista errosellisuutta oo aupunginosaan ja on samalla sen harvoja julisia raennusia. NYKYINEN SUOJELUTILANNE suojeltu, suojelupäätös: KOHTEEN TUNNISTENIMI Kalattoman entinen ansaouluraennus KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luoiteltu, missä ja milloin: Arvoluoitus: X ei luoiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtaunnallinen arvo maaunnallinen arvo seudullinen arvo X paiallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: ouluraennus ertoo Kuusjärven unnan ja sitä seuranneen Outoummun aupungin oululaitosen paiallishistoriasta. Raennus on edelleen ouluäytössä, siellä toimii Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Outoumpu. SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesitysen tarentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (aluperäinen annanotto eri tiedostona)

KOHTEEN TUNNISTENIMI Kalattoman entinen ansaouluraennus KARTTA VALOKUVAT

KOHTEEN TUNNISTENIMI Osa Kalattomanadusta ja Koiviopellontiestä KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Pääosin puista omaotiasusta 190-luvulta 1950-luvulle. Jouossa moderneja omaotitaloja ja asi puista pienerrostaloa. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Lännessä alue rajautuu peltoalueeseen un taas muissa ilmansuunnissa vastaan tulee Kalattoman asutusta. Alueen pohjoispuolella on Männiöpuistion alue ja lounaassa vastaan tulee Heiinpuiston alue. Idässä alue on lähellä Kalattoman teollisuusaluetta. KARTTA

KOHTEEN TUNNISTENIMI Osa Kalattomanadusta ja Koiviopellontiestä KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kalattoman alue raentui vapaasti ilman säännöstelyä ennen toista maailmansotaa. Tuolloin alueelle muodostui paljon n. möiasutusta. Sodan jäleen Kalattomalle raentui rintamamiestyyppisiä omaotitaloja seä myöhemmin moderneja omaotitaloja ja rivitaloja. Katso myös LIITE. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Kaii oheiseen arttaan merityt 190-1950-luvuilla raennetut puutalot. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA Useiden ohteiden pihapiirit muodostavat yhteisen ja pitälti aluperäisessä asussaan säilyneen oonaisuuden.

UUSI ARVOLUOKITUS valtaunnallinen arvo maaunnallinen arvo X seudullinen arvo paiallinen arvo KOHTEEN TUNNISTENIMI Osa Kalattomanadusta ja Koiviopellontiestä KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luoiteltu, missä ja milloin: valtaunnallinen arvo maaunnallinen arvo seudullinen arvo paiallinen arvo X ei luoiteltu KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: Kalattomanadun ja Koiviopellontien 190-1950-luvuilla raennetut puurunoiset raennuset ilmentävät monipuolisesti usean vuosiymmenen aiana valmistunutta työläisaritehtuuri ja -asumista. Alueen yhtenäisen ilmeen muodostavat juuri puurunoiset pientalot pihapiireineen, joista osa on lähellä aluperäistä ilmettään. Aritehtoninen arvo: Alue ertoo osaltaan aivosyhdysunnan aava-alueen ulopuolisesta vapaasta raentamistoiminnasta. Juuri vapaa raentaminen on miljööohteen eräs paiallinen erityispiirre. Kaupuniuvallinen arvo: Kaupuniuvallisesti Kalattomanadun ja Koiviopellontien miljööohde muodostaa moniilmeisen alueen. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesitysen tarentaminen: Täydennys- ja uudisraentamisen on sopeutettava alueen olemassa olevaan 190-1950-luvuilla valmistuneeseen omaotiraennusantaan. Olemassa olevat pääraennuset (arttaan merityt ohteet) seä yhtenäiset pihapiirit tulee säilyttää. ID: 146

Yllä: vasemmalla raennus Kalattomanadun varrella ja oiealla Koiviopellontietä. Kuvat Pea Piiparinen (013) KOHTEEN TUNNISTENIMI Osa Kalattomanadusta ja Koiviopellontiestä VALOKUVAT Yllä: Kalattomantietä. Kuvat Pea Piiparinen (01 ja 013)