Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060 ja osuus väestöstä (%) 4000000 3500000 55,8 % 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 15,4 % 28,8 % 1910 1960 2010 2060 500000 0 0-14 15-56 65- Lähde: Tilastokeskus 2009. Suomi lukuina. Väestöennuste 2009 2060.
Vain 12% täyttää terveysliikunnan suositukset EI SÄÄNNÖLLISTÄ LIIKUNTAA 12 % 15 % VAIN VERKKAISTA JA RAUHALLISTA KESTÄVYYSLIIKUNTAA 11 % REIPASTA TAI RASITTAVAA 38 % 6 % 18 % KESTÄVYYSLIIKUNTAA JA/TAI LIHASKUNTOA, MUTTA EI RIITTÄVÄSTI AINAKIN 2PV/VKO LIHASKUNTOHARJOITTELUA, EI TARPEEKSI KESTÄVYYSLIIKUNTAA SUOSITUKSEN MUKAISESTI KESTÄVYYSLIIKUNTAA, EI TARPEEKSI LIHASKUNTOHARJOITTELUA SUOSITUKSEN MUKAISESTI KESTÄVYYSLIIKUNTAA JA LIHASKUNTOHARJOITTELUA Lähde: Helakorpi ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011.
Liikkuminen työssä ja työmatkoilla vähentynyt % 100 Naiset Miehet % 100 80 vapaa-ajan liikunta 80 60 työliikunta* 60 40 40 20 0 työmatkaliikunta 20 0-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07 vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua Lähde: FINRISKI 1972 2007 (THL), Husu ym. 2011
Miehistä 11% ja naisista 18 % kävelee tai pyöräilee työmatkoillaan 30 minuuttia tai enemmän Lähde: Helakorpi ym. 2012. AVTK 2011
30-59-vuotiaat naiset Työmatkaliikuntaa vähintään 30 min päivittäin (%) 1972-2012 Pääkaupunkiseudulla nouseva trendi! 30-59-vuotiaat miehet Lähde: Finriski 2012 (Laatikainen KKI-päivillä 18.3.2013)
Liikkumattomuuden kustannukset miljardeja vuosittain
Lähde: WHO 2009 WHO: Riittämätön liikunta on 4. suurin riskitekijä elintapasairauksien kuolleisuuteen
Fyysinen inaktiivisuus aiheuttaa sairauspoissaoloja Ehkäisee Ross ym. 2000 Ylipaino Fyysinen aktiivisuus Jans ym. 2007 Ehkäisee TULES Fyysinen aktiivisuus Lahti ym. 2008, Jans ym. 2007 Sairauspoissaolot Ylläpitää, parantaa Fyysinen kunto Ylläpitää, parantaa Toimintakyky
Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa ennenaikainen eläköitymiseen Heikko itsearvioitu terveys Sairauspoissaolot Saltychev ym. 2011 Työkyvyn heikkeneminen Sell ym. 2009 Hopsu ym. 2005 Fyysinen inaktiivisuus Tilja ym. 2010 Ennenaikainen eläköityminen Morassaei ym. 2011 Työolot Työn fyysinen vaativuus Miehillä raskas työ vähentää vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta Työn psyykkinen vaativuus Päätäntävalta, mahdollisuus vaikuttaa työhön ja luottamus itseen lisäävät fyysistä aktiivisuutta vapaa-ajalla Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Työkyvyttömyyseläkkeen yleisimmät myöntämisperusteet Lähde: Kansaneläkelaitos 2012
32 % työvoimasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää 68 % 32 % Ennen aikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät Viralliseen eläkeikään asti työssä Lähde: Schugk 2012
Liikunnalla mahdollisuus ehkäistä työkyvyttömyyttä ja vähentää sen aiheuttamia kustannuksia Vuonna 2011 alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmittäin eri ikäryhmissä Lähde: Kansaneläkelaitos 2011
Työpaikat ja yhteistyö
Arkiliikunta = terveysliikunta Arjen pienillä muutoksilla kohti terveyttä ja hyvää oloa Adapted from Haskell 1995 & Vuori 1997
Pyöräilyn terveyshyötyjen tieteellinen näyttö Työmatkakävely ja pyöräily laski riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tyypin 2 diabetekseen kohonneeseen verenpaineeseen rasvakudoksen lisääntymiseen paransi kuntoa Väestötutkimusten tuloksissa merkittävä aleneminen kokonaisja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien, paksusuolen ja rintasyövän sairastavuudessa Lähde: Oja ym. 2011.
Keitä ovat vähän liikkuvat työikäiset? Työläismiehet Stressaantuneet naiset Keskimääräiset toimihenkilöt Sairastuneet ja syrjäytyneet naiset Ylipainoiset syrjäytymisvaarassa olevat Terveelliset perheenäidit Kunnolliset perheenisät Lähde: Rovio ym. 2011
Työkyky -talomalli/ Juhani Ilmarinen Liikkumalla lisää työ- ja toimintakykyä
Terveys- /arkiliikunnan näkyvyys KKI ja vaikuttamisen monet Tietoisuus keinot Mahdollisuudet Kyvyt Mielikuvat Verkostot Hankkeet Kampanjat Yhteistyö Olosuhdetyö Materiaali
KIITOS!
Lähteitä Tilastokeskus 2009. Suomi lukuina. Väestöennuste 2009 2060. http://www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_fi.pdf Helakorpi S, Holstila A-L, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 45/2012. Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Vasankari T. Liikkumattomuuden hinta. KKI-päivät 2011. WHO. Global health risks: mortality and burden of disease attributable to selected major risks. WHO, 2009. http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/globalhealthrisks_report_full.pdf Kansaneläkelaitos. Kelasto-raportit. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauden mukaan. [www-dokumentti] 2012 http://raportit.kela.fi/ibi_apps/wfservlet Schugk J/Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Ennakoivan työterveyshuollon rooli työurien pidentämisessä. Esitys KKI-katselmuksessa. Imatra 16.3.2012. Oja P, Titze S, Bauman A, de Geus B, Krenn P, Reger-Nash B, Kohlberger T, Health benefits of cycling: a systematic review, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2011; 21:496-509 Rovio E. Teoksessa Rovio E, Pyykkönen T (toim). Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26, Helsinki 2011.