Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Transkriptio

1 Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

2 Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet Uutta aktiivisuudesta & istumisesta Objektiiviset tulokset tarkentavat kuvaa Passiivisuuden purkaminen sekä liikunnan edistäminen eri kohderyhmillä on kova haaste, jossa tarvitaan kaikkia terveys- ja liikuntatoimijoita.

3 Liikkumattomuus lapsilla?

4

5 Liikunnan riittävyys vuotiailla tytöillä ja pojilla. Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk % Pojat Tytöt 48 % 37 % 24 % 15 % 15 % 9 % 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat WHO-Koululaistutkimus

6 Ruutuaika yli kaksi tuntia ARKISIN

7 Ruutuaika yli kaksi tuntia /pv VIIKONLOPPUISIN

8 Liikkumattomia työikäisiä?

9

10 15 64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (%) Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa 11,4 % 15,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa 37,3 % Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 5,4 % 18,5 % Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

11 Terveysliikunnan harrastaminen vuonna vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) NAISET MIEHET % % Ei liikuntaa vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Liikuntaa, mutta suositukset eivät toteudu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Kestävyysliikuntasuositus toteutuu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Lihasvoimaliikuntasuositus toteutuu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Terveysliikuntasuositus toteutuu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

12 Liikkumattomuus & koulutustausta Liikkumattomuuden prevalenssi AVTK 2009 miehet Prosentti (%) Sarja1 5 0 Pitkä koulutus Keskim koulutus Lyhyt koulutus Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

13 Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina % 100 Naiset Miehet % vapaa-ajan liikunta työliikunta* työmatkaliikunta vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI (THL)

14 Suomalaisten päivittäinen istuminen vuonna vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten päivittäinen istuma-aika minuuteissa ikäryhmittäin NAISET Ikäryhmä MIEHET vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki Minuutit Minuutit Päivittäisen istuma-ajan jakautuminen (%) ikäryhmittäin NAISET Ikäryhmä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat MIEHET Kaikki % % Työpäivän aikana toimistossa Kotona televisiota/videoita katsellen Kotona tietokoneen äärellä Kulkuneuvossa Muualla Kansallinen FINRISKI 2007 terveystutkimus (THL)

15 Entä eläkeikäiset liikkumattomat?

16 Terveysliikunnan harrastaminen vuonna vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) NAISET MIEHET % % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL)

17 Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality Source: WHO's report on "Global health risks" 60% of global deaths due to NCDs

18 Liikkumattomuus itsenäinen riskitekijä Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010). Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti Liikkumattomuus on yleistä myös Suomessa assosioituu vahvasti koulutukseen!

19 Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012 Istumisen yhteys kuolleisuuteen aikuisella (ikä vuotta) NIH-AARP Diet & Health Study Lähtöhetkellä kenelläkään ei ollut SVS-sairauksia, syöpää tai hengityselinsairauksia. Seuranta keskimäärin 8.5 vuotta, kuoleman tapausta Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen (TV:n katselu)

20 Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012 Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla henkilöillä oli 1.61-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden riski, 1.85-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski ja 1.22-kertaa suurempi syöpäkuolleisuuden riski kuin enintään tunnin TV:tä katsovilla, vaikka huomioidaan liikuntatottumukset. Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla ja samalla vähintään 7 h viikossa liikkuvilla oli 1.47-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden ja 2.00-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski kuin alle tunnin TV:tä päivässä katsovilla. Vähemmän istumista vai enempi liikuntaa???

21 Van der Ploeg et al. Arch Intern Med 3,2012 Istumisen yhteys kokonaiskuolleisuuteen aikuisella (ikä >45 vuotta) Australiasta Seuranta keskimäärin 2.8 vuotta ( seurantavuotta), kuolemaa Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen Vakiotiin sukupuoli, ikä, asuinpaikka, LTPA, BMI, tupakointi, itsearvioitu terveydentila

22 Van der Ploeg et al. Arch Intern Med 3,2012 Alle 4 h/vrk istuviin verrattuna kokonaiskuolleisuus: kertainen 4-8 h istuvilla kertainen 8-11 h istuvilla kertainen yli 11 h istuvilla Vakioinnit huomioitu Trenditesti neljän ryhmän välillä: kuoleman riski kasvaa 11% siirryttäessä jokaisesta ryhmästä seuraavaan enemmän istuvaan ryhmään (alle 4 h) (4-8 h) (8-11 h) (yli 11 h)

23 Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 TV:n katselun yhteys eliniän odotteen lyhentymiseen aikuisella (ikä >25 vuotta, keski-ikä 50-v) AusDiab population-based cross-sectional observational study Seuranta keskimäärin 6.6 vuotta Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen (TV:n katselu) Vakiotiin ikä, LTPA, vyötärö, tupakointi, energian saanti, alkoholi, dieetti, kol, HDL-kol, s-trgly, rasvalääkitys, aikaisempi SVS, sokeritasapaino

24 Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 Ilman TV:n katselua australialaisten eliniän odote olisi 1.8-vuotta pidempi miehillä ja 1.5-vuotta pidempi naisilla. Jokaista TV:n katselutuntia (>25-v iässä) kohden eliniän odote lyheni 21.8 minuuttia 6 h päivässä TV:tä katsovan eliniän odote on keskimäärin 4.8 vuotta lyhyempi TV:tä katselemattomaan verrattuna

25 Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysinen aktiivisuus Passiivisuus / Istuminen Intensiivinen liikunta / urheilu

26 Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysinen aktiivisuus Passiivisuus / Istuminen Intensiivinen liikunta / urheilu FA suositukset

27

28 Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysinen aktiivisuus Passiivisuus / Istuminen Intensiivinen liikunta / urheilu Tulevat suositukset FA suositukset

29 Mitä kertoo objektiiviset mittaukset? Fyysinen aktiivisuus Istumisen määrä Seisomisen määrä Suositusten mukaisen liikkumisen määrä

30 Mittari käytössä n. 13,5 h / pv Fyysinen aktiivisuus Istumisen määrä Seisomisen Määrä Kokonaisinaktiivisuus Rauhallinen kävely liikuskelu Suositusten mukaisen liikkumisen määrä

31 Mittari käytössä n. 13,5 h / pv Fyysinen aktiivisuus Istumisen Määrä 7+ h Seisomisen Määrä 3+ h Kokonais- Inaktiivisuus 10,5 h Rauhallinen kävely liikuskelu 2,5 / 3 h Suositusten mukaisen liikkumisen Määrä min (5% ajasta) (kaikki pätkät mukana)

32 Molempia riskitekijöitä pitää hoitaa Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ näyttö vahva! SAMALLA toimenpiteitä pitää kohdistaa istumisen purkamiseen tämä vielä lapsen kengissä!

33 Miten vähentää passiivisuutta tai lisätä aktiivisuutta? Hyvin monentasoisia keinoja: Kevyen liikenteen väylät & kunnossapito Matkaketjujen suunnittelu Veropolitiikka (liikkumiseen kannustava) Aktivoiva koulupäivä Työn tauotus ja liikettä työpäivään Ikäihmisten arki aktiiviseksi kotona ja laitoksissa

34 Miten vähentää istumista / passiivisuutta? Liikkumattomien hoito: Kohderyhmän tunnistaminen objektiivisesti! Arkeen puuttuminen vaikuttavuuden osoittaminen Liikkumattomien hoitopolku Terveyden ja liikunta toimijoiden liittoja Toimet jotka lisäävät liikuntaa eivät yleensä poista liikkumattomuutta mutta parhaimmillaan voisivat!!!!!

35 Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset (2007 rahassa) milj Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet

36 Liikunnan ja terveyden yhteistyölle tilaus!!! Yhteistyössä liikunnan ja terveyden toimijat pystyvät tunnistamaan liian vähän liikkuvia ja / tai liian paljon istuvia kohderyhmiä. Yhteistyönä heille voisi rakentaa toimenpiteitä / hankkeita passiivisuuden purkamiseksi ja liikunnan edistämiseksi. Yhteiskunnallinen tilaus tälle yhteistyölle on edelleen valtava! Mikä on teille tuttu / helposti lähestyttävä kohderyhmä? Kenen kanssa voisitte ryhtyä yhteistyöhön?

37 Miten vähentää liikkumattomuutta? Ennaltaehkäisy miten?

38 Miten vähentää liikkumattomuutta? Ennaltaehkäisy: Kevyen liikenteen väylät & kunnossapito Matkaketjujen suunnittelu Veropolitiikka (liikkumiseen kannustava) Aktivoiva koulupäivä Työn tauotus ja liikettä työpäivään Ikäihmisten arki aktiiviseksi kotona ja laitoksissa

39 Miten vähentää liikkumattomuutta? Liikkumattomien hoito: Kohderyhmän tunnistaminen objektiivisesti! Arkeen puuttuminen mikä näytön aste? Liikkumattomien hoitopolku Terveydenhuollon ja muiden toimijoiden liitot Toimet jotka lisäävät liikuntaa eivät yleensä poista liikkumattomuutta!